...

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN LAATIMINEN

by user

on
Category: Documents
4

views

Report

Comments

Transcript

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN LAATIMINEN
TYÖSUOJELUN
TOIMINTAOHJELMAN
LAATIMINEN
Peltolan Pussi Oy
Antti Kuittinen
Opinnäytetyö
Huhtikuu 2016
Kone- ja tuotantotekniikka
Koneautomaatio
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu
Kone- ja tuotantotekniikka
Koneautomaatio
KUITTINEN, ANTTI
Työsuojelun toimintaohjelman laatiminen
Peltolan Pussi Oy
Opinnäytetyö 26 sivua
Huhtikuu 2016
Tänä päivänä työsuojelu ja turvallinen työympäristö ovat merkittäviä asioita työpaikoilla. Työturvallisuuslaki ja eri standardit ja direktiivit asettavat omat vaatimuksensa näiden toteutumiselle, ja yksi näistä on työsuojelun toimintaohjelma. Tässä opinnäytetyössä käsitellään kyseisen ohjelman laatimista yritykselle.
Työsuojelun toimintaohjelma tehtiin työturvallisuuslain ja vakuutusyhtiön vaatimuksia
noudattaen Peltolan Pussi Oy:n käyttöön. Ohjelmassa kartoitettiin työympäristön turvallisuus ja vaaratekijät sekä muut työturvallisuuteen liittyvät seikat kolmessa eri kohteessa, painossa, varastossa sekä tuotannossa. Vaarojen tunnistamisessa työkaluina käytettiin ISO 12100- standardia sekä vakuutusyhtiö Fennian työturvallisuusohjeita.
Lopputuloksena oli koko yrityksen kattava tarkastelu työturvallisuuden kannalta. Lähtökohdat olivat hyvät nykyaikaisten koneiden ja koulutetun henkilökunnan sekä vähäisten työtapaturmien ansiosta. Työsuojelun toimintaohjelmaa voidaan käyttää myös työturvallisuuskoulutuksissa ja perehdytyksessä.
työsuojelu, työturvallisuus, riskin arviointi
ABSTRACT
Tampere University of Applied Sciences
Mechanical engineering and production technology
Machine automation
KUITTINEN, ANTTI
Programme for health and safety at work
Peltolan Pussi Ltd
Bachelor's thesis 26 pages
April 2016
Nowadays health and safety and safety working environment are more and more important at working places. Law of work safety and different standards and directives set
conditions for safety working, one of these is purpose of this thesis: prepare a programme for health and safety at work.
Programme was made reproducing demands of law of work safety and insurance company Fennia for the use of Peltolan Pussi Ltd. The programme charted safety of working
environment and elements of danger in three different destinations; in print, warehouse
and bag production. Tools for identifying elements of danger were ISO 12100 –standard
and work safety instructions from insurance company Fennia.
Final result was the whole company covering review of working safety. In the beginning of the preparation working safety was already good thanks to modern machines,
educated employees and very few accidents at working place. Programme can also be
used in occupational safety and health training and introductory briefing.
safety at work, risk evaluation, health and safety
4
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ................................................................................................................ 5
2 PELTOLAN PUSSI OY .............................................................................................. 6
2.1 Koneet .................................................................................................................. 6
2.2 Työsuojelu Peltolan Pussissa ............................................................................... 7
3 TYÖTURVALLISUUSLAKI ..................................................................................... 8
3.1 Työturvallisuuslain soveltamisala........................................................................ 8
3.2 Työnantajan yleiset velvollisuudet ...................................................................... 8
3.3 Työntekijän velvollisuudet .................................................................................. 9
4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA ............................................................... 11
4.1 Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet .......................................................... 11
4.2 Toimintaohjelman sisältö ................................................................................... 11
4.2.1 Työsuojeluvastuut ja tehtävät .................................................................. 12
4.2.2 Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteistoimintahenkilöt ............................ 13
4.2.3 Työterveyshuollon rooli työsuojelussa ................................................... 14
4.3 Työpaikan keskeiset terveys- ja turvallisuusriskit ............................................. 14
5 RISKIN ARVIOINTI ................................................................................................ 15
5.1 Riskin arvioinnin perusteet ................................................................................ 15
5.2 Riskin arvioinnin vaiheet ................................................................................... 15
5.2.1 Prosessin kulku ja arviointiin tarvittavat tiedot....................................... 15
5.2.2 Raja-arvojen määrittäminen .................................................................... 16
5.2.3 Vaarojen tunnistaminen .......................................................................... 17
5.2.3.1 Fysikaalisten vaarojen arviointi .................................................. 17
5.2.3.2 Tapaturmavaarojen arviointi ....................................................... 18
5.2.3.3 Ergonomian arviointi .................................................................. 18
5.2.3.4 Kemiallisten vaaratekijöiden arviointi ........................................ 18
5.2.3.5 Henkisen kuormittavuuden arviointi ........................................... 19
5.2.4 Riskin suuruuden arviointi ...................................................................... 19
5.2.5 Riskin merkityksen arviointi ................................................................... 20
6 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN LAATIMINEN .................................. 21
6.1 Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit painossa.............................................. 21
6.2 Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit varastossa ........................................... 22
6.3 Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit tuotannossa ........................................ 22
6.4 Kemikaalit .......................................................................................................... 23
6.5 Muut asiat .......................................................................................................... 24
7 POHDINTA............................................................................................................... 25
LÄHTEET ....................................................................................................................... 26
5
1
JOHDANTO
Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu tarjota työntekijöilleen turvallinen työympäristö.
Työturvallisuuslaissa on tälle omat määritelmänsä, ja sitä kutsutaan työsuojelun toimintaohjelmaksi. Keväällä 2015 Peltolan Pussissa pidetyssä työsuojelutarkastuksessa ainoa
havaittu poikkeama oli työsuojelun toimintaohjelman puuttuminen.
Yrityksellä on käytössä monenlaisia koneita ja laitteita sekä jatkuvasti kehittyvä tuotanto. Tuotannon tehostuessa ja työmenetelmien muuttuessa työnantajan täytyy varmistua
riittävästä turvallisuustasosta.
Tässä opinnäytetyössä on kartoitettu työhön ja koneisiin liittyvät vaarat ja tehty niiden
perusteella riskien arviointi sekä laadittu työsuojelun toimintaohjelma. Kartoituksessa
on käytetty apuna ISO 12100 -standardia, vakuutusyhtiö Fennian työturvallisuusohjeita
sekä henkilöstön vuosikymmenien kokemusta. Riskien arvioinnissa huomioon otettavia
seikkoja olivat mm. koneiden mekaaniset liikkeet, koneiden suojaukset, mahdollinen
väärinkäyttö sekä painavien paperirullien ja työvälineiden käsittely ja tehtaan trukkiliikenne. Toimintaohjelma kattaa riskien arvioinnin lisäksi mm. kemikaaleihin, paloturvallisuuteen sekä ensiapuvalmiuteen liittyvät seikat.
Työsuojelun toimintaohjelma, riskien merkityksen arviointi sekä korjaavat toimenpiteet
jäävät kokonaisuudessaan Peltolan Pussi Oy:n käyttöön.
6
2
PELTOLAN PUSSI OY
Peltolan Pussi Oy on vuonna 1952 perustettu pitkät perinteet omaava perheyritys Tampereella Sarankulmassa. Tänä päivänä yritys valmistaa paperipusseja ja kääreitä kaupalle, leipomoille sekä muulle elintarviketeollisuudelle, aikaisempina vuosina valikoimaan
kuuluivat myös muovipussit.
Tuotekehitys on se valtti, jolla Peltolan Pussi pysyy mukana kovassa kilpailussa. Innovatiiviset pakkaukset hyvistä materiaaleista ja laadukkaalla painatuksella ovat Peltolan
Pussin parasta antia. Yrityksen filosofiaan kuuluu parhaan laadun tekeminen parhailla
välineillä.
Parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi toimintaa ohjaavat sertifioidut ISO 9001- ja
14001- standardeihin perustuvat laatu- ja ympäristöjärjestelmät sekä ISO 22000- standardin mukainen elintarviketurvallisuusjärjestelmä.
2.1
Koneet
Myyvä paperipussi erottuu muiden joukosta laadukkaalla painatuksella. Peltolan Pussilla on kaksi saksalaista Windmöller & Hölscher-merkkistä flexo-painokonetta. Painokoneet edustavat alansa huippua ja Peltolan Pussin painamat työt onkin palkittu alan kansainvälisissä kilpailuissa useaan kertaan.
Yritys valmistaa kahdenlaisia paperipusseja, tasa- ja taivepohjapusseja. Tasapohjapusseja käytetään yleisesti jauhojen ja leivonnaisten pakkaamiseen, taivepohjapusseja käytetään leivän pakkaamiseen ja yleispusseina.
Käytössä olevat pussikoneet ovat saksalaisen Garantin ja ranskalaisen Holwegin valmistamia. Nykyaikaisista koneista osa on varustettu servo-ohjauksella ja niiden suojaukset
vastaavat tämän päivän vaatimuksia.
Parhaat koneet eivät tee laatua yksistään. Peltolan Pussissa onkin jo vuosia panostettu
työntekijöiden koulutukseen ja jokaisen parhaan osaamisen käyttöön. Tämä kantaa hedelmää ja tuottavuus on kasvanut koulutuksen myötä.
7
2.2
Työsuojelu Peltolan Pussissa
Työpaikalla jokaisella on vastuunsa turvallisen työympäristön toteutumiseksi. Velvollisuudet vaihtelevat työntekijöistä ylimpään johtoon.
Ylimmän johdon tulee huolehtia työturvallisuuden linjauksesta ja aineellisista edellytyksistä, kuten koneiden ja tilojen turvallisuudesta sekä toiminnallisista edellytyksistä,
kuten pätevien esimiesten valinnasta ja yleisvalvonnasta.
Keskijohdon vastuulla on laatia tarkoituksen mukaiset turvallisuusohjeet ja valvoa niiden noudattamista. Keskijohdon tulee myös valvoa laitteiston kuntoa ja tämän perusteella tehdä hankintoja tai ehdotuksia ylimmälle johdolle.
Työnjohdon vastuulla on koneiden ja laitteiston kunnon sekä työmenetelmien ja henkilösuojainten valvonta. Työnjohto antaa tarvittaessa myös opastusta työhön.
Työsuojelutoiminnasta ja koulutuksista työpaikalla vastaa työsuojeluorganisaatio, johon
kuuluvat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluvaravaltuutettu.
8
3
TYÖTURVALLISUUSLAKI
Voimassa olevan työturvallisuuslain pohjana on ollut vuonna 1958 säädetty työturvallisuuslaki. Lain tarkoituksena on sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi että ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia haittoja. (Työterveyslaitos 2010. 14)
3.1
Työturvallisuuslain soveltamisala
Työturvallisuuslakia sovelletaan tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön, harrastustoimintaa tai
ammattiurheilua ei oteta huomioon. Työturvallisuuslaki velvoittaa sekä työnantajaa että
työntekijää ja sen lisäksi noudatetaan sitä mitä tietystä työstä erikseen säädetään. (Työterveyslaitos 2010. 15)
3.2
Työnantajan yleiset velvollisuudet
Työnantaja velvollisuuksiin kuuluu huolehtiminen työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä, näin ollen työnantajan täytyy ottaa huomioon työhön ja työympäristöön
sekä työntekijään liittyvät asiat. Velvollisuuksia voivat rajata erilaiset tekijät, kuten epätavalliset ja ennalta arvaamattomat tilanteet, joita ei voida välttää varotoimista huolimatta. Työnantajan tulee jatkuvasti tarkkailla työympäristöä ja -yhteisöä sekä toteutettujen
toimenpiteiden vaikutusta niihin. (Työterveyslaitos 2010. 23)
Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi työnantajalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelma kartoittaa järjestelmällisesti kehittämistarpeet työpaikalla, käyttäen apuna mm. riskien arviointia. Työnantajan tulee ensisijaisesti poistaa
vaarat tai pienentää niitä muilla mahdollisilla menetelmillä. (Työterveyslaitos 2010. 26)
Työympäristöä suunnitellessa mm. työtilat, koneet ja laitteet, työnantajan tulee ottaa
huomioon sen vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen ja varmistaa, että ne ovat tarkoitukseen sopivia ja tarkoituksenmukaisia. Koneiden ja laitteiden käyttö ei saa aiheuttaa
9
vaaratilanteita ja niiden suojauksista ja merkinnöistä tulee huolehtia. Huollot, korjaukset, puhdistukset ja muut tarvittavat toimenpiteet tulee suorittaa asianmukaisesti.
Työnantajan tulee antaa tarvittavat tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä työntekijälle. Työntekijä tulee perehdyttää työhön ja olosuhteisiin sekä käytössä oleviin koneisiin
ja laitteisiin. Työntekijälle täytyy antaa opetusta myös huolto- ja korjaustöiden sekä
vaara- ja poikkeustilanteiden varalta. (Työterveyslaitos 2010. 33-36)
Työnantajan velvollisuus on myös hankkia työhön sopivat ja tarvittavat henkilösuojaimet. Suojainten tulee laadultaan ja ominaisuuksiltaan vastata työolosuhteiden vaatimuksia ja työnantajan tulee valvoa niiden käyttöä. Työnantaja vastaa suojainten hankintakustannuksista, kustannuksia voidaan kuitenkin jakaa työntekijän ja työnantajan välillä
esimerkiksi turvakenkien kohdalla, jos niitä voi käyttää työpaikan ulkopuolella. (Työterveyslaitos 2010. 38-39)
3.3
Työntekijän velvollisuudet
Työntekijän velvollisuuksiin kuuluu noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita, niin suullisia kuin kirjallisia sekä esimerkiksi laatu- ja ympäristöjärjestelmien määrittämiä ohjeita. Työntekijän tulee myös huolehtia työympäristönsä siisteydestä, ettei vaaratilanteita pääse syntymään. Työntekijällä on myös velvollisuus huolehtia omasta ja
muiden turvallisuudesta oman kokemuksen, koulutuksen ja ohjeiden mukaisesti. Työntekijä voi joutua oikeudellisesti vastuuseen, jos laiminlyönneistä aiheutuu esimerkiksi
henkilövahinkoja. (Työterveyslaitos 2010. 44-45)
Työnantaja on velvollinen hankkimaan työssä tarvittavat henkilösuojaimet, työntekijä
on velvollinen käyttämään henkilösuojaimia vaaratilanteiden, työtapaturmien ja mahdollisten ammattitautien välttämiseksi. (Työterveyslaitos 2010. 47-48)
Havaitessaan poikkeamia, puutteita tai vaaroja työpaikallaan, tulee työntekijän raportoida näistä välittömästi työnantajalle. Vaaran aiheuttaja tulee poistaa oman ammattitaidon
siihen riittäessä. (Työterveyslaitos 2010. 46-47)
Työntekijän tulee työskennellä sekä käyttää koneita ja laitteita oman ammattitaitonsa ja
kokemuksensa mukaisesti niin, ettei vaaratilanteita tai väärinkäyttöä pääse syntymään.
10
Turvallisuus- ja suojalaitteita ei saa poistaa käytöstä, paitsi tilapäisesti huolto- ja korjaustöiden vaatiessa. (Työterveyslaitos 2010. 44-49)
Työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, jos siitä aiheutuu vaaraa omalle tai muiden
turvallisuudelle ja terveydelle. (Työterveyslaitos 2010. 49-51)
11
4
TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
”Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun
toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan
kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa.” (Työterveyslaitos 2010. 26)
4.1
Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet
Työsuojelun toimintaohjelman tavoitteena yrityksessä on löytää sille sopivimmat tavat
ja ratkaisut työntekijöiden turvallisuuden, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi.
(Siiki, 2006. 60)
Toimintaohjelmaa laatiessa keskeistä on työolojen nykytilan selvittäminen. Perustana
kehittämiskohteille toimivat niin työympäristö ja henkilöstö kuin työvälineet ja työmenetelmät. Nykytilan arvioinnin jälkeen asetetaan tavoitteet toimintaohjelmalle. (Strann
2003. 21-22)
Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että kohdeyrityksen kaikki toimijat ovat sitoutuneet noudattamaan laadittua ohjelmaa ja sen periaatteita. (Siiki, 2006. 60-61)
4.2
Toimintaohjelman sisältö
Työsuojelun toimintaohjelmaan on sisällytetty työsuojelun kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset työpaikalla. Toimintaohjelman tarkoitus on ylläpitää, kehittää ja seurata työsuojelua työpaikalla. Ohjelma on laadittu yhteistyössä henkilöstön
kanssa ja sen tarkoitus on olla mahdollisimman käytännönläheinen toimenpiteiden suorittamiseksi ja työturvallisuuden ylläpitämiseksi. (Fennia.)
12
Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja siihen kirjataan mm. toimenpiteet riskien ja ongelmien hallitsemiseksi ja seuraavan vuoden toimintasuunnitelma, joka sisältää esimerkiksi
tiedottamisen työturvallisuustoiminnasta, työturvallisuuskoulutuksen sekä perehdyttämisen ja työnopastuksen. (Fennia.)
Toimintaohjelmalle ei ole yhtä oikeaa mallia ja se voikin edellä mainittujen lisäksi sisältää tiedot työterveyshuollon järjestämisestä, työpaikan ensiapuvalmiudesta ja paloturvallisuuteen liittyvistä asioista sekä vieraisiin ja ulkopuolisiin työntekijöihin liittyviä
käytäntöjä. Tärkeää on, että siitä ilmenee yrityksen työsuojelutarpeet selkeästi. Toimintaohjelma voidaankin laatia lain asettamissa yleisissä puitteissa siten, että se parhaiten
palvelee kohdeyrityksen tarpeita. (Fennia.)
4.2.1
Työsuojeluvastuut ja tehtävät
Pääasiallisesti vastuu työpaikan ja työympäristön turvallisuudesta kuuluu työnantajalle.
Työnantajan on otettava työhön, työoloihin ja työntekijöiden edellytyksiin liittyvät asiat.
(Kämäräinen, 2006. 16) Työnantajan tulee myös työyhteisön sosiaalista toimivuutta
fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden ja terveyden ohella. Näin työilmapiiriin negatiivisesti vaikuttavat asiat voidaan havaita jo varhaisessa vaiheessa. (Strann, 2003. 13)
Työsuojeluasioihin liittyvää päätäntävaltaa voidaan myös siirtää esimieskunnalle. Esimieskunta jakautuu ylimpään johtoon, keskijohtoon ja työnjohtoon. Ylimmän johdon
vastuulla on työsuojeluvelvoitteiden toteutuminen ja työsuojelutoiminnan valvonta. Sen
tulee myös seurata ja kehittää työturvallisuuden kokonaisuutta ja järjestelmää. Keskijohto laatii työturvallisuusohjeet ja tiedottaa työsuojeluasioista työnjohdolle. Keskijohto
myös vastaa teknisistä ratkaisuista ja korjauksista sekä laitteiden hankinnoista. Työnjohto on vastuussa niin työympäristön kuin laitteiden ja työtapojen valvonnasta. Työnjohdolle kuuluu myös työntekijöille opetettavat asiat. (Kämäräinen, 2006. 16-17; Strann
2003. 12-15)
Työntekijät huolehtivat työssään omasta turvallisuudestaan. Työntekijän vastuuna myös
muiden turvallisuus, jokaisen on noudatettava työpaikan turvallisuusohjeita ja ilmoitettava havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle.
Vaarasta tulee varoittaa ja tehdä tarvittavat suojelutoimenpiteet. (Strann, 2003. 15)
13
Työpaikalla jokaisen toimijan on tiedettävä omaa työtään koskevat määräykset ja ohjeet. Jokainen on velvollinen käyttämään koneissa ja laitteissa olevia suojalaitteita sekä
henkilösuojaimia ja muita turvavarusteita ohjeistetulla tavalla. (Strann, 2003. 15)
4.2.2
Työsuojelun yhteistoiminta ja yhteistoimintahenkilöt
Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuusasioihin sekä edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja työntekijät. Työnantajan tulee huolehtia, että työntekijät saavat tarpeelliset tiedot työpaikan turvallisuuteen ja muihin työoloihin vaikuttavista asioista. (Työturvallisuuslaki 738/2002.)
Työnantajaa työsuojelun yhteistoiminnassa edustaa työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkö vastaa työantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnasta sekä huolehtii työpaikalla järjestettävästä yhteistoiminnasta sekä sen kehittämisestä ja tiedottamisesta. (Kämäräinen, 2006. 19)
Työpaikalla, jossa työskentelee vakituisesti vähintään kymmenen työntekijää, tulee olla
työsuojeluvaltuutettu. Työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun keskuudestaan, työsuojeluvaltuutetulle tulee valita myös kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutetun
tehtävänä on oman työnsä ohella perehtyä ja kiinnittää huomiota työympäristöön ja työyhteisön tilaan. Työsuojeluvaltuutettu seuraa työolojen turvallisuutta ja kehitystä, mikäli
hän huomaa niissä puutteita, tulee niistä ilmoittaa työnjohdolle, työturvallisuuspäällikölle ja tarvittaessa työsuojeluviranomaisille. (Hurme, 2000. 43-48; Strann, 2003. 18-19)
Työsuojelutoiminkunta tulee perustaa työpaikalla, jossa työskentelee vähintään 20 työntekijää säännöllisesti. Toimikuntaan kuuluvat työnantajan nimeämät ja työntekijöiden
valitsemat edustajat. Työsuojelutoimikunnan tehtäviin kuuluu vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, jossa otetaan huomioon työsuojelun toimintaohjelma sekä
käsitellään ja tehdään työsuojelua koskevia ehdotuksia. (Strann, 2003. 20)
14
4.2.3
Työterveyshuollon rooli työsuojelussa
Työterveyshuolto on työssä käyvän väestön terveydenhoitojärjestelmä. Työterveyshuollon tavoitteita ovat työn ja työpaikan terveellisyys ja turvallisuus sekä niiden edistäminen. Työnantaja on velvollinen järjestämään henkilöstölleen terveyspalveluja työstä
johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Palvelut toteutetaan käyttäen apuna työterveyshuollon ammattilaisia. (Työterveyshuoltolaki 1383/2001.)
Työn ja työolosuhteiden sekä terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen ja arvioiminen toistuvin työpaikkakäynnein ja muita menetelmiä käyttäen ovat tärkeä osa työterveyshuollon sisältöä. Työterveyshuoltoon kuuluvat myös terveysvaarojen ja haittojen sekä työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, arviointi ja seuranta säännöllisillä
terveystarkastuksilla sekä toimenpide-ehdotusten tekeminen työn terveellisyyden ja
turvallisuuden parantamiseksi. (Räsänen, 2003. 35-36)
4.3
Työpaikan keskeiset terveys- ja turvallisuusriskit
Ennen vaaratekijöiden tunnistamista ja riskien arvioimista kootaan arviointiryhmä, määritellään aikataulu sekä valitaan arvioitavat kohteet. Lähtötiedoissa huomioidaan esimerkiksi sattuneet työtapaturmat, läheltä piti- tilanteet sekä sairauspoissaolot ja työturvallisuustarkastukset. Vaaratekijöiden tunnistamisen jälkeen arvioidaan riskien suuruus,
joka muodostuu vaaratilanteiden todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmästä. (Fennia.)
Toimintaohjelmaa varten laaditaan myös kemikaalilista, josta käyvät ilmi kaikki yrityksen käyttämät kemikaalit. Lista sisältää kemikaalien kauppanimet, vaaraluokitukset,
erityistä vaaraa aiheuttavat ominaisuudet ja käyttöturvallisuustiedotteiden päiväykset.
(Fennia.)
15
5
RISKIN ARVIOINTI
Riski tarkoittaa erilaisia ei toivottujen-tapahtuminen todennäköisyyksiä ja seurauksia.
Käsitteenä riski on laajempi kuin vaara. Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi saada
aikaan tapaturman. Vaara usein tarkoittaa henkilön turvallisuutta tai terveyttä uhkaavaa
syytä tai aiheuttajaa, näin ollen vaara voi synnyttää riskin. (Pääkkönen & Rantanen,
2003. 7)
Riskin arvioinnin tarkoitus on tunnistaa vaarat ja arvioida riskin suuruutta ja merkitystä,
jotta niitä voidaan pienentää. Riskien pienentämiseen on erilaisia työkaluja ja menetelmiä. Menetelmää tai työkalua tärkeämpää on itse prosessi, jotta käytännön tasolla päästään näkyviin tuloksiin. Arvioinnissa on otettava ainakin huomioon vaaran vakavuus ja
esiintymistiheys myös terveys- ja turvallisuusvaatimukset käyttämällä apuna esimerkiksi standardeja.
5.1
Riskin arvioinnin perusteet
Riskin arviointi on tehokas ja tärkeä työkalu vaarojen välttämiseksi koneiden käyttäjille.
Erityisesti riskien arvioinnista voi olla hyötyä vanhojen koneiden tai tuotantolinjojen
modernisoinnissa. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu osaksi myös työympäristön turvallisuuden ylläpito ja tarkkailu, riskien arvioinnista on hyötyä etenkin työtapaturmien
ehkäisyyn.
5.2
5.2.1
Riskin arvioinnin vaiheet
Prosessin kulku ja arviointiin tarvittavat tiedot
Riskin arviointi on sarja tekoja, jonka tarkoitus on lopuksi saattaa järjestelmä turvalliseksi. Riskin arviointiin kuuluu kaksi vaihetta, riskianalyysi ja riskin merkityksen arviointi, joista riskianalyysi voidaan jakaa vielä kolmeen osaan, koneen raja-arvojen
määrittäminen, vaaran tunnistaminen ja riskien suuruuden arviointi. Riskianalyysi antaa
tietoa, siitä mitä tarvitaan riskin merkityksen arvioinnissa sekä tarvitaanko riskin pienentämistä vai ei. (Suomen Standardisoimisliitto Ry. 28)
16
Arvioinnin suunnittelu ja lähtötietojen keräys
Vaaratekijöiden
tunnistus
Riskin suuruuden
Välittömät toimet
määritys, seurauk-
Palaute & seuranta
set ja todennäköi-
Riskin merkittävyyden arviointi
Toimenpiteiden
valinta ja toteutus
Kuvio 1. Riskin arvioinnin prosessikaavio. (Fennia.)
5.2.2
Raja-arvojen määrittäminen
Riskin arviointia aloittaessa tulee ottaa huomioon koneen elinkaaren vaiheet, se voi
koostua esimerkiksi suunnittelusta, valmistuksesta, käytöstä ja käytöstä poistosta. On
myös tiedettävä koneen raja-arvot, niitä voivat olla koneen tarkoitettu käyttö ja kohtuudella ennakoitavissa oleva väärinkäyttö, raja-arvoihin voidaan myös lukea koneen tila ja
liikkeiden laajuus sekä tehonsyötön rajapinnat käyttäjän ja koneen välillä. Huomioon
täytyy ottaa myös koneen käyttö ja käyttäjien ja kunnossapitohenkilöstön koulutustaso,
kokeneisuus ja kyvyt. (Suomen Standardisoimisliitto Ry. 36-38)
17
5.2.3
Vaarojen tunnistaminen
Olennainen vaihe riskin arvioinnissa on vaarojen arvioiminen. Tämä tehdään rajaarvojen tunnistamisen jälkeen. Töiden eri vaiheet käydään järjestelmällisesti läpi tunnistaen kohtuudella ennakoitavissa olevat vaarat ja vaaratilanteet. Vaarojen tunnistamisen
saavuttamiseksi täytyy ottaa huomioon koneiden kanssa vuorovaikutuksessa olevat
henkilöt ja koneen eri osat ja mekanismit sekä materiaalit joita käsitellään. (Suomen
Standardisoimisliitto Ry. 38-40)
5.2.3.1 Fysikaalisten vaarojen arviointi
Yleisimpiä fysikaalisia altisteita työympäristössä ovat melu, lämpötila ja valaistus. Fysikaalisten tekijöiden merkitystä tarkastellaan eri muodoissa olevien energioiden vaikutusta ihmiseen ja hänen terveyteensä. Altistumisen seurauksena on tavallisimmin ammattitauti. Ammattitautivaarojen tarkastelussa tulee ottaa huomioon haittatekijä, sen
ominaisuudet ja voimakkuus. (Pääkkönen, Rantanen & Uitti, 2005. 56)
Tavallisimpia melulähteitä ovat koneet ja laitteet. Äänen syntymiseen vaikuttavat koneen ominaisuudet sekä työympäristö, kuten muut koneet, työtilan muoto ja koko.
(Pääkkönen ym. 2005. 56)
Lämpöolot vaikuttavat tapaturmavaaraan ja tuottavuuteen. Altistuminen kylmälle voi
lisätä merkittävästi tapaturmavaaraa kömpelyyden ja kangistumisen kautta. Kuumatyö
voi aiheuttaa esimerkiksi pyörtymisiä. Lämpöolojen arvioinneissa on mukana viihtyvyys- ja epäviihtyvyystekijöitä, eivätkä lämpöolojen arvioinnit näin ollen perustu suoraan todetuille terveysvaaroille. Lämpöolosuhteita havainnoitaessa ja mitatessa tulee
ottaa huomioon vuodenaika, vuorokaudenaika, sääolosuhteet, prosessin tila, suojavaatetuksen tarve sekä koneiden ja laitteiden kuumat ja kylmät pinnat. (Pääkkönen & Rantanen, 2003. 51-53)
Puutteellinen valaistus ei suoraan aiheuta vammoja, mutta voi lisätä tapaturmavaaraa ja
työssä väsymistä. Hyvässä valaistuksessa näkee vaivatta ja työnteko sekä keskittyminen
helpottuvat. (Pääkkönen, 2006. 152) Valaistusta arvioidessa tulee ottaa huomioon päivänvalon, vuodenajan ja sääolojen ja suojainten vaikutukset. Rikkoutuneet lamput, li-
18
kaisuus ja yleinen valaistuksen heikkous ovat silmämääräisesti havaittavissa. Valaistusvoimakkuutta voidaan mitata valokennon toimintaan perustuvilla mittareilla. (Pääkkönen & Rantanen, 2003. 54-55)
5.2.3.2 Tapaturmavaarojen arviointi
Tapaturma on äkillinen ja odottamaton sarja tapahtumia, jonka seurauksena on ruumiinvamma. Vaarat tulee tunnistaa ja ne pitää poistaa. Jos vaaraa ei voida kokonaisuudessaan poistaa, on sitä mahdollisuuksien mukaan pienennettävä. Työtapaturmat voivat
johtua monesta syystä, huonosti suunnitellusta ympäristöstä, koneista ja laitteista sekä
kommunikaatio-ongelmista tai puutteellisesta koulutuksesta. (Rantanen ym. 2007. 6163) Tapaturmavaarojen tunnistaminen työpaikalla on työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon parasta osaamisaluetta. (Pääkkönen, Rantanen & Uitti, 2005. 37)
5.2.3.3 Ergonomian arviointi
Arvioinnissa on otettava huomioon myös työergonomia. Puhuttaessa työn ergonomisesta kuormituksesta tarkoitetaan työn, työmenetelmien ja työvälineiden soveltuvuutta ihmiselle. Tavallisia ergonomisesti kuormittavia tekijöitä ovat mm. käsin tehtävät nostot
ja siirrot sekä toistuvat yksipuoliset liikkeet ja paikallaan istuminen. (Rantanen ym.
2007. 80) Työergonomiaa arvioitaessa on otettava huomioon työhön liittyviä kuormitustekijöitä, jotka liittyvät mm. työtilaan, kalusteisiin sekä koneisiin ja laitteisiin. (Pääkkönen, Rantanen & Uitti, 2005. 44-47)
5.2.3.4 Kemiallisten vaaratekijöiden arviointi
Kemialliset vaaratekijät ovat vaarallisten aineiden, yhdisteiden ja hiukkasten aiheuttamia vaaroja. Kun työntekijä on alttiina jonkin työssä esiintyvän kemikaalin vaikutukselle, puhutaan työympäristön kemiallisille tekijöille altistumisesta. Altistuminen jollekin
kemikaalille ei välttämättä tarkoita sairastumista. Vaara muodostuu monesta eri tekijästä, mm. aineen vaikutuksista, imeytymisestä elimistöön, altistusajasta ja työntekijän
yksilöllisistä ominaisuuksista. Kemikaalit voivat myös aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran
19
sekä olla haitaksi ympäristölle. Lähtökohta kemikaalien turvalliselle käytölle on niiden
ominaisuuksien tunnistaminen ja niihin liittyvien vaarojen tiedostaminen. (Antti-Poika
& Rantanen, 2006. 84)
Kemikaalin käyttöturvallisuustiedotteesta ilmenevät tiedot kemikaalin ominaisuuksista,
vaaroista ja tarvittavista turvallisuustoimista. Ajan tasalla oleva kemikaaliluettelo ja
käyttöturvallisuustiedotteet ovat olennainen osa kemikaalien riskejä arvioidessa.
5.2.3.5 Henkisen kuormittavuuden arviointi
Työn henkinen kuormitus tarkoittaa työn ja työn organisointiin liittyviä kuormitustekijöitä, joista voi aiheutua haittaa työntekijän terveydelle tai hyvinvoinnille. Työn henkistä kuormittavuutta selvitetään osana riskien arviointia. Työn sisältö ja olosuhteet voivat
parhaimmillaan edistää oppimista ja kehitystä, mutta ne voivat myös osaltaan lisätä
henkistä kuormitusta ja sairastumisen riskiä. (Pääkkönen, Rantanen & Uitti, 2005. 50)
5.2.4
Riskin suuruuden arviointi
Riskin suuruutta arvioidaan vaarojen tunnistamisen jälkeen, jokainen riski arvioidaan
määrittelemällä sille osatekijät. Riskin osatekijöitä ovat vahingon vakavuus ja kyseisen
vahingon esiintymistodennäköisyys. Vahingon vakavuuden suuruutta arvioidessa tulee
miettiä vammojen ja terveyshaittojen vakavuutta ja laajuutta. Riskin suuruuden määrityksessä apuna voidaan käyttää esimerkiksi oheista riskimatriisia. (Fennia.)
Taulukko 1. Riskimatriisi. (Fennia.)
SEURAUKSET
TODENNÄKÖISYYS Vähäiset
1. MerkitykseEpätodennäköinen tön
riski
2. Vähäinen
Mahdollinen
riski
3. Kohtalainen
Todennäköinen
riski
Haitalliset
Vakavat
2. Vähäinen
riski
3. Kohtalainen
riski
4. Merkittävä
riski
3. Kohtalainen
riski
4. Merkittävä
riski
5. Sietämätön
riski
20
5.2.5
Riskin merkityksen arviointi
Jotta voitaisiin päättää riskien pienentämisestä, on tehtävä riskien merkityksen arviointi.
Jos riskejä tarvitsee pienentää, on päätettävä sopivista suojaustoimenpiteistä ja tarvittaessa sovellettava niitä. Tässä vaiheessa on tarkistettava, aiheutuuko suojaustoimenpiteiden soveltamisesta lisää riskejä. Suojaustoimenpiteiden jälkeen prosessi tulee suorittaa
uudelleen kunnes vaara on saatu poistettua tai vaara on niin alhaisella tasolla kuin mahdollista. (Suomen Standardisoimisliitto Ry. 50)
21
6
TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMAN LAATIMINEN
Työpaikan vaaratilanteet ja riskit arvioitiin erikseen painossa, varastossa ja pussituotannossa. Vaaratilanteiden tunnistamisessa ja riskejä arvioidessa otettiin huomioon töiden
erilaiset luonteet kohteissa, työntekijöiden kokemus ja ammattitaito sekä sattuneet työtapaturmat ja läheltä piti- tilanteet.
Vaarojen tunnistamista ja riskien arvioimista varten koottiin ryhmä työntekijöistä niitä
arvioimaan. Lähtökohdat vaarojen tunnistamiselle ja riskien kartoitukselle olivat hyvät
vähäisten työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden sekä koulutetun henkilökunnan ja
uudenaikaisten koneiden ansiosta. Parhaan tuloksen saavuttamiseksi koko valmistusprosessi käytiin läpi vaihe vaiheelta, aina raaka-aineiden saapumisesta valmiin tuotteen
lähettämiseen.
6.1
Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit painossa
Painossa työskentelee vakituisesti kolme henkilöä kahdella painokoneella. Suurimmat
vaaratilanteet käytännössä esiintyvät painavia paperirullia sekä rulla-akseleita käsitellessä. Nykyaikaiset koneet on suojattu aitaamalla, optisin tunnistimin sekä toimintaan
kytketyillä suojauksilla esimerkiksi ovissa, näin ollen pääsy koneiden pyöriviin ja liikkuvin toimintaelimiin on estetty koneen käydessä. Koulutettu henkilökunta ja hyvin
suojatut koneet muodostavat turvallisen toimintaympäristön.
Taulukko 2. Riskien tunnistaminen painossa.
VAARA
TODENNÄKÖISYYS
Putoaminen painokoneen
päältä, tikkailta tai asennusMahdollinen
telineeltä
Kompastuminen mattoon,
koneen osiin tai runkoon tai
Mahdollinen
muuhun lattialla olevaan
esineeseen
Liukastuminen esim. veteen,
painoväriin, öljyyn tai rasvaan
Mahdollinen
Putoavat osat ja esineet
raajan päälle, esim.
Mahdollinen
SEURAUS
RISKIN SUURUUS
Haitallinen
Kohtalainen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
22
kaavari, tela, kaukalo, huuva,
painoväriastia, työkalu
Raajan puristuminen paperirullan alle tai väliin
Mahdollinen
Käden tai sormien
puristuminen painotelan
Mahdollinen
väiin
Käden tai sormien
puristuminen anilox-telan
Mahdollinen
väliin
Käden tai sormien
puristuminen painotelan
Mahdollinen
lukituksen väliin
Käden tai sormien
puristuminen anilox-telan
Mahdollinen
lukituksen väliin
Käden tai sormien
puristuminen kelausakselin ja Epätodennäköinen
lukon väliin
6.2
Haitallinen
Kohtalainen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Vähäinen
Merkityksetön
Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit varastossa
Varastossa työskentelee vakituisesti yksi varastomies, mutta kulku tuotannosta painoon
on varaston läpi. Tämä sekä lähetystoiminta aiheuttavat omat vaaratilanteensa tavaran
kulkiessa varastosta painoon ja painosta tuotantoon. Hyllyt ja paperitornit estävät useissa kohdissa näkyvyyden. Varastossa on käytössä kaksi Atlet Ergo-pinoajaa sekä Nissankaasutrukki. Suurimman riskin varastossa muodostaakin trukin tai pinoajan kanssa yhteentörmäys ja pahimpana seurauksena tästä paperirullan tai kuormalavan alle puristuminen.
6.3
Vaaratilanteiden tunnistaminen ja riskit tuotannossa
Tuotannossa on käytössä 10 pussikonetta ja myöskin nämä koneet edustavat uudempaa
sukupolvea ja ovat varustettu nykyaikaisin suojauksin. Koneet on varustettu toimintaan
kytketyillä suojauksilla sekä aitauksin, niissä on myös anturit esimerkiksi radan kat-
23
keamista ja jumittumista varten. Hyvällä tasolla olevan suojauksen ansiosta vaaratilanteita pääsee harvoin syntymään.
Uudemmissa koneissa on servo-ohjaus, jonka ansiosta pussin koon vaihtaminen onnistuu helpommin ja turvallisemmin. Vanhemmissa koneissa koon vaihtaminen tehdään
muuttamalla hammaspyörävälitystä, jolloin olemassa on rattaiden väliin puristumisen
riski. Suurimman riskin tuotannossakin muodostavat paperirullien ja näiden akseleiden
käsittely.
6.4
Kemikaalit
Käytössä on yli 50 kemikaalia, mukaan lukien painovärit, liimat sekä erilaiset voiteluja puhdistusaineet. Kaikki käytössä olevat kemikaalit ovat elintarviketurvallisuushyväksyttyjä. Liuottimia tai liuotinpohjaisia painovärejä ei ole käytössä lainkaan, joten tilojen
ylimääräistä tuuletusta tai liuotinhöyryjen polttoa ei tarvita. Laadittuun kemikaalilistaan
on luetteloitu kemikaalien kauppanimet, vaaraluokitukset, erityistä vaaraa aiheuttavat
ominaisuudet ja käyttöturvallisuustiedotteiden päiväykset. Käyttöturvallisuustiedotteet
ovat aina saatavilla yrityksessä.
Taulukko 3. Kemikaalilista.
KEMIKAALI
WB OPV FOOD CONTACT
15SI082030 (Siegwerk)
UNIWRAP PMS 232 U PINK
FOODPACK (Siegwerk)
UNIWRAP PMS 253 U RED (Siegwerk)
UNIWRAP SOLID PINK
FOODPACK (Siegwerk)
UNIADD RETARDER MIX (Siegwerk)
UNIADD LAYDOWN ADDITIVE (Siegwerk)
UNIADD ANTIFOAM MIXTURE (Siegwerk)
UNICLEAN CLEANSER (Siegwerk)
Compair Fluidforce 4000 Hr
Screw Warranty Lubricant (Sarlin)
Kendall Four Seasons AW 46
Hydraulic Fluid (Kendall)
R-LAUSEKE
VAARA
KTT
-
-
20.10.2015
-
-
30.7.2014
30.7.2014
-
-
30.7.2014
27.8.2015
27.8.2015
28.4.2011
28.1.2015
-
-
13.12.2006
-
-
26.8.2014
24
L-427 Super Blu (Kendall)
Kendall Super-D XA with Liquid
Titanium SAE 15W-40 (Kendall)
BLU Spray (Kendall)
NS-MP Hypoid gear lubricant (Kendall)
HHS 2000 (Würth)
6.5
Xi
R38-41-51/53
15.5.2012
26.8.2014
F+
11.12.2013
R11-12-52/53-65
26.6.2009
R11-38-48/20-51- H222-229-315-33653-62-65-67
411
30.4.2014
Muut asiat
Muita toimintaohjelmaan kirjattuja asioita olivat mm. tehdyt toimenpiteet sekä toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle. Ohjelmaan sisällytettiin myös työterveyshuollon
järjestämiseen liittyvät tiedot sekä yrityksen ensiapuvalmius. Paloturvallisuuteen liittyvät asiat kirjattiin ja niitä päivitetään aina tarpeen mukaan.
Taulukko 4. Vuonna 2015 tehdyt tarkastukset ja huollot.
Tarkastuksen kohde
Pvm
Suorittaja
huolto
9.2.2015
Palomatic Oy
Palotarkastus
5.3.2015
Pirkanmaan Pelastuslaitos
sääteinen tarkastus
20.4.2015
Alarm Control
Käsisammuttimien tarkastus
3.6.2015
Tamrex Oy
Paloilmoittimien
ja
laitteistojen
Paloilmoittimien ja laitteiston laki-
Myös ulkopuoliset työntekijät ja vieraat otettiin tarkastelun alle ja yrityksessä otettiin
käyttöön myös siihen liittyvä kulunvalvonta ja kirjaaminen.
25
7
POHDINTA
Opinnäytetyöni aiheena oli laatia työsuojelun toimintaohjelma Peltolan Pussi Oy:lle.
Pääosaa työturvallisuuslain edellyttämässä ohjelmassa näyttelee riskien arviointi. Riskit
arvioitiin erikseen painossa, varastossa sekä tuotannossa, töiden erilaisten luonteiden
takia.
Riskien arviointi oli laaja, mutta tehtävää helpotti hyvät lähtökohdat, eli nykyaikaiset
koneet, vähäiset työtapaturmat sekä keväällä 2015 tehty työsuojelutarkastus. Painossa
arvioitiin kaksi painokonetta sekä näiden työympäristö, varastossa trukkien ja trukkiliikenteen sekä varastotöiden aiheuttamat vaarat. Tuotannossa arvioitiin 10 pussikonetta
työympäristöineen. Arviointia tehdessä otettiin huomioon myös henkilöstön hyvä koulutus työtehtäviin.
Tämä toimintaohjelma ja sen yhteydessä laadittu riskien arviointi antavat hyvän pohjan
esimerkiksi laatujärjestelmän päivitykseen, työturvallisuuskoulutuksiin ja työntekijöiden perehdytyksiin sekä kone- ja laitehankintoihin.
26
LÄHTEET
Antti-Poika, M. & Rantanen, S. 2006. Kemialliset haittatekijät työssä. Työterveyshuolto. Kustannus Oy Duodecim. Helsinki. Karisto Oy.
Hurme, M. 2000. Työsuojelun valvonta. Työterveyslaitos 2000. Miktor 2000.
Fennia. Työturvallisuus. Tietokortit. Luettu 6.7.2015.
http://www.fennia.fi/tyoturvallisuus
Ei saatavilla.
Kämäräinen, M. 2006. Työsuojelu – lähtökohtia ja peruskäsitteitä. Teoksessa Riikonen,
E., Kämäräinen, M., Lappalainen, J., Oksa, P., Pääkkönen, R., Rantanen, S., Saarela, K.
& Sillanpää, J. 2006. Työsuojelun perusteet. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy. S. 813.
L 21.12.2001/1383. Työterveyshuoltolaki.
L 23.8.2002/738. Työturvallisuuslaki.
Pääkkönen, R. 2006. Työn terveysvaarojen tunnistaminen. Työterveyslaitos. Tampere.
Tammer-Paino Oy.
Pääkkönen, R. & Rantanen, S. 2003. Työympäristön kemiallisten ja fysikaalisten riskien
arviointi ja hallinta. Työterveyslaitos. Jyväskylä. Kirjapaino OMA Oy.
Pääkkönen, R., Rantanen, S. & Uitti, J. 2005. Työn terveysvaarojen tunnistaminen.
Työterveyslaitos. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere. Tammer-Paino Oy.
Rantanen, S., Madetoja, S., Räikkönen, T., Pääkkönen, R., Liuhamo, M. & Hanhela, R.
2007. Työturvallisuus pienyrityksessä. Työterveyslaitos. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy.
Räsänen, K. 2003. Työterveyshuolto osana terveydenhuoltojärjestelmää. Teoksessa
Antti-Poika, M., Martimo, K-P. & Husman, K. Työterveyshuolto. Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä. Gummerus Kirjapaino Oy. S. 34-39.
Siiki, P. 2006. Uusi työsuojelun yhteistoiminta ja työturvallisuus. Edita Publishing Oy.
Hesinki. Edita Prima Oy.
Strann, L. 2003. Työsuojelulla hyvinvointia ja tulosta I-III. Työturvallisuuskeskus. Edita Prima Oy.
Suomen Standardisoimisliitto Ry. SFS-EN ISO 12100 Koneturvallisuusstandardi. Tulostettu 28.8.2014.
http://sales.sfs.fi.elib.tamk.fi/sfs/servlets/SFSContractServlet?action=userContracts
Työterveyslaitos. 2010. Työturvallisuuslaki. Soveltamisopas. Tampere. Tammerprint
Oy.
Fly UP