...

Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien käsitykset näyttöön perustuvasta toiminnasta Kazakstanissa

by user

on
Category: Documents
3

views

Report

Comments

Transcript

Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien käsitykset näyttöön perustuvasta toiminnasta Kazakstanissa
Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon
kouluttajien käsitykset näyttöön
perustuvasta toiminnasta Kazakstanissa
Jennymaria Hasselberg
Opinnäytetyö
Joulukuu 2014
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma, ylempi AMK
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
OPINNÄYTETYÖN
KUVAILULEHTI
Tekijä
Hasselberg Jennymaria
Julkaisun laji
Päivämäärä
Sivumäärä
Julkaisun kieli
Opinnäytetyö
79
08.12.2014
Suomi
Verkkojulkaisulupa
myönnetty
Työn nimi
(X)
Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien käsitykset näyttöön perustuvasta
toiminnasta Kazakstanissa
Koulutusohjelma
Kliinisen asiantuntijan koulutusohjelma, ylempi AMK
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Työn ohjaajat
Johanna Heikkilä
Hanna Hopia
Toimeksiantaja
Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK
Hyvinvointiyksikkö
Tutkimus ja kehitystoiminta
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on osa Kazakstanissa parhaillaan käynnissä olevaa terveydenhuollon
uudistus- ja kehittämishanketta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on terveydenhuollon perusja jatkokoulutuksen laadun parantaminen kansainvälisiä standardeja vastaavaksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvan toiminnan (evidence-based practice,
EBP; NPT) nykytila kazakstanilaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien näkökulmista tarkasteltuna. Tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan hyödyntää
hoitotyön uudistamisessa ja kehittämisessä Kazakstanissa. Opinnäytetyö toteutettiin
kyselytutkimuksena. Otantamenetelmänä käytettiin harkinnanvaraista otantaa. Kyselyyn
vastasivat sairaanhoitajat ja sairaanhoidon kouluttajat (n=89), jotka osallistuivat neljälle
Kazakstanissa järjestetylle mestarikurssille. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin
SPSS Statistics 22 -tilastointiohjelmaa käyttäen. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällön
analyysin avulla.
Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien käsitykset ja asenteet NPT:sta olivat suurelta
osin myönteisiä. NPT:n osaaminen oli melko hyvää tai hyvää. NPT:n omaksumista eniten
edistävinä tekijöinä koettiin riittävä aika ja koulutus sekä asianmukaiset fasiliteetit.
Tärkeimpinä NPT:n omaksumista estävinä tekijöinä koettiin riittämätön aika sekä puutteet
osaamisessa ja fasiliteeteissa.
Tulosten perusteella tehdään seuraavat johtopäätökset. NPT:n vahvistamiseksi tulee pyrkiä
lisäämään tietoisuutta sen hyödyistä ja mahdollisuuksista. NPT:n koulutusta tulee lisätä
sairaanhoidon peruskoulutukseen ja kliiniseen työhön integroituna. NPT -työryhmien
perustaminen ja niiden näkyvyyden edistäminen tukee niiden hyödyntämistä tiedonlähteenä. NPT:n omaksumista edistäviin tekijöihin tulee panostaa. Vastaavasti NPT:n omaksumista estävät tekijät tulee tunnistaa ja niiden haittavaikutus pyrkiä minimoimaan.
Avainsanat (asiasanat)
Evidence-based practice, research utilization, näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon
hyödyntäminen
DESCRIPTION
Author
Hasselberg, Jennymaria
Type of publication
Master’s thesis
Date
08.12.2014
Language of publication:
Finnish
Number of pages
79
Permission for web
publication: ( X )
Title of publication
Nurses' and nursing educators' perceptions of evidence-based practice in Kazakhstan
Degree programme
Master's Degree Programme in Advanced Nursing Practice
School of Social and Health Care
Tutors
Johanna Heikkilä
Hanna Hopia
Assigned by
JAMK University of Applied Sciences
School of Social and Health Care
Research and Development
Abstract
The thesis is part of a healthcare reform and development project currently conducted in
Kazakhstan. One of the aims of the project is to improve the quality of undergraduate and
post-graduate education to meet international standards. The purpose of this thesis was to
describe the current state of evidence-based practice (EBP) from the point of view of
Kazakhstan nurses and nursing educators. The aim was to produce research-based
information that could be exploited in the reform and development of nursing in
Kazakhstan. The thesis was carried out as a survey. The method used for the sampling was
discretionary sampling. The respondents were nurses and nursing educators (n=89) who
participated in four different Master classes arranged in Kazakhstan. The material was
statistically analysed by using the SPSS Statistics 22 programme. The answers to the open
questions were analysed with content analysis.
The nurses' and nursing educators' perceptions and attitudes towards EBP were mainly
positive. According to their perceptions, evidence-based practice skills were rather good or
good. The main factors promoting the adoption of EBP the most were sufficient time and
training as well as proper facilities. The most important factors preventing the adoption of
EBP were insufficient time and lack of know-how as well as inadequate facilities.
The results of the study lead to the following conclusions. In order to promote the status of
EBP, it is essential to seek to increase knowledge on its benefits and opportunities. An
increased amount of EBP training should be integrated into nursing education and clinical
work. The foundation of EBP teams and promoting their visibility would support their
utilization as a source of information. Moreover, factors promoting the adoption of EBP
should be invested in. On the other hand, factors preventing the adoption of EBP should
be recognized and their adverse effects minimized.
Keywords/tags (subjects)
evidence-based practice, research utilization
1
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
5
2 BOLOGNAN PROSESSI JA EUROOPPALAINEN KORKEAKOULUALUE
7
3 TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN JA SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSEN
NYKYTILA KAZAKSTANISSA
8
4 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA
9
5 HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ HOITOTYÖN JOHTAJUUDEN JA KOULUTUKSEN
ROOLIT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TOTEUTTAMISESSA
13
6 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN OMAKSUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 14
6.1 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvät käsitykset ja asenteet
15
6.2 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä osaaminen
16
6.3 Tiedonlähteet näyttöön perustuvassa toiminnassa
17
6.4 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä koulutus
18
6.5 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävät tekijät
19
6.6 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estävät tekijät
20
6.7 Keinoja näyttöön perustuvan toiminnan ja tutkimustiedon hyödyntämisen
vahvistamiseksi
22
6.8 Yhteenveto kirjallisuudesta
23
7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE
24
8 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS
25
8.1 Menetelmä
25
8.2 Mittari
25
8.3 Otantamenetelmä ja aineistonkeruu
27
8.4 Aineiston analysointi
28
9 TULOKSET
30
9.1 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvät käsitykset ja asenteet
31
9.2 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä osaaminen
33
9.3 Tiedonlähteet näyttöön perustuvassa toiminnassa
34
9.4 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä koulutus
36
9.5 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävät tekijät
39
2
9.6 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estävät tekijät
41
10 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA TUTKIMUSETIIKKA
43
11 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
45
11.1 Tulosten tarkastelu
45
11.2 Johtopäätökset
48
12 SUOSITUKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN VAHVISTAMISEKSI
SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA JA KLIINISESSÄ TYÖSSÄ KAZAKSTANISSA
49
13 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA TULEVAISUUDESSA
51
LÄHTEET
52
LIITTEET
62
LIITE 1. TUTKIMUSKYSYMYKSIIN VASTAAVAT LOMAKKEEN KYSYMYKSET SEKÄ
VÄITTÄMIEN MITTA-ASTEIKOT.
62
LIITE 2. KYSELYLOMAKE (ENGLANTI).
63
LIITE 3. VASTAAJIEN KÄSITYKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVASTA TOIMINNASTA
FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS 8).
69
LIITE 4. VASTAAJIEN KOETTU NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN OSAAMINEN
FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS 10).
70
LIITE 5. VASTAAJIEN KÄYTTÄMÄT TIEDONLÄHTEET FREKVENSSEINÄ JA
PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS 15).
71
LIITE 6. VASTAAJIEN KOKEMUKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN KOULUTUKSEN OSAALUEIDEN TÄRKEYDESTÄ FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS 13).
72
LIITE 7. VASTAAJIEN TOIVEET KOULUTUKSEN AIHEISIIN LIITTYEN FREKVENSSEINÄ JA
PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS 16).
73
LIITE 8. VASTAAJIEN KOKEMUKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN
OMAKSUMISTA EDISTÄVISTÄ TEKIJÖISTÄ FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA
(KYSYMYS 12).
74
3
LIITE 9. VASTAAJIEN NÄKEMYKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TOIMINTAA
EDISTÄVISTÄ TOIMENPITEISTÄ FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA (KYSYMYS
14).
75
LIITE 10. VASTAAJIEN NÄKEMYKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN
OMAKSUMISTA ESTÄISTÄ TEKIJÖISTÄ FREKVENSSEINÄ JA PROSENTTIOSUUKSINA
(KYSYMYS 11).
76
KUVIOT
Kuvio 1. Näyttöön perustuva toiminta. (mukaillen, Häggman-Laitila 2009, 244.)
9
Kuvio 2. Näyttöön perustuvan toiminnan omaksuminen. (Mukaillen, Majid ym.
2011a, 231-234.)
14
Kuvio 3. Vastaajien käsitykset näyttöön perustuvasta toiminnasta.
31
Kuvio 4. Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät toimenpiteet.
41
TAULUKOT
Taulukko 1. Kooste näyttöön perustuvaa toimintaa ja tutkimustiedon hyödyntämistä
edistävistä tekijöistä.
20
Taulukko 2. Kooste näyttöön perustuvaa toimintaa ja tutkimustiedon hyödyntämistä
estävistä tekijöistä.
22
Taulukko 3. Uudelleen koodatut Likert-asteikolliset muuttujat.
29
Taulukko 4. Vastaajien taustatiedot.
30
Taulukko 5. Vastaajille annettujen vastausvaihtoehtojen komponentit.
31
Taulukko 6. Vastaajien asenteet näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen
frekvensseinä ja prosenttiosuuksina.
32
4
Taulukko 7. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan osaamisestaan.
34
Taulukko 8. Vastaajien hoitotyön ja kliinisen päätöksenteon tukena käyttämät
tiedonlähteet.
36
Taulukko 9. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan eri osa-alueilla
järjestettävän koulutuksen tärkeydestä.
37
Taulukko 10. Vastaajien toiveet näyttöön perustuvan toiminnan koulutusaiheisiin
liittyen.
39
Taulukko 11. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
edistävistä tekijöistä.
40
Taulukko 12. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
estävistä tekijöistä.
Taulukko 13. Kyselylomakkeen Cronbachin α-kertoimet kysymyksittäin.
42
44
Taulukko 14. Toimenpiteet näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamiseksi
Kazakstanissa.
50
5
1 JOHDANTO
Orkidean herkän, veistoksellisen kauneuden ja harvinaisuuden katsotaan symboloivan hienostuneisuutta ja jalostumista, kauneutta, rakkautta ja voimaa. Kautta
historian eri kulttuureissa on uskottu orkidean parantavaan ja suojelevaan voimaan
(ProFlowers 2012). Kiinalainen filosofi Confucius (551-479 eKr.) vertasi orkideaa
hyveelliseen ihmiseen: "An orchid in a deep forest sends out its fragrance even if no
one is around to appreciate it. Likewise, men of noble character hold firm to their
high principles, undeterred by poverty." Confuciuksen ajatukset näkyvät tänä
päivänä kiinalaiseen taiteeseen sijoitettuina orkideoina, jotka symboloivat nöyryyttä,
rehellisyyttä ja hienostuneisuutta (Smithsonian National Museum of Natural History
2014).
Florence Nightingale (1820-1910) toimi modernin hoitotyön ja hoitotyön koulutuksen
uranuurtajana. Nightingalen ponnistelujen seurauksena hoitotyö vakiinnutti asemansa hyväksyttävänä ja laillisena ammattina (Morin 2014, 136, 137). Näyttöön perustuvan toiminnan juuret sijoittuvat Nightingalen työskentelyyn Krimin sodan aikana
1850-luvulla. Nightingale havaitsi yhteyden haavoittuneiden sotilaiden lisääntyneen
kuolleisuuden ja sotasairaaloiden heikkojen hygieniaolosuhteiden välillä. Sairaalahygienian parantamiseen tähdänneiden toimenpiteiden seurauksena sotilaiden
kuolleisuus väheni merkittävästi. (Canadian Nurses Association 2014a.) Kun Florence
Nightingale vuonna 1920 saatettiin viimeiselle matkalleen, kuningatar Alexandra
halusi osoittaa kunnioituksensa hoitotyön pioneerin elämänmittaiselle omistautumiselle. Hänen allekirjoittamaansa kukkalähetystä koristivat valkoisten ruusujen ja
liljojen ympäröimät ristin muotoon asetellut orkideat.
Alunperin näyttöön perustuva toiminta (evidence-based practice, EBP) yhdistettiin
lääketieteeseen. Vaikka näyttöön perustuvan lääketieteen käsitettä (evidence-based
medicine, EBM) käytettiin ensimmäisiä kertoja jo 1980-luvulla, toimintatapa sai
laajemman tunnustuksen vasta vuonna 1992, jolloin se liitettiin lääketieteen koulutukseen. Sittemmin näyttöön perustuvan toiminnan periaatteita on sovellettu lähes
kaikilla terveydenhuollon osa-alueilla. (Canadian Nurses Association 2014a.)
6
Jyväskylän ammattikorkeakoulu tekee Kazakstanin terveysministeriön kanssa
yhteistyötä terveydenhuollon koulutuksen kehittämiseksi Kazakstanissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvan toiminnan nykytila
kazakstanilaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien näkökulmista
tarkasteltuna. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan
hyödyntää hoitotyön uudistamisessa ja kehittämisessä Kazakstanissa.
7
2 BOLOGNAN PROSESSI JA EUROOPPALAINEN KORKEAKOULUALUE
Bolognan prosessilla tarkoitetaan vuodesta 1999 lähtien toteutettuja aktiivisia ja
kattavia menettelytapoja, joiden avulla Euroopan alueen hallitukset ja yliopistojen
päättäjät modernisoivat korkeakoulutuksen rakenteita ja luovat yhteistä eurooppalaista korkeakoulualuetta (European Higher Education Area, EHEA) (Rezaev 2010,
772). Bolognan prosessin päätavoitteena on ollut korkeakoulujärjestelmien yhtenäistäminen Euroopan alueella yhteiskunnan muuttuvia tarpeita vastaavaksi (Salminen,
Stolt, Saarikoski, Suikkala, Vaartio & Leino-Kilpi 2010, 233). Tavoitteena on ollut myös
parantaa eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta
suhteutettuna muihin maanosiin (Kajander-Unkuri, Salminen, Saarikoski, Suhonen
& Leino-Kilpi 2013, 626). Prosessi on koostunut esimerkiksi laadunvarmistuksen,
kansainvälisen työllistymisen ja liikkuvuuden edistämisestä, yhtenäistetystä kolmiportaisesta koulutusjärjestelmästä (perus-, jatko- ja tohtorin opinnot), korkeakoulutuksen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden lisäämisestä sekä yhtenäistetystä opintopistejärjestelmästä (ECTS, European Credit Transfer and Accumulation System).
Bolognan prosessin kansainväliseen strategiaan on kirjattu lisäksi kumppanuudelle
perustuvan yhteistyön vahvistaminen sekä tutkintojen tunnustamisen edistäminen.
(Collins & Hewer 2014, 152; Davies 2008, 936, 941; Rezaev 2010, 772-773.)
EHEA:n käynnistyminen maaliskuussa 2010 teki sitoutumisen korkeakoulualueen
toteuttamiseen näkyväksi. Maailmanlaajuiset terveydenhuollon haasteet huomioiden EHEA:n kaltaisilla uudistuksilla voidaan katsoa olevan merkittäviä vaikutuksia
myös hoitotyöhön kaikilla sen tasoilla. (Collins & Hewer 2014, 151.) EHEA:n tavoitteena on varmistaa vertailukelpoinen, yhteensopiva ja johdonmukainen korkeakoulujärjestelmä kaikkiin sen jäsenvaltioihin (Lahtinen, Leino-Kilpi & Salminen 2014,
1040). EHEA:n käynnistämisen yhteydessä Kazakstanista tuli Bolognan prosessin 47.
jäsenvaltio tavoitteenaan validoida korkeakoulujärjestelmänsä kansainvälisiä
standardeja vastaavaksi (Yergebekov & Temirbekova 2012, 1475).
8
3 TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄN JA SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSEN
NYKYTILA KAZAKSTANISSA
Kazakstan itsenäistyi Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena vuonna 1991. Tuolloin
maassa vallitsi terveydenhuoltojärjestelmä, jossa terveydenhuollon palvelujen
omistus oli kokonaisuudessaan valtiolla. Järjestelmän painopisteitä olivat muun
muassa palveluiden erikoistuminen ja keskittäminen sekä maksuttomuus ja tasavertainen saatavuus. (Katsaga, Kulzhanov, Karanikolos & Rechel 2012, 13.) Vuosien
ajan terveydenhuollon kehitysseurannan apuvälineinä toimivat määrälliset indikaattorit, kuten sairaalavuoteiden, käyntien ja henkilöstön lukumäärät (Kulzhanov,
Tazhiev & Almagambetova 2000, 71). Neuvostoliiton ajoilta periytynyttä järjestelmää
kuvattiin kirjallisuudessa jopa kadehdittavan yksinkertaiseksi. Lähemmin tarkasteltuna järjestelmä todettiin kuitenkin puutteelliseksi sen byrokratiasta, lääketieteellisestä erikoistuneisuudesta, korruptoituneisuudesta ja muutosvastaisuudesta
johtuen. Terveydenhuoltoon ja sairaanhoitajien koulutukseen liittyvä päätöksenteko
oli pitkälti lääkäreiden vastuulla. Terveydenhuollon henkilöstön työnkuva oli epäselvä, yhteistyö ja kommunikaatio lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä koettiin
haasteellisena. Hoitotyön käsitteen puuttuessa sairaanhoitajien tehtävänä oli toimia
lähinnä lääkäreiden apulaisina. Työtehtävien jakaminen lääkäreiden ja sairaanhoitajien kesken koettiin ongelmallisena, sillä palkkaus perustui muun muassa suoritettujen hoitotoimenpiteiden määrään ja tehtäväjaon muuttuminen olisi vaikuttanut
täten molempien osapuolten tulotasoon. (Bernal, Church, Arevian & Schensul 1995,
79-80.)
Tällä hetkellä sairaanhoitajien koulutus Kazakstanissa tapahtuu lääketieteen alaisuudessa. Vuoteen 2010 saakka sairaanhoitajien koulutus sisälsi kaksivuotisen peruskoulutuksen sekä vuoden erikoistumisjakson yleislääketieteeseen, ensihoitoon,
obstetriikkaan tai johtamiseen liittyen. (Katsaga ym. 2012, 84.) Maailmanpankki ja
Kazakstanin hallitus käynnistivät vuonna 2010 laajan terveydenhuollon uudistus- ja
kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön kansainvälisellä tasolla
vakiintuneita käytäntöjä. Hanke on jaettu lukuisiin alakomponentteihin, joista yksi
tähtää erityisesti terveydenhuollon perus- ja jatkokoulutuksen laadun parantamiseen. (Sub-Component 1: Improvement of Medical Education, 2-3.)
9
4 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA
Näyttöön perustuva toiminta (evidence-based practice) tarkoittaa parhaan saatavilla
olevan ajantasaisen tiedon käyttöä asiakkaan tai potilaan hoidossa, terveyden edistämisessä sekä hänen läheistensä huomioimisessa. Se muodostuu parhaasta tutkimusnäytöstä, hoitotyön asiantuntijuudesta, potilaan tiedoista ja taidoista sekä käytettävissä olevista resursseista (ks. kuvio 1) (Häggman-Laitila 2009, 244). Tutkittua tietoa
hankitaan ja käytetään järjestelmällisesti, kriittisesti ja harkitusti, jolla tässä yhteydessä tarkoitetaan erilaisten vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen huolellista arviointia
suhteessa kliiniseen asiantuntemukseen ja potilaan yksilöllisiin erityispiirteisiin.
Näyttöön perustuvalla toiminnalla varmistetaan potilaan hyvä ja vaikuttavaksi
todettu hoito asuin- ja hoitopaikasta riippumatta. (Chiu, Weng, Lo, Shih, Hsu & Kuo
2010, 430; Eriksson, Isola, Kyngäs, Leino-Kilpi, Lindström, Paavilainen, Pietilä,
Salanterä, Vehviläinen-Julkunen & Åstedt-Kurki 2012, 96; Korhonen, Korhonen
& Holopainen 2010, 39; Schaffer, Sandau & Diedrick 2012, 1198.)
Kuvio 1. Näyttöön perustuva toiminta. (mukaillen, Häggman-Laitila 2009, 244.)
10
Näytöllä (evidence) tarkoitetaan nähtävissä olevaa ja havaittavaa osoitusta tai
todistetta, jota voidaan pitää totena. Näyttöön liittyy keskeisesti oletus jonkin asian
objektiivisesta todistamisesta esimerkiksi tutkimuksen avulla. (Sarajärvi, Mattila &
Rekola 2011, 11.) Näytön avaintekijöitä ovat tiedon luominen, siirtäminen, jakaminen, omaksuminen, implementointi ja vakiinnuttaminen (Bucknall & Rycroft-Malone
2010, 2). Näyttö konkretisoituu laajoina hoito-ohjelmina, yksittäisten toimenpiteiden
tai hoitomenetelmien ohjeistuksina, organisaation toiminta- tai potilasohjeina sekä
hoitotyön suosituksina. Näytölle ominaista on sen uusiutuminen ja muuttuminen
viimeisimpään tutkimustietoon perustuen. Tämä edellyttää näytön jatkuvaa päivittämistä ja hoitokäytäntöjen sovittamista näyttöä vastaavaksi. (Holopainen, Junttila,
Jylhä, Korhonen & Seppänen 2013, 15, 16.)
Tutkimustiedon hyödyntäminen (research utilization) nähdään näyttöön perustuvan
toiminnan alakäsitteenä. Sillä tarkoitetaan tutkimustulosten tai jonkin tutkimuksen
osan soveltamista käytännössä (Schaffer ym. 2012, 1198; Yoder, Kirkley, McFall,
Kirksey, StalBaum, & Sellers 2014, 26). Tutkittua tietoa voidaan soveltaa joko välittömästi sellaisenaan (esimerkiksi erilaiset mittarit ja lomakkeet) tai välillisesti, jolloin
tutkittu tieto syventää ymmärrystä muuttuvissa konteksteissa ja kehittää havainnointia esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa. Tutkimustiedon hyödyntäminen voidaan
nähdä myös prosessina, joka siirtää tutkimusnäyttöä käytäntöön ja muodostaa näin
vahvan perustan päätöksenteon tueksi. (Eriksson ym. 2012, 91; Lahtonen, Johansson
& Hupli 2010, 109; Yoder ym. 2014, 26.) Tutkitun tiedon soveltamista voidaan nähdä
tapahtuvan kolmella tasolla. Hoitotyöntekijän ammatillinen kehittyminen edellyttää
oman alan tutkimustiedon aktiivista seurantaa. Potilaan hoitoon liittyvässä kysymyksessä haetaan parasta ajantasaista näyttöä, jonka seurauksena potilas saa parasta
mahdollista hoitoa. Hoitotyötä kehitettäessä ja esimerkiksi uutta hoitomenetelmää
implementoitaessa haetaan tutkittua tietoa menetelmän arvioinnista ja soveltuvuudesta sekä keinoista uuden menetelmän käyttöönotossa. (Elomaa & Mikkola 2008,
11; Sarajärvi ym. 2011, 13.)
Hoitotyön asiantuntijuudessa toimintaa ohjaavat teoreettinen, kokemuspohjainen ja
itse tietämistä koskeva tieto. Merkittävässä roolissa on myös hiljainen tieto, jolla
tarkoitetaan pitkän kokemuksen tuloksena kehittynyttä toimintaan sisältyvää
11
sanatonta ja ei-käsitteellistä tietoa. Tämä konkretisoituu taitavana ja osaavana
toimintana. Hoitotyön asiantuntijuuden tunnusmerkkejä on myös kyky yhdistää ja
muuntaa tietojaan kontekstista riippuen. Näin käytäntö löytää paikkansa teoriassa ja
teoria jalkautuu käytäntöön. (Sarajärvi ym. 2011, 40.) Hoitotyön asiantuntijan erottaa
kollegoistaan usein intuitiivinen kyky tehdä tehokkaasti kriittisiä kliiniseen työhön
liittyviä päätöksiä ymmärtäen ja halliten samalla vallitsevan kokonaistilanteen.
Asiantuntijuus vaikuttaa sairaanhoitajan tekemään kliinisen tilanteen arviointiin ja
hoidon laatuun. Se kehittyy jatkuvasti sairaanhoitajan testatessa ja jalostaessa
teoreettista ja käytännön osaamistaan kliinisissä tilanteissa. (McHugh & Lake 2010,
277.)
Potilaan tiedoilla ja taidoilla tarkoitetaan näyttöön perustuvan toiminnan yhteydessä potilaslähtöisen toimintatavan korostumista. Tällöin toiminnan tulee vastata
potilaan ja hänen omaistensa ilmaisemiin tarpeisiin. Potilas nähdään oman elämänsä
itsenäisenä ja riippumattomana asiantuntijana, jolla on aktiivinen ja tasavertainen
rooli itseään ja hoitoaan koskevassa päätöksentekoprosessissa omien voimavarojensa pohjalta. (Salminen ym. 2010, 235; Sarajärvi ym. 2011, 70, 71; Truglio-Londrigan,
Slyer, Singleton & Worral 2012, 4634.)
Resursseilla tarkoitetaan tässä yhteydessä näyttöön perustuvan toiminnan opiskeluun ja toteuttamiseen kohdennettua työaikaa, olemassa olevaa osaamista ja sen
kehittämistä, tiedon saatavuutta sekä riittävien henkilöstöresurssien turvaamista
(Johansson, Fogelberg-Dahm & Wadensten 2010, 71; Sarajärvi ym. 2011, 86, 93, 96).
Nykyaikana hoitotyö kohtaa runsaasti erilaisia haasteita väestön ikääntymiseen ja
sairastuvuuteen liittyen. Lisäksi potilaiden tietoisuuden kasvaessa myös hoidon
sisältöön ja laatuun kohdistuvat odotukset lisääntyvät. (Holopainen ym. 2013, 11.)
Terveydenhuollon resursointia leikattaessa tarvitaan uusia keinoja tuottaa kustannustehokkaita palveluja oikeudenmukaisella ja tasavertaisella tavalla koko väestölle.
Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on vastata näihin käytännön asettamiin
haasteisiin hyödyntämällä tutkitusti vaikuttaviksi todettuja menetelmiä ja käytäntöjä.
(Särkioja 2000, 3.)
12
Näyttöä voidaan soveltaa hoitotyössä kliinisen toiminnan lisäksi myös päätöksentekoon, johtamiseen ja koulutukseen. Onnistunut näyttöön perustuvan toiminnan
toteuttaminen luo yhtenäisiä linjoja asiakkaiden ja potilaiden hoitoon sekä sosiaali- ja
terveysalan toimintayksiköiden ja koulutuksen toimintatapoihin. Sen on todettu
myös lisäävän toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä henkilöstön osaamista.
(Sarajärvi ym. 2011, 11-12.) Näyttöön perustuva toiminta on lisäksi erinomainen
väline hoitotyön näkyvyyden lisäämisessä (Särkioja 2000, 3, 14).
Näyttöön perustuvaa toimintaa voidaan toteuttaa seuraavan mallin avulla:
1. Ongelma muotoillaan selkeäksi kysymykseksi. (Esimerkiksi kliininen kysymys,
PICO, jossa P = patient, I = intervention, C = comparison intervention, O =
outcome)
2. Systemaattinen tiedonhaku.
3. Näytön sekä sen soveltuvuuden ja merkittävyyden kriittinen arviointi.
4. Näytön soveltaminen käytäntöön.
5. Implementointiprosessin ja lopputuloksen arviointi. (Elomaa & Mikkola 2008,
12; Leufer & Cleary-Holdforth 2009, 37; Mustajoki 2000, 19-20.)
Näyttöön perustuvan toiminnan onnistuneella implementoinnilla on saatu aikaan
laajaa kehitystä. Hoitohenkilökunnan myönteiset asenteet sekä kiinnostus hoitotyöhön, tutkimustyöhön ja kriittiseen ajatteluun kasvoivat. Näyttöön perustuva toiminta
lisäsi hoitohenkilökunnan tietoisuutta tutkimustyötä tukevista menetelmistä.
Kliinisessä työssä esiintyvien kehittämiskohteiden tunnistaminen sekä osaaminen ja
tietotaso paranivat. Näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönotolla on todettu
olevan vaikutusta myös henkilöstön moraalin, ammatillisen itsetunnon sekä
oppimismotivaation kohentumisessa. Näyttöön perustuvien hoitosuositusten
koettiin systematisoivan hoitotyötä ja samalla vähentävän yksilöllistä työmäärää.
Tutkimustoiminnan hyödyt konkretisoituivat potilastyössä, jolloin hoidon tarpeen
arviointi ja hoidon laatu tehostuivat, hoitoon pääsy nopeutui ja hoito muuttui
yksilöllisemmäksi. Tämä näkyi suoraan potilaiden ja heidän omaistensa tyytyväisyyden lisääntymisenä. Lisäksi raportoitiin resurssien käytön ja kustannusten vähentymisestä. (Canadian Nurses Association 2010; Häggman-Laitila 2009, 254-255.)
13
5 HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN SEKÄ HOITOTYÖN JOHTAJUUDEN JA KOULUTUKSEN
ROOLIT NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN TOTEUTTAMISESSA
Hoitotyöntekijöiden rooli näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisessa ja
tutkitun tiedon hyödyntämisessä liittyy oman ammatillisen osaamisen itsenäiseen
ylläpitoon ja vahvistamiseen tutkitun tiedon avulla sekä uusien tutkimusaiheiden
tunnistamiseen omassa työssä. Hoitotyöntekijän tutkittuun tietoon perustuva
toiminta realisoituu tutkimuksen arvostuksena, oman työn kriittisenä tarkasteluna,
tutkimusaiheiden tunnistamisena sekä tutkimustulosten ohjaamassa toiminnassa.
Hoitotyöntekijöiden vastuulla on myös tiedon jakaminen kollegiaalisella tasolla
esimerkiksi oman organisaation sisällä. (Eriksson ym. 2012, 95; Sarajärvi ym. 2011,
34.)
Hoitotyön johtajuuden tehtävänä on mahdollistaa ja turvata tutkitun tiedon käyttö.
Hyvä johtajuus itsessään perustuu tutkittuun ja ajanmukaiseen tietoon, jolloin
hoitotyön johtaminen on luonteeltaan kannustavaa ja terveydenhuollon voimavarat
on mitoitettu niin, että tutkitun tiedon käytölle ja soveltamiselle on riittävästi
resursseja. Hoitotyön johtamisen on tärkeää huomioida jokaisen yksittäisen työntekijän kiinnostus ja innostus tutkittua tietoa kohtaan, sillä laajemmalle levitessään
ilmiö tukee tutkimusmyönteisen ja innovatiivisen työyhteisön kehittymistä. (Eriksson
ym. 2012, 95, 96; Sarajärvi ym. 2011, 33; Särkioja 2000 11, 12, 13.) Tätä tavoitetta
tukee myös johtajuuden oma esimerkki tutkitun tiedon soveltamisessa ja jalkauttamisessa käytäntöön (Sredl, Melnyk, Hsueh, Jenkins, Ding & Durham 2011, 77).
Hoitotyön koulutuksessa tutkittuun tietoon liittyviä tavoitteita ovat tutkimusten
lukemisen, ymmärtämisen, kriittisen arvioinnin ja soveltamisen taidot (Thibeau &
Veech 2011). Opiskelijoiden tulisi kyetä yhdistämään hoitotyön käytäntö ja teoria
perustaen tekemänsä ratkaisut tutkittuun tietoon. Onnistuneen opettamisen
edellytyksiä ovat selkeä käsitys nyky-yhteiskunnan hoitotyön ammattilaisille
asettamista haasteista ja tarpeista sekä näkemys hyvän hoidon ja hoitotyöntekijän
ominaisuuksista. (Eriksson ym. 2012, 96.)
14
6 NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN OMAKSUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyviä käsityksiä sekä sen omaksumista edistäviä
ja estäviä tekijöitä on tutkittu kansainvälisellä tasolla laajalti. Vaikka sairaanhoitajat
asennoituvat näyttöön perustuvaan toimintaan positiivisesti, sen omaksuminen ja
jalkauttaminen käytäntöön on hidasta. Aiemmista tutkimuksista vain muutama sisälsi
tietoa sairaanhoitajien käyttämistä tiedonlähteistä sekä heidän tiedonhakuun liittyvästä osaamisestaan. Viime aikoina on edellä mainittujen lisäksi kiinnitetty lisääntyvässä määrin huomiota sairaanhoitajien käsityksiin, asenteisiin ja osaamiseen näyttöön perustuvaa toimintaa koskien. Samalla on kartoitettu heidän kokemuksiaan
näyttöön perustuvaa toimintaa edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä koulutukseen
liittyvistä toiveista (ks. kuvio 2). (Majid, Foo, Luyt, Zhang, Theng, Chang & Mokhtar
2011a, 230.)
Kuvio 2. Näyttöön perustuvan toiminnan omaksuminen. (Mukaillen, Majid ym.
2011a, 231-234.)
15
6.1 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvät käsitykset ja asenteet
Hoitotyöntekijöiden ja valmistuvien opiskelijoiden suhtautumisen tutkimukseen ja
tutkittuun tietoon on raportoitu olevan jokseenkin myönteistä. Yksi suhtautumiseen
vaikuttava tekijä on koulutustausta. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopintoja
suorittaneet ovat selvästi aktiivisempia tutkitun tiedon käytössä ja soveltamisessa
verrattuna korkeakoulutusta edeltävän tai keskiasteen koulutuksen saaneisiin
kollegoihinsa. (Hiltunen, Keinänen, Koivula-Tynnilä, Kulju & Suhonen 2012, 39.)
Positiivisella suhtautumisella on havaittu selkeä yhteys tutkitun tiedon hyödyntämisen lisääntymiseen (Squires, Estabrooks, Gustavsson & Wallin 2011).
Hoitotyöntekijöiden positiivinen käsitys ja asennoituminen näyttöön perustuvaan
toimintaan oli tutkimusten perusteella suoraan sidoksissa siihen, kuinka laajalti he
onnistuivat jalkauttamaan tutkimusnäyttöä käytäntöön. Näyttöön perustuvan
toiminnan arvostukseen vaikutti merkittävästi hoitotyöntekijöiden osallistuminen
näyttöön perustuvan toiminnan työryhmään. (Stokke, Olsen, Espehaug & Nortvedt
2014.)
Sairaanhoitajien asenne näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan oli tutkimusten
mukaan myönteinen koulutustaustasta riippumatta. Kuitenkin yliopistopohjaisen
koulutuksen suorittaneet kokivat näyttöön perustuvan toiminnan parantavan
potilaan hoidon laatua enemmän. Sama ryhmä uskoi myös näyttöön perustuvan
toiminnan asettavan sairaanhoitajille vähemmän vaatimuksia verrattuna sairaalakoulutuksen saaneisiin kollegoihin. Sairaanhoitajien käsityksen mukaan noin 60 %
kliinisestä hoitotyön käytännöstä perustui tutkittuun näyttöön. (Waters, Crisp,
Rychetnik & Barratt 2009, 514.)
Sairaanhoitajat kokivat tutkimusten mukaan hoitotyön tutkimukset laadun parantamiseen liittyvänä toimintana, joka antoi sairaanhoitajille mahdollisuuden tarkastella, arvioida ja muuttaa kulloistakin hoitotyön käytäntöä näyttöön perustuen.
Tämän katsottiin johtavan potilaan hoidon laadun paranemiseen kliinisessä ympäristössä. Vastaajat kokivat saavuttavansa tutkimuksen kautta sairaanhoitajien roolin
kannalta merkittäviä hyötyjä, joita olivat korkeatasoisen hoidon tarjoaminen, uuden
16
tiedon synnyttäminen ja parempien hoitotulosten saavuttaminen. Vastaajat
katsoivat osallistuvansa tutkimustoimintaan aktiivisesti esimerkiksi arvioimalla
toimintatapoja, johtamalla tutkimuskomiteaa tai osallistumalla sen toimintaan sekä
olemalla mukana tutkimusprojektissa. (Evans, Duggan & Boldy 2013.)
6.2 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä osaaminen
Selvitettäessä sairaanhoitajien näyttöön perustuvaan toimintaan ja tutkitun tiedon
käyttöön liittyvää osaamista kolmannes vastaajista ilmoitti saaneensa aihealueeseen
liittyvää koulutusta perusopintoihinsa yhdistettynä. Suurin osa vastaajista kuitenkin
toi esille, ettei peruskoulutukseen ollut sisältynyt esimerkiksi tutkimusten lukemiseen
riittävää englannin kielen opetusta, näyttöön perustuvan hoitotyön opetusta, tilastotieteen perusopintoja, tutkitun tiedon implementointiin liittyvää opetusta tai tiedonhaun koulutusta. Kolmannes vastaajista oli osallistunut hoitotieteelliseen jatkokoulutukseen tai tutkimukseen sekä näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen. Lisäksi
suurin osa vastaajista ilmoitti lukevansa vähemmän kuin yhden tieteellisen julkaisun
kuukaudessa. (Breimaier, Halfens & Lohrmann 2011, 1749.)
Sairaanhoitajien osaamista tarkasteltiin kolmella tasolla. Ensimmäisellä tasolla
opeteltiin tiedonhakua ja tutkitun tiedon kriittisessä arvioinnissa tarvittavia taitoja
itsenäisesti. Toisella tasolla haettiin ja sovellettiin käytännössä näyttöön perustuvaa
tietoa, kuten esimerkiksi systemaattisia katsauksia. Kolmannella tasolla käytettiin
toisten kehittämiä näyttöön perustuvia suosituksia ja toimintaohjeita. Suurin osa
vastaajista tunnisti jokaisen kolmesta toimintamallista, kuitenkin noin puolet vastaajista katsoi kolmannen tason toiminnan parhaiten soveltuvaksi vaihtoehdoksi siirryttäessä kokemusperustaisesta toiminnasta näyttöön perustuvaan toimintaan.
(Waters ym. 2009, 514.)
17
6.3 Tiedonlähteet näyttöön perustuvassa toiminnassa
Näyttöön perustuvaa toimintaa toteutettaessa saatavilla olevan tiedon hallinta
korostuu. Uusia tutkimusviitteitä julkaistaan parhaimmillaan useita tuhansia vuorokautta kohden, jolloin yksittäisen hoitotyöntekijän on lähes mahdotonta löytää
nopeasti kliinisessä ongelmatilanteessa tarvitsemaansa tietoa. Tähän haasteeseen on
vastattu perustamalla kansallisia ja kansainvälisiä toimijoita, joiden tehtävänä on
arvioida ja tiivistää tuorein tutkittu tieto hoitosuosituksiksi. Kansainvälisellä tasolla
merkittävä suositusten tuottaja on esimerkiksi Joanna Briggs Instituutti. (Korhonen,
Jylhä & Holopainen 2012, 41.) Paikallisia toimijoita ovat toimialueiden omat näyttöön
perustuvan toiminnan työryhmät, joissa keskitytään nimenomaan tiedon keräämiseen, kriittiseen arviointiin ja tiivistämiseen oman toimialueen tarpeita vastaaviksi
tietopaketeiksi (Pitkänen & Aalto 2012, 43).
Näyttöön perustuvan toiminnan tueksi hoitotyöntekijöillä on käytössään painettuja
ja sähköisiä tiedonlähteitä. Painettu aineisto koostuu kirjallisuuden lisäksi ammattijärjestöjen sekä oman erikoisalan julkaisuista, hoitotieteellisiä tutkimusartikkeleita
sisältävistä julkaisuista sekä alkuperäistutkimuksista. Sähköisiä tiedonlähteitä edustavat esimerkiksi sairaanhoitopiirien omat ohjepankit sekä lukuisat terveydenhuollon
ammattilaisille suunnatut kansainväliset tietokannat, joita ovat esimerkiksi CINAHL,
PubMed, ScienceDirect ja Cochrane (Lahtonen ym. 2010, 113; Yoder ym. 2014, 33.)
Tarkasteltaessa hoitotyöntekijöiden käyttämiä tiedonlähteitä ja niiden käyttötottumuksia kävi ilmi, että sähköisiä tiedonlähteitä käytettiin jonkin verran. Näitä olivat
pääsääntöisesti kotimaiset sähköiset tiedonhakukanavat. Sen sijaan ulkomaisia
tietokantoja käytettiin tiedonhaussa melko harvoin. Oman alan ammattijärjestöjen
julkaisuja luettiin selvästi kansainvälistä materiaalia ja hoitotieteellistä aineistoa
enemmän. Hoitotieteellisiä väitöskirjoja luki vastaajista vain puolet. Tutkimuksessa
havaittiin selkeä yhteys hoitotieteen opintoja ja ammattikorkeakoulututkinnon
suorittaneiden sairaanhoitajien sekä lisääntyneen hoitotieteellisen aineiston lukemisen välillä. (Lahtonen ym. 2010, 112-113.) Hoitohenkilökunta hyödynsi tiedonlähteinä myös kollegojaan ja lääkäreitä (Yoder ym. 2014, 32). Useimmin konsultoitiin
hoitotyön esimiehiä ja lähikollegoja (Thibeau & Veech 2011). Vähiten tietoa etsittiin
18
muualla työskenteleviltä työtovereilta sekä näyttöön perustuvan toiminnan työryhmiltä (Majid ym. 2011a, 234).
6.4 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä koulutus
Tutkitun tiedon soveltamisessa yksi keskeisimmistä tekijöistä on koulutus, jonka
katsotaan omaavan suurta potentiaalia hoitohenkilökunnan ja opiskelijoiden
myönteisen asennoitumisen lisääntymisessä tutkittuun tietoon liittyen. Koulutuksen
tulisi turvata riittävät tiedot ja taidot, jotta tutkitun tiedon arvioiminen ja soveltaminen käytännön työhön olisi mahdollista. (Pakkonen, Salminen & Hupli 2010, 31.)
Työkokemusta omaavien opiskelijoiden näkökulmasta opettajan omalla toiminnallaan tarjoama esimerkki kannusti tutkitun tiedon käyttämiseen. Tekemällä oppiminen koettiin parhaaksi oppimismenetelmäksi. Käytännössä tämä tarkoitti tiedonhaun harjoittelua sekä tutkitun tiedon integroitumista opetukseen. Opetusta
suunniteltaessa onkin tärkeää huomioida tarkoituksenmukaisten opetusmenetelmien ja -järjestelyiden valinta. (Pakkonen ym. 2010, 35.)
Hoitotyön opiskelijoiden koulutukseen kohdistuvat odotukset voidaan jakaa
tutkimustiedon levittämiseen, opettajan hoitotyön osaamiseen ja kehittämistoimintaan sekä tiedeperustaiseen opetukseen liittyviin odotuksiin. Opiskelijat
toivoivat opettajan esittelevän ja jakavan tuoreinta tutkimustietoa opetuksessa.
Opetukselta toivottiin myös keskustelua tutkitusta tiedosta sekä tutkimustiedon
välittämistä käytännön kenttätyöhön. Opiskelijat odottivat opettajalta ajantasaisia
tietoja yhdistettynä käytännön työskentelyyn. Opettajien toivottiin omaavan yhtenäinen näkemys näyttöön perustuvasta toiminnasta sekä tutkimuksiin perehtyneisyyttä, roolimallina toimimista ja hoitotyön kehittämistä. Opettajien toivottiin
ohjaavan opiskelijoita tutkitun tiedon käytössä ja näin kasvattavan opiskelijoiden
mielenkiintoa tutkittua tietoa kohtaan. Opiskelijat odottivat opetusta, joka perustuisi
tutkittuun tietoon ja johon kuuluisi tiedonkäsittelytaitojen ja tiedonhaun harjoittelua
jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Opiskelijat toivoivat tutkitun tiedon hyödyntämistä koetilanteissa ja tehtävissä sekä sen realisoitumista käytännön opetustilanteissa. (Laapio, Koivula & Salminen 2014, 57-58.)
19
6.5 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävät tekijät
Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistäviä tekijöitä (ks. taulukko 1) on
kirjallisuudessa jaoteltu eri tavoin. Oppimisympäristöön liittyviä tekijöitä ovat
esimerkiksi oppimismahdollisuudet, mentorointi sekä tutkimuksiin liittyvät keskusteluryhmät (Brown, Wickline, Ecoff & Glaser ym. 2008, 377; Stokke ym. 2014).
Organisaatiokulttuurin osalta näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät sairaanhoitajien osallistumismahdollisuudet sekä ympäristö, joka rohkaisee ajatteluun ja myös
palkitsee sitä. (Brown ym. 2008, 377; Särkioja 2000, 10.) Näyttöön perustuvan
toiminnan omaksumista edistävät myös työskentelylle annettu aika, esimiehen
kannustus sekä näyttöön perustuvaan toimintaan perehtyneiden ammattihenkilöiden esimerkki ja tietoisuuden kasvattaminen näyttöön perustuvan toiminnan kautta
saavutetuista eduista. (Dogherty, Harrison, Graham, Vandyk & Keeping-Burke 2013,
133, 134; Ubbink, Vermeulen, Knops, Legemate, Rengerink, Heineman, Roos,
Fijnvandraat, Heymans, Simons & Levi 2011, 91.) Lisäksi merkittävässä roolissa ovat
ympäristön avoimuus muutokselle, monialainen ja kaksisuuntainen kunnioitus sekä
potilaan edun priorisointi. Näytön saatavuus ja yksinkertaisuus nousivat myös
tärkeiksi tekijöiksi näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä. Helposti ymmärrettävä ja kliinisessä työssä esiintyvien haasteiden kannalta relevantti tutkimusnäyttö
päätyy suuremmalla todennäköisyydellä osaksi käytäntöä. (Brown ym. 2008, 377;
Dogherty ym. 2013, 133.)
Tutkimustiedon hyödyntämiseen edistävästi vaikuttavia tekijöitä (ks. taulukko 1)
ovat esimerkiksi myönteinen suhtautuminen tutkimukseen, tutkitun tiedon hyvä
saatavuus omalla äidinkielellä sekä esimieheltä saatu tuki tutkitun tiedon käyttöön ja
soveltamiseen päivittäisessä työssä (Hiltunen ym. 2012, 39; Pakkonen ym. 2010, 35;
Wang, Jiang, Wang, Wang & Bai 2013; Weng, Kuo, Yang, Lo, Chen & Chiu 2013;
Chien, Bai, Wong, Wang & Lu 2013, 104). Tärkeinä tekijöinä koettiin myös riittävän
ajan ja lisäkoulutuksen järjestäminen (Wang ym. 2013). Yksilöllisesti merkittävinä
tekijöinä voidaan nähdä kyky kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun, avoimuus,
uteliaisuus ja kypsyys (Wangensteen, Johansson, Björkström & Nordström 2011,
2440). Tutkimustiedon onnistuneeseen soveltamiseen myötävaikuttavat tiedon
käyttäjien kokemus tiedon käyttökelpoisuudesta ja kehittävyydestä sekä niiden
20
kautta saavutettu arvostus tutkittua tietoa kohtaan (Eriksson ym. 2012, 91).
Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opinnot sekä jatko- ja täydennyskoulutus
parantavat myös valmiuksia tutkimustoimintaan osallistumiseen ja tutkitun tiedon
käyttöön (Chien ym. 2013, 104; Pakkonen ym. 2010, 35; Uysal, Temel, Ardahan &
Ozkahraman 2010, 3448; Weng ym. 2013).
Taulukko 1. Kooste näyttöön perustuvaa toimintaa ja tutkimustiedon hyödyntämistä
edistävistä tekijöistä.
6.6 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estävät tekijät
Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estäviä tekijöitä (ks. taulukko 2) on
tutkimuksissa käsitelty kattavasti. Näyttöön perustuvan toimintaan ja siihen liittyviin
tehtäviin katsotaan olevan riittämättömästi aikaa annetun työajan puitteissa. (Brown
ym. 2008, 375; Dalheim, Harthug, Nilsen & Nortvedt 2012; Dogherty ym. 2013, 134,
135; Garrett, Barnason, Dakin, Gillespie, Kamienski, Stapleton, Williams, Juarez & Li
2011, 28; Kocaman, Seren, Lash, Kurt, Bengu & Yurumezoglu 2010, 1914; Nguyen
2008, 29; Solomons & Spross 2010, 188; Särkioja 2000, 8; Ubbink ym. 2011, 91.)
Osaamisen puute heijastuu tutkimustiedon haun ja tiedon tulkinnan vaikeuksiin ja
sitä kautta myös hankaluuteen aikaansaada muutoksia käytännössä (Dalheim ym.
2012; Nguyen 2008, 29; Tan, Sahin & Özdemir 2012, 48). Tukeen liittyvät tekijät
21
voidaan jakaa resursointiin ja mentorointiin liittyviksi puutteiksi. Resurssien osalta
vaje kohdistuu esimerkiksi tiedonhaussa tarvittavien välineiden (internet, hakukoneet) puuttumiseen. Mentoroinnin kohdalla kaivataan tukea esimerkiksi kliinisiltä
asiantuntijoilta ja tutkijoilta tiedon hakuun, kriittiseen arviointiin ja soveltamiseen
liittyen. (Brown ym. 2008, 375-376; Dogherty ym. 2013, 134; Garret ym. 2011, 28;
Kocaman ym. 2010, 1915; Salsali & Mehrdad 2009; Särkioja 2000, 8.) Kulttuuriin
liittyvät tekijät ovat pitkälti sidoksissa henkilökunnan kokemukseen autonomian
puutteesta sekä totuttuihin toimintatapoihin takertumisesta (Brown ym. 2008, 376,
377; Chien 2010, 3586; Nguyen 2008, 28; Tan ym. 2012, 48.).
Tutkimustiedon hyödyntämistä estäviä tekijöitä (ks. taulukko 2) pohdittaessa
tärkeään asemaan nousivat puutteet hoitohenkilökunnan tutkimusosaamisessa.
Tutkimustietoon liittyvään opetukseen osallistuminen perustutkinnon aikana ja
työpaikalla oli vaihtelevaa. Oman alan tieteellisten julkaisujen käyttö kliinisen
päätöksenteon tukena oli vähäistä. (Uysal ym. 2010, 3448.) Tutkimustiedon hakuun,
tulkintaan ja soveltamiseen liittyvässä koulutuksessa harjoittelumahdollisuudet,
lähiopetustuntien määrä sekä opetuksen sisältö ja laatu koettiin koulutuksen
tavoitteeseen peilattuna riittämättömiksi. Tutkitun tiedon soveltamisen esteenä
olivat usein myös tiedon etäinen kytkös kliiniseen työhön, alempi koulutustaso ja
vähäinen työkokemus. (Chien 2010, 3586; Salsali & Mehrdad 2009; Özdemir &
Akdemir 2009, 322.) Tutkimusten saatavuus ja vieraskielisyys koettiin ongelmalliseksi
(Dalheim ym. 2012; Hiltunen ym. 2012, 39; Kocaman ym. 2010, 1915; Wang ym.
2013; Weng ym. 2013). Rajalliset mahdollisuudet osallistua kliinisen tutkimuksen
toteuttamiseen ja tuen puute organisaation taholta koettiin tutkimustiedon hyödyntämisen esteinä. (Chien 2010, 3586; Chien ym. 2013, 102; Eriksson, Nordman &
Myllymäki 2000, 30-31; Garrett ym. 2011, 28; Hiltunen ym. 2012, 38; Salsali &
Mehrdad 2009; Särkioja 2000, 8; Tan ym. 2012, 47; Uysal ym. 2010, 3448; Wang ym.
2013.) Kiihtyvä työtahti, puutteelliset resurssit sekä uusien toimintatapojen
käyttöönoton vaikeus haittasivat osaltaan tutkimustiedon hyödyntämistä. (Chien
2010, 3586; Chien ym. 2013, 102; Pakkonen ym. 2010, 35; Weng ym. 2013.)
22
Taulukko 2. Kooste näyttöön perustuvaa toimintaa ja tutkimustiedon hyödyntämistä
estävistä tekijöistä.
6.7 Keinoja näyttöön perustuvan toiminnan ja tutkimustiedon hyödyntämisen
vahvistamiseksi
Näyttöön perustuvan toiminnan sekä tutkimustiedon hyödyntämisen vahvistamiseksi on tarjolla lukuisia keinoja. Tutkimuksissa esille nousseita ehdotuksia ovat
esimerkiksi pienenkin yrittämisen palkitseminen, uusien ideoiden arvostaminen,
yhteistyön tiivistäminen, käytännön hoitotyöntekijöiden osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen, tiimityöskentelyn painottaminen ongelmanratkaisussa sekä tutkijoiden ja hoitotyöntekijöiden välisen yhteistyön syventäminen. (Brown ym. 2008, 377.)
Hoitotyöntekijöiden tutkimuksellista osaamista voidaan vahvistaa koulutuksella, joka
antaa konkreettisia työkaluja tutkitun tiedon kriittiseen arviointiin ja käytännöstä
nousevien tutkimusaiheiden tunnistamiseen (Eriksson ym. 2012, 95; Särkioja 2000,
9). Koulutuksen tueksi varmistetaan hoitotyöntekijöille asianmukainen pääsy ajantasaiseen aineistoon sekä riittävästi aikaa oppimiselle. Laajempia toimintatapamuutoksia edustavat hoitosuositusten perustaminen tutkittuun näyttöön, tutkimusaineiston jakaminen yhteisissä kokouksissa sekä tiedottamisen vahvistaminen.
23
Tutkitun tiedon tulkinnan ja soveltamisen tukena voidaan hyödyntää esimerkiksi
postereita, keskustelufoorumeita ja tutkimusklubeja. Yhteistyön tiivistämisessä
voidaan hyödyntää tutkijoiden vierailuja tutkimuksen kohteena olevissa yksiköissä,
osallistavaa toimintatutkimusta sekä kongresseja ja seminaareja. (Eriksson ym. 2012,
92, 93; Särkioja 2000, 12, 13; Yoder ym. 2014, 32.)
6.8 Yhteenveto kirjallisuudesta
Näyttöön perustuvan toiminnan katsotaan muodostuvan parhaasta tutkimusnäytöstä, hoitotyön asiantuntijuudesta, potilaan tiedoista ja taidoista sekä käytettävissä olevista resursseista. Opinnäytetyössä painotetaan näyttöön perustuvan
toiminnan sekä tutkimustiedon hyödyntämisen näkökulmia. Kirjallisuuteen perustuen hoitohenkilökunnan suhtautuminen näyttöön perustuvaan toimintaan on
myönteistä. Jatko-opinnoilla ja täydennyskoulutuksella sekä omalla aktiivisuudella
katsotaan olevan suotuisa vaikutus asenteisiin.
Kirjallisuudesta käyvät ilmi myös puutteet hoitohenkilökunnan osaamisessa.
Lisäkoulutukselle on tarvetta kaikilla tutkimustiedon hyödyntämisen osa-alueilla.
Koulutukseen osallistuneiden keskuudessa näyttöön perustuvasta toiminnasta
nähdään olevan laajemmin hyötyä. Hoitohenkilökunta hyödyntää tutkimusten
perusteella tiedonlähteinä painettuja ja sähköisiä lähteitä sekä moniammatillisen
työyhteisön jäseniä.
Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista ja tutkimustiedon hyödyntämistä
edistävät positiivisesti suhtautuva ympäristö, oman työn kannalta relevantti näyttö
ja sen hyvä saatavuus sekä riittävä koulutus ja työskentelylle varattu aika. Esimiehen
tuki ja esimerkkinä toimiminen koetaan tärkeinä tekijöinä. Näyttöön perustuvan
toiminnan omaksumista ja tutkimustiedon hyödyntämistä estävät tutkimusten
mukaan ajan, osaamisen, tuen sekä resurssien puute. Hoitohenkilökunta koki
osallistumis- ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Myös uusien toimintatapojen
omaksuminen ja vanhoista luopuminen koetaan haasteellisena.
24
7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITE
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata näyttöön perustuvan toiminnan nykytila
kazakstanilaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien näkökulmista
tarkasteltuna. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan
hyödyntää hoitotyön uudistamisessa ja kehittämisessä Kazakstanissa. Aineistosta
haetaan vastauksia seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Millaisia käsityksiä ja asenteita sairaanhoitajilla ja sairaanhoitajien
kouluttajilla on näyttöön perustuvasta toiminnasta?
2. Millaista näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvää osaamista
sairaanhoitajilla ja sairaanhoitajien kouluttajilla on oman kokemuksensa
mukaan?
3. Millaisia tiedonlähteitä sairaanhoitajat ja sairaanhoitajien kouluttajat
käyttävät hoitotyön ja kliinisen päätöksenteon tukena?
4. Millaista näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvää koulutusta sairaanhoitajat
ja sairaanhoitajien kouluttajat kokevat tarvitsevansa?
5. Millaiset tekijät sairaanhoitajien ja sairaanhoitajien kouluttajien mielestä
edistävät näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista?
6. Millaiset tekijät sairaanhoitajien ja sairaanhoitajien kouluttajien mielestä
estävät näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista?
25
8 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS
8.1 Menetelmä
Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus, jonka painopisteitä ovat tiedon perustelu,
luotettavuus, objektiivisuus ja yksiselitteisyys. Tällöin tavoitteena on absoluuttinen ja
objektiivinen totuus tutkittavasta ilmiöstä. (Kananen 2011, 18.) Kyselytutkimuksen
menetelmän ja mittarin valinnasta sekä kyselytutkimuksen aineistonkeruun toteuttamisesta Kazakstanissa vastasi opinnäytetyön tilaajana toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Kyselytutkimuksen tuottama aineisto kuvailee tutkittavana olevan
ilmiön nykytilaa kvantitatiivisin menetelmin. Kuvailevan tutkimuksen keinoin pyritään
vastaamaan kysymyksiin mikä, kuka, millainen, missä ja milloin. Tutkimustyyppi vaatii
onnistuakseen kattavan aineiston, koska tulosten luotettavuus, tarkkuus ja yleistettävyys ovat sidoksissa aineiston laajuuteen. Kyselytutkimus on myös tehokas ja taloudellinen tapa kerätä tietoa tilanteissa, joissa tutkittavia on paljon. (Heikkilä 2008, 14,
19). Opinnäytetyössä menetelmän valintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus, kohderyhmän suuruus ja hajanainen sijainti Kazakstanin
alueella, kohderyhmän ja tutkijoiden maantieteellinen välimatka sekä kielen
asettamat haasteet.
8.2 Mittari
Kyselytutkimuksen yhteydessä mittarilla tarkoitetaan erilaisista väittämistä ja kysymyksistä muodostettua lomaketta, jonka avulla voidaan mitata esimerkiksi asenteita
tai ilmiöitä. Mittari voidaan rakentaa itse tai soveltaa aiemmin käytettyä, valmista
mittaria. Jälkimmäisessä tapauksessa on hyvä perehtyä mittarin toimivuuteen valitussa kontekstissa, joka saattaa poiketa merkittävästi niistä toimintaympäristöistä,
joissa mittaria on aiemmissa tutkimuksissa käytetty. (Vehkalahti 2008, 12.)
Tutkimukseen soveltuvaa mittaria valittaessa arvioitiin kolmea kyselylomaketta, joita
on aiemmin käytetty tutkittaessa näyttöön perustuvan toiminnan ilmiötä hoitotyössä. Arvioinnin kohteena olivat The BARRIERS to Research Utilization Scale
(BARRIERS), Perceptions of Nurses of Evidence-Based Practice (Majid, Foo, Luyt,
26
Zhang, Theng, Chang & Mokhtar 2011b) sekä Pflegeforschung und Pflegepraxis
(Breimaier & Lohrmann 2011). Kaksi tutkijaa arvioi mittareita tieteellisten artikkelien
sekä itse mittareiden vertailun kautta, ja valitsivat tältä pohjalta Perceptions of
Nurses of Evidence-Based Practice –mittarin. Kyselylomakkeen käyttöön haettiin lupa
mittarin laatijoilta.
Valittu mittari jakautui kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tiedusteltiin vastaajien
taustamuuttujia, joita olivat vastaajien ikä, sukupuoli, valmistumisesta kulunut aika,
koulutustausta, työkokemus, nykyinen työpaikka sekä osallistuminen näyttöön
perustuvan toiminnan koulutukseen (ks. Liite 1; Liite 2, kysymykset 1-7). (Majid ym.
2011a, 231.) Taustamuuttujiin liittyvät kysymykset olivat muodoltaan suljettuja,
jolloin vastausvaihtoehdot oli luokiteltu valmiiksi. Esimerkiksi ikäluokkien osalta
luokittelua voidaan tarvittaessa analysointivaiheessa tiivistää. (Vehkalahti 2008, 25.)
Tausta-muuttujat olivat selittäviä muuttujia, joihin suhteutettuina tutkittavia
ominaisuuksia tarkasteltaisiin (Valli 2010, 104).
Mittarin toisessa osassa selvitettiin vastaajien asenteita ja osaamista näyttöön
perustuvaan toimintaan liittyen sekä sen omaksumista edistäviä ja estäviä tekijöitä
(ks. Liite 1; Liite 2, kysymykset 8-14). Asenteita selvitettiin kahdella kysymyksellä,
joista ensimmäinen sisälsi viisi väittämää, joista vastaajan odotettiin valitsevan yksi.
Toisessa kysymyksessä viittä väittämää arvioitiin viisiportaisella asteikolla. Vastaajien
käsityksiä näyttöön perustuvasta osaamisestaan arvioitiin kolmella kysymyksellä,
joihin sisällytettyihin väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Näyttöön
perustuvan toiminnan omaksumista estäviä tekijöitä kartoitettiin 10 väittämää
sisältävällä kysymyksellä, jossa väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla.
Väittämistä viimeinen oli vastausvaihtoehto "muu, mikä?". (Majid ym. 2011a, 231,
232, 233; Majid ym. 2011b.) Tällä vaihtoehdolla varmistuttiin siitä, että vastaajilla oli
mahdollisuus tuoda esille vastausvaihtoehto, jota mittarin tekijät eivät ehkä
kysymyksiä laatiessaan olleet keksineet (Heikkilä 2008, 52). Näyttöön perustuvan
toiminnan omaksumista edistäviä tekijöitä selvitettiin kolmella kysymyksellä, joista
kahden ensimmäisen väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Kolmas kysymys
oli avoin kysymys, jossa vastaajia pyydettiin nimeämään omassa työyksikössä
27
toivottavia näyttöön perustuvaa toimintaa edistäviä toimenpiteitä. (Majid ym. 2011a,
232; Majid ym. 2011b.)
Mittarin kolmannessa osassa kartoitettiin tiedonlähteitä ja niiden käyttöä kliinisen
päätöksenteon tukena (ks. Liite 1; Liite 2, kysymys 15). Kolmen kysymyksen sisältämiin väittämiin vastattiin viisiportaisella asteikolla. Jokainen kysymys sisälsi myös
vastausvaihtoehdon "muu, mikä?". Mittarin lopuksi tiedusteltiin vastaajien toiveita
näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvässä koulutuksessa (ks. Liite 1; Liite 2,
kysymys 16). Vastaajille oli annettu 13 valmista sekä yksi avoin ("muu, mikä?")
vastausvaihtoehto, joista vastaajat saivat valita haluamansa määrän. (Majid ym.
2011a, 233; Majid ym. 2011b.) Tutkijoiden arvion perusteella alkuperäisen mittarin
kaksi viimeistä poistettiin tutkimuksessa käytetystä lomakkeesta.
8.3 Otantamenetelmä ja aineistonkeruu
Tutkimuksen otantamenetelmänä käytettiin harkinnanvaraista otantaa, jolloin
tutkimukseen osallistuvien henkilöiden valikointi perustui tutkijan perusteltuun
harkintaan. Harkinnanvaraista otantaa voidaan yleisesti ottaen soveltaa tutkimuksissa, joissa tulosten yleistämisen sijasta pyritään kuvailemaan tietyn otoksen
erityispiirteitä esimerkiksi esitutkimusta tehtäessä. (Kananen 2011, 69; Vehkalahti
2008, 46; Vilkka 2007, 58.) Aineistonkeruu toteutettiin Kazakstanissa syksyn 2013 ja
kevään 2014 aikana järjestettyjen mestarikurssien yhteydessä. Kolmella mestarikurssilla esiteltiin suomalaisen hoitotyön rakennetta ja toimintamekanismeja
("Structure and functioning mechanisms of nursing system in Finland"), yhden
painopiste oli hoitotyön koulutuksen opetussuunnitelman kehittämisessä
("Developing Nursing Curriculum at Baccalaureate Level"). Kyselyyn vastasivat kaikki
kurssien viimeisenä päivänä paikalla olleet osallistujat, jotka olivat ammatiltaan
sairaanhoitajia ja sairaanhoidon kouluttajia. Tutkimukseen osallistuminen oli
vapaaehtoista ja osallistujia informoitiin aineiston käytöstä tutkimustarkoitukseen.
Osallistujat saivat palauttaa kyselylomakkeen myös tyhjänä. Tyhjiä lomakkeita ei
kuitenkaan palautunut.
28
Aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksena käyttäen edellä kuvattua, strukturoituja kysymyksiä sisältävää mittaria. Strukturoidussa kysymyksessä tutkija on
antanut vastaajalle valmiit vastausvaihtoehdot, jotka perustuvat teoriaan, malliin tai
teoreettiseen viitekehykseen. Valmiita vastausvaihtoehtoja voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun tutkittavasta asiasta on olemassa yleisesti hyväksytty luokitus.
(Järvinen & Järvinen 2011, 55, 148.) Mittarin kysymykset olivat standardoituja eli
vakioituja, jolloin kaikilta vastaajilta kysyttiin samoja asioita, samassa järjestyksessä
ja samalla tavalla. Mittarin avulla voitiin tutkia havaintoyksikköinä toimineiden
henkilöiden henkilökohtaisiakin asioita, kuten esimerkiksi asenteita. (Vilkka 2007, 27,
28.)
8.4 Aineiston analysointi
Tutkimuksen tuottama aineisto syötettiin SPSS Statistics 22 –ohjelmaan ja kaksoistarkastettiin manuaalisten syöttövirheiden varalta. Avointen kysymysten tuottamat
venäjänkieliset vastaukset käännätettiin englanniksi. Vastaajiin liittyvät taustamuuttujat luokiteltiin uudelleen. Vastaajien ikäluokittelua tiivistettiin kuudesta luokasta
kahteen (0-30-vuotta ja yli 30 vuotta). Koulutuksen osalta luokat jaettiin kahteen
(sairaanhoito ja lääketiede), joihin sisällytettiin alkuperäiset kuusi luokkaa sekä
avointen kysymysten sisältämät vastaukset. Työkokemukset muunnettiin kuukausista
vuosiksi ja jaettiin kahteen luokkaan (0-10 vuotta ja yli 10 vuotta). Työpaikkojen
luokittelussa päädyttiin kahteen luokkaan (yliopisto tai lääketieteellinen korkeakoulu
sekä sairaala, perus-terveydenhuolto tai poliklinikka), joihin sisällytettiin avointen
kysymysten tuottamat vastaukset. Vastaajiin liittyvät taustamuuttujat kuvattiin
frekvensseinä ja prosenttiosuuksina.
Aineiston järjestysasteikolliset muuttujat esitettiin frekvensseinä, prosenttiosuuksina, keskiarvoina ja keskihajontoina. Keskiarvot laskettiin vastaajien viisiportaisella
asteikolla antamista arvoista. Muuttujien välisiä suhteita ja riippuvuuksia tarkasteltiin
ristiintaulukoinnin ja riippuvuutta kuvaavien tunnuslukujen avulla (Kananen 2011,
77). Tulokset ristiintaulukoitiin suhteessa taustamuuttujiin (vastaajien ikä, korkein
29
saavutettu loppututkinto, työkokemus, työpaikka ja osallistuminen näyttöön
perustuvan toiminnan koulutukseen). Ristiintaulukoinnin yhteydessä Likert-asteikolliset muuttujat koodattiin uudelleen luotettavien analyysien saavuttamiseksi (ks.
taulukko 3). Khiin neliö –testin tulosten tulkinnassa todennäköisyyden tilastollisesti
merkitsevänä erona pidettiin p-arvoa <0.05 ja tilastollisesti jokseenkin merkitsevänä
p-arvoa välillä 0.05-0.15. Tulosten kuvaamisessa käytettiin lisäksi khiin neliö –testimuuttujan arvoa (χ2) sekä vapausasteiden lukumäärää (df).
Taulukko 3. Uudelleen koodatut Likert-asteikolliset muuttujat.
Kysymykset 9 & 11
Kysymys 10
Alkuperäinen asteikko
1=Strongly disagree
2=Disagree
3=Neither agree nor disagree
4=Agree
5=Strongly agree
Uudelleen koodattu asteikko
1=Disagree
2=Neither agree nor disagree
3=Agree
1=Poor
2
3
4
5=Excellent
1=Poor
2
3=Excellent
Kysymykset 12 & 13 1=Least important
2
3
4
5=Very important
1=Least important
2
3=Very important
Kysymys 15
1=Never
2
3=Always
1=Never
2
3
4
5=Always
Avoimen kysymyksen tuottamien vastausten (n=38) analysoinnissa sovellettiin
sisällön analyysin periaatteita, sillä sen katsotaan soveltuvan entuudestaan tuntemattoman ilmiön kuvailuun. Opinnäytetyössä sisällön analyysi koostuu vastausten
systemaattisesta koodaamisesta ja luokittelusta (Järvinen & Järvinen 2011, 65;
Vaismoradi, Turunen & Bondas 2013, 400). Vastaukset luokiteltiin suomeksi 11 kategoriaan, jotka saivat tuen kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tulosten esittämisessä
käytettiin taulukoita, kuvioita ja tunnuslukuja. Näin mahdollistettiin erilaisten tulosten selkeä havainnollistaminen ja itse tekstin säilyminen mahdollisimman helppolukuisena. (Valli 2010, 225, 226.)
30
9 TULOKSET
Kyselyyn vastasi yhteensä 89 mestarikurssien osallistujaa (ks. taulukko 4). Vastaajista
suurin osa oli alle 30-vuotiaita. Vastaajista kaksi oli miehiä. Vuoden 2011 jälkeen
valmistuneita oli vastaajista eniten. Suurimmalla osalla vastaajista oli sairaanhoidon
loppututkinto. Sairaanhoidollista työkokemusta alle 10 vuotta oli puolella vastaajista,
yli 10 vuoden työkokemuksen omasi viidennes. Vastaajista kaksi kolmannesta työskenteli sairaalassa, perusterveydenhuollossa tai erilaisilla poliklinikoilla. Kolmannes
työskenteli yliopistolla tai lääketieteellisessä korkeakoulussa. Vastaajista kolmannes
oli osallistunut näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen.
Taulukko 4. Vastaajien taustatiedot.
Background variable
Age (n=89)
0-30 years
> 30 years
fr
%
53
36
59,6
40,4
Gender (n=89)
Female
Male
87
2
97,8
2,2
Year of graduation (n=89)
Before 2001
2001-2010
2011 or later
33
17
39
37,1
19,1
43,8
Highest qualification attained (n=86)
Nursing Degree
Medical Degree
74
12
83,1
13,5
Work experience in medicine (n=18)
0-10 years
> 10 years
8
10
9,0
11,2
Work experience in nursing (n=64)
0-10 years
> 10 years
44
20
49,4
22,5
Current working place (n=89)
Hospital, primary healthcare or polyclinic
University or medical college
59
30
66,3
33,7
30
52
33,7
58,4
Have you attended any training course on EBP? (n=82)
Yes
No
31
9.1 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvät käsitykset ja asenteet
Selvitettäessä vastaajien kokonaiskäsityksiä näyttöön perustuvasta toiminnasta (ks.
taulukko 5 & Liite 3) havaittiin, että kolmannes vastaajista koki näyttöön perustuvan
toiminnan koostuvan potilaan tiedon, kirjallisuuden, aiempien kokemusten sekä
tutkimustiedon avulla perusteltavasta kliinisestä työstä ja päätöksenteosta (37 %).
Seuraavaksi eniten kliinisen työn ja päätöksenteon tukena käytettiin potilaan
tiedosta, aiemmista kokemuksista, tutkimustiedosta sekä potilaan toiveista
muodostuvaa kokonaisuutta (24 %). Näyttöön perustuvaa toimintaa toteutettiin
myös perustuen yksin potilaan tietoihin (14 %) tai tutkittuun tietoon (5 %) sekä
yhdistelemällä aiempia kokemuksia ja tutkimustietoa (15 %). Ristiintaulukoinnin
avulla ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä taustamuuttujien ja vastaajien
käsitysten välillä.
Taulukko 5. Vastaajille annettujen vastausvaihtoehtojen komponentit.
A. Patient's subjective & objective data
B. Information from textbooks
C. Previous experiences of health care professionals (e.g.
nurses, doctors, physiotherapists)
D. Research findings
E. Patient's value/preference
What is EBP to you?
A, C, D & E
A, B, C & D
C+D
D
A
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Kuvio 3. Vastaajien käsitykset näyttöön perustuvasta toiminnasta.
40%
32
Tarkasteltaessa vastaajien asenteita (taulukko 6) havaittiin, että yli puolet vastaajista
(55%) koki työn kuormittavuuden liian suureksi pysyäkseen ajan tasalla jatkuvasti
päivittyvän näytön osalta. Kolmannes vastaajista (34%) ei pitänyt vakiintuneiden
toimintatapojen kyseenalaistamisesta. Kaksi kolmannesta vastaajista (65%) uskoi,
että näyttöön perustuvasta toiminnasta on laajalti hyötyä. Merkittävä osa vastaajista
(70%) koki perinteisten toimintatapojen päivittämisen uusiin lähestymistapoihin
hyvänä asiana. Vajaa kolmannes vastaajista (29%) koki, että useimmat tutkimusartikkelit olivat epärelevantteja päivittäisen työn kannalta. Ristiintaulukoinnissa
havaittiin tilastollisesti jokseenkin merkitsevä yhteys (χ2=4.16; df=2; p=0.12)
vastaajien iän ja näyttöön perustuvan toiminnan laajan hyödynnettävyyden välillä.
Yli 30-vuotiaat vastaajat uskoivat näyttöön perustuvasta toiminnasta olevan
laajemmin hyötyä kuin alle 30-vuotiaat vastaajat.
Taulukko 6. Vastaajien asenteet näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen
frekvensseinä ja prosenttiosuuksina.
Strongly
disagree
Disagree
Neither
agree or
disagree
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
My workload is too
high to keep up-todate with all new
evidence.
7
7,9
14
15,7
12
13,5
34
38,2
15
16,9
I don't like people
questioning my
clinical practices
which are based on
established methods.
6
6,7
22
24,7
20
22,5
26
29,2
4
4,5
I believe evidencebased practice has
only limited utility.
17
19,1
41
46,1
14
15,7
8
9,0
2
2,2
I prefer using more
traditional methods
instead of changing
to new approaches.
13
14,6
50
56,2
8
9,0
5
5,6
4
4,5
Most research
articles are not
relevant to my daily
practice.
6
6,7
21
23,6
28
31,5
23
25,8
3
3,4
9. Do you agree or
disagree with the
following
statement?
Agree
Strongly
agree
33
9.2 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä osaaminen
Vastaajia pyydettiin arvioimaan näyttöön perustuvaa osaamistaan (ks. taulukko 7 &
Liite 4) asteikolla 1-5 (1=huono, 5=erinomainen). Vastaajat kokivat näyttöön
perustuvan osaamisensa vahvimmaksi internethakujen tekemisessä (ka=4,47).
Vastaajat osasivat arvionsa perusteella hyvin lukea tutkimusraportteja ja tunnistaa
niiden vahvuudet ja heikkoudet (ka=4,16). Vastaajat osasivat yhdistää tutkimuslöydökset omaan kliiniseen työhönsä ja havaita edellä mainittujen yhtäläisyydet ja
eroavuudet (ka=4,13). Vastaajat kykenivät myös erottamaan erityyppiset kliiniset
kysymykset toisistaan (ka=4,10). Heikointa koettu osaaminen oli tutkimusartikkelien
arvioimisessa käytettävien tarkistuslistojen käytössä (ka=3,63), kliinisen kysymyksen
muodostamisessa (ka=3,82) sekä intervention vaikuttavuuden arvioinnissa ja
kehittämisalueiden tunnistamisessa (ka=3,86). Vastausten keskiarvot olivat
myönteisiä (3,63:sta ylös-päin) ja keskihajonta säilyi vastauksissa tiiviinä (0,90-1,17).
Ristiintaulukoinnissa havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys (χ2=6.27; df=2;
p=0.04) kliinisten ongelmien tunnistamisen ja näyttöön perustuvan toiminnan
koulutukseen osallistumisen välillä. Koulutukseen osallistuneet kokivat tunnistavansa
kliinisessä työssä esiintyviä ongelmia paremmin kuin vastaajat, jotka eivät olleet
osallistuneet koulutukseen.
34
Taulukko 7. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan osaamisestaan.
I am able to:
a. identify clinical issues/problems.
n
82
Mean
3,88
SD
1,169
b. translate a clinical issue/problem into a well-formulated clinical
question.
78
3,82
1,003
c. distinguish between different types of questions (e.g.
intervention, prognosis, harm, and cost-effectiveness).
77
4,10
1,107
d. conduct online searches (using databases and Web search
engines).
79
4,47
0,903
When reading research article, I am able to:
n
Mean
SD
e. relate research finding to my clinical practice and point out
similarities and differences
84
4,13
0,915
f. use check list to assess research articles.
79
3,63
1,168
g. read a research report and have a general notion about its
strength and weaknesses
77
4,16
0,974
When applying research recommendations, I am able to:
h. apply an intervention based on the most applicable evidence.
n
85
Mean
3,93
SD
0,997
i. evaluate the application of intervention and identify areas of
improvement.
81
3,86
1,069
9.3 Tiedonlähteet näyttöön perustuvassa toiminnassa
Vastaajia pyydettiin arvioimaan erilaisten tiedonlähteiden käyttötottumuksia
hoitotyön ja kliinisen päätöksenteon tukena asteikolla 1-5 (1=ei koskaan, 5=aina).
Tiedonlähteitä tarkasteltiin kolmessa luokassa (ks. taulukko 8 & Liite 5). Painetuista
tiedonlähteis-tä useimmin käytettyjä olivat opaskirjat ja tiedotteet (ka=4,40), oppikirjat (ka=4,35) sekä hakuteokset (ka=4,30). Harvimmin hyödynnettiin lehtiartikkelien
(ka=4,02) ja sanomalehtien (ka=3,76) tarjoamaa tietoa. Avoimissa vastauksissa (n=3)
tuotiin esille käsikirjojen, tieteellisten oppaiden sekä erilaisten protokollien käyttöä.
Sähköisistä tiedonlähteistä useimmin käytettyjä olivat Google (ka=4,56), hoitotyön
e-kirjat (ka=4,14) ja sähköiset toimintaohjeistukset (ka=4,14). Harvimmin käytettyjä
lähteitä edustivat digitaaliset lääketieteen ja hoitotyön kirjastot (ka=3,21) sekä
UpToDate- ja MD Consult -sivustot (ka=2,65). Avoimissa vastauksissa (n=6) vastaajat
toivat esille käyttävänsä terveydenhuollon sivustoja sekä internetiä yleisellä tasolla.
Konsultoidessaan moniammatillisen työyhteisön jäseniä vastaajat kääntyivät useimmiten lähimpien kollegojensa (ka=4,36) ja hoitotyön esimiesten (ka=4,36) puoleen.
Harvimmin neuvoa kysyttiin lääkäreiltä (ka=4,09) ja hoitotyön tutkimustoimikunnalta
35
tai näyttöön perustuvan toiminnan työryhmältä (ka=3,57). Avoimissa vastauksissa
(n=6) tuotiin esille kokeneempien asiantuntijoiden ja muissa sairaaloissa työskentelevien lääkäreiden konsultointia sekä ohjausta. Tietoa haettiin myös tiedekunnan
koulutuksista ja opintoseminaareista sekä yliopiston opettajilta.
Ristiintaulukoinnissa havaittiin tilastollisesti jokseenkin merkitsevä yhteys (χ2=3.76;
df=2; p=0.15) sähköisten lääketieteen ja hoitotyön kirjastojen sekä näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen osallistumisen välillä. Koulutusta saaneet hyödynsivät
elektronisia kirjastoja tiedonlähteenä useammin kuin ne, jotka eivät olleet osallistuneet koulutukseen. Yli 30-vuotiaat vastaajat hyödynsivät sähköisiä lääketieteen tietokantoja (esim. CINAHL) tilastollisesti jokseenkin merkitsevästi (χ2=4.51; df=2; p=0.10)
useammin kuin alle 30-vuotiaat vastaajat. Näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen osallistuneet vastaajat hyödynsivät sähköisiä lääketieteen tietokantoja tilastollisesti merkitsevästi (χ2=7.05; df2=; p=0.03) useammin kuin ne, jotka eivät olleet
osallistuneet koulutukseen.
36
Taulukko 8. Vastaajien hoitotyön ja kliinisen päätöksenteon tukena käyttämät
tiedonlähteet.
Print information sources
1. Textbooks
2. Journal articles
3. Newspapers
n
81
82
78
Mean
4,35
4,02
3,76
SD
0,977
1,267
1,379
4. Pamphlets/handouts (produced by healthcare
companies, hospitals)
77
4,40
0,950
5. Reference books (e.g. medical dictionaries,
encyclopedias)
80
4,30
1,036
Electronic information sources
1. Nursing e-books
2. Digital medical and nursing libraries
3. Medical databases (e.g. CINAHL)
n
79
72
76
Mean
4,14
3,21
3,62
SD
1,118
1,510
1,600
4. Electronic SOP (i.e. work instructions, support
documents)
74
4,14
1,127
5. Google (websites providing information about a
specific medicine, treatment or symptom)
77
4,56
0,803
6. Online tutorials provided by professional
associations, medical libraries, and overseas
hospitals
74
3,34
1,690
7. Blogs on EBP
8. Up to Date; MD Consult
Human information sources
1. Ward colleagues
2. Nursing supervisor
3. Nursing management staff
4. Nursing research committee/ EBN Group
5. Doctors
68
60
n
80
75
75
69
78
3,34
2,65
Mean
4,36
4,36
4,27
3,57
4,09
1,645
1,725
SD
1,022
1,035
1,031
1,576
1,153
6. Professional friends working in other hospitals
and clinics
77
4,19
1,089
9.4 Näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvä koulutus
Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri näyttöön perustuvan toiminnan osa-alueiden
tärkeyttä koulutuksen aiheena asteikolla 1-5 (1=vähiten tärkeä, 5=erittäin tärkeä).
Tärkeimpinä näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvinä koulutusaiheina (ks. taulukko 9 & Liite 6) pidettiin vastaajien keskuudessa tutkimuksen sekä tilastollisten
termien ja menetelmien ymmärtämistä (ka=4,76), suositusten implementointia
käytäntöön (ka=4,68) sekä tutkimusartikkelien kriittisen arvioinnin tekemistä
(ka=4,55). Kokonaisuutena vastaajat kokivat jokaisen osa-alueen tärkeänä
37
(ka=4,33-4,76) keskihajonnan säilyessä tiiviinä (0,92-1,09). Avoimessa vastauksessa
(n=1) toivottiin lisäkoulutusta näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen. Ristiintaulukoinnin avulla ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä taustamuuttujien ja
vastausten välillä.
Taulukko 9. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan eri osa-alueilla
järjestettävän koulutuksen tärkeydestä.
How important is it for you to receive
training in the following areas of
EBP?
n
83
Mean
4,46
SD
1,039
b. Identifying clinical issues for
implementing EBP
78
4,54
0,963
c. Conducting literature searches
78
4,33
1,077
d. Conducting critical appraisal of
articles
78
4,55
0,921
e. Synthesizing evidence
74
4,45
1,087
f. Implementing recommendations to
practice
81
4,68
0,772
g. Understanding research and
statistical terms and methods
78
4,76
0,585
a. Understanding what is EBP
Tiedusteltaessa vastaajien toiveita näyttöön perustuvan toiminnan koulutuksen
sisältöön liittyen (ks. taulukko 10 & Liite 7) yli puolet vastaajista koki tärkeinä aiheina
näyttöön perustuvan hoitotyön (67%), hoitotieteen roolin käytännön työssä (64%),
hoitotieteen perusteet (53%) sekä tutkimustulosten jalkauttamisen käytäntöön
(52%). Vähiten tarvetta oli tieteellisten artikkelien ja raporttien lukemiseen tarkoitetulla englanninkielen koulutuksella (16%). Vastaajista 1% koki omaavansa tarvittavat
tiedot, 3% ei ollut kiinnostunut hoitotieteestä lainkaan. Avoimissa vastauksissa (n=4)
toivottiin kaikkien näyttöön perustuvan toiminnan osa-alueiden oppimista, lisää
tieteellisiä artikkeleita näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen sekä lisää esimerkkejä hoitotyötä koskien. Vastauksissa tuotiin esille myös koulutusta hoitotyön
roolista potilaan elämässä.
38
Koulutuksen tarve tutkimustiedon sisällyttämisessä kliiniseen työhön ja vastaajien ikä
olivat tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä toisiinsa (χ2=3.96; df=1; p=0.04). Yli 30vuotiaat vastaajat kokivat tarvitsevansa koulutusta enemmän kuin alle 30-vuotiaat
vastaajat. Tilastotieteen koulutusta kaivattiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän
alle 10 vuotta sairaanhoidollista työkokemusta omaavien keskuudessa (χ2=6.11;
df=1; p=0.01). Alle 30-vuotiaat vastaajat kaipasivat tilastollisesti jokseenkin merkitsevästi enemmän (χ2=2.495; df=1; p=0.11) englanninkielen koulutusta osatakseen
lukea tieteellisiä artikkeleita. Sairaanhoidollisen loppututkinnon suorittaneet vastaajat kokivat tarvitsevansa näyttöön perustuvan hoitotyön koulutusta tilastollisesti
jokseenkin merkitsevästi (χ2=2.584; df=1; p=0.10) enemmän kuin lääketieteellisen
loppututkinnon omaavat vastaajat. Alle 10 vuoden sairaanhoidollinen työkokemus
lisäsi näyttöön perustuvan hoitotyön koulutustarvetta tilastollisesti jokseenkin
merkitsevästi (χ2=1.94; df=1; p=0.16). Näyttöön perustuvan hoitotyön koulutusta
kaipasivat tilastollisesti merkitsevästi (χ2=7.75; df=1; p=0.005) enemmän ne vastaajat, jotka eivät olleet aiemmin osallistuneet näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen.
39
Taulukko 10. Vastaajien toiveet näyttöön perustuvan toiminnan koulutusaiheisiin
liittyen.
What topics would you personally
want as part of education and
training?
Nothing, I have enough knowledge
n
89
Yes %
1,1
No %
98,9
Nothing, I don’t have any interest in
nursing science
89
3,4
96,6
Nursing science as a contribution for
everyday’s working
89
64,0
36,0
Basics of the nursing science
89
52,8
47,2
Participation in a research project on
a small scale
89
32,6
67,4
The use of libraries and databases on
research-related.... To access
documents
89
37,1
62,9
Report / evaluation / critical appraisal
of research articles
89
37,1
62,9
The inclusion of research-based
information to the everyday’s nursing
care
89
48,3
51,7
The integration / implementation of
research findings in to the everyday’s
nursing care
89
51,7
48,3
Basics of Statistics
89
33,7
66,3
Be able to read basic English to
scientific articles / reports
89
15,7
84,3
Evidence-based nursing care
89
67,4
32,6
9.5 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävät tekijät
Vastaajia pyydettiin arvioimaan näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
edistävien tekijöiden tärkeyttä asteikolla 1-5 (1=vähiten tärkeä, 5=erittäin tärkeä).
Tärkeimpinä edistävinä tekijöinä (ks. taulukko 11 & Liite 8) vastaajat kokivat riittävän
koulutuksen (ka=4,57) sekä näyttöön perustuvaan toimintaan hyväksyvästi suhtautuvan hoitotyön johdon (ka=4,51) ja kollegat (ka=4,50). Kokonaisuutena vastaajat kokivat jokaisen kysymyksessä eritellyn osa-alueen tärkeänä (ka=4,24-4,57) keskihajonnan säilyessä melko tiiviinä (kh=0,82-1,27). Avoimissa vastauksissa (n=4) edistävinä
tekijöinä koettiin asennoituminen asiakkaisiin, sairaanhoitajien opetusohjelman
40
muuttaminen, näyttöön perustuvan toiminnan esittely ja käyttöönotto sekä riittävä
englanninkielen osaaminen. Ristiintaulukoinnin avulla ei havaittu tilastollisesti
merkitseviä yhteyksiä taustamuuttujien ja vastausten välillä.
Taulukko 11. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
edistävistä tekijöistä.
In your opinion, what factors are
important for you to adopt EBP?
a. Nursing colleagues who embrace
EBP
n
Mean
SD
82
4,50
0,820
b. Nursing management who
embrace EBP
81
4,51
1,014
c. Given adequate training in EBP
79
4,57
0,983
d. Given protected time to conduct
EBP
76
4,36
1,029
e. Access to a system for
comprehensive literature searching
80
4,45
1,042
f. Mentoring by nurses who have
adequate EBP experience
75
4,24
1,272
Vastaajilta tiedusteltiin avoimen kysymyksen kautta heidän näkemyksiään toimenpiteistä, joiden avulla näyttöön perustuvan toiminnan aloitteet menestyisivät omassa
organisaatiossa (ks. kuvio 4 & Liite 9). Vastauksista (n=38) muodostettiin sisällön
perusteella 11 luokkaa suomeksi. Tärkeimpinä toimenpiteinä vastaajat kokivat
lisäkoulutuksen järjestämisen, asenteiden muokkaamisen, motivaation herättelyn
sekä riittävän ajan järjestämisen näyttöön perustuvan toiminnan opiskelulle ja
toteuttamiselle. Vastauksissa tuotiin esille myös esimiehen ja kollegiaalisen tason
tuen vahvistamista, henkilökunnan roolia aloitteentekijänä näyttöön perustuvassa
toiminnassa sekä sen toteuttamiseen tarvittavien fasiliteettien varmistamistamista
(esim. kirjallisuus, internet-yhteys, tiedon saatavuus). Vastaajat kokivat lisäksi työn
kuormittavuuden keventämisen, kansainvälisen ja paikallisen yhteistyön lisäämisen
sekä näyttöön perustuvaan toimintaan liittyvän tietoisuuden kasvattamisen suotuisasti vaikuttavina tekijöinä. Mahdollisuutena nähtiin myös hoitotyön uudelleenorganisointi.
41
Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät
toimenpiteet
Hoitotyön uudelleenorganisointi
Asenteet ja motivaatio
Aloite henkilökunnalta
Tietoisuuden lisääminen
Lisäkoulutus
Lisää tukea esimieheltä
Kollegan tuki
Yhteistyön lisääminen
Tarvittavien fasiliteettien varmistaminen
Työn kuormittavuuden keventäminen
Aikaa NPT:lle
0%
5%
10%
15%
20%
25%
Kuvio 4. Näyttöön perustuvaa toimintaa edistävät toimenpiteet.
9.6 Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estävät tekijät
Tiedusteltaessa vastaajien kokemuksia näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
estävistä tekijöistä (ks. taulukko 12 & Liite 10) huomio kiinnittyy resurssien ja osaamisen puutteeseen. Vastaajat kokivat vaikeaksi löytää aikaa tutkimusten etsimiselle ja
lukemiselle sekä muutosten implementoinnille. Myös käytettävissä oleva materiaali
ja varusteet koettiin riittämättömiksi. Vastaajat kokivat myös tutkimustulosten
laadun arviointiin ja sovellettavuuteen liittyvän osaamisvajeen sekä kyvyttömyyden
implementoida tutkimustuloksia käytäntöön esteenä näyttöön perustuvan toiminnan
omaksumiselle. Avoimissa vastauksissa (n=5) esteinä koettiin kansainvälisten artikkelien heikkolaatuiset käännökset ja muutosvastaisuus. Myös sairaanhoitajien valtuudet ja esimiehiltä saatu tuki koettiin riittämättömiksi.
Ristiintaulukoinnissa alle 30-vuotiaat (χ2=4.69; df=2; p=0.09) ja alle 10 vuoden
sairaanhoidollisen työkokemuksen omaavat (χ2=4.96; df=2; p=0.08) vastaajat kokivat
ymmärtävänsä tutkimusartikkeleissa käytettyjä termejä tilastollisesti jokseenkin
merkitsevästi yli 30-vuotiaita ja yli 10 vuotta sairaanhoidollista työkokemusta
omaavia vastaajia heikommin. Alle 30-vuotiaat kokivat tilastollisesti merkitsevästi
(χ2=12.41; df=2; p=0.002) vaikeampana tutkimuslöydösten sovellettavuuden
42
määrittämisen yli 30-vuotiaisiin vastaajiin verrattuna. Alle 30-vuotiaat vastaajat
kokivat työajan jokseenkin tilastollisesti merkitsevästi riittämättömäksi (χ2=4.52;
df=2; p=0.10) muutosten implementointiin.
Taulukko 12. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
estävistä tekijöistä.
Do you agree or disagree that the
following barriers have been
preventing you from adopting
Evidence Based Practice (EBP)?
Strongly
disagree
(%)
Disagree
(%)
Neither
agree or
disagree
(%)
Agree (%)
Strongly
agree (%)
a. Inadequate understanding of
research terms used in research
articles.
6,7
31,5
15,7
31,5
4,5
b. Inability to understand statistical
terms used in research articles.
6,7
31,5
24,7
21,3
2,2
c. Difficulty in judging the quality of
research papers and reports.
6,7
24,7
19,1
31,5
4,5
d. Inability to properly interpret the
results of research studies.
4,5
33,7
19,1
23,6
4,5
e. Difficulty in determining the
applicability of research findings.
6,7
20,2
18,0
30,3
9,0
f. Inability to implement
recommendations of research studies
into clinical practice.
1,1
30,3
15,7
32,6
10,1
g. Difficulty in finding time at work
place to search for and read research
articles and reports
3,4
21,3
9,0
39,3
16,9
h. Insufficient time at work place to
implement changes in their current
practice.
3,4
18,0
18,0
30,3
18,0
i. Insufficient resources (e.g.
equipment, materials) to implement
EBP.
3,4
23,6
11,2
34,8
14,6
43
10 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA TUTKIMUSETIIKKA
Tutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan sitä, että tutkimus pureutuu tutkimusongelman kannalta relevantteihin asioihin (Kananen 2011, 118). Mittarin validiteetilla
tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin on onnistuttu mittaamaan juuri sitä mitä haluttiin
mitata (Erätuuli, Leino & Yliluoma 1994, 19; Ketokivi 2009, 60; Vehkalahti 2008, 41).
Sisäinen validiteetti sitoo mittausten ja tutkimuksen teoreettisessa osassa käytetyt
käsitteet yhteen (Nummenmaa 2009; 362). Ulkoisesti validin tutkimuksen tuloksia
myös muut tutkijat tulkitsisivat samoin (Heikkilä 2008, 186).
Tutkimuksen reliabiliteetilla tarkoitetaan tutkimustulosten pysyvyyttä (Erätuuli ym.
1994, 19; Kananen 2011, 118). Mittauksen reliabiliteetilla tarkoitetaan sen kykyä
tuottaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Sisäinen reliabiliteetti kertoo mittauksen
toistettavuudesta samassa kontekstissa, ulkoinen puolestaan tarkoittaa sitä, että
mittaus on toistettavissa myös muissa toimintaympäristöissä (Erätuuli ym. 1994, 19;
Heikkilä 2008, 187; Järvinen & Järvinen 2011, 161; Ketokivi 2009, 54, 58;
Nummenmaa 2009; 346; Vehkalahti 2008, 41).
Opinnäytetyön teoriaosuudessa haettiin vastaukset opinnäytetyön tarkoituksen ja
tavoitteen mukaisesti asetettuihin tutkimuskysymyksiin kirjallisuudesta. Tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset myös kyselytutkimuksen tuottamasta aineistosta,
jolloin työn teoreettinen pohja ja mittaukset kohtasivat luontevalla tavalla. Tutkimustulosten tulkinta säilyisi samanlaisena toisen tutkijan arvioimana. Mittaus ei ole
toistettavissa samassa kontekstissa, sillä kysely toteutettiin neljällä erikseen
järjestetyllä yksilöidyllä kurssilla, joiden osanottajien taustamuuttujat vaihtelivat
merkittävästi. Mittaus voidaan kuitenkin toistaa muissa toimintaympäristöissä.
Mittaria voidaan soveltaa esimerkiksi seurantatutkimuksessa, jossa arvioidaan tietyn
toimenpiteen vaikutusta sairaanhoitajien käsityksiin näyttöön perustuvasta toiminnasta. Luotettavuuden lisäämiseksi englanninkielisen mittarin sisältämiä kysymyksiä
ei aineiston analysointivaiheessa käännetty suomeksi. Kyselyssä käytettiin valmista,
testattua ja aiemmissa tutkimuksissa hyödynnettyä mittaria. Mittarin reliabiliteetin
arvioinnissa käytettiin Cronbachin α-kerrointa, jonka arvot välillä 0.7-0.9 tulkitaan
hyväksi reliabiliteetiksi ja korkeammat erinomaiseksi (Majid et al. 2011a, 231).
44
Käytetyn mittarin kysymyksessä numero 9 (vastaajien asenteet näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen) Cronbachin α-kerroin on matala (.339) viitaten heikkoon
sisäiseen johdonmukaisuuteen (ks. taulukko 13). Matalaa arvoa selittänevät 12
puuttuvaa, uudelleen koodaamatonta vastausta. Kyselyn muiden osioiden Cronbachin α-kertoimet sijoittuvat välille .780-.864 viitaten kyselylomakkeen avulla
kerätyn datan luotettavuuteen.
Taulukko 13. Kyselylomakkeen Cronbachin α-kertoimet kysymyksittäin.
Väittämien
lukumäärä
5
Cronbachin
alfa (α)
.339
10. Skills in performing
different EBP activities
9
.841
11. Barriers preventing from
adopting EBP
9
.864
12. Important factors to adopt
EBP
6
.808
13. Important training areas
on EBP
7
.838
15a. Print information sources
5
.780
15b. Electronic information
sources
8
.845
15c. Human information
sources
6
.837
9. Attitude towards EBP
Lupa mittarin käyttöön saatiin mittarin laatineelta taholta. Vastaajien anonymiteetin
suojaamisesta huolehdittiin sallimalla nimetön vastaaminen kyselyyn. Näin yksittäisen vastaajan tunnistaminen aineistosta on mahdotonta. Alkuperäistä kyselyaineistoa on opinnäyteprosessin ajan säilytetty opinnäytetyön tekijän hallussa, josta se
palautetaan työn valmistuttua opinnäytetyön tilaajalle organisaation yleisen ohjeistuksen mukaisesti säilytettäväksi. Lisäksi huomioitiin mahdolliset jatkotutkimuksen
aiheet. (Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa
2012, 3, 4; Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2013, 211, 212.)
45
11 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata näyttöön perustuvan toiminnan nykytilaa
kazakstanilaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien näkökulmista
tarkasteltuna. Tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa, jota voidaan hyödyntää
hoitotyön uudistamisessa ja kehittämisessä Kazakstanissa.
11.1 Tulosten tarkastelu
Enemmistö vastaajista koki näyttöön perustuvan toiminnan pohjautuvan potilaan
tietoon, kirjallisuuteen, aiempiin kokemuksiin sekä tutkittuun tietoon. Tulosten
perusteella vastaajat ovat sisäistäneet näyttöön perustuvan toiminnan käsitteen.
Työn kuormittavuuden ja vanhoihin toimintatapoihin takertumisen on todettu
vaikuttavan hoitohenkilökunnan asenteisiin näyttöön perustuvaa toimintaa kohtaan
(Chien 2010, 3586; Chien ym. 2013, 102; Nguyen 2008, 28; Pakkonen ym. 2010, 35;
Tan ym. 2012, 48; Weng ym. 2013). Myös puolet kyselyyn vastaajista koki työn
liiallisen kuormittavuuden haittaavan päivitetyn näytön tasalla pysymistä. Kolmannes
vastaajista ei pitänyt vakiintuneiden toimintatapojen kyseenalaistamisesta. Kuitenkin
merkittävä osa vastaajista piti perinteisten toimintatapojen päivittämistä uusiin
lähestymistapoihin hyvänä asiana. Tutkimustiedon onnistuneeseen soveltamiseen
myötävaikuttaa osaltaan tiedon käyttäjien kokemus tiedon käyttökelpoisuudesta.
(Eriksson ym. 2012, 91). Kolmannes kyselytutkimuksen vastaajista koki tutkimusartikkelit omaan työhönsä peilattuina epärelevanteiksi. Tämä voi osaltaan selittää
lisätä vakiintuneiden toimintatapojen suosimista.
Breimaierin ym. (2011, 1749) mukaan kolmannes hoitotyöntekijöistä oli osallistunut
näyttöön perustuvan toiminnan koulutukseen joko perusopintoihin yhdistettynä tai
valmistumisen jälkeen. Myös kolmannes kyselytutkimukseen osallistuneista
vastaajista oli saanut lisäkoulutusta näyttöön perustuvaan toimintaan liittyen.
Breimaierin ym. (2011, 1749) mukaan hoitohenkilökunta oli kokenut osaamisensa
puutteelliseksi mm. tiedonhaussa ja tutkimusten lukemisessa. Kyselytutkimuksen
vastaajat kokivat kuitenkin näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseksi
46
tarvittavan osaamisensa kokonaisuutena melko hyväksi tai hyväksi. Vahvinta koettu
osaaminen oli internethakujen tekemisessä ja tutkimusraporttien lukemisessa
viitaten Watersin ym. (2009, 514) tutkimustuloksiin tyypillisestä toiminnasta
kolmannen tason toiminnassa, jossa pääsääntöisesti hyödynnetään toisten
kehittämiä näyttöön perustuvia suosituksia ja toimintaohjeita.
Vastaajat käyttivät painetuista tiedonlähteistä useimmin opaskirjoja ja tiedotteita
sekä oppikirjoja ja hakuteoksia. Kuitenkin Lahtosen ym. (2010, 113) mukaan eniten
käytettyjä painettuja lähteitä olivat oman alan ammattijärjestöjen julkaisut.
Eroavaisuutta voi selittää lääketieteen alaisuudessa suoritettava peruskoulutus,
kulttuurisidonnaiset seikat sekä mahdollinen ammattijärjestöjen tuottamien
julkaisujen puute. Tulosten mukaan sähköisistä lähteistä useimmin käytettiin
Googlen hakukonetta, sähköisiä toimintaohjeistuksia sekä hoitotyön e-kirjoja, joista
kaksi jälkimmäistä edustavat näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisessa
hyödynnettävää aineistoa. Lahtosen ym. (2010, 113) sekä Yoderin ym. (2014, 33)
mukaan näyttöön perustuvan toiminnan tukena tulisi kuitenkin edellä mainittujen
lisäksi hyödyntää terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja kansainvälisiä
tietokantoja (esimerkiksi CINAHL, PubMed, ScienceDirect ja Cochrane). Aiemmissa
tutkimuksissa todettiin, että tietolähteenä käytetään moniammatillisessa työyhteisössä eniten omia kollegoja (Thibeau & Veech 2011) ja hoitotyön esimiehiä (Majid
ym. 2011a, 234). Tulosten mukaan myös Kazakstanissa konsultoitiin useimmiten
lähikollegoja ja hoitotyön esimiehiä.
Breimaierin ym. (2011, 1749) mukaan merkittävimmät koulutuksen aiheet liittyvät
hoitohenkilökunnan osaamiseen tutkimusten lukemisessa, näyttöön perustuvassa
hoitotyössä, tilastotieteessä, tutkimustiedon implementoinnissa sekä tiedonhaussa.
Tässä kuvatun tutkimuksen mukaan jokainen kyselylomakkeessa esitelty näyttöön
perustuvaan toimintaan liittyvän koulutuksen osa-alue koettiin tärkeänä. Breimaierin
ym. (2011, 1749) havaintojen lisäksi kyselytutkimuksen tulosten mukaan tärkeiksi
koettiin koulutukset liittyen tutkimustyöhön sekä tutkimusartikkelien kriittiseen
arviointiin.
47
Brownin ym. (2008, 377) mukaan näyttöön perustuvan toiminnan edistämisessä
keskeisiä tekijöitä ovat oppimisympäristöön liittyvät tekijät (esimerkiksi oppimismahdollisuudet ja mentorointi) sekä organisaatiokulttuuri, johon voidaan katsoa kuuluvan esimerkiksi kannustava ja palkitseva ympäristö. Näyttöön perustuvan toiminnan
menestyminen edellyttää myös aikaa, tukea esimieheltä sekä näyttöön perustuvaan
toimintaan perehtyneiden ammattihenkilöiden esimerkkiä (Dogherty ym. 2013, 134;
Ubbink ym. 2011, 91). Tulosten perusteella vastaajat kokivat yhtä lailla tärkeimpinä
näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävinä tekijöinä riittävän koulutuksen sekä näyttöön perustuvaan toimintaan hyväksyvästi suhtautuvan hoitotyön
johdon ja kollegat. Lähes yhtä tärkeinä pidettiin työskentelylle varatun riittävän ajan
turvaamista, asianmukaista pääsyä kirjallisuuteen ja muuhun aineistoon sekä
näyttöön perustuvaan toimintaan perehtyneiden sairaanhoitajien toimimista
mentoreina.
Aiemmissa tutkimuksissa keskeisiksi näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
estäviksi tekijöiksi nousivat ajan puute (Brown ym. 2008, 375; Dalheim ym. 2012;
Dogherty ym. 2013, 134, 135; Garrett ym. 2011, 28; Kocaman ym. 2010, 1914;
Nguyen 2008, 29; Solomons & Spross 2010, 188; Särkioja 2000, 8; Ubbink ym. 2011,
91) sekä osaamisvajaus (Dalheim ym. 2012; Nguyen 2008, 29; Tan ym. 2012, 48).
Tulosten perusteella keskeisimmät näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista
estävät tekijät liittyivät ajan ja osaamisen puutteen lisäksi riittämättömiksi koettuihin
aineellisiin resursseihin. Tuloksissa tuotiin esille myös sairaanhoitajien toimivaltuuksien sekä esimiehiltä saadun tuen riittämättömyyttä.
48
11.2 Johtopäätökset
Kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan tehdä seuraavat johtopäätökset:
1) Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien käsitykset ja asenteet näyttöön
perustuvasta toiminnasta ovat suurelta osin myönteisiä. Enemmistö vastaajista
suhtautuu uusiin toimintatapoihin positiivisesti. Osa vastaajista ei kuitenkaan ole
vielä halukkaita luopumaan vakiintuneista toimintatavoista. Näyttöön perustuvan
toiminnan aseman vahvistamiseksi tulee pyrkiä lisäämään tietoisuutta sen
hyödyistä ja mahdollisuuksista.
2) Sairaanhoitajien ja sairaanhoidon kouluttajien koettu näyttöön perustuvan
toiminnan osaaminen on melko hyvää tai hyvää. Koulutustarpeiden osalta esiin
nousevat kuitenkin puutteet tutkimusosaamisessa ja näytön jalkauttamisessa
käytäntöön. Koulutuksella saavutettu osaamisen kehittyminen käy tuloksista ilmi
kiistattomasti. Näyttöön perustuvan toiminnan koulutusta tulee lisätä sairaanhoidon peruskoulutukseen ja kliiniseen työhön integroituna.
3) Sairaanhoitajat ja sairaanhoidon kouluttajat käyttävät hoitotyön ja kliinisen
päätöksenteon tukena useimmin opaskirjoja, tiedotteita, Googlen hakukonetta sekä
kollegoilta ja lähiesimiehiltä saatua tietoa. Koulutus on avainasemassa vahvistamassa painettujen ja sähköisten tiedonlähteiden käyttöä tutkimustiedon haussa.
Näyttöön perustuvan toiminnan työryhmien perustaminen ja niiden näkyvyyden
edistäminen tukee niiden hyödyntämistä tiedonlähteenä.
4) Näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistäviin tekijöihin tulee
panostaa. Kazakstanissa näyttöön perustuvan toiminnan omaksumisen kannalta
ensisijaisia panostuksen kohteita ovat koulutuksen järjestäminen sekä riittävän ajan
ja fasiliteettien turvaaminen. Vastaavasti estävät tekijät tulee tunnistaa ja niiden
haittavaikutus pyrkiä minimoimaan. Kazakstanissa keskeisimmät estävät tekijät ovat
ajan, osaamisen sekä fasiliteettien puute.
49
12 SUOSITUKSET NÄYTTÖÖN PERUSTUVAN TOIMINNAN VAHVISTAMISEKSI
SAIRAANHOITAJIEN KOULUTUKSESSA JA KLIINISESSÄ TYÖSSÄ KAZAKSTANISSA
Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Kazakstanissa toteutettu kyselytutkimus tuotti aiempiin kansainvälisiin tutkimuksiin verrattuna yhteneväisiä tuloksia. Kantaviksi teemoiksi tuloksissa nousivat asenteiden muokkauksen, lisäkoulutuksen sekä tuen ja resurssien tarve. Asenteiden osalta käy ilmi, että osa vastaajista
kokee vakiintuneet toimintamallit turvallisina. Tulosten perusteella kuitenkin merkittävä osa vastaajista suhtautuu muutokseen myönteisesti. Näyttöön perustuvan
toiminnan koulutuksella havaittiin tuloksissa olevan selkeä vaste vastaajien osaamisen kehittymisessä. Lisäämällä tietoisuutta kollegiaalisella tasolla ja tukea esimiestasolla sekä panostamalla oppimiseen riittävästi aikaa ja fasiliteetteja näyttöön
perustuvan toiminnan hyödyt voidaan tehdä näkyviksi ja vanhasta luopuminen
helpommaksi.
Tulosten perusteella ehdotetaan näyttöön perustuvan toiminnan aseman vahvistamiseksi Kazakstanissa toimenpiteitä, jotka luokitellaan esimiestyöhön ja resursointiin,
olemassa olevan osaamisen hyödyntämiseen, koulutukseen ja verkostoitumiseen
(ks. taulukko 14) liittyviin toimenpiteisiin.
50
Taulukko 14. Toimenpiteet näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamiseksi
Kazakstanissa.
Esimiestyö ja resursointi
• esimiesten osaamisen vahvistaminen näyttöön perustuvaan toimintaan
liittyen.
• hoitotyöntekijöiden motivaation lisääminen ja tukeminen.
• näyttöön perustuvan toiminnan omaksumiseen ja toteuttamiseen tarvittavan
riittävän henkilöstöresursoinnin turvaaminen.
• näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisen edellyttämät valmiudet:
käytettävissä sähköiset tietokannat sekä aiheeseen liittyvä tutkimuskirjallisuus
Olemassa olevan osaamisen hyödyntäminen
• näyttöön perustuvan toiminnan koulutusta saaneiden asiantuntjoiden
hyödyntäminen hoitotyöntekijöiden mentoreina
• asiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen näyttöön perustuvan toiminnan
työryhmätoiminnassa sekä koulutusten suunnittelussa, järjestämisessä ja
koordinoinnissa
• asiantuntijoiden osaamisen hyödyntäminen näyttöön perustuvan toiminnan
sekä siihen liittyvän koulutuksen vaikuttavuuden seurannassa
Koulutus
• koulutuksen järjestäminen tarvekartoitukseen perustuen
• koulutuksen suunnittelu ja järjestäminen: tutkimusklubit, keskustelufoorumit,
posterit, kongressit ja seminaarit
Verkostoituminen
• verkostoituminen paikallisesti sekä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
• näyttöön perustuvan toiminnan ja hoitotyön aseman vahvistaminen
• kollegiaalisen tuen vahvistaminen
• kokoontuminen, koulutukset, aktiivinen tiedottaminen, sähköisten
tiedostusvälineiden hyödyntäminen
Edellä kuvatut toimenpiteet edellyttävät kansainvälistä, kansallista ja paikallista
sitoutumista näyttöön perustuvan toiminnan käyttöönottoon. Voimakas sitoutuminen mahdollistaa myös ajallisten ja aineellisten resurssien rekrytoinnin prosessin
tueksi. Edellämainittujen toimenpiteiden käynnistämisen jälkeen on myös jatkossa
hyödyllistä tutkia toimenpiteiden vaikutusta sairaanhoitajien ja sairaanhoidon
kouluttajien käsityksiin näyttöön perustuvasta toiminnasta.
51
13 NÄYTTÖÖN PERUSTUVA TOIMINTA TULEVAISUUDESSA
Näyttöön perustuvan toiminnan yhtenä avainkomponenttina pidetään kliinistä
ongelmaa tai kysymystä, johon on haettu vastausta parhaasta saatavilla olevasta
tieteellisestä näytöstä. Näyttöön on tämän jälkeen integroitu potilaan toiveet sekä
ammatinharjoittajan asiantuntemus. Näyttöön perustuvaan lääketieteeseen on usein
liittynyt käsitys siitä, että ainoa hyväksyttävä tutkimusnäyttö olisi peräisin satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista ja meta-analyyseista. Ammatinharjoittajan
vaiston ja asiantuntijuuden osuus päätöksenteossa on myös jäänyt liian vähälle
huomiolle. Hoitotyössä kohdataan lisäksi tilanteita, joiden tueksi ei ole olemassa
tutkittua tietoa. Näiden havaintojen seurauksena on syntynyt käsite evidenceinformed decision-making (EIDM), jolla vapaasti käännettynä tarkoitetaan uudenlaista näyttöön perustuvaa päätöksentekoa (NPPT). (Canadian Nurses Association
2014b.) Sen tavoitteena on näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamisen lisäksi
tunnustaa muiden näytön tyyppien käyttökelpoisuus ja tärkeys päätöksenteossa.
Näyttöön perustuvalle terveydenhuollolle rakentuva näyttöön perustuva päätöksenteko (NPPT) tunnustaa päätöksentekoon vaikuttaviksi tekijöiksi tutkimusnäytön
lisäksi esimerkiksi saatavilla olevat resurssit sekä kulttuuriin ja vakaumukseen liittyvät
normit ja standardit. (Canadian Nurses Association 2014b.)
Näyttöön perustuvan päätöksenteon uusi lähestymistapa näyttöön tulee huomioida
hoitotyön ja koulutuksen kehittämisessä Kazakstanissa. Ammatinharjoittajan
asiantuntijuutta sekä esimerkiksi kulttuurisidonnaisia standardeja painottamalla
voidaan vahvistaa hoitotyöntekijöiden autonomiaa ja sitoutumista muutokseen.
Samalla Kazakstanin on mahdollista toimia uudenlaisen näyttöön perustuvan
toiminnan edelläkävijänä.
52
LÄHTEET
BARRIERS. The BARRIERS to Research Utilization Scale. Viitattu 25.7.2014.
http://barriers.web.unc.edu/.
Bernal, H., Church, O., Arevian, M. & Schensul, S. 1995. Community Health Nursing in
a Former Soviet Union Republic: A Case Study of Change in Armenia. Nursing Outlook
43, 78-83.
Breimaier, H., Halfens, R. & Lohrmann, C. 2011. Nurses’ wishes, knowledge, attitudes
and perceived barriers on implementing research findings into practice among
graduate nurses in Austria. Journal of Clinical Nursing 20, 1744-1756.
Breimaier, H. & Lohrmann, C. 2011. Pflegeforschung und Pflegepraxis. „Forschungsund Wissenstransfer in der pflegerischen Praxis“. Graz: Institut für
Pflegewissenschaft.
Brown, C., Wickline, M., Ecoff, L. & Glaser, D. 2008. Nursing practice, knowledge,
attitudes and perceived barriers to evidence-based practice at an academic medical
center. Journal of Advanced Nursing 2, 371-381.
Bucknall, T. & Rycroft-Malone, J. 2010. Evidence-based practice: doing the right thing
for patients. Teoksessa Models and Frameworks for Implementing Evidence-Based
Practice: Linking Evidence into Action. Toim. J. Rycroft-Malone & T. Bucknall.
Chichester: Wiley-Blackwell, 1-22.
Canadian Nurses Association 2010. Evidence-informed decision-making and nursing
practice. Viitattu 17.11.2014. http://www.cna-aiic.ca/~/media/cna/pagecontent/pdf-en/ps113_evidence_informed_2010_e.pdf?la=en.
Canadian Nurses Association 2014a. Evidence-Based Practice. Viitattu 11.11.2014.
http://www.nurseone.ca/en/tools/evidence-based-practice.
53
Canadian Nurses Association 2014b. Definitions Galore. Viitattu 17.11.2014.
http://www.nurseone.ca/en/tools/evidence-based-practice/definitions-galore.
Chien, W. 2010. A survey of nurses’ perceived barriers to research utilization in Hong
Kong. Journal of Clinical Nursing 19, 3584-3586.
Chien, W., Bai, Q., Wong, W., Wang, H. & Lu, X. 2013. Nurses’ Perceived Barriers to
and Facilitators of Research Utilization in Mainland China: A Cross-Sectional Survey.
The Open Nursing Journal 7, 96-106.
Chiu, Y., Weng, Y., Lo, H., Shih, Y., Hsu, C. & Kuo, K. 2010. Impact of a nationwide
outreach program on the diffusion of evidence-based practice in Taiwan.
International Journal for Quality in Health Care 22, 430-436.
Collins, S. & Hewer, I. 2014. The impact of the Bologna process on nursing higher
education in Europe: A review. International Journal of Nursing Studies 51, 150-156.
Dalheim, A., Harthug, S., Nilsen, R. & Nortvedt, M. 2012. Factors influencing the
development of evidence-based practice among nurses: a self-report survey. Viitattu
27.5.2014. http://www.biomedcentral.com/1472-6963/12/367.
Davies, R. 2008. The Bologna Process: The quiet revolution in nursing higher
education. Nurse Education Today 28, 935-942.
Dogherty, E., Harrison, M., Graham, I., Vandyk, A. & Keeping-Burke, L. 2013. Turning
Knowledge Into Action at the Point-of-Care: The Collective Experience of Nurses
Facilitating the Implementation of Evidence-Based Practice. Worldviews on EvidenceBased Nursing 10, 129-139.
Elomaa, L. & Mikkola, H. 2008. Näytön jäljillä: tiedonhaku näyttöön perustuvassa
hoitotyössä. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
54
Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi, H., Lindström, U., Paavilainen, E., Pietilä,
A-M., Salanterä, S., Vehviläinen-Julkunen, K. & Åstedt-Kurki, P. 2012. Hoitotiede. 4.,
uud. Painos. Helsinki: Sanoma Pro.
Eriksson, K., Nordman, T. & Myllymäki, I. 2000. Troijan hevonen. Evidenssiin
perustuva hoitaminen ja hoitotyö hoitotieteellisestö näkökulmasta. Helsinki:
Biomedicum-säätiö.
Erätuuli, M., Leino, J. & Yli-Luoma, P. 1994. Kvantitatiiviset analyysimenetelmät
ihmistieteissä. Helsinki: Kirjayhtymä.
Evans, G., Duggan, R. & Boldy, D. 2013. An exploration of nursing research
perceptions of registered nurses engaging in research activities at a metropolitan
hospital in Western Australia. Viitattu 27.5.2014.
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1322769613000541.
Garrett, C., Barnason, S., Dakin, C., Gillespie, G., Kamienski, M., Stapleton, S.,
Williams, J., Juarez, A. & Li, S. 2011. Barriers and Perceived Needs for Understanding
and Using Research among Emergency Nurses. Journal of Emergency Nursing 37, 2431.
Heikkilä, T. 2008. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita.
Hiltunen, A-M., Keinänen, M., Koivula-Tynnilä, H., Kulju, K. & Suhonen, R. 2012.
Tutkittu tieto käytäntöön työntekijän, johtajan ja tutkija yhteistyöllä. Pro Terveys 5,
38-40.
Holopainen, A., Junttila, K., Jylhä, V., Korhonen, A. & Seppänen, S. 2013. Johda näyttö
käyttöön hoitotyössä. Helsinki: Fioca.
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa.
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. 2012. Helsinki: Tutkimuseettinen
neuvottelukunta.
55
Häggman-Laitila, A. 2009. Näyttöön perustuva hoitotyö: systemaattinen katsaus
implementointiin. Hoitotiede 4, 243-258.
Johansson, B., Fogelberg-Dahm, M. & Wadensten, B. 2010. Evidence-based practice:
the importance of education and leadership. Journal of Nursing Management 18, 7077.
Järvinen, P. & Järvinen, A. 2011. Tutkimustyön metodeista. Tampere: Opinpajan Kirja.
Kajander-Unkuri, S., Salminen, L., Saarikoski, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2013.
Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 33, 625632.
Kananen, J. 2011. Kvantti: Kvantitatiivisen opinnäytetyön kirjoittamisen käytännön
opas. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki:
Sanoma Pro.
Katsaga, A., Kulzhanov, M., Karanikolos, M. & Rechel, B. 2012. Kazakhstan: Health
system review. Health Systems in Transition 4, 1-154.
Ketokivi, M. 2009. Tilastollinen päättely ja tieteellinen argumentointi. Helsinki:
Gaudeamus.
Kocaman, G., Seren, S., Lash, A., Kurt, S., Bengu, N. & Yurumezoglu, H. 2010. Barriers
to research utilization by staff nurses in a university hospital. Journal of Clinical
Nursing 19, 1908-1918.
Korhonen, A., Jylhä, V. & Holopainen, A. 2012. Millaiseen tietoon potilaan hoitoa
koskevat päätökset perustuvat? Tutkiva hoitotyö 1, 40-42.
56
Korhonen, A., Korhonen, T. & Holopainen, A. 2010. Asiantuntijuus ja näyttöön
perustuva toiminta. Tutkiva hoitotyö 3, 38-42.
Kulzhanov, M., Tazhiev, E. & Almagambetova, N. 2000. A report on the reformation
of the Kazakhstan health services with the development of ambulatory surgery.
Ambulatory Surgery 8, 71-72.
Laapio, E., Koivula, M. & Salminen, L. 2014. Tutkimustiedon käyttö hoitotyön
opetuksessa opiskelijoiden arvioimana. Hoitotiede 1, 50-62.
Lahtinen, P., Leino-Kilpi, H. & Salminen, L. 2014. Nursing education in the European
higher education area – Variations in implementation. Nurse Education Today 34,
1040-1047.
Lahtonen, P., Johansson, K. & Hupli, M. 2010. Sairaanhoitaja tutkimustiedon
käyttäjänä. Hoitotiede 2, 108-117.
Leufer, T. & Cleary-Holdforth, J. 2009. Evidence-based practice: improving patient
outcomes. Nursing Standard 32, 35-39.
Majid, S., Foo, S., Luyt, B., Zhang, X., Theng, Y-L., Chang, Y-K & Mokhtar, I. 2011a.
Adopting evidence-based practice in clinical decision making: nurses’ perceptions,
knowledge, and barriers. Journal of the Medical Library Association 3, 229-236.
Majid, S., Foo, S., Luyt, B., Zhang, X., Theng, Y-L., Chang, Y-K & Mokhtar, I. 2011b.
Perceptions of nurses of evidence-based practice (EBP) questionnaire. Viitattu
21.9.2014. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3133901/#mlab.15365050.99.3.010.sg002.
McHugh, M. & Lake, E. 2010. Understanding Clinical Expertise: Nurse Education,
Experience, and the Hospital Context. Research in Nursing & Health 33, 276-287.
57
Morin, K. 2014. Nursing education: The past, present and future. Journal of Health
Specialties 2, 136-141.
Mustajoki, Sanna 2000. Näyttöön perustuva hoitotyö ja sen hyödyllisyys
käytännössä. Teoksessa Hoitotiede – Mitä, miten ja miksi? Osa III. Näyttöön
perustuva hoitotyö. Toim. S. Lauri, M. Hupli ja S. Jokinen. Turku: Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos, 18-32..
Nguyen, Y. 2008. Research Utilization Barriers Perceived by Nurses in the Emergency
Department. Master's Thesis. Texas: The University of Texas at Arlington.
Nummenmaa, L. 2009. Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Pakkonen, M., Salminen, L. & Hupli, M. 2010. Täydennyskoulutusopiskelijoiden
käsityksiä tutkitun tiedon käytöstä hoitotyössä: edistäviä ja estäviä tekijöitä. Tutkiva
hoitotyö 3, 30-37.
Pitkänen, A. & Aalto, P. 2012. Näyttö käyttöön – mutta miten? Pro Terveys 4, 42-43.
ProFlower 2014. History and Meaning of Orchids. Viitattu 17.11.2014.
http://www.proflowers.com/blog/history-and-meaning-of-orchids.
Rezaev, A. 2010. Bologna Process: On the way to a Common European Higher
Education Area. Teoksessa International Encyclopedia of Education (Third Edition)
Toim. P. Peterson, E. Baker & B. McGaw. Oxford: Elsevier, 772-778.
Salminen, L., Stolt, M., Saarikoski, M., Suikkala, A., Vaartio, H. & Leino-Kilpi, H. 2010.
Future challenges for nursing education – A European perspective. Nurse Education
Today 30, 233-238.
Salsali, M. & Mehrdad, N. 2009. Iranian nurses’ constraint for research utilization.
Viitattu 25.5.2014. http://www.biomedcentral.com/1472-6955/8/9.
58
Sarajärvi, A., Mattila, L-R. & Rekola, L. 2011. Näyttöön perustuva toiminta – avain
hoitotyön kehittymiseen. Helsinki: WSOYpro.
Schaffer, M., Sandau, K. & Diedrick, L. 2012. Evidence-based practice models for
organizational change: overview and practical applications. Journal of Advanced
Nursing 69, 1197-1209.
Smithsonian National Museum of Natural History 2014. Orchids. Viitattu 17.11.2014.
http://www.mnh.si.edu/exhibits/orchids/.
Solomons, N. & Spross, J. 2011. Evidence-based practice barriers and facilitators from
a continuous quality improvement perspective: an integrative review. Journal of
Nursing Management 19, 109-120.
Squires, J., Estabrooks, C., Gustavsson, P. & Wallin, L. 2011. Individual determinants
of research utilization by nurses: a systematic review update. Viitattu 28.5.2014.
http://www.implementationscience.com/content/6/1/1.
Sredl, D., Melnyk, B., Hsueh, K., Jenkins, R., Ding, C. & Durham, J. 2011. Health care in
crisis! Can nurse executives’ beliefs about and implementation of evidence-based
practice be key solutions in health care reform? Teaching and Learning in Nursing 6,
73-79.
Stokke, K., Olsen, N., Espehaug, B. & Nortvedt, M. 2014. Evidence based practice
beliefs and implementation among nurses: a cross-sectional study. Viitattu 2.7.2014.
http://www.biomedcentral.com/1472-6955/13/8.
Sub-Component 1: Improvement of Medical Education. Kazakhstan Health Sector
Technology Tranfer and Institutional Reform Project (KHSTTIRP). The Canadian
Society for International Health.
59
Särkioja, T. 2000. Näyttöön perustuvan hoitotyön kehittäminen ja soveltaminen
käytäntöön. Teoksessa Hoitotiede – Mitä, miten ja miksi? Osa III. Näyttöön perustuva
hoitotyö. Toim. S. Lauri, M. Hupli ja S. Jokinen. Turku: Turun yliopisto, hoitotieteen
laitos, 2-17.
Tan, M., Sahin, Z. & Özdemir, F. 2012. Barriers of research utilization from the
perspective of nurses in Eastern Turkey. Nursing Outlook 60, 44-50.
Thibeau, S. & Veech, D. 2011. Assessing Nurses' readiness for Evidence-Based
Practice at Ochsner Baptist Medical Center. Viitattu 1.11.2014.
http://academics.ochsner.org/uploadedFiles/Research/Nursing/EBP%20Veech%20Th
ibeau%20poster%2011-17.pdf .
Truglio-Londrigan, M., Slyer, J., Singleton, J. & Worral, P. 2012. A qualitative
systematic review of internal and external influences on shared decision-making in
all health care settings. Viitattu 18.10.2014.
http://joannabriggslibrary.org/index.php/jbisrir/article/view/432/828.
Ubbink, D., Vermeulen, H., Knops, A., Legemate, D., Oude Rengerink, K., Heineman,
M., Roos, Y., Fijnvandraat, C., Heymans, H., Simons, R. & Levi, M. 2011.
Implementation of evidence-based practice: outside the box, throughout the
hospital. The Netherlands Journal of Medicine 69, 87-94.
Uysal, A., Bayik, T., Ardahan, M. & Ozkahraman, S. 2010. Barriers to research
utilization among nurses in Turkey. Journal of Clinical Nursing 19, 3443-3453.
Vaismoradi, M., Turunen H. & Bondas, T. 2013. Content analysis and thematic
analysis: Implications for conducting a qualitative descriptive study. Nursing and
Health Sciences 15, 398-405.
Valli, R. 2010. Mitä numerot kertovat? Teoksessa Ikkunoita tutkimusmetodeihin II.
Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teoreettisiin lähtökohtiin ja
analyysimenetelmiin. Toim. J. Aaltola ja R. Valli. Jyväskylä: PS-Kustannus, 222-235.
60
Vehkalahti, K. 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Helsinki:
Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Wang, L., Jiang, X., Wang, L., Wang, G. & Bai, Y. 2013. Barriers to and Facilitators of
Research Utilization: A Survey of Registered Nurses in China. Viitattu 27.5.2014.
http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0081908.
Wangensteen, S., Johansson, I., Björkström, M. & Nordström, G. 2011. Research
utilisation and critical thinking among newly graduated nurses: predictors for
research use. A quantitative cross-sectional study. Journal of Clinical Nursing 20,
2436-2447.
Waters, D., Crisp, J., Rychetnik, L. & Barratt, A. 2009. The Australian experience of
nurses’ preparedness for evidence-based practice. Journal of Nursing Management
17, 510-518.
Weng, Y., Kuo, K., Yang, C., Lo, H., Chen, C. & Chiu, Y. 2013. Implementation of
evidence-based practice across medical, nursing, pharmacological and allied
healthcare professionals: a questionnaire survey in nationwide hospital settings.
Viitattu 1.9.2014. http://www.implementationscience.com/content/8/1/112.
Yergebekov, M. & Temirbekova, Z. 2012. The Bologna Process and problems in higher
education system of Kazakhstan. Procedia – Social and Behavioral Sciences 47, 14731478.
Yoder, L., Kirkley, D., McFall, D., Kirksey, K., StalBaum, A. & Sellers, D. 2014. Staff
Nurses’ Use of Research to Facilitate Evidence-Based Practice. American Journal of
Nursing 9, 26-37.
61
Özdemir, L. & Akdemir, N. 2009. Turkish nurses’ utilization of research evidence in
clinical practice and influencing factors. International Nursing Review 56, 319-3
62
LIITTEET
Liite 1. Tutkimuskysymyksiin vastaavat lomakkeen kysymykset sekä väittämien mitta-asteikot.
Tutkimuskysymys
Lomakkeen kysymykset
Mitta-asteikko
1. Millaisia käsityksiä ja asenteita
sairaanhoitajilla ja sairaanhoitajien
kouluttajilla on näyttöön perustuvasta
toiminnasta?
Strukturoitu kysymys 8: 5 väittämää
Strukturoitu kysymys 9: 5 väittämää
luettelo
järjestysasteikko 1-5 (1=strongly disagree,
5=strongly agree)
2. Millaista näyttöön perustuvaan
toimintaan liittyvää osaamista
sairaanhoitajilla ja sairaanhoitajien
kouluttajilla on oman kokemuksensa
mukaan?
Strukturoitu kysymys 10: 9 väittämää järjestysasteikko 1-5 (1=poor, 5=excellent)
3. Millaisia tiedonlähteitä sairaanhoitajat
ja sairaanhoitajien kouluttajat käyttävät
kliinisen päätöksentekonsa tukena?
Strukturoitu kysymys 15:
19 väittämää, 3 avointa
järjestysasteikko 1-5 (1=never, 5=always)
4. Millaista näyttöön perustuvaan
toimintaan liittyvää koulutusta
sairaanhoitajat ja sairaanhoitajien
kouluttajat kokevat tarvitsevansa?
Strukturoitu kysymys 13:
7 väittämää, 1 avoin
Strukturoitu kysymys 16:
13 väittämää, 1 avoin
järjestysasteikko 1-5 (1=least important,
5=extremely important)
luettelo
Strukturoitu kysymys 12:
5. Millaiset tekijät sairaanhoitajien ja
6 väittämää, 1 avoin
sairaanhoitajien kouluttajien mielestä
edistävät näyttöön perustuvan toiminnan Kysymys 14: avoin (vapaa teksti)
omaksumista?
6. Millaiset tekijät sairaanhoitajien ja
sairaanhoitajien kouluttajien mielestä
estävät näyttöön perustuvan toiminnan
omaksumista?
Strukturoitu kysymys 11:
9 väittämää, 1 avoin
järjestysasteikko 1-5 (1=least important,
5=extremely important)
järjestysasteikko 1-5 (1=strongly disagree,
5=strongly agree)
63
Liite 2. Kyselylomake (englanti).
Perceptions of Nurses of Evidence-Based Practice (EBP)
Questionnaire
Section I: Demographic
1. Your age:
<20 years
20-30 years
31-40 years
41-50 years
51-60 years
>60 years
2. Your gender:
female
male
3. Year of graduation :
before 2001
2001-2010
2011 and later
4. Highest nursing qualification attained (Please shade only one bubble)
Certificate/Diploma in Nursing
Post Basic/Advanced Diploma in Nursing
Bachelor Degree in Nursing
Masters Degree in Nursing
Bachelor Degree in Medicine
Masters Degree in Medicine
Others, please specify
5. Work experience :
Number of year as physician
Number of years as Nurse
6. Current Working place :
Hospital
University
Others, please specify
64
7. Have you attended any training course on EBP?
Yes
No
Section II: Attitude and Knowledge of EBP
8. What is EBP to you?
I believe I am adopting EBP when I implement
nursing care and make clinical decision based on:
Refer to the question in the Left hand box,
please shade only one answer
A. patient’s subjective & objective data
A only
B. information from text books
D only
C. previous experiences of health care professionals
e.g. nurses, doctors, physiotherapist.
C&D
D. research findings
A, B, C & D
E. patient’s value/preference
A, C, D & E
9. Do you agree or disagree with the following statements?
(Please shade one bubble for each Statement)
Strongly Disagree / Disagree / Neither agree nor disagree / Agree / Strongly agree
a My workload is too high to keep
up-to-date with all new evidence.
12345
b I don’t like people questioning my clinical practices
which are based on established methods.
12345
c I believe evidence-based practice has only limited utility.
12345
d I prefer using more traditional methods instead of
changing to new approaches.
12345
e Most research articles are not relevant to my daily
practice.
12345
10. The following statements relate to your skills in performing different EBP activities. How would
you rate your ability to:
I am able to:
Poor Excellent
a identify clinical issues/ problems.
12345
b translate a clinical issue/problem into a
well-formulated clinical question.
12345
65
c distinguish between different types of questions
(e.g. intervention,prognosis, harm, and cost-effectiveness).
12345
d conduct online searches (using databases and
Web search engines).
12345
When reading research article,
I am able to:
Poor Excellent
e relate research finding to my clinical practice
and point out similarities and differences
12345
f use check list to assess research articles.
12345
g read a research report and have a general notion
about its strength and weaknesses
12345
When applying research recommendation(s),
I am able to:
Poor Excellent
h apply an intervention based on the most
applicable evidence.
12345
i evaluate the application of intervention and
identify areas of improvement.
12345
11. Do you agree or disagree that the following barriers have been preventing you from adopting
Evidence Based Practice (EBP)?
Barriers
Strongly disagree / Disagree / Neither agree nor disagree / Agree / Strongly agree
a Inadequate understanding of research terms
used in research articles.
12345
b Inability to understand statistical terms used
in research articles.
12345
c Difficulty in judging the quality of research
papers and reports.
12345
d Inability to properly interpret the results of
research studies.
12345
e Difficulty in determining the applicability of
research findings.
12345
f Inability to implement recommendations of
research studies into clinical practice.
12345
g Difficulty in finding time at work place to search
for and read research articles and reports.
12345
h Insufficient time at work place to implement
changes in their current practice.
12345
66
i Insufficient resources (e.g. equipment, materials)
to implement EBP.
12345
j Other barriers (please specify): ……………………………
12. In your opinion, what factors are important for you to adopt EBP?
Factors
Least
Extremely
important
important
a. Nursing colleagues who embrace EBP
12345
b. Nursing management who embrace EBP
12345
c. Given adequate training in EBP
12345
d. Given protected time to conduct EBP
12345
e. Access to a system for comprehensive
literature searching
12345
f. Mentoring by nurses who have adequate EBP
experience
12345
g. Others (please specify): …………………………
12345
13. How important is it for you to receive training in the following areas of EBP?
Training Areas
Least
Extremely
important
important
a. Understanding what is EBP
12345
b. Identifying clinical issues for implementing EBP
12345
c. Conducting literature searches
12345
d. Conducting critical appraisal of articles
12345
e. Synthesizing evidence
12345
f. Implementing recommendations to practice
12345
g. Understanding research and statistical terms
and methods
12345
h. Other training areas (please specify): ……………………….
12345
14. In your opinion, what measures are desirable to make EBP initiatives successful in your hospital?
…………………………………………………………………………………………………………….
…………………………………………………………………………………………………………….
…………………………………………………………………………………………………………….
…………………………………………………………………………………………………………….
67
Section III: Use of Information Resources and Literature Searching Skills
15. How frequently do you use the following sources for nursing care and making clinical decisions?
(Please shade one bubble for each row).
15a. Print Information Sources
Never Always
1 Textbooks
12345
2 Journal articles
12345
3 Newspapers
12345
4 Pamphlets/handouts (produced by
healthcare companies, hospitals)
12345
5 Reference books
(e.g. medical dictionaries, encyclopedias)
12345
6 Other print information sources
(please specify): ………………...
12345
15b. Electronic Information Sources
Never Always
1. Nursing e-books
12345
2. Digital medical and nursing libraries
12345
3. Medical databases (e.g. CINAHL)
12345
Hospital resources
4. Electronic SOP (i.e. work instructions,
support documents)
12345
5. Google (websites providing information
about a specific medicine, treatment or symptom)
12345
6. Online tutorials provided by professional
associations, medical libraries, and overseas hospitals
12345
7. Blogs on EBP
12345
Internet resources
8. Up to Date; MD Consult
12345
9. Other e-information sources
(please specify): ……………………….
12345
15c. Human Information Sources
Never Always
1 Ward colleagues
12345
2 Nursing supervisor
12345
3 Nursing management staff
12345
4 Nursing research committee/ EBN Group
12345
5 Doctors
12345
6 Professional friends working in other
hospitals and clinics
12345
7 Other human information sources
(please specify): ……………
12345
68
16. What topics would you personally want as part of education and training?
(MULTIPLE ANSWERS POSSIBLE)
Nothing , I have enough knowledge
Nothing , I don’t have any interest in nursing science
Nursing science as a contribution for everyday’s working
Basics of the nursing science
Participation in a research project on a small scale
The use of libraries and databases on research-related
To access documents
Report / evaluation / critical appraisal of research articles
The inclusion of research-based information to the everyday’s nursing care
The integration / implementation of research findings in to the everyday’s nursing care
Basics of Statistics
Be able to read basic English to scientific articles / reports
Evidence-based nursing care
Other (please specify )
Thank you very much for your participation in this survey.
69
Liite 3. Vastaajien käsitykset näyttöön perustuvasta toiminnasta frekvensseinä ja
prosenttiosuuksina (kysymys 8).
What is EBP to you?
fr
%
A. Patient's subjective & objective data
12
13,5
D. Research findings
4
4,5
C. Previous experiences of health care professionals (e.g.
nurses, doctors, physiotherapists) & D. research findings
13
14,6
A., B. information from text books, C. & D.
33
37,1
A., C., D. & E. patient's value/preference
21
23,6
70
Liite 4. Vastaajien koettu näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 10).
Poor
2
3
4
Excellent
Missing
Total
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
6
6,7
2,0
2,2
19,0
21,3
24,0
27,0
31,0
34,8
7,0
7,9
b. translate a clinical issue/problem into a
well-formulated clinical question.
2,0
2,2
5,0
5,6
20,0
22,5
29,0
32,6
22,0
24,7
11,0
12,4 89,0 100,0
c. distinguish between different types of
questions (e.g. intervention, prognosis, harm,
and cost-effectiveness).
4,0
4,5
3,0
3,4
10,0
11,2
24,0
27,0
36,0
40,4
12,0
13,5 89,0 100,0
d. conduct online searches (using databases
and Web search engines).
3,0
3,4
0,0
0,0
4,0
4,5
22,0
24,7
50,0
56,2
10,0
11,2 89,0 100,0
e. relate research finding to my clinical
practice and point out similarities and
differences
2,0
2,2
0,0
0,0
18,0
20,2
29,0
32,6
35,0
39,3
5,0
5,6
f. use check list to assess research articles.
7,0
7,9
4,0
4,5
19,0
21,3
30,0
33,7
19,0
21,3
10,0
11,2 89,0 100,0
g. read a research report and have a general
notion about its strength and weaknesses
2,0
2,2
2,0
2,2
13,0
14,6
25,0
28,1
35,0
39,3
12,0
13,5 89,0 100,0
h. apply an intervention based on the most
applicable evidence.
3,0
3,4
1,0
1,1
24,0
27,0
28,0
31,5
29,0
32,6
4,0
4,5
89,0 100,0
i. evaluate the application of intervention and
identify areas of improvement.
4,0
4,5
2,0
2,2
22,0
24,7
26,0
29,2
27,0
30,3
8,0
9,0
89,0 100,0
I am able to:
a. identify clinical issues/problems.
fr
%
89,0 100,0
When reading research article, I am able to:
89,0 100,0
When applying research recommendations, I
am able to:
71
Liite 5. Vastaajien käyttämät tiedonlähteet frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 15).
Never
2
3
4
Always
Missing
Total
Print information sources
1. Textbooks
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
2
2,2
4
4,5
5
5,6
23
25,8
47
52,8
8
9,0
89
100,0
2. Journal articles
6
6,7
6
6,7
10
11,2
18
20,2
42
47,2
7
7,9
89
100,0
3. Newspapers
9
10,1
5
5,6
16
18,0
14
15,7
34
38,2
11
12,4
89
100,0
4. Pamphlets/handouts (produced by healthcare companies, hospitals)
1
1,1
4
4,5
7
7,9
16
18,0
49
55,1
12
13,5
89
100,0
5. Reference books (e.g. medical dictionaries, encyclopedias)
1
1,1
7
7,9
7
7,9
17
19,1
48
53,9
9
10,1
89
100,0
1. Nursing e-books
3
3,4
4
4,5
14
15,7
16
18,0
42
47,2
10
11,2
89
100,0
2. Digital medical and nursing libraries
15
16,9
10
11,2
12
13,5
15
16,9
20
22,5
17
19,1
89
100,0
3. Medical databases (e.g. CINAHL)
16
18,0
3
3,4
11
12,4
10
11,2
36
40,4
13
14,6
89
100,0
4. Electronic SOP (i.e. work instructions, support documents)
5
5,6
3
3,4
3
3,4
29
32,6
34
38,2
15
16,9
89
100,0
5. Google (websites providing information about a specific medicine, treatment or
symptom)
2
2,2
0
0,0
3
3,4
20
22,5
52
58,4
12
13,5
89
100,0
6. Online tutorials provided by professional associations, medical libraries, and
overseas hospitals
19
21,3
9
10,1
4
4,5
12
13,5
30
33,7
15
16,9
89
100,0
7. Blogs on EBP
15
16,9
10
11,2
8
9,0
7
7,9
28
31,5
21
23,6
89
100,0
8. Up to Date; MD Consult
27
30,3
6
6,7
3
3,4
9
10,1
15
16,9
29
32,6
89
100,0
1. Ward colleagues
4
4,5
0
0,0
8
9,0
19
21,3
49
55,1
9
10,1
89
100,0
2. Nursing supervisor
2
2,2
4
4,5
7
7,9
14
15,7
48
53,9
14
15,7
89
100,0
3. Nursing management staff
3
3,4
3
3,4
5
5,6
24
27,0
40
44,9
14
15,7
89
100,0
4. Nursing research committee/ EBN Group
13
14,6
6
6,7
10
11,2
9
10,1
31
34,8
20
22,5
89
100,0
5. Doctors
4
4,5
4
4,5
12
13,5
19
21,3
39
43,8
11
12,4
89
100,0
6. Professional friends working in other hospitals and clinics
3
3,4
3
3,4
12
13,5
17
19,1
42
47,2
12
13,5
89
100,0
Electronic information sources
Human information sources
72
Liite 6. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan koulutuksen osa-alueiden tärkeydestä frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 13).
Least
important
2
3
Extremely
important
4
Missing
Total
13. How important is it for
you to receive training in
the following areas of EBP?
a. Understanding what is
EBP
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
4
4,5
2
2,2
4
4,5
15
16,9
58
65,2
6
6,7
89
100,0
b. Identifying clinical issues
for implementing EBP
3
3,4
1
1,1
5
5,6
11
12,4
58
65,2
11
12,4
89
100,0
c. Conducting literature
searches
3
3,4
4
4,5
6
6,7
16
18,0
49
55,1
11
12,4
89
100,0
d. Conducting critical
appraisal of articles
3
3,4
1
1,1
2
2,2
16
18,0
56
62,9
11
12,4
89
100,0
e. Synthesizing evidence
5
5,6
1
1,1
1
1,1
16
18,0
51
57,3
15
16,9
89
100,0
f. Implementing
recommendations to
practice
2
2,2
0
0,0
3
3,4
12
13,5
64
71,9
8
9,0
89
100,0
g. Understanding research
and statistical terms and
methods
0
0,0
1
1,1
3
3,4
10
11,2
64
71,9
11
12,4
89
100,0
73
Liite 7. Vastaajien toiveet koulutuksen aiheisiin liittyen frekvensseinä ja
prosenttiosuuksina (kysymys 16).
16. What topics would you
personally want as part of
education and training?
Nothing, I have enough knowledge
Yes
No
Total
fr
1
%
1,1
fr
88
%
98,9
fr
89
%
100,0
Nothing, I don’t have any interest in
nursing science
3
3,4
86
96,6
89
100,0
Nursing science as a contribution for
everyday’s working
57
64,0
32
36,0
89
100,0
Basics of the nursing science
47
52,8
42
47,2
89
100,0
Participation in a research project on
a small scale
29
32,6
60
67,4
89
100,0
The use of libraries and databases on
research-related.... To access
documents
33
37,1
56
62,9
89
100,0
Report / evaluation / critical
appraisal of research articles
33
37,1
56
62,9
89
100,0
The inclusion of research-based
information to the everyday’s
nursing care
43
48,3
46
51,7
89
100,0
The integration / implementation of
research findings in to the
everyday’s nursing care
46
51,7
43
48,3
89
100,0
Basics of Statistics
30
33,7
59
66,3
89
100,0
Be able to read basic English to
scientific articles / reports
14
15,7
75
84,3
89
100,0
Evidence-based nursing care
29
67,4
60
32,6
89
100,0
74
Liite 8. Vastaajien kokemukset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista edistävistä tekijöistä frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 12).
12. In your opinion, what factors
are important for you to adopt EBP?
a. Nursing colleagues who embrace
EBP
Least
important
2
3
Extremely
mportant
4
Missing
Total
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
1
1,1
1
1,1
8
9,0
18
20,2
54
60,7
7
7,9
89
100,0
b. Nursing management who
embrace EBP
3
3,4
3
3,4
4
4,5
11
12,4
60
67,4
8
9,0
89
100,0
c. Given adequate training in EBP
4
4,5
1
1,1
1
1,1
13
14,6
60
67,4
10
11,2
89
100,0
d. Given protected time to conduct
EBP
4
4,5
1
1,1
4
4,5
22
24,7
45
50,6
13
14,6
89
100,0
e. Access to a system for
comprehensive literature searching
4
4,5
1
1,1
6
6,7
13
14,6
56
62,9
9
10,1
89
100,0
f. Mentoring by nurses who have
adequate EBP experience
7
7,9
2
2,2
5
5,6
13
14,6
48
53,9
14
15,7
89
100,0
75
Liite 9. Vastaajien näkemykset näyttöön perustuvaa toimintaa edistävistä
toimenpiteistä frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 14).
Näyttöön perustuvaa
toimintaa edistävät
toimenpiteet
Aikaa NPT:lle
fr
9
%
14,0%
Työn kuormittavuuden
keventäminen
2
3,0%
Tarvittavien fasiliteettien
varmistaminen
7
8,0%
Yhteistyön lisääminen
2
3,0%
Kollegan tuki
2
3,0%
Lisää tukea esimieheltä
8
12,0%
Lisäkoulutus
14
21,0%
Tietoisuuden lisääminen
3
4,0%
Aloite henkilökunnalta
5
8,0%
Asenteet ja motivaatio
13
20,0%
Hoitotyön
uudelleenorganisointi
3
4,0%
76
Liite 10. Vastaajien näkemykset näyttöön perustuvan toiminnan omaksumista estäistä tekijöistä frekvensseinä ja prosenttiosuuksina (kysymys 11).
Neither
agree or
disagree
Missing
Total
11. Do you agree or disagree that the
following barriers have been preventing
you from adopting Evidence Based Practice
(EBP)?
a. Inadequate understanding of research
terms used in research articles.
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
fr
%
6
6,7
28
31,5
14
15,7
28
31,5
4
4,5
9
10,1
89
100,0
b. Inability to understand statistical terms
used in research articles.
6
6,7
28
31,5
22
24,7
19
21,3
2
2,2
12
13,5
89
100,0
c. Difficulty in judging the quality of
research papers and reports.
6
6,7
22
24,7
17
19,1
28
31,5
4
4,5
12
13,5
89
100,0
d. Inability to properly interpret the results
of research studies.
4
4,5
30
33,7
17
19,1
21
23,6
4
4,5
13
14,6
89
100,0
e. Difficulty in determining the applicability
of research findings.
6
6,7
18
20,2
16
18,0
27
30,3
8
9,0
14
15,7
89
100,0
f. Inability to implement recommendations
of research studies into clinical practice.
1
1,1
27
30,3
14
15,7
29
32,6
9
10,1
9
10,1
89
100,0
g. Difficulty in finding time at work place to
search for and read research articles and
reports
3
3,4
19
21,3
8
9,0
35
39,3
15
16,9
9
10,1
89
100,0
h. Insufficient time at work place to
implement changes in their current practice.
3
3,4
16
18,0
16
18,0
27
30,3
16
18,0
11
12,4
89
100,0
i. Insufficient resources (e.g. equipment,
materials) to implement EBP.
3
3,4
21
23,6
10
11,2
31
34,8
13
14,6
11
12,4
89
100,0
Strongly
disagree
Disagree
Agree
Strongly
agree
Fly UP