...

Projektityöskentely ja käytännön IT-projekti Opinnäytetyö (AMK)

by user

on
Category: Documents
1

views

Report

Comments

Transcript

Projektityöskentely ja käytännön IT-projekti Opinnäytetyö (AMK)
Opinnäytetyö (AMK)
Tietojenkäsittely
Lähiverkkopalvelut
2009
Sami Mäkelä
Projektityöskentely
ja käytännön IT-projekti
OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Tietojenkäsittely | Lähiverkkopalvelut
30.11.2009 | 39
Kari Kouhia
Sami Mäkelä
Projektityöskentely
Tämä opinnäytetyön käsittelee projektityöskentelyä ja toteutettua IT-projektia, sekä sen
läpiviemisessä tapahtuneita vaiheita.
Työssä kerrotaan mikä on projekti ja milloin sitä voidaan käyttää normaalin työskentelyn
korvaajana. Lisäksi selvitetään tarkemmin mitä projektiorganisaatioon kuuluu ja miten tämä
toimii projektin eri vaiheissa.
Projektin tärkeimmästä asiakirjasta projekti suunnitelmasta kerrotaan projektien onnistumisen
kannalta tärkeimmät asiat, aikataulu, rajaus ja tavoitteet. Jonka lisäksi muistetaan myös
projektin kannalta olennainen asia eli projektin seuranta jonka helpottamiseksi käsitellään siinä
käytettäviä tapoja.
Käytännön osuudessa tarkastellaan vaiheittain toteutettua IT-projektia ja verrataan sitä projektin
projektisuunnitelmiin. Toteutuksen edetessä huomataan, miten eri osatekijät vaikuttavat
projektin kulkuun ja haluttujen tavoitteiden saavuttamiseen, sekä siihen voidaanko projekti
saattaa loppuun ongelmista huolimatta.
ASIASANAT:
Projekti, Projektityöskentely, Projektinhallinta, Gantt-kaavio, PERT-kaavio, Projektisuunnitelma
ja Projektimääritelmä
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Business Information Technology | Intranet Services
20.11.2009 | 38
Kari Kouhia
Sami Mäkelä
Project Working
This final work deals with project work and the implementation of an IT project. First, the term
project is broadly defined as well as situations where project work can be used to replace so
called conventional work. After this, a more accurate definition of the term “project” is given and
the stages of project organisation are described.
The planning phase of a project is next explored in depth as well as the most important
document in the process – the actual project plan. Moving on, the usage and characteristics of
two charts used in project monitoring are explained. In the next chapter the executed IT-project
is described phase by phase. As the project progresses, the impact of different factors on it and
on the potential for attaining the set goals becomes evident.
KEYWORDS:
Project, Project Work, Project Manager, Gantt Chart, PETT Chart and Project Plan
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
4
2 MIKÄ ON PROJEKTI
5
3 PROJEKTIORGANISAATIO JA –SUUNNITTELU
7
3.1 Projektin luokittelu
8
3.2 Projektin kulku
8
3.3 Projektin seuranta
10
3.3.1Gantt-kaavio
11
3.3.2Verkkoanalyysi
12
4 KÄYTÄNNÖN PROJEKTI
14
4.1 Tilaus
14
4.2 Suunnittelu
14
4.2.1Projektisuunnitelma
15
4.2.2Projektin aikataulutus ja toimintajärjestys
16
4.3 Projektisuunnitelman toteutus
17
4.4 Lisäprojekti
17
5 ARVIO PROJEKTIKOKONAISUUDESTA
19
LÄHTEET
21
LIITTEET
Liite 1 Toimipisteiden domainien yhdistämissuunnitelma
Liite 2 Palvelinsiirto suunnitelma
Liite 3 Toimipisteen domainiin siirtymissuunnitelma
KUVIOT
Kuvio 1.
Kuvio 2.
Kuvio 3.
Kuvio 4.
Projektin kulku
Gantt-kaavio
PERT-kaavio
PERT-kaavio, jossa on kriittinen polku
9
11
12
13
4
1 JOHDANTO
Koska nykyään lähes kaikkialla työelämässä toimitaan projektiluonteisesti, on
hyvä
oppia
ja
hallita
projektityöskentelyn
perusteet.
Koska
projektityöskentelyssä on määrätty toimintamalli, on tästä hyvä olla tietoinen ja
sisäistää tämä työelämän haasteiden kannalta. Edellä mainittujen seikkojen
takia tässä opinnäyteyössä esitetään projektityöskentelyn lähtökohdat ja
toimintatavat sekä käsitellään projektiseurannassa käytettäviä työvälineitä,
kuten Gantt- ja PERT-kaavioiden käyttöä. Lisäksi työssä seurataan toteutuneen
IT-projektin kulkua sekä tarkastellaan sitä projektin teoreettisessa mallissa.
Käytännön projektin suunnitelmat ovat työn liitteinä. Näitä suunnitelmia on
muunneltu liikesalaisuuksien säilyttämiseksi.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
5
2 MIKÄ ON PROJEKTI
Projekti on toimintamalli jolla haetaan hyötyä ryhmästä, tehtäessä asioita, joiden
tekeminen yksilönä ei onnistu. Tällöin tarvitaan yhteistyötä päämäärän
saavuttamiseksi eli projekti.
Projekti on myös joukko ihmisiä ja resursseja, jotka on tilapäisesti koottu
suorittamaan tiettyä tehtävää. Tämän lisäksi projektilla pitää aina olla kiinteä
budjetti ja aikataulutus. (Ruuska 2005, 18)
Projektitoimintamallilla saavutetaan useita hyötyjä, mutta silti aina on hyvä pitää
mielessä se, että projektia ei kannata perustaa asioita varten, jotka hoituisivat
myös normaaleilla työskentelytavoilla.
Edellä olevan määritelmien lisäksi Choudury (1988) on tarkastellut projektia
vielä laajemmin ja luetellut projektille tyypilliset piirteet:

Tavoite: Projektilla on aina selkeä tavoite tai tavoitteita. Kun tavoitteet on
saavutettu, projekti päättyy.

Ainutkertaisuus:
Kahta
samanlaista
projektia
ei
ole.
Ihmiset
ja
ympäristötekijät muuttuvat, joten projektia ei voida toistaa.

Itsenäinen kokonaisuus: Projekti on loogisesti rajattu kokonaisuus.
Vastuu on keskitetty yhteen pisteeseen, vaikka mukana olisi useita
erilaisia ryhmiä ja osapuolia..

Elinkaari: Projekti ei ole jatkuvaa toimintaa. Projektilla on etukäteen
määritelty päätepiste, joka normaalisti johdetaan tavoitteista.

Vaiheistus: Projektista voidaan sen toteuttamisen aikana nimetä useita
erilaisia vaiheita kasvusta kypsymisen kautta kuihtumiseen.

Muutos: Projekti kokee elinkaarensa aikana lukuisia muutoksia. Osa
muutoksista ei ole vaikuta projektin toimintaan. Toiset taas saattavat
täysin muuttaa projektin luonnetta ja tavoiteasettelua.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
6

Yhtenäisyys ja epäyhtenäisyys: Projekti koostuu monimutkaisesta
joukosta lukemattomia eri muuttujia. Näillä muuttujilla on toisiinsa nähden
loogisia riippuvuuksia. Mikäli riippuvuus puuttuu, muuttuja ei kuulu
projektiin.

Seurannaisperiaate:
Meneillään
olevassa
projektin
vaiheessa
ei
varmuudella tiedetä, mitä seuraavassa vaiheessa tapahtuu. Edellisen
vaiheen tulokset vaikuttavat aina seuraavan vaiheen tehtäviin, kun
yksityiskohdat työn edetessä tarkentuvat.

Riski ja epävarmuus: Kaikkiin projekteihin liittyy riskejä ja epävarmuutta.
Ne kuuluvat projektityön luonteeseen. Riskien määrä riippuu siitä, miten
projekti viedään läpi. Huonosti suunnitellussa ja epäselvästi rajatussa
projektissa riskien määrä ja niiden todennäköisyys ovat suurempia.

Tilaustyö: Projekti perustuu asiakkaan tilaukseen. Asiakas asettaa
projektille reunaehtoja, jotka rajaavat projektin toimintaa. Asiakas voi tulla
oman organisaation sisältä, tai toisesta organisaatiosta sen mukaan,
onko kyseessä kehittämishanke vai toimitusprojekti.

Alihankinnat: Osa projektin tehtävistä hoidetaan alihankintoina, joko
sisäisinä tai ulkoisina. Mitä laajemmasta projektista on kysymys, sitä
suurempi on alihankintojen osuus.
(Ruuska 2005, 18)
Projekti voidaan lyhyesti kuvata maidon hankinnalla seuraavasti:

Tehtävänä on hankkia maitoa myyntiin = Projekti

Etsitään ihminen, joka omistaa lehmän = Projektipäällikkö

Etsitään ihminen joka kykenee lypsämään lehmän = Projekti tiimi

Kirjataan lehmän lypsämiseen ja maidon talteen ottoon tarvittavat
välineet ja asiat = Projektisuunnitelma

Lehmä lypsetään ja maito kuljetetaan myyntiin = Projekti on viety
onnistuneesti päätökseen
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
7
3 PROJEKTIORGANISAATIO JA –SUUNNITTELU
Projektiorganisaatio on kertakäyttöinen. Projektiorganisaatio saa tarvitsemansa
valtuudet ja tehtävät perusorganisaatiolta, jolle se on vastuussa annettujen
tavoitteiden saavuttamisesta annetuilla resursseilla. Suoritettuaan tehtävänsä
projektiorganisaatio puretaan ja projekti päättyy. (Ruuska 2005, 20)
Projektiorganisaatiolle on tavanomaista, että sen henkilöstöresurssit muuttuvat
projektin edetessä. On tavanomaista, että henkilö tulee suorittamaan hänelle
määrätyn tehtävän projektiorganisaatiossa, ja siirtyy tämän jälkeen muihin
tehtäviin.
Projektin
toimivuuden
kannalta
on
erittäin
tärkeää,
että
projektiorganisaation vastuualueet ja valtuudet on määritelty tarkoin, ja että
projektilla on tarvittavia asiantuntijoita riittävästi projektin eri vaiheissa. (Ruuska
2005, 20)
Projektin käynnistää projektin asettaja, joka nimeää projektille johtoryhmän ja
projektipäällikön. Projektipäällikkö vastaa projektin päivittäisestä johtamisesta ja
siihen liittyvistä päätöksistä, eli hänellä on tärkeä asema projektiorganisaatiossa
ja sen toiminnassa. (Ruuska 2005, 21)
Johtoryhmä tukee projektipäällikköä tämän toimessa sekä tekee projektia
koskevat suuret päätökset, kuten projektin rajausta, aikataulua ja resursseja
koskevat linjaukset. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä projektin
asettaja tai hänen nimeämänsä henkilö. (Ruuska 2005, 21)
Projektiryhmän runko koostuu projektin päätoimisista työntekijöistä, joiden
työnjohdollisena esimiehenä projektipäällikkö toimii. Lisäksi ryhmään voi kuulua
asiantuntijoista, jotka ovat joko täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti osana
projektiryhmää. (Ruuska 2005, 21)
Suurissa projekteissa voi kaikkien edellä mainittujen lisäksi olla vielä yksi tai
useampi projektisihteeri, varaprojektipäällikkö, aliprojektipäällikkö, viiteryhmä tai
laaturyhmä. Näiden tarkoituksena on helpottaa varsinkin projektipäällikön, mutta
myös projektin jäsenten työskentelyä, jakamalla projektiorganisaatio pienempiin
ja helpommin hallittaviin yksiköihin. (Ruuska 2005, 21)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
8
3.1
Projektin luokittelu
Projekteja voidaan luokitella monella tavalla, eikä siihen ole olemassa mitään
ainutta ja oikeaa tapaa. Tärkeintä on, että jokainen projektiorganisaatiossa
tietää minkälainen projekti on kyseessä. Projekteja voidaan kuitenkin jakaa
muutamaan peruskategoriaan.

Uudis- tai kehitysprojekti: Rakennetaan kokonaan uusi tuote tai
järjestelmä.

Ylläpito- tai perusparannusprojekti: Parannetaan tai uudistetaan toimivaa
ja käytössä olevaa tuotetta tai järjestelmää.
Lisäksi projektit voidaan ajan suhteen jakaa kolmeen pääkategoriaan.

Normaali projekti: Aikaa on riittävästi ja suunnitelmissa on otettu
huomioon käytettävissä olevat resurssit sekä haluttu laatutaso, joiden
perusteella on laadittu projektille aikataulu.

Pikaprojekti: Lisäämällä projektin resursseja pyritään nopeuttamaan
aikataulua ja lisäksi voidaan vielä tinkiä laatutavoitteista.

Katastrofiprojekti: Ajan säästämiseksi melkein mikä tahansa on sallittua,
koska kaiken piti olla valmiina jo eilen. Laadusta ja työajoista ollaan
valmiita tinkimään, jotta aikaa voitettaisiin. Tämä johtaa yleensä rajuun
kustannusten nousuun, mutta se hyväksytään ajan säästämiseksi.
3.2
Projektin kulku
Projektin kulku voidaan jakaa viisivaiheiseksi, eli siihen kuuluu määrittely,
suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönotto (Kuvio 1.).
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
9
Kuvio 1. Projektin kulku
Projektin asettaja määrittelee projektin tarpeen sekä tarvittavat rajaukset
projektin kululle ja toiminnalle. Tämän pohjalta projektipäällikkö tekee
projektisuunnitelman, jota lähdetään toteuttamaan johtoryhmän hyväksynnän
jälkeen.
Projektisuunnitelma on projektin käynnistävä asiakirja, jossa määritetään
projektin kulku ja toteutustavat. Projektin hallinta ja onnistumisen arviointi
perustuvat projektisuunnitelmaan. Projektipäällikön ensimmäinen tehtävä on
projektisuunnitelman laatiminen, projektin organisoinnin ohella. Kun projektin
johtoryhmä
on
projektipäällikölle
hyväksynyt
projektisuunnitelman,
käynnistää
projektisuunnitelmaan
projekti.
tehtävät
Kaikki
muutokset
on
on
tämä
hyväksyntä
hyväksynnän
hyväksyttävä
jälkeen
projektin
johtoryhmässä. (Ruuska 2005, 21)
Projektisuunnitelmassa määritellään

mitä projektissa on saatava aikaa ja missä aikataulussa

paljonko resursseja projektilla on käytettävissä

mitä
tiedonvälityskanavia
ja
dokumentointiperiaatteita
projektissa
käytetään.
Projektisuunnitelman tärkein tehtävä on vastata kysymykseen, mikä on projektin
tarkoitus. Mikäli tähän kysymykseen ei projektisuunnitelmassa pystytä selvästi
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
10
ja lyhyesti vastaamaan, on projektipäällikön saatava projektin asettajalta selkeät
tavoitteet ja määritelmät. Mikäli näitä ei ole projektin asettajallakaan, niin pitää
tutkia projektiympäristöä ja koettaa sen perusteella päätellä, onko projektia
mielekästä aloittaa. (Virkki ym. 2000, 37)
Projektisuunnitelmasta tulee käydä ilmi myös välitavoitteet ja lopullinen tavoite,
koska tällöin projektin seuranta helpottuu ja lopullinen tavoite saavutetaan
paremmin. Tavoitteita määriteltäessä on myös hyvä miettiä miten paljon mikäkin
vaihe projektista vie aikaa ja resursseja, jolloin voidaan nähdä kokonaisprojektin
tarvitsemat resurssit ja mahdollisesti tarvittavat henkilöt. (Virkki ym. 2000, 38)
Projektin
rajaus
on
yksi
projektisuunnitelman
kulmakivistä,
sillä
siinä
määritellään mitä kaikkea projektin piirissä kuuluu tehdä ja mitä ei. Esimerkiksi
projektirajauksessa
voidaan
jättää
jokin
tavoiteltuun
lopputulokseen
luonnollisesti yhteenkuuluva vaihe projektin ulkopuolelle kustannusten tai
resurssien säästämiseksi, mikäli katsotaan, ettei tämä kuitenkaan vaikuta
tavoitellun lopputuloksen saavuttamiseen. (Virkki ym. 2000, 39)
Kun on määritelty mitä ja miten projekti halutaan toteuttaa, siirrytään projektissa
suunnitteluvaiheeseen, jossa konkretisoidaan määrittelyvaiheen tuotokset, ja
mietitään miten nämä voidaan toteuttaa. Tähän vaiheeseen kuuluu usein
erinäisten tarjouspyyntöjen ja hankintojen teko, joilla varsinainen toteutusvaihe
voidaan sitten tehdä. (Ruuska 2005, 36)
Toteutusvaiheessa sitten toteutetaan se mitä on suunniteltu ja määritelty
tehtäväksi, ja samalla aloitetaan myös toteutuksen testaus.
3.3
Projektin seuranta
Projektin seurannalla on erittäin tärkeä osuus kokonaisprojektin onnistumiselle.
Päivittäistä projektin seurantaa ja johtamista hoitaa projektipäällikkö, joka
samalla raportoi projektin etenemisestä projektin asettajalle.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
11
Projektin seurantaan kuuluvat sekä normaalit työnjohdolliset toimet että
aikataulujen ja projektiin liittyvien arvojen, kuten rahan ja raaka-aineiden
kulutuksen seuranta. Lisäksi projektiseurannassa pitää huomioida projektin
määritysten toteutuminen.
3.3.1 Gantt-kaavio
Projektin aikataulujen seurantaan kehitti amerikkalainen insinööri ja keksijä
Henry Gantt jo 1800-luvulla helppokäyttöisen sekä visuaalisesti havainnollisen
kaavion (Kuvio 2.). (The spreadsheet store 2009)
Maidon hankinta
Projektin aikajana
1
2
3
4
5
6
7
8
9 10 11 12 13 14
Määrittely/Suunnittelu
Lehmän etsiminen
Lehmän lypsäminen
Maidon kuljetus myyntiin
Maidon myyminen
Kuvio 2. Gantt-kaavio (The spreadsheet store 2009)
Ganttin kaaviossa ylimmäksi sijoitetaan aikajana. Projektin eri vaiheet
sijoitetaan allekkain kaavion vasempaan laitaan. Kunkin työvaiheen kohdalle
piirretään
palkki
kuvaamaan
työn
kestoa
aloitusajankohdasta
aina
päättymishetkeen asti. Sijoittamalla näin kuvioon jokaiselle projektin vaiheelle
oma palkkinsa saadaan kuvattua havainnollisesti kunkin vaiheen vaatima
työmäärä ja aika sekä kunkin vaiheen suoritusajankohta projektissa. (The
spreadsheet store 2009)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
12
Kaavion yksinkertaisuus on sekä sen vahvuus että heikkous. Vahvuutena on
helppolukuisuus sekä projektin edistymisen seurannan helppous. Heikkoutena
on, että kaavio ei ota kantaa työn vaativuuteen muuta kuin ajallisesti. Tästä
seuraa, että kaavio ei muutu esim. sellaisissa ongelmatilanteissa, joissa
lisätään resursseja, jotta jokin projektin vaihe saadaan valmiiksi sen
määräaikaan mennessä. (The spreadsheet store 2009)
3.3.2 Verkkoanalyysi
Verkkoanalyysiä käytetään, kun halutaan kuvata tarkemmin projektin kulkua.
Yksi
tunnetuimmista
verkkoanalyysikaavioista
on
PERT-kaavio.
Verkkoanalyysikaaviot perustuvat nuoli- ja lohkodiagrammeihin, joiden avulla
kuvataan projektin tehtävät, niiden suoritusjärjestys sekä tehtävien väliset
riippuvuudet (Kuvio 3). (NetMBA 2009)
Kuvio 3. PERT-kaavio
PERT-kaaviossa kutakin tehtävää osoittavan laatikon vasempaan yläkulmaan
laitetaan ensimmäinen mahdollinen aloitus ajankohta ja oikeaan yläkulmaan
ensimmäinen mahdollinen lopetus ajankohta. Vastaavasti kaavion vasempaan
alakulmaan merkitään viimeinen mahdollinen aloittamisaika ja oikeaan alla
kulmaan viimeinen mahdollinen lopettamisajankohta. (NetMBA 2009)
Näin kaaviolla saadaan laskettua tapahtuman tarvitsema aika ja saadaan
verrattua sitä projektin kulkuun. Samalla voidaan laskea projektin tehtävien
liikkuma-ajat sillä, kuinka paljon on kunkin tapahtuman aikaisimman ja
myöhäisimmän aloittamisajankohdan erotus tai vastaavasti aikaisimman ja
myöhäisimmän lopettamisajankohdan erotus. (Ruuska 2005, 174)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
13
Kuvio 4. PERT-kaavio, jossa on kriittinen polku (Ruuska 2005, 175)
Monitahoisesta PERT-kaaviosta (Kuvio 4.) voidaan myös etsiä niin sanottu
kriittinen polku. Kriittinen polku on PERT-kaavion pisin reitti aikaisimmasta
aloitusajankohdasta myöhäisimpään lopetusajankohtaan. Näin saadaan selkeä
kuva siitä, kuinka kauan kunkin vaiheen läpivieminen kestää ja mitkä tehtävät
pitää suorittaa missäkin vaiheessa projektia. (NetMBA 2009)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
14
4 KÄYTÄNNÖN PROJEKTI
Tässä
osassa
kuvailen
käytännön
projektia,
jonka
toteuttamisessa
ja
johtamisessa olin mukana. Projektin luonteesta teki mielenkiintoisen se, että
olimme ylläpitäneet tämän asiakkaan tietoliikenneverkkoa, joten olimme tietoisia
asiakkaan vaatimuksista, ja osasimme jo heti projektin alussa varautua niihin
ilman suurempia kartoituksia.
4.1
Tilaus
Asiakas tilasi meiltä marraskuun alussa toimipisteidensä tietoliikenneverkkojen
yhdistämistä
koskevan
tietoliikenneverkkojen
projektin,
liittäminen
johon
yhdeksi
kuuluisi
loogiseksi
toimipisteiden
kokonaisuudeksi
varmistettuja tietoliikenneyhteyksiä käyttäen. Lisäksi asiakas tilasi toisen
toimipisteen tietokoneiden liittämisen yrityksen toisessa toimipisteessä käytössä
olevaan Windows-toimialueeseen.
Tilausvaiheessa asiakas rajasi projektin takarajaksi tammikuun lopun.
Tilauksen saatuamme aloimme laatia projektisuunnitelmaa ja kustannusarviota
yhdessä kolmansien osapuolien kanssa.
4.2
Suunnittelu
Ennen
projektisuunnitelman
laatimista
projektipäällikkö
kokosi
yhteen
projektiryhmän läpikäymään projektin määrittelyä sekä tarkastamaan sen
mahdollisuudet ja haitat yleisellä tasolla.
Määrittelypalaverissa
todettiin
projektiryhmän
kanssa,
että
projekti
on
toteuttamiskelpoinen ja riskiensä arvoinen. Tämän jälkeen määriteltiin projektille
raja-arvoja seuraavasti:

Aikataulu: Tämä oli toteutuksen kannalta erittäin tärkeä ja kriittinen tekijä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
15

Hinta: Projekti piti pystyä viemään läpi tarjouksessa mainittujen rajaarvojen puitteissa.

Rajaus: Projektin tiedettiin voivan poikia useita jatkoprojekteja, joten oli
erityisen tärkeää rajata toteutettava projekti varsin tarkoin.
Suunnitelman (Liite 1) laatimisen alkuvaiheessa piti tarkoin harkita eri asetusten
vaikutusta ja näiden aikaansaamaa muutosta tilatun projektin lopputulokseen.
Suunnitelmaa tehtäessä oli määriteltävä voidaanko halutun lopputuloksen
saavuttamiseksi muuttaa jo olemassa olevia asetuksia, vai ainoastaan luoda
uusia vanhojen asetusten pohjalta. Tämän takia myös lähiverkoissa olevat
oletusarvot joutuivat tarkastelun alle ja suunnitelman osaksi, jotta projekti voitiin
viedä läpi halutuissa raameissa.
4.2.1 Projektisuunnitelma
Suunnitelman
ensimmäisessä
vaiheessa
selvitettiin
toimipisteiden
tietoliikenneverkkojen IP-osoiteavaruuksien käyttö ja näiden vaikutus projektin
reunaehtoihin kuten aikataulutukseen ja hintaan. Koska IP-osoiteavaruuksien
määritysten muuttaminen ei olisi tuonut hyötyä mutta olisi vaikuttanut molempiin
reunaehtoihin, pitäydyttiin suunnitelman laatimisessa vanhoissa määrityksissä.
Seuraavaksi suunniteltiin, miten voitaisiin reunaehtoja noudattaen toteuttaa
halutun
kaltainen
varmistettu
tietoliikenneratkaisu
toimipisteiden
välillä.
Määrittelyvaiheessa oli todettu, että ratkaisua ei voida toteuttaa käyttämällä jo
olemassa olevaa järjestelmää. Yhdessä toisen projektissa olevan tahon kanssa
päädyttiin reitittävään tietoliikenneyhteyteen, joka toimii valokuitutekniikalla ja,
jonka varalinjana toimii automatisoitu varayhteys.
Projektisuunnitelman
tärkeimmäksi
vaiheeksi
tuli
toimipisteitä
ohjaavien
palvelimien toteutuksen ja määrittelyjen suunnittelu. Näiden toimintaan
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
16
saattaminen ja laitteistojen hankkiminen oli koko projektin aikataulutuksessa
avainasemassa.
Projektisuunnitelman ja -määrittelyjen edetessä huomasimme, että projekti on
jaettava kahteen osaan aika- ja resurssipulan takia. Myöhemmin asiakkaalta tuli
vielä lisätilaus, joka päätettiin kuitenkin hoitaa lisäprojektina samassa
yhteydessä aika- ja resurssipulasta huolimatta. Ennen toteutusta sekä
osaprojekteista (Liite 1 ja Liite 3). että lisäprojektista (Liite 2) laadittiin entistä
tarkemmat suunnitelmat ja kuvaukset, joihin menetetyn ajan pystyimme
kompensoimaan toteutuksen tehostumisella.
4.2.2 Projektin aikataulutus ja toimintajärjestys
Projektin aikataulun teki erityisen tiukaksi sen toteutusajankohta, johon
kuuluivat joulun ja vuodenvaihteen pyhäpäivät.

Määrittelyjen ja projektisuunnitelman laatimiseen arvioitiin menevän kaksi
viikkoa

Verkkoyhteyksien uudelleenmäärittelyn arvioitiin vievän 2-3 viikkoa,
johtuen kolmansista osapuolista sekä projektin väliin tulevista joulun
pyhistä.

Palvelimen toimituksen asennuksineen oli määrä kestää tukkurin
varastotilanteesta johtuen noin neljä viikkoa.

Turun
toimipisteen
työasemien
liittämisen
uuteen
toimialueeseen
arvioitiin vievän resursseista riippuen noin kaksi päivää.
Projektin kokonaisläpiviennin arvioitiin vievän noin kuusi viikkoa tilauksesta,
pois lukien joulun pyhät sekä mahdolliset lisäprojektit.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
17
4.3
Projektisuunnitelman toteutus
Varsinaisen
projektisuunnitelman
läpiviemisessä
huomasimme,
että
aikataulutus oli kohtalaisen onnistunut, saimme laitteistot etukäteen mutta
testaukseen meni odotettua kauemmin.
Projektisuunnitelman läpiviemisen yhteydessä teimme osasta projektia vielä
tarkennetun suunnitelman, jotta saimme sen aikataulutettua ja varmistettua, että
toteutus toimisi odotetusti.
Toteutuksessa ei tullut ennakoimattomia vaikeuksia ja työt olivat helppoja
yksityiskohtaisten
suunnitelmien
ansiosta.
Toteutuksen
aikana
projektiorganisaatio muuttui useita kertoja, kuten on tavallista projektien aikana.
Suurimmillaan projektissa oli mukana noin kymmenen ihmistä ja pienimmillään
projektia veti eteenpäin kaksi osallista.
4.4
Lisäprojekti
Saimme projektin edetessä vielä lisäprojektin. Sen tarkoituksena oli asiakkaan
käytössä olevien palvelimien siirtäminen toiseen laitetilaan. Hankaluutena
siirrossa oli, että aikataulu oli erittäin tiukka, eivätkä palvelimet olleet meidän
hallittavissamme, vaan kolmansien osapuolten ylläpidossa. Tämän lisäksi
asiakkaan toiminnan kannalta siirto piti suorittaa yöaikaan, joka vaikeutti
entisestään toimenpidettä.
Näistä syistä johtuen lisäprojektille tehtiin aivan oman projektisuunnitelmansa
(Liite 2). Siitä tehtiin erittäin tarkka, jotta se tulisi onnistumaan odotetulla
varmuudella.
Suurimpana vaikeutena lisäprojektin läpiviemisessä oli aikataulu, joka tehtiin
niin
sanottu
katastrofiprojektin
tapaan.
Kaikkien
projektin
osapuolien
hyväksyntää ei oltu vielä siinä vaiheessa saatu, kun projektipäällikkö teki
päätöksen projektin suoritusajankohdasta. Katastrofiprojektin luonteeseen
kuuluen projektin aikataulu saatiin varmistettua vain tunteja ennen projektin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
18
läpiviemistä. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman aikaisempaa yhteistyötä
projektin osapuolten kanssa, joka yleensä onkin tavallista katastrofiprojekteissa.
(Ruuska 2005, 24)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
19
5 ARVIO PROJEKTIKOKONAISUUDESTA
Projektikokonaisuus oli onnistunut ja opettavainen. Tilausvaiheessa se tuntui
lähes mahdottomalta toteuttaa kiireisen aikataulunsa vuoksi. Huolellisella
suunnittelulla ja tarvittavilla resursseilla sen läpivieminen kuitenkin onnistui
aikataulun mukaisesti.
Projektin sisällöllinen puoli joutui useita kertoja alkuperäisen suunnitelman
jälkeen muokkauksen alaiseksi. Tämän takia jaoimme projektin kahteen osaan,
joista teimme erilliset suunnitelmat saadaksemme ne menemään läpi aikataulun
mukaan.
Projektikokonaisuuden kriittisimmäksi osaksi muodostui lisäprojektina tullut
laitetilan vaihto. Sen viivästyminen oli lähellä, ja mikäli näin olisi käynyt, olisi
projektikokonaisuuden läpivieminen aikataulussaan ollut lähes mahdotonta
menetetyn ajan takia.
Ensisijaisesti projektisuunnitelma piti paikkansa. Aikataulun osalta projektin
edetessä huomasimme pääsevämme edelle, koska tilatut laitteet tulivatkin
kolmessa päivässä luvatun kolmen viikon sijasta. Toisaalta taas lähiverkkojen
yhteenliittämisessä
ja
testaamisessa
meni
oletettua
kauemmin,
jolloin
menetimme saadun aikaedun ja palasimme alkuperäiseen aikatauluun.
Projektikokonaisuudessa testaukseen meni oletettua enemmän aikaa. Olemme
jälkeenpäin kuitenkin useasti huomanneet, että testaukseen käytettävä aika on
hyödyllistä toimivan kokonaisuuden varmistamiseksi.
Lisäprojektin toteutuksessa ei ollut odottamattomia vastoinkäymisiä, ja se
onnistui moitteetta suunnitellussa aikataulussaan. Lisäprojektin yllättävyyden ja
aikatalukiistojen
vuoksi
sen
suunnittelu
sen
sijaan
oli
ongelmallista.
Lisäprojektin suurin opetus oli, että projektin edetessä pitää varautua lähes
kaikkeen ja sen läpivieminen voi olla pienestä kiinni. Näistä selviää, mikäli on
luotettavat yhteistyökumppanit, joiden kanssa kaikki asiat ovat neuvoteltavissa.
Projektiopinnollisesti oli kiinnostavaa osallistua kyseiseen kokonaisuuteen. Se
alkoi normaalina toimitusprojektina, johon tuli kesken kaiken mukaan vielä
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
20
lisäprojekti. Kokonaisuudessa hyödynnettiin hyvin projektityön luonnetta, jossa
projektin aikana projektihenkilöstö voi useaan kertaan vaihtua tarvittavien
resurssien takia.
Projektikokonaisuuden soveltuvuus päättötyön käytännön osuudeksi oli hyvä,
koska sen aikana tehtiin useita projektityöskentelyn perusasioita moneen
kertaan.
Lisäksi
koko
prosessi
ainutkertaisuudesta ja hektisyydestä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
opetti
paljon
projektityöskentelyn
21
LÄHTEET
Ruuska K. 2005 Pidä projekti hallinnassa. 5 painos. Tampere: Talentum
Virkki, P. & Somerniemi, A. 2000 Projektityö kehittämisen moottori. 4.-6. painos. Helsinki: Edita.
The spreadsheet store. Gantt Chart Information. Viitattu 17.12.2009
http://www.spreadsheetstore.com/t-ganttchart.aspx
NetMBA. PERT. Viitattu17.12.2009 http://www.netmba.com/operations/project/pert/.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 1
11.10.2007
1 (5)
Luottamuksellinen
TOIMIPISTEIDEN DOMAINIEN YHDISTÄMISSUUNNITELMA
1 SUUNNITELMA JA TOTEUTUS
2
1.1 IP-jako
2
1.2 Lähiverkon uudelleen järjestely
2
1.2.1 Helsingin toimipiste
2
1.2.2 Turun toimipiste
2
1.3 Active Directoryn laajentaminen Turkuun
3
1.3.1AD palvelimen toimintaan saattaminen ja asetusten määrittely
3
1.3.2DHCP- ja DNS-palvelut
3
1.4 Turun toimipisteessä AD:n käyttöönotto
4
1.4.1Koneiden liittäminen AD:hen
4
1.4.2Toimipisteen verkkomuutos
4
2 AIKATAULU
5
LIITE 1
11.10.2007
1
2 (5)
Luottamuksellinen
SUUNNITELMA JA TOTEUTUS
1.1 IP-jako
Turun ja Helsingin toimipisteiden lähiverkoissa käytetään samoja
IP-osoitteita kuin tälläkin hetkellä. Turussa pidetään virallinen Cluokka (83.146.222.0 /24), Helsingissä epävirallinen C-luokka
(10.10.10.0/24). IP- osoitteiden rajana on Turun toimipisteessä
oleva reititin joka rajaa toimipisteiden väliset IP avaruudet.
1.2 Lähiverkon uudelleen järjestely
Toimipisteiden väliset yhteydet hoidetaan seuraavin toimenpitein
reititettynä liikenteenä eristetyissä verkoissa.
1.2.1
Helsingin toimipiste
Helsingin toimipisteessä lähiverkkoa muutetaan fyysisesti siten,
että toimipisteiden välillä oleva palomuuri poistetaan. Palomuurin
tuottamat palvelut ja porttimääritykset määritellään Turun
palomuuriin. Varayhteyden toiminnan automatisointi toteutetaan
toimipisteiden välillä Kolmannen osapuolen toimesta, käyttämällä
jo olemassa olevia laitteita ja näissä olevaa BGP reititys
protokollaa.
Toimipisteiden välisen verkon muutokset toteutetaan Joulukuun
aikana erikseen sovittuna ajankohtana. Katkon pituus asiakkaan
verkossa tulee olemaan 2- 3 tuntia.
Innotele tekee fyysisten laitteiden kytkemiset ja siirrot ja vastaa
näiltä osin näiden toimivuudesta, lisäksi Innotele tekee Turun
palomuurin uudelleen konfiguroinin ja vastaa myös siltä osin
palomuurin toiminnasta. Helsingin ja Turun välisen yhteyden
uudelleen organisoinnista ja konfiguroinnista vastaa kolmas
osapuoli joka innotelen ohjeiden mukaan toteuttaa tarvittavat
muutokset ja vastaa näiltä osin niistä.
1.2.2
Turun toimipiste
Ensimmäisessä vaiheessa Turun toimipisteen lähiverkon
toimintaan ei kosketa. Toimipisteiden välisen yhteyden suojana
olevaa palomuuria muokataan siten, että Helsingin toimipisteen
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 1
11.10.2007
3 (5)
Luottamuksellinen
palomuuri saadaan verkkojen väliltä pois. Näin saadaan Turun
toimipisteeseen tuleva AD palvelin keskustelemaan Helsingissä
olevan AD palvelimen kanssa. Turun muut työasemat eivät pääse
vielä tässä vaiheessa liikennöimään Helsingin verkkoon.
1.3 Active Directoryn laajentaminen Turkuun
1.3.1
AD palvelimen toimintaan saattaminen ja asetusten määrittely








1.3.2
Laitteiston kokoaminen ja fyysisten yhteyksien luonti
laitteistolle
Palvelin käyttöjärjestelmän asennus ja päivittäminen
uusimpia päivityksiä vastaavalle tasolle
Active directory palvelun nostaminen ja toimintaan
saattaminen
Verkon muiden palveluiden (DNS, DHCP, ym.) asetusten
määrittely ja toimintaan saattaminen
Active directoryn yhdistäminen Hämeenlinnan toimipisteen
AD:n kanssa siten että käyttäjä tiedot ja verkkojen palvelut
toimivat ristiin.
Helsingin Active directoryn asetusten määrittely
Palvelimen varmistuksen asetusten määrittely
Toiminnan testaus
DHCP- ja DNS-palvelut




Sekä Turussa että Helsingissä tulee olemaan oma DHCPja DNS-palvelin jotka toimivat Active Directoryn kanssa
samassa laitteistossa.
Turun DHCP-palvelimeen määritellään C-luokka, josta se
jakaa osoitteita oman alueen laitteille (työasemat,
palvelimet, IP-puhelimet, jne.). Helsingin DHCP-palvelimeen
määritellään Turun toimipisteen kannalta välttämättömät
toiminnot.
IP-osoitteet, jotka ovat jo käytössä esim. palvelimissa,
jätetään pois IP-jaosta
Jos kiinteitä IP-osoitteita tarvitaan myöhemmin lisää,
lukitaan IP-osoite laitteelle DHCP-palvelusta
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 1
11.10.2007
4 (5)
Luottamuksellinen
1.4 Turun toimipisteessä AD:n käyttöönotto
1.4.1
Koneiden liittäminen AD:hen
Koneet liitetään toimialueeseen ja ohjelmistojen toiminta käyttäjien
henkilökohtaisilla tunnuksilla varmistetaan. Sähköpostien siirto
uusien käyttäjä profiilien alle toteutetaan.
1.4.2
Toimipisteen verkkomuutos
Turun toimipisteen lähiverkko muutetaan siten että Helsingissä
tuleva verkkoliikenne ohjataan suoraan Turun toimipisteen
verkkoon ja palomuuri siirtyy lähiverkon ja internetin väliin.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 1
11.10.2007
2
5 (5)
Luottamuksellinen
AIKATAULU
Toimipisteiden välisen yhteyden määrittely riippuu kolmansista
osapuolista, joten sille ei voida antaa tarkkaa aikataulua.
Käyttökatkos n. 2-3 tuntia.
Palvelimen toimitus tilauksesta n. 3 viikkoa.
Palvelimen asennus 4 päivää. Ei käyttökatkosta.
Turun työasemien liittäminen uuteen toimialueeseen vie n.
4päivää. Käyttökatkos erikseen sovittavana ajankohtana vie n. 1-2
päivää käytettäessä useita resursseja.
Projekti vie kokonaisuudessaan tilauksesta valmiiksi n. 6-7 viikkoa,
riippuen toimipisteiden välisen yhteyden määrittelystä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 2
27.11.2007
1 (6)
Luottamuksellinen
PALVELINSIIRTO SUUNNITELMA
1 SUUNNITELMA
2
1.1 Aikataulu
2
1.2 Siirrettävät palvelimet
2
1.3 Esivalmistelut
2
1.4 Palvelimien sammuttaminen
3
1.5 Puhelin yhteyksien siirto
3
1.6 Palvelimien siirto
3
1.7 Palvelimien käynnistäminen
3
1.8 Palvelujen testaus
3
2 AIKATAULUTUS
5
3 MAHDOLLISET ONGELMATILANTEET
6
LIITE 2
2 (6)
27.11.2007
1
Luottamuksellinen
Suunnitelma
Suunnitelman tarkoituksena on kuvata 4.- 5.12 tehtävää asiakkaan
palvelimien siirtoa Innotelen laitetilojen välillä, mahdollisista
ongelmista sekä vastuiden jaosta.
1.1
Aikataulu
Palvelimien siirto toteutetaan 4- 5.12 välisenä yönä asiakkaan
palveluajan jälkeen klo 21.00- 7.00.
1.2
1.3
Siirrettävät palvelimet
Palvelin 1
Siirretään
Palvelin 2
Siirretään
Palvelin 3
Siirretään
Palvelin 4
Siirretään
Palvelin 5
Siirretään
Palvelin 6
Ei Siirretä
Palvelin 7
Siirretty
Esivalmistelut
Ennen kello 21 Sami Mäkelä ja Jarkko Kauhanen valmistelevat
palvelimien siirron salien välillä niiltä osin kuin se on mahdollista
ennen palvelimien siirtoa. Uuteen palvelinsaliin on liitettynä
asiakkaan lähiverkko jo Palvelin 7 palvelimen siirron yhteydessä.
Erinäköisten linjojen vedot on toteutettu etukäteen uuteen
sijoituspaikkaan ja näiden kytkennät siirron yhteydessä hoitaa
Vakkasuomen puhelimen Aki Salo. Aki hoitaa myös järjestelmän
vaatiman puhelin linjan siirrosta uuteen sijoituspaikkaan.
VSP hoitaa viiden asiakas linjan edelleen ohjauksen palvelin siirron
aikana klo 21.15 alkaen ja palauttaa siirron aamulla ennen
asiakkaan palvelu aikaa klo 7.00
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 2
27.11.2007
1.4
3 (6)
Luottamuksellinen
Palvelimien sammuttaminen
Palvelimien sammuttamisen hoitaa kolmannet osapuolet omien
palvelimiensa osalta etätyönä ja samalla varmistavat että
palvelimet tulee sammutettua oikealla tavalla mahdollisten
virheiden välttämiseksi.
1.5
Puhelin yhteyksien siirto
Kun palvelimet on sammutettu alkaa Aki Salo siirtämään linjan ja
puhelin linjoja uuteen sijoituspaikkaan siltä osin mitä ei voi tehdä
etukäteen.
1.6
Palvelimien siirto
Palvelimien siirrosta vastaavat Innotelen Sami Mäkelä ja Jarkko
Kauhanen. Sami ja Jarkko vastaavat että uudessa sijoitus
paikassa palvelimiin tulevat kytkennät tulevat samalla tavalla kuin
nykyisessäkin sijainnissa.
1.7
Palvelimien käynnistäminen
Palvelimien käynnistämisestä vastaavat Jarkko ja Sami
kolmansien osapuolten ohjeiden mukaisessa järjestyksessä.
Käynnistyksen jälkeen palveluiden ja toimintojen käynnistämisestä
vastaavat kolmannet osapuolet omalta osaltaan, ja mahdollisissa
verkkoon liittyvissä virhetilanteissa ovat yhteydessä Innotelen
Jarkkoon tai Samiin ongelmien selvittämiseksi.
1.8
Palvelujen testaus
Palvelujen testauksesta vastaa asiakkaan Turun toimipisteessä
asiakkaan työntekijä. Helsingin toimipisteen palveluiden testauksen
hoitaa Sami tai Jarkko etäyhteyden yli Helsingissä sijaitsevalta
palvelimelta. Mikäli palveluissa huomataan puutteita tai
toimimattomuutta, kyseisen palvelimen ylläpito selvittää ongelman
syytä yhdessä Samin ja Jarkon kanssa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 2
27.11.2007
4 (6)
Luottamuksellinen
Mikäli ongelmaa ei saada ratkaistua määrä aikaan mennessä
siirretään palvelin vanhaan sijaintiinsa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 2
27.11.2007
2
5 (6)
Luottamuksellinen
Aikataulutus
Palvelimien sammuttaminen, yhteyksien ja rautojen siirto,
palvelimien uudelleen käynnistäminen, palvelujen testaus
laitteistotasolla klo 21.00- 02.00
Palvelujen testaus klo 02.00- 03.00 Turun toimipisteessä. Mikäli
testaus voidaan aloittaa nopeammalla aikataululla tästä pyritään
ilmoittamaan asianomaisille hyvissä ajoin etukäteen.
Mahdolliset ongelmat hoidetaan testin jälkeen ennen asiakkaan
palveluaikaa klo 07.00
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 2
27.11.2007
3
6 (6)
Luottamuksellinen
Mahdolliset ongelmatilanteet
Mahdollisia ongelmia palvelimien siirrossa on laitteistojen fyysiset
ongelmat jotka ilmenevat laitteiston sammuttamisen jälkeen
käynnistymättömyytenä. Mikäli tällainen ongelma ilmenee
sammutettaessa, olisi erittäin todennäköistä että sama ongelma
olisi ilmennyt ennemmin tai myöhemmin myös ilman
sammuttamista ja siirtoa.
Mahdolliset yhteysongelmat eri tekniikoissa. Yhteysongelmat on
ratkaistavissa yönaikana koska projektissa on mukana puhelin
puolen kytkennät tekevä henkilö sekä verkko yhteyksiä hallinnoiva
henkilö, tämän lisäksi tulevassa sijoitus paikassa toimii jo
asiakkaan Turun toimipisteen nykyinen pääpalvelin, ja tämän
yhteydet toimivat joten mahdollisuus yhteys ongelmiin ovat pienet.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 3
3.1.2008
1 (5)
Luottamuksellinen
TOIMIPISTEEN DOMAINIIN SIIRTYMISSUUNNITELMA
1 SUUNNITELMA
2
1.1 Aikataulu
2
1.2 Esivalmistelut
2
1.2.1Käyttäjien luonti
1.3 Työasemien liittäminen toimialueeseen
2
3
1.3.1Esivalmistelut
3
1.3.2Vanhojen palveluiden alasajo
3
1.3.3Työasemien liittäminen toimialueeseen
3
1.3.4Tiedostojakojen siirto
4
1.3.5Palvelujen testaus
4
1.3.6Uuden ympäristön käyttöönotto
4
2 MAHDOLLISET ONGELMATILANTEET
5
LIITE 3
3.1.2008
1
2 (5)
Luottamuksellinen
Suunnitelma
Suunnitelman tarkoituksena on kuvata viikon kaksi aikana tehtävää
asiakkaan Turun toimipisteen koneiden liittäminen olemassa
olevaan toimialueeseen.
1.1
Aikataulu
Koneiden liittäminen toimialueeseen tehdään viikon kaksi aikana
erikseen sovittuna ajankohtana, kuitenkin ennalta sovitun
mukaisesti virka-aikana klo 8-17.
1.2
Esivalmistelut
Uusi Turun palvelin on asennettu ja se on liitetty osaksi jo
olemassa ollutta Helsingin toimialuetta. Palvelimelle on asennettu
jo tarvittavat palvelut, lukuun ottamatta dhcp- palvelua.
Uudelle palvelimelle määritellään maanantaina 7.1. valmiiksi
tarvittavat tiedostojaot, jotta käyttökatkoksen alkaessa tiedostot
vanhalta palvelimelta päästään siirtämään uuteen järjestelmään
mahdollisimman pikaisesti.
Tulostimet määritellään uudelle palvelimelle olemassa olevilla
nimillä ja testataan maanantaina 7.1. yksittäisellä työasemalla
ennen varsinaista yliheittoa.
DHCP palvelun asetukset on määritelty 4.1. uudelle palvelimelle
uutta ympäristöä vastaavaksi. Palvelu otetaan käyttöön vasta
käyttökatkoksen yhteydessä.
1.2.1 Käyttäjien luonti
Turun toimipisteen käyttäjille luodaan käyttäjätunnukset, heti kun
saadaan asiakkaalta käyttäjälista. Käyttäjälista pyyntö on lähetetty
asiakkaan yhteyshenkilölle. Käyttäjälista tarvitaan viimeistään
käyttöönottoa edeltävänä päivänä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 3
3.1.2008
3 (5)
Luottamuksellinen
Käyttöoikeudet eri kansioihin määritellään yhteistyössä asiakkaan
edustajan kanssa. Käyttäjäoikeudet on määriteltävä viimeistään
käyttöönottopäivänä.
1.3
Työasemien liittäminen toimialueeseen
1.3.1 Esivalmistelut
Järjestelmiä on testattu yhdellä asiakkaan työasemalla ja uudella
palvelimella. Testattuja sovelluksia olivat Puhelinjärjestelmä,
Helsingin tiedostojaot ja autentikointi toimipisteiden välillä.
Testaukset on suoritettu viikoilla 51 ja 1.
Testaamatta olevat sovellukset testataan maanantaina 7.1. , jollain
asiakkaan tuotannon koneella ennen varsinaista käyttöönottoa
siirtoa. Tällä varmistetaan, että uuden palvelimen käyttöönotosta ei
aiheudu ylimääräisiä ja ennakoimattomia katkoksia.
1.3.2 Vanhojen palveluiden alasajo
Vanhat palvelut ajetaan alas, asiakkaan ja toimittajan yhdessä
sopimana ajankohtana. Tämän jälkeen varsinainen työasemien
liitos, tiedostojakojen siirto ja asetusten määrittely voi alkaa.
1.3.3 Työasemien liittäminen toimialueeseen
Työasema liitetään toimialueeseen nykyisellä nimellään. Liitoksen
jälkeen varmistetaan että käyttäjä pääsee kirjautumaan koneeseen
omalla tunnuksellaan ja pääsee tekemään töitään normaalisti.
Liitoksen tapahtuessa myös työpöydän asetukset muuttuvat ja
näitä muokataan yhdessä käyttäjän kanssa, jotta muutoksesta
tulee mahdollisimman vähän haittaa käyttäjälle.
Käyttäjien sähköpostit asetukset määritellään siirron jälkeen
käyttäjän oman profiilin alle.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 3
3.1.2008
4 (5)
Luottamuksellinen
1.3.4 Tiedostojakojen siirto
Tiedostojakojen siirto tehdään käyttökatkoksen aikana. On
ehdottoman tärkeää, että vanhojen palvelimien tiedostojakoja ei
käytetä siirron aikana. Tällöin säilytetään tiedostojakojen eheys ja
oikeudellisuus.
1.3.5 Palvelujen testaus
Palvelut testataan jokaisella työasemalla liittämisen yhteydessä
toimittajan puolesta. Mikäli ongelmia ilmenee koneiden
liittämisessä toimialueeseen, keskeytetään siirto ja korjataan vika
ennen kuin lisää koneita siirretään toimialueeseen.
Kaikki palvelut tulee testata myös asiakkaan edustajan toimesta,
jotta voidaan todeta ne toimiviksi.
1.3.6 Uuden ympäristön käyttöönotto
Kun uuden järjestelmän toimivuus on testattu yhdessä asiakkaan
yhteyshenkilön kanssa, otetaan uusi ympäristö tuotantokäyttöön.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
LIITE 3
3.1.2008
2
5 (5)
Luottamuksellinen
Mahdolliset ongelmatilanteet
Ongelmatilanteita voi mahdollisesti syntyä jonkin ohjelman tai
järjestelmän yhteen sopimattomuutena tai uusien asetusten
kanssa. Tällaisia tilanteita varten siirtoa on testattu ja testataan
vielä muutamien sovellusten osalta etukäteen, jotta ongelmat
saadaan minimoitua.
Mikäli kuitenkin ilmenee ongelmia, ne selvitetään yhdessä
ohjelmisto- ja järjestelmätoimittajien kanssa ennen lisäkoneiden
siirtoa uuteen järjestelmään.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sami Mäkelä
Fly UP