...

Ohjaussuunnitelma aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alalla

by user

on
Category: Documents
1

views

Report

Comments

Transcript

Ohjaussuunnitelma aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alalla
Ohjaussuunnitelma aikuisten tutkintoon
johtavassa koulutuksessa
ammattikorkeakoulun tekniikan ja
liikenteen alalla
Virta Jarmo
Kehittämishankeraportti
Toukokuu 2008
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
JYVÄSKYLÄN
AMMATTIKORKEAKOULU
KUVAILULEHTI
Päivämäärä
30.5.2008
Tekijä(t)
Julkaisun laji
Sukunimi, Etunimi
Kehittämishankeraportti
Virta, Jarmo
Sivumäärä
Julkaisun kieli
14 + liitteet
Suomi
Luottamuksellisuus
Salainen _____________saakka
Työn nimi
Ohjaussuunnitelma aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ammattikorkeakoulun
tekniikan ja liikenteen alalla
Koulutusohjelma
Ammatillinen opettajakorkeakoulu, opinto-ohjaajakoulutus
Työn ohjaaja(t)
Repo, Pirjo
Toimeksiantaja(t)
Tiivistelmä
Tutkintoon johtava aikuiskoulutus on tärkeä osa ammattikorkeakoulujen koulutusta. Aikuiskoulutukseen
hakeutuminen ja sitoutuminen merkitsevät opiskelijalle pitkäaikaista ja tiivistä sitoutumista. Työtehtävien, perheelämän ja harrastusten sovittaminen yhteen opiskelun kanssa voi osoittautua liian vaativaksi tehtäväksi. Opiskelijan
edellisistä opinnoista voi olla kulunut kymmenien vuosien mittainen aika. Opiskeluun orientoituminen on silloin
haastavaa. Opinnoissa varsinkin matemaattiset aineet ja kieliopinnot tuottavat usein vaikeuksia. Tenttiin
valmistautuminen, harjoitustöiden ja projektien raporttien tekeminen ja opintojen suunnittelu on aloitettava alusta.
Opintojen loppuvaiheessakin opinnäytetyön tekeminen saattaa olla keskeyttämisen aiheuttaja. Koulutuksen
keskeyttäneiden osuus on merkittävän suuri, selvästi suurempi kuin nuorisokoulutuksessa. Aikuisopiskelija
tarvitsee tukea ja ohjausta, jossa aikuisen oppimisen ja opiskelun erityispiirteet otetaan huomioon.
Tämä ohjaussuunnitelma on tarkoitettu Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alalla toteutettavan
koulutuksen käyttöön. Suunnitelma tarkentaa oppilaitoksen opintoasiaintoimiston tekemää yleistä
aikuiskoulutuksen ohjauksen toimintaohjetta. Suunnitelmassa esitetään aluksi aikuisen oppijan ominaisuuksia.
Sitten luodaan katsaus aikuisten ohjauksen arvoihin ja strategiaan sekä ohjauksen toimijoihin. Suunnitelman
toiminnallinen osa sisältää ohjaustoimenpiteitä opiskelun eri vaiheissa. Liitteinä ovat ohjauksen vuosikello sekä
lomakepohjia ohjauskeskusteluihin opiskelijan polun varrella.
Avainsanat (asiasanat)
Opintojen ohjaus, aikuiskoulutus, ohjaussuunnitelma, tekniikan ja liikenteen ala
Muut tiedot
JYVÄSKYLÄ UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Author(s)
DESCRIPTION
Date
2008-05-30
Type of Publication
Development project report
Virta, Jarmo
Pages
Language
14 + appendixes
Finnish
Confidential
Until_____________
Title
Counselling plan for adult degree programmes in technology within a university of
applied sciences
Degree Programme
Student counsellor
Tutor(s)
Repo, Pirjo
Assigned by
Abstract
Starting studies for a degree programme as an adult is a demanding project. It may become too difficult to put
together work, family, hobbies and studying. To orient oneself to studies when there is a gap of even tens of years
from the previous studies is often difficult. Mathematics, physics and foreign languages cause problems in many
cases. Study duties, which are simple to young students are demanding to adults. Adult students need guidance
and counselling in order to overcome the difficulties especially as their breaking rates are consistently higher than
those of young students.
This paper contains as an introduction a short description to the adult learning. Then some counselling values and
strategies as well as counselling personnel are described. Finally there is a chapter containing counselling
activities along a study path.
Keywords
Adult counselling, counselling plan, university of applied sciences, technology
Miscellaneous
1
Sisällysluettelo
1 Johdanto
2
2 Aikuisesta oppijana
2.1 Aikuisen oppimisen erityispiirteitä
2.2 Aikuisen oppimistyyleistä
3
3
6
3. Aikuisen ohjauksen arvoista ja strategioista Turun AMK:ssa
7
4. Aikuiskoulutuksen ohjauksen toimijat
4.1 Oppilaitoksen sisöiset toimijat ja tehtävät
4.2 Oppilaitoksen ulkopuoliset toimijat
8
8
10
5. Ohjaus eri vaiheissa
5.1 Ennen opintojen aloittamista
5.2 Opintojen alkaessa
5.3 Opiskelun jatkuessa
5.4 Ohjauskeskusteluista opiskelun aikana
5.5 Opinnäytetyö ja valmistuminen
5.6 Opintojen viivästyessä
5.7 Opintojen jälkeen
10
10
11
12
12
13
13
13
6. Suunnitelman jatkokehitys
14
Lähdeluettelo
14
2
1 Johdanto
Aikuisten tutkintoon johtava koulutus on osa Turun ammattikorkeakoulun tekniikan ja
liikenteen alan koulutustarjontaa. Uusia ryhmiä käynnistetään tavallisesti kaksi tai kolme
vuosittain.
Aikuisten ohjausta varten on opintoasiaintoimiston päällikkö valmistellut vuonna 2002
yleisohjeen, jota on tarkistettu vuonna 2006. Sen mukaan on kullekin koulutusohjelmalle
nimetty aikuiskoulutuksen vastuuhenkilö. Hän on tavallisesti myös kunkin ryhmän
opettajatutor. Ohjauksessa noudatetaan lähinnä nuorisokoulutuksen metodeja
lukuunottamatta opiskelijatutorjärjestelmää. Ohjauksen järjestäminen käytännön
toiminnaksi on kunkin koulutuspäällikön ja tutoropettajan vastuulla.
Tekniikan ja liikenteen alan aikuiskoulutuksen keskeyttämisaste on ollut hälyttävän suuri.
Vuoden 2008 alussa laaditun tilaston mukaan oli opinnot eri koulutusohjelmissa
keskeyttänyt seuraava osa aloittaneista opiskelijoista:
• elektroniikka, aloitus Turussa syksyllä 2005
27,8 %
• elektroniikka, aloitus Turussa syksyllä 2006
47,8 %
• tietotekniikka, aloitus Turussa keväällä 2004
45,2 %
• tietotekniikka, aloitus Salossa syksyllä 2003
20,7 %
• tietotekniikka, aloitus Salossa syksyllä 2004
51,6 %
• auto- ja kuljetustekniikka, aloitus Turussa syksyllä 2005 44,8 %
• kone- ja tuotantotekniikka, aloitus Turussa syksyllä 2003 26,7 %
• kone- ja tuotantotekniikka, aloitus Turussa syksyllä 2004 32,3 %
• kone- ja tuotantotekniikka, aloitus Turussa syksyllä 2005 25,0 %
• rakennustekniikka, aloitus Turussa keväällä 2005
25,8 %
• rakennustekniikka, aloitus Turussa keväällä 2007
23,7 %.
Tämän ohjaussuunnitelman tavoite on olla aikuisten insinöörikoulutuksen opintoohjausta jäsentävänä suunnitelmana sekä osaltaan vähentää opintojen keskeyttämistä.
Tavoitteena on myös opintojen loppuunsaattamisen edistäminen normiajassa.
Ohjaussuunnitelman laatimisen haasteita ovat koulutuksen valintaperusteiden ja
koulutuksen keston vaihtelu saman koulutusohjelman eri ryhmien välillä ja koulutuksen
toteutusten erot. Toteutukset voivat olla iltaisin keskimäärin kolmesti viikossa tai
viikonloppukoulutuksia, joissa lähijaksoja järjestetään esimerkiksi kerran kolmessa
viikossa perjantaisin ja lauantaisin. Ryhmät eivät koulutustarpeen takia tavallisesti ala
vuosittain vaan joka toinen tai kolmas vuosi. Sen vuoksi opiskelijatutortoiminnan
järjestäminen ei aina onnistu hyödyllisyydestään huolimatta. Näin ohjaussuunnitelma ei
voi olla yksityiskohtainen vaan monissa kohdin yleisohje ja suositus.
Ohjaussuunnitelmasta olen keskustellut koulutusjohtaja Liisa Kairisto-Mertasen kanssa
koskien erityisesti luvussa 3 esitettyä ohjauksen strategiaa. Suunnitelma liitetään
koulutusten opetussuunnitelmiin. Samoin se täydentää tarvittaessa Turun AMK:n
toimintaohjeita B180 ja C180.010. Ohjaussuunnitelman toimivuus arvioidaan
käyttöönottoa seuravana vuonna, jolloin siihen tehdään tarvittavat korjaukset ja lisäykset.
Toimivuuden arviointia jatketaan myöhempinäkin vuosina.
3
Työministeriö toteaa aikuisten ohjauspalveluja käsittelevässä julkaisussaan, että opintojen
ohjauksen kehittämistyöstä huolimatta ohjauspalvelut on usein suunniteltu nuorten
koulutusta varten, eikä aikuisopiskelijoille kohdennettuja ohjauspalveluja ole samassa
määrin tarjolla. Aikuisten ohjaus vaatii kehittämistä mm. saatavuuden, asiantuntijuuden
ja oikea-aikaisuuden suhteen. Oppimisvaikeudet kohtaavat merkittävää osaa väestöstä.
On esitetty arvio, että neljännes väestöstä olisi erilaisia oppijoita. Erilaisten oppijoiden
pulmien ratkaisu vähentäisi merkittävästi oppimisen ja opiskelun ongelmia, mutta
toistaiseksi eri sektorien henkilöstöllä ei ole tarpeeksi osaamista niiden tunnistamiseen ja
hoitamiseen (Työministeriö 2006, 13.)
Aikuiskoulutuksen opinto-ohjauksen asiantuntemusta tulee tulevaisuudessa parantaa.
Aikuisten ohjausta kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota aikuisopiskelijoiden ohjauksen
erityistarpeisiin. Elinikäinen ohjaus korostaa aikuisten ohjausta sekä talouden että
työmarkkinoiden kannalta. Ohjauksessa tarvitaan sekä koulutusjärjestelmän
asiantuntemusta että tutkintokohtaista sisältötuntemusta (Työministeriö 2006, 15.)
2 Aikuisesta oppijana
2.1 Aikuisen oppimisen erityispiirteitä
Epäilyt aikuisen oppimiskyvyn alenemisesta iän myötä on kumottu useissa tutkimuksissa.
Aikuisen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat ennen kaikkea motivaation syntyminen ja
sen säilyminen, omat kokemukset sekä epäilyt opiskelusta suoriutumisesta. Aikuisryhmä
koostuu yleensä iän, opiskelutaustan, työkokemuksen ja elämäntilanteen suhteen
paljonkin toisistaan poikkeavista yksilöistä. Ohjauksen kannalta tämä vaatii huolellista
ryhmään tutustumista ja taustojen sekä ihmisten erilaisuuden ymmärtämistä.
Aikuisen oppimiseen saattavat omat kokemukset vaikuttaa merkittävästi. Koulu- tai
opiskeluajalta muistaa helpoimmin äärikokemukset, kuten kohokohdat ja raskaat
epäonnistumiset tai nöyryyttävät kokemukset. Joissakin oppiaineissa voi olla huonoja
kokemuksia, jotka ovat alun perin tulleet opettajan tai opetustyylin seurauksena.
Oppiminen on ollut vaikeaa, se on tuottanut pettymyksiä, huonoa palautetta ja jopa
julkista nöyryytystä. Tämä on jättänyt epävarmuuden omista kyvyistä ja
oppimismahdollisuuksista kyseisessä aineessa. Taustalla voivat olla myös aikanaan
havaitsematta jäänyt lukihäiriö, ylivilkkaus tai fyysinen haitta, kuten kuulovaurio.
Aikuinen voi olla jännittynyt ja epävarma itsestään ennen koulutusta ja koulutuksen
alkaessa. Jännitys liittyy epäilyksiin omasta suoriutumiskyvystä ja epätietoisuudesta
edessä olevien opintojen vaativuudesta. Pelon ja jännityksen poisto on tärkeä tekijä
vähennettäessä opintojen keskenjäämisen riskiä.
Opetusmenetelmiä on pyritty muuttamaan perinteisestä luento-opetuksesta
ongelmalähtöisemmäksi. Opetus sisältää usein ryhmätöitä, projekteja ja reflektoivaa
raportointia sekä oppimispäiväkirjan rakentamista. Aikuisen oppimisen kannalta tässä on
4
paljon oppimista edistäviä tekijöitä. Toiminnallisuus ja omaksuttavien asioiden
liittäminen käytännössä esiintyviin tilanteisiin hyödyttävät usein erityisesti aikuisia
oppijoita. Omat kokemukset saattavat olla kuitenkin perinteisiä opetusmenetelmiä. Ero
saattaa synnyttää sopeutumisvaikeuksia. Muista kulttuureista tulevat opiskelijat ovat
myös saattaneet tottua suomalaiseen käytäntöön nähden hyvin autoritääriseen tyyliin, ja
tämä kulttuuriero tuottaa lisää haastetta mahdollisen puutteellisen kielitaidon ohella
opiskeluun. Taustojen ja luonteenpiirteiden moninaisuudesta johtuen opiskelijoiden
odotukset ovat erilaiset henkilökohtaisten tavoitteiden, kehitettävien taitojen ja
opetusmenetelmien suhteen. Tyyli, joka sopii jollekin, ei ole toiselle mieluinen eikä
mielekäs. Kun opiskelija tunnistaa oman oppimistyylinsä ja opettaja huomioi
opetusjärjestelyissä erilaiset tyylit, on rakennettu edellytykset opiskelijoiden
sopeutumiseen edessä olevaan urakkaan (Rogers 2001, 16-24.)
Opetussuunnitelman selkeys ja asioiden sitominen työtehtäviin ovat tarpeellisia
vähennettäessä aikuisten epäilyksiä omasta oppimiskyvystä. Erityisesti motivaation on
oltava kunnossa. Tällöin aivotoiminta ei poikkea merkittävästi nuorisoasteen
opiskelijoista. Rogers jakaa motiivit opiskeluun ulkoisiin ja sisäisiin motiiveihin.
Ulkoisia motiiveja ovat ainakin
1) työuralla eteneminen; suorittamalla insinööritutkinnon teknikko tai
ammattitehtävissä toimiva voi siirtyä monipuolisempiin ja haasteellisempiin
työtehtäviin. Tutkinnon mukana opiskelija saa myös muodollisen pätevyyden
hakea moniin tehtäviin.
2) Terveydelliset syyt; töiden mukana on voinut ilmetä vaivoja, jotka haittaavat
tai estävät entisten töiden tekemistä. Ylempi tutkinto antaa mahdollisuuden
jatkaa samalla alalla fyysisesti vähän rasittavissa tehtävissä.
3) Palkkaedut; motivaatio voi olla myös etupäässä rahallinen. Ylemmän
tutkinnon suorittaneilla palkkataso on keskimäärin parempi kuin suoritustason
tehtävissä. Palkkaus riippuu kuitenkin eniten työtehtävästä, eikä itse
tutkinnosta. Tutkinnon kautta voi kuitenkin päästä aiempaa
todennäköisemmin tehtäviin, joissa maksetaan hyvää palkkaa.
4) Entisten tehtävien loppuminen; tutkinto voi olla välttämätön, jotta opiskelija
voi jatkaa entisen työnantajansa palveluksessa tai joutumatta muuttamaan
paikkakunnalta.
Sisäisiä motiiveja opiskeluun ovat esimerkiksi
1) tarve korjata tai täydentää koettuja puutteita omassa osaamisessa. Tarve voi
liittyä myös haluun oppia täysin uutta tai edetä ylemmälle taitotasolle.
2) Tavoitteiden saavuttaminen; opiskelijalle tuottaa tyydytystä kun hän on
saavuttanut asettamansa tavoitteet ja tuntee, että hän on pystynyt omaksumaan
vaativina pidettyjä asioita. Kun tavoitteet ovat olleet realistisia, voi jatkossa
luoda uusia tavoitteita luottavaisena siihen, että pystyy nekin saavuttamaan.
Hän suhtautuu positiivisesti opiskeluun ja opiskeltaviin asioihin.
3) Oppimisympäristö; opiskeluun liittyy yhteisöllisyys, ellei kyse ole pelkästään
etäopintoina suoritettavasta kokonaisuudesta. Uudet kontaktit ja kokemusten
jakaminen antavat voimaa opiskelupolkua kulkemiseen. Tällainen sosiaalinen
5
motivaatio voidaan esittää myös kolmantena motivaatiolajina (Rogers 2001,
29-32, Paane-Tiainen 2000, 26.)
Kestävin motivaatio syntyy sisäisen ja ulkoisen motivaation yhdistelmänä. Motivaation
kautta opiskelija saa voimia kohdata ja voittaa oppimispolulla vastaantulevat vaikeudet.
Vaikeudet esiintyvät tällöin haasteina, joihin vastataan ja joista selviytymisestä voidaan
tuntea tyydytystä. Ennen opintoja opiskelijalla on esimotivaatio, joka tarkentuu
alkuvaiheen oppimistilanteiden tapahtumista ja havainnoista. Myöhemmin motivaatioon
vaikuttavat oppimiskokemukset ja tunne siitä, että hän suoriutuu opinnoista Samoin
vakuuttuneisuus siitä, että opiskelussa saadut tiedot ja taidot ovat hyödyllisiä ja
siirrettävissä työtehtävien hoitoon vahvistavat motivaatiota. Tässä vaiheessa tapahtunut
motivaation liiallinen heikkeneminen saattaa johtaa opiskelun keskeyttämiseen.
Loppuvaiheessa oppijan motivaatio liittyy opittujen asioiden soveltamismahdollisuuksiin
ja osin näihin liittyen opiskelijan saamaan palautteeseen opinnoistaan (Paane-Tiainen
2000, 27.)
2.2 Aikuisen oppimistyyleistä
Rogers jakaa aikuisen oppimistyylit neljäksi päätyyliksi. Useimmilla opiskelijoilla yksi
tyyli esiintyy muita hallitsevampana. Tyyli liittyy omiin mieltymyksiin. Oman tyylin
hallitsevuus muihin nähden tai monien tyylien sopivuus ovat yksilöllisiä. Opettaja tai
ohjaaja painottaa helposti omassa toiminnassaan itselleen ominaista tyyliä. Tyylien
vaihteleva käyttö on tarpeen, jotta osa opiskelijoista ei tuntisi jatkuvasti tyylin olevan
hänelle huonosti sopiva. Perustyylit ominaisuuksineen ovat seuraavat:
1) osallistuja; tekeminen ja kokemuksellisuus ovat osallistujalle tärkeitä.
Toiminnan pitää olla tehokasta ja aktivoivaa. Liian pitkä paikallaan olo,
yksintyöskentely tai teoreettinen tarkastelu turhauttavat osallistujaa.
2) Tarkkailija; asioiden miettiminen, toisten seuraaminen ja ajan myötä
tapahtuva omaksuminen ovat tarkkailijan ominaisuuksia. Hoputtaminen,
tiukat aikataulut sekä yksityisyyden ja valmistautumisen puute häiritsevät
tarkkailijaa.
3) Päättelijä; asiat on suhteutettava toisiinsa ja yleisiin käsityksiin. Päättelijä
tarvitsee analyyttisyyttä ja logiikkaa ja selkeitä rakenteita. Päättelijälle
epämieluisaa ovat ajanhukka, kyseenalaistamismahdollisuuden puuttuminen,
ajan käyttäminen hauskanpitoon ja aikataulun ja selkeän rakenteen
puuttuminen.
4) Toteuttaja; esitetyille ongelmille on oltava käytännölliset ratkaisut ja
kytkennät todelliseen elämään. Toteuttaja hakee erityisesti soveltamista.
Teoreettisuus on hänelle vastenmielistä samoin kuin menneisyyden tai
tulevaisuuden painottaminen nykyhetken kustannuksella (Rogers 2001, 3637.)
Paane-Tiainen kuvaa opiskelijan toimintaa oppimistilanteissa suuntautumiseksi. Joku
suuntautuminen sekä motivaatio ovat jo opintojen alkaessa olemassa, mutta niihin on
6
mahdollista vaikuttaa. Vaikuttaminen voi kohdistua sekä omaan että toisen
suuntautumiseen. Suuntautumisia on neljää lajia:
1) tehtäväorientoitunut; oppijan orientoitumiseen vaikuttaa hänelle keskeinen
asia, ja hän suuntautuu jonkin tehtävän kannalta olennaisiin seikkoihin.
Opintojaksojen vaiheistus ja asiayhteydet ovat tärkeitä. Tehtäväorientoitunut
haluaa selvittää mistä kussakin asiassa on kyse ja yhteyksien löytäminen
tuottaa tyydytyksen.
2) Minää puolustava; oppijan tehtävien tekoa leimaa epäonnistumisen pelko.
Mahdollisia ovat myös onnistumisen pakko ja täydellisyyden tavoittelu.
Minää puolustava voi kokea oppimistilanteet ahdistaviksi ja tehdä itselleen
puolustusmekanismeja, kuten epäolennaisia lisätöitä ja näennäistä ahkeruutta
todistaen näin suoritustensa kelpoisuutta.
3) Sosiaalisesti riippuva; tässä suuntautumisessa opiskelutoverit ja opettajat
ohjaavat toimintaa. Sosiaalisesti riippuva pyrkii miellyttämään ja antamaan
toivottuja vastauksia. Hänellä on tarve viihtyä ja olla hyvissä väleissä kaikkiin
tarpeellisiin suuntiin.
4) Omistautumaton; oppijan motivaatio on heikko eikä hän koe opittavaa asiaa
tärkeäksi. Hän on läsnä lähinnä velvollisuudesta. Omistautumattoman
mielenkiinto ja motivaatio on kuitenkin mahdollista herättää, jolloin hänen
suuntautumisensa muuttuu (Paane-Tiainen 2000, 27-28.)
2.3 Aikuisen opiskeluun vaikuttavia tekijöitä
Aikuisuuden elämänvaiheessa opintoihin sisältyy sekä vahvistavia että haittaavia
tekijöitä. Aikuisen vahvuutena on elämänkokemus. Sen myötä asioita osaa suhteuttaa
niin, etteivät pienet yksityiskohdat pääse hallitsemaan kokonaisuuden kustannuksella.
Tilanteisiin ja asioiden muutoksiin kykenee suhtautumaan rauhallisemmin ja kauemmas
nähden kuin nuoriso-opiskelija. Aikuisten kokemus ja sen hyödyntäminen on
ohjaustyössä tärkeää tuoda esiin.
Oppimistilanteissa esitettyjä asioita aikuinen kykenee usein kyseenalaistamaan
pätevämmin ja rohkeammin kuin nuorisoasteella. Kyseenalaistaminen tuottaa opettajalle
ja ohjaajalle haasteita oman osaamisensa suhteen, mutta se antaa myös monipuolisempaa
sisältöä ryhmän opiskeluun. Ryhmän kannalta on antoisampaa kyseenalaistamisen
mukana tuleva mielipiteiden ja kokemusten vaihtaminen kuin pelkkä annettu opetus, ja
sen kautta myös useammat opiskelijat voivat aktiivisesti osallistua opetustilanteeseen.
Omassa työssä omaksuttujen toimintamallien joutuminen kriittiseen tarkasteluun ja
vaihtoehtojen tuominen esille on usein hyödyllistä herättelyä (Rogers 2001, 45-48.)
Opiskelua haittaavat tekijät ovat aikuisilla suurimmaksi osaksi samanlaisia kuin nuorisoopiskelijoilla. Eräät tekijät korostuvat kuitenkin aikuisilla. Monilla on kulunut pitkä aika
edellisistä opinnoista, eikä korkeakouluopiskelusta ole kokemusta lainkaan. Opiskelun
tekniikka ja rutiinit puuttuvat, samoin kuin tietoisuus itselle tarkoituksenmukaisesta
oppimistyylistä. Tämä edellyttää opiskelun alkuvaiheessa tapahtuvaa ohjausta ja
vertaistukea, jotta opiskelija kykenee heti olemaan ryhmän täysipainoinen jäsen.
7
Kokemusten mukaan insinööritutkintoon opiskelevilla aikuisilla opiskeluvaikeuksia
ilmenee lähinnä matemaattisissa yleisaineissa, kuten matematiikassa ja fysiikassa. Lisäksi
monilla opiskelijoilla on kieliopinnoista vähän kokemusta, ja se tekee tutkintoon
sisältyvät kieliopinnot haastaviksi. Tietotekniikan käyttö on sen sijaan yleistynyt eri
yhteyksissä siinä määrin, ettei se tuota enää ylivoimaisia vaikeuksia. Samoin
ammattiaineissa on aikuisopiskelijoilla tavallisesti hyvä tietämyspohja. Vaikeudet
ilmenevät lähinnä matemaattisten menetelmien soveltamisessa ongelmanratkaisussa.
Työ ja opiskelu on saatava toimimaan yhdessä ja toisiaan täydentäen. Haasteita tulee
ainakin ajankäytössä ja jaksamisessa. Työpäivien lisäksi pitäisi vielä tulla opintojen
lähijaksoille, valmistautua tentteihin ja kirjoittaa raportteja harjoitustöistä ja projekteista.
Opinnäytetyön suunnittelu ja kokoaminen on opintojen loppuvaiheen merkittävä haaste.
Koti ja perhe asettavat omat vaatimuksensa. Opiskelijalla voi olla aikaa vieviä
harrastuksia ja järjestötoimintaa. Kaikkien normaalin elämän elementtien sovittaminen
yhteen alkavan opiskelun kanssa on vaativa prosessi samoin kuin sitoutuminen
pitkäaikaiseen, jopa neljä vuotta kestävään opiskeluun.
3 Aikuisten ohjauksen arvoista ja strategioista Turun AMK:ssa
Aikuiskoulutuksen opinto-ohjauksen johtavana arvona on asiakaslähtöisyys. Ketään ei
jätetä yksin, opiskelijan tarpeet huomioidaan ensisijaisina toimina. Asiakaslähtöisyys
ilmenee koko opiskeluajan kestävänä ohjaussuhteena, jossa opiskelijaa tuetaan ja
kannustetaan eteenpäin opetussuunnitelmassa määritettyjä tutkintovaatimuksia
unohtamatta. Ohjauksessa ja opintojen järjestelyissä tavoitteena on joustava, opiskelijalle
tarkoituksenmukainen suoritustapa ja yhteydenpito osapuolten välillä. Ohjaus ja sen
yhteydessä ilmenneet asiat ovat luottamuksellisia. Opiskelijan on tunnettava, että hänestä
välitetään ja oppilaitos haluaa opintojen etenevän tavoitellusti kohti tutkintoa.
Opiskelijalla pitää myös olla varmuus siitä, että hän voi suunnitella opintojaan itselleen
mielekkäällä tavalla ja että aiemmat tutkintovaatimuksiin sisältyvät opinnot ja taidot
tulevat huomioiduiksi.
Aikuisten ohjauksen strategisina painopisteinä ovat ennen muita aiemmin opitun
tunnistaminen ja tunnustaminen sekä opiskelun ja työn yhteensovittamisen tekeminen
mahdolliseksi. Aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen sekä siihen liittyvät
opintojaksojen hyväksiluvut tehdään kaikkien opiskelijoiden osalta. Osaamiskartoitusta
voidaan tehdä ennakkohaastattelussa, myöhemmissä ohjaus- tai kehityskeskusteluissa tai
opintojaksojen suorittamisen yhteydessä. Kartoituksen apuna on kompetenssimatriisi,
johon merkitään tutkinnon edellyttämä osaaminen nykyvaiheen ja eri tavoin hankittavan
osaamisen suhteen.
Osaamista voidaan hankkia myös työtehtävien mukana. Työ ja opiskelu tulee saattaa
aikuisten tutkintoon johtavassa koulutuksessa toisiaan täydentäviksi ja tukeviksi.
Opinnäytetyöt tehdään työelämän kehittämiskohteisiin liittyen. Opintojaksojen suoritus
8
tarpeellisilta osiltaan oman työn yhteydessä liitetään henkilökohtaiseen
opiskelusuunnitelmaan. Kun työtehtäviin liittyvät matkat pakottavat poissaoloihin, on
opiskelusuunnitelmaan kirjattava mielekäs korvaavan suorituksen muoto. Pitkäaikaisten
poissaolojen kohdalla tutkitaan mahdollisuudet opintojen väliaikaiseen keskeyttämiseen
ja myöhempään jatkamiseen, ellei etäopiskelu osoittaudu mahdolliseksi.
4 Aikuiskoulutuksen ohjauksen toimijat
4.1 Oppilaitoksen sisäiset toimijat ja tehtävät
Koulutusjohtaja
Koulutusjohtajan johdolla määritetään aikuiskoulutuksen strategia sekä valmistellaan
esitykset tulevina vuosina alkaviksi koulutuksiksi. Koulutusjohtaja päättää tulosalueen
budjetin puitteissa rahallisen panostuksen eri osa-alueisiin, joihin aikuiskoulutus kuuluu
yhtenä toimintamuotona.
Koulutuspäällikkö
Koulutuspäällikkö osallistuu koulutustarjonnan suunnitteluun. Koulutuspäällikkö vastaa
myös koulutustiedotteiden sisällöstä.
Koulutuspäällikkö arvioi hakijoiden hakukelpoisuuden sekä antaa tietoja hakijoille
koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä sekä valintaperusteista. Koulutuspäällikkö koordinoi
opiskelijavalinnan, hyväksyy koulutuksen opetussuunnitelman ja työjärjestyksen sekä
opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat. Koulutuspäällikkö päättää verkkoopetuksen käytöstä ja muista oppimista mahdollistavista järjestelyistä sekä hyväksyy
aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät hyväksiluvut.
Aloittavalle ryhmälle nimetään tutoropettaja koulutuspäällikön toimesta.
Koulutuspäällikkö päättää koulutukseen myönnettyjen resurssien käytöstä. Hän seuraa
opiskelijoiden edistymistä ja keskeytyksiä yhdessä opettajatutorin kanssa. Hän vastaa
myös tiedotuksesta opintoasiaintoimiston ja viestintäyksikön kanssa sekä antaa
koulutustiedot hakutoimistoon tallennettaviksi.
Opinto-ohjaaja
Opinto-ohjaaja osallistuu tarvittaessa koulutuksen tiedotusmateriaalin laadintaan. Ohjaaja
antaa koulutuspäällikön ohella tietoja koulutuksen sisällöstä ja osallistuu
opiskelijarekrytointiin oppilaitoksen ulkopuolisten yhteistyötahojen kanssa. Opintoohjaaja osallistuu valintakoejärjestelyihin silloin, kun valintakoe pidetään.
Opinto-ohjaaja osallistuu aikuiskoulutuksen ohjauksen strategian laadintaan ja
toteuttamiseen, osallistuu aikuisohjauksen kehittämishankkeisiin sekä arvioi
aikuisohjauksen toteutumista. Opinto-ohjaaja koordinoi opettaja- ja mahdollista
9
opiskelijatutortoimintaa. Opiskelijoita ohjaaja tukee erityistapauksissa ja antaa
tarvittaessa ohjausta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja
päivittämisessä.
Opettajatutor
Opettajatutor vastaa osaltaan hakijoiden tiedusteluihin koulutuksen sisällöstä ja
järjestelyistä. Hän osallistuu opiskelijavalintaan asetettaessa hakijoita
paremmuusjärjestykseen ja arvioitaessa työkokemuksen kelpoisuutta sekä pisteytystä.
Opettajatutor osallistuu myös mahdollisen valintakokeen järjestelyihin. Opettajatutor
opastaa aloittavat opiskelijat opiskelukäytäntöihin antamalla opiskelun alkuvaiheessa
perustiedot koulutuksen tavoitteista ja sisällöstä, aikatauluista, opiskelujärjestelyistä ja
työskentelymenetelmistä sekä opintososiaalisista eduista. Opettajatutor vastaa myös siitä,
että opiskelijat saavat tarvittavat opiskelijakortit, kulkuluvat ja käyttäjätunnukset.
Opettajatutorin tehtävänä on seurata ryhmänsä opiskelijoiden etenemistä ja HOPS:en
laatimista. Opettajatutor käy kunkin opiskelijan kanssa säännöllisesti kehityskeskustelun
tyyppisen edistymisen seurannan, jossa opiskelijalla on myös palautteen antamisen
mahdollisuus. HOPS:n laatimisen tai uudistamisen yhteydessä tutor tutkii opiskelijan
kanssa opintojaksot ja niiden osat, joiden osalta voidaan soveltaa aiemmin hankitun
osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Yksittäisen opintojakson osalta aiemmin
hankitun osaamisen tunnustaa kyseisen opintojakson opettaja, joka myös määrittelee
mahdolliset vaihtoehtoiset opintojakson suoritustavat.
Henkilökohtaisen keskustelun lisäksi opettajatutor käyttää mahdollisuuksien mukaan
myös luokka- ja pienryhmäohjausta. Lisäksi opettajatutor antaa ohjausta verkossa
verkko-oppimisympäristössä ja sähköpostitse. Ryhmän opettajatutor opiskelijatutoreiden
avustamana rekrytoi opiskelijatutoreita alkavalle uudelle ryhmälle, mikäli uusi ryhmä
alkaa tutortoiminnan kannalta tarkoituksenmukaisesti.
Opiskelijatutor
Silloin kun opiskelijatutortoiminta on mahdollista luoda, antaa opiskelijatutor
käytännöllisiä neuvoja ja opastusta opiskelusta suoriutumiseen. Oman opiskelijaryhmän
sisällä vertaistuki toimii apuna opintojen, palkkatyön, perhe-elämän ja harrastusten
yhteensovittamisessa.
Opintotoimisto
Opintosihteerit ylläpitävät opintorekisteriä ja antavat opiskelijan tarvitsemat todistukset
opintososiaalisia etuja ja muita tarpeita varten. Käytettäessä valintakoetta opintotoimisto
valmistelee valintakokeen järjestelyt yhteistyössä koulutuspäällikön kanssa.
Opintosihteerit antavat tarvittaessa opiskelukäytäntöihin ja opiskeluympäristöön liittyviä
käytännön neuvoja. Opiskelijan tutkintotodistus tehdään opintotoimistossa.
Opintoasiaintoimisto
10
Opintoasiaintoimisto tiedottaa koulutuksesta yleisesti sekä tallentaa koulutustiedot ja
hakijatiedot valtakunnallisiin tietokantoihin. Opintoasiaintoimisto tiedottaa opintotuesta
ja toimittaa koulutustiedot opintotukikeskukseen. Se vastaa hakemiseen liittyvien
verkkosivujen sisällöstä ja koordinoi yhteisen viestinnän yhteistyössä viestintäyksikön
kanssa (Turun AMK 2006.)
4.2 Oppilaitoksen ulkopuoliset toimijat
Työvoimahallinto
Työvoimaviranomaiset järjestävät asiakkailleen ammatinvalinnanohjausta.
Ammatinvalintapsykologit käyvät asiakkaidensa kanssa ohjauskeskusteluja koskien
tulevaa kouluttautumista. Opinto-ohjaaja vastaa ammattikorkeakoulussa yhteistyöstä
työvoimaviranomaisten kautta tapahtuvaan opiskelijarekrytointiin. Yhteistyö ilmenee
esimerkiksi yhteisinä ohjauskeskusteluina, joissa kartoitetaan aikuiskoulutustarjontaa,
valintaperusteita ja koulutuksen soveltuvuutta asiakkaan tarpeisiin.
Työyhteisö
Opiskelijan työyhteisö antaa mahdollisuuden opintojen suorittamiseen. Opiskelijan
työharjoittelu ja sovitut työssäoppimalla korvattavat opinnot samoin kuin opinnäytetyön
tai kehittämishankkeen tekeminen tapahtuvat työyhteisössä. Oppilaitos ja työpaikat
toimivat yhteistyössä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Työyhteisössä voi olla mentori
tai muu yhteyshenkilö työssäoppimisen ohjauksen tehostamiseksi.
Muut oppilaitokset
Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset ja aikuisten ammatilliseen perustutkintoon
johtavaa opetusta antavat oppilaitokset ovat yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa
tiedottaakseen jatko-opiskelumahdollisuuksista. Ammattikorkeakoulun osalta yhteistyön
koordinoinnin tekee opinto-ohjaaja.
5 Ohjaus eri vaiheissa
5.1 Ennen opiskelun aloittamista
Mikäli samasta tai sopivasta muusta koulutusohjelmasta on käynnissä edellinen
aikuiskoulutusryhmä järjestää tutoropettaja mahdollisuuksien mukaan opiskelijatutoreita
aloittavan ryhmän tueksi. Opiskelijatutoreille järjestetään lyhyt opastus ja koulutus
vertaistukeen ja tukea vaativiin tilanteisiin. Opiskelijatutortoiminnasta annetaan
opintosuorituksena opintopisteitä sopivaksi katsottu määrä.
Koulutuksesta kiinnostuneille ja hakijoille kerrotaan koulutuksen valintaperusteista,
hakuajoista sekä koulutuksen sisällöstä ja tavoitteista. Koulutuksesta tiedotettaessa
11
mainitaan ohjeita ja neuvoja antavien toimijoiden nimet ja yhteystiedot. Toimijoita ovat
koulutuspäällikkö, opinto-ohjaaja ja mahdollisesti tutoropettaja.
Koulutukseen valituille tiedotetaan henkilökohtaisesti valinnasta. Hyväksymiskirjeen
mukana toimitetaan tutkinnon opetussuunnitelma sekä tutkinnon sisältämien
osaamisalueiden kompetenssimatriisi, lukusuunnitelma ja opintojen jaksotus vähintään
puoleksi vuodeksi eteenpäin sekä HOPS-lomake. Valitsematta jääneille annetaan myös
henkilökohtainen tiedotus sisältäen mahdollisen varallaolon. Valinnan jälkeen tehdään
tuleville opiskelijoille tutoropettajan toimesta tulohaastattelu. Siinä käsitellään opiskelijan
tausta ja elämäntilannetta, kartoitetaan aiemmin opittuja ja opiskeltuja asioita ja
käsitellään henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa. Tulohaastattelu tehdään ensisijaisesti
henkilökohtaisessa tapaamisessa tai vaihtoehtoisesti puhelimitse. Opiskelija täyttää ja
lähettää HOPS-lomakkeen opettajatutorille ennen haastattelua.
Tavoitteena tulohaastattelulla on selvittää kunkin aloittavan opiskelijan
opiskeluvalmiudet ja mahdolliset opiskelua haittaavat ja erityisjärjestelyjä vaativat
tekijät. Näitä voivat olla lukihäiriöt, näkö- tai kuulovammaisuus, puutteellinen kielitaito,
työkomennukset, aikaa vievä harrastus jne. Tulohaastattelun perusteella voidaan
henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa tarkentaa esimerkiksi opiskelun
toteuttamistapojen ja hyväksilukemisten osalta. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma
saadaan näin koulutuspäällikön hyväksymänä käyttöön heti opintojen alkaessa.
Opiskelija laatii saamastaan opetussuunnitelmasta annetun mallin mukaisen
kompetenssimatriisin. Siinä opiskelija arvioi taitonsa ja osaamisensa tutkinnon
mukaisissa osaamisalueissa. Kompetenssimatriisista opiskelija ja ohjaaja näkevät
kehittämistä vaativat osaamisalueet ja se auttaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman
tekemistä. Kompetenssianalyysi toimii myös opiskelun aikana välineenä seurata
kehittymistä osaamisalueilla osana ammatillista kasvua.
5.2 Opintojen alkaessa
Tutoropettaja järjestää mahdollisesti koulutuspäällikön kanssa aloittavalle ryhmälle
informaatiotilaisuuden lukujärjestyksestä, luokkatiloista ja muista opiskeluympäristöistä,
kulkuluvista, oppilaitoskirjastosta, opintojaksojen suorittamisesta ja mahdollisista
vaihtoehtoisista suoritustavoista, tutkinnosta, opintososiaalisista eduista ja muista
opiskelukäytäntöön liittyvistä asioista. Opiskelijoille annetaan riittävästi aikaa tutustua
toisiinsa ja ryhmäytyä. Silloin kun käytettävissä on vertaistukea antavia
opiskelijatutoreita jaetaan ryhmä pienempiin osiin sopivassa suhteessa
opiskelijatutoreiden määrään. Myös pienryhmille varataan aikaa keskusteluun ja
keskinäisen luottamuksen rakentumiseen.
Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat tarkistetaan tarvittaessa. Kunkin opintojakson
opettaja määrittelee pyydettäessä opintojaksonsa osalta aiemmin hankitun osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen ja esittää hyväksiluettavan määrän kunkin opiskelijan
osalta. Hyväksiluku voi olla osittainen tai koko opintojaksoa koskeva.
12
5.3 Opiskelun jatkuessa
Kutakin opiskeluvuotta varten varataan aika yhdelle tai kahdelle kehityskeskustelulle
opiskelijan ja tutoropettajan välillä. Keskustelussa tarkastetaan opintokertymä, seurataan
ja korjataan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa erityisesti puuttuvien ja
keskeneräisten opintosuoritusten osalta ja jatketaan kompetenssianalyysiä osana
ammatillista kasvua. Urasuunnitelmat liittyvät ammatilliseen kasvuun ja opintojen
suunnitteluun, ja urasuunnittelu onkin yksi keskusteluaiheista. Keskustelussa on myös
tärkeää kuvata opintojen yleistä sujumista, mielialoja ja elämäntilanteessa tapahtuneita
muutoksia.
Kehityskeskustelussa on tarpeellista kiinnittää huomiota aikuisen opiskelijan
oppimisprosessiin ja henkilökohtaiseen oppimistyylin sekä oppimiseen ohjaamiseen.
Usein hankaluuksia tuottavat matemaattiset aineet ja kieliopinnot. Opiskelijan kanssa
keskustellaan näiden opintojen sujumisesta, oman oppimisen mahdollisista vaikeuksista
ja mahdollisuuksista oman oppimisen kehittämiseen. Vertaistuen nykytilanne sekä
tehostamisen tarve ja mahdollisuudet on myös hyvä tulla esille.
Kehityskeskustelun tavoitteena on tilannekartoituksen lisäksi tukea ja kannustaa
opiskelijaa opintojen edetessä ja luoda uskoa niistä selviytymiseen. Erityisen tärkeää tuki
on opintojen viivästyttyä. Aikaa keskusteluun on varsinkin ensimmäisenä
opiskeluvuonna varattava riittävästi. Tarvittava aika on opiskelijakohtainen, mutta
vähintään puolen tunnin varaus on tarpeellista tehdä. Tärkeää on, ettei keskustelua
jouduta lopettamaan kesken muiden ajanvarausten takia.
Ryhmän lukujärjestykseen varataan säännöllinen aika tutoropettajan sekä pienryhmän
kanssa käytäville asioille. Näillä tunneilla voidaan puhua opiskelukäytännöistä ja –
metodeista, antaa vihjeitä opiskeluun, tenttiin valmistautumiseen, harjoitustöiden
tekemiseen ja raporttien kirjoittamiseen. Vertaistuen kautta opiskelijat saavat voimaa
oppimiseen ja opiskeluun käytännön tasolla. Tunneilla voidaan myös antaa vihjeitä
vapaaehtoisten opintopiirien muodostamiseen, joissa ryhmän jäsenet opastavat ja tukevat
toisiaan hankaliksi koetuissa asioissa.
5.4 Ohjauskeskusteluista opiskelun aikana
Opiskelijoiden tarve arvioida tilannettaan lisääntyy usein opiskelun kuluessa.
Henkilökohtainen suhde koulutukseen on voinut muuttua, kun alkuaikojen odotukset ja
mielikuvat eivät vastaakaan todellisuutta opiskelun sisällöstä ja itsestä opiskelijana.
Opiskelumotivaatiossa voi tällöin tapahtua suuria vaihteluja.
Ohjauskeskustelussa yhtenä keskeisenä aiheena on koulutusohjelman opetussuunnitelman
ja henkilökohtaisen opiskeluohjelman välisen suhteen arviointi. Keskusteluissa opettajan
ja ryhmän kanssa opiskelija voi määrittää uudelleen tavoitteitaan ja suhdettaan tulevaan
ammattiinsa. Opintojen eteneminen on tällöin opintosuoritusten kerääntymisen lisäksi
ajatusten syvenemistä itsearvioinnin ja vuoropuhelun kautta. Koulutuksen keskivaiheilla
on vielä mahdollisuus parantaa ongelmallisia tilanteita ja muuttaa opiskelun suuntaa
13
uusien tavoitteiden mukaiseksi. Tutoropettajan vastatessa yksin ohjusprosessista se
saattaa muodostua liian raskaaksi. Muun henkilökunnan apu keskusteluissa ja muussa
ohjauksessa on tällöin tärkeää saada (Harju, Kallio, Kurhila 2001, 21.)
5.5 Opinnäytetyö ja valmistuminen
Opinnäytetyön aihetta kartoitetaan kehityskeskustelussa opintojen puolivälissä tai
puolivälin jälkeen. Opinnäytetyö pyritään tekemään työpaikan toimintaa kehittävästi
yhteistyössä työpaikan kanssa. Opinnäytetyön aiheita, lähdeaineiston hakua ja valintaa,
sisällön ja tutkimusmenetelmän valintaa sekä tekstin tuottamista käsitellään tutortunneilla
ja ryhmätapaamisissa. Opiskelijoille jaetaan opinnäytetyön tekemistä ja ulkoasua
koskevat kirjalliset ohjeet.
Tutkintotodistuksen myöntämisen edellyttämät toimenpiteet opiskelijan osalta esitetään
tutortunnilla viimeisen opiskeluvuoden jälkipuoliskolla. Ennen todistuksen myöntämistä
tutoropettaja tarkastaa opintorekisterin. Valmistuminen todetaan koulutusohjelman
kokouksessa ja todistus kirjoitetaan opintotoimistossa.
5.6 Opintojen viivästyessä
Tutoropettaja pitää yhteyttä opiskelijoihin, joiden opinnot ovat viivästyneet.
Yhteydenpidossa avustaa tarvittaessa opinto-ohjaaja ja se tapahtuu sähköpostitse,
puhelimitse tai henkilökohtaisesti tapaamalla. Opiskelijan kanssa kirjataan puuttuvat
suoritukset ja suunnitellaan realistinen aikataulu suoritustapoineen niiden
täydentämiseksi. Opiskelua haittaavat ja hidastavat henkilökohtaisen elämän tilanteet
sekä työasiat pyritään selvittämään mahdollisimman kattavasti, jotta opinnot saataisiin
loppuun niistä huolimatta.
Tutoropettaja ja koulutuspäällikkö kokoavat yhteenvedon normiajan jälkeen
valmistumatta olevista opiskelijoista. Yhteenveto sisältää puuttuvien suoritusten määrän
ja opinnäytetöiden tilan. Opintojen loppuun saattamiseksi kartoitetaan vaihtoehtoiset
suoritustavat ja mahdollinen poissaolevaksi ilmoittautumisen käyttökelpoisuus.
5.7 Opintojen jälkeen
Valmistuneille opiskelijoille tehdään kysely sovitun ajan, esimerkiksi puoli vuotta
norminmukaisen valmistumisajankohdan jälkeen. Kyselyssä kartoitetaan vaikutelmia
suoritetuista opinnoista sekä saadusta opinto-ohjauksesta kehittämisehdotuksineen.
Vastaajan työtilanteesta kysytään lyhyesti painottaen suoritetun tutkinnon vaikutusta
työtehtäviin ja uralla etenemiseen. Vastaajilta kysytään myös halukkuutta liittyä Turun
AMK:n alumniyhdistykseen.
6 Suunnitelman jatkokehitys
Ohjaussuunnitelmaa kehitetään saadun palautteen perusteella koulutuksessa mukana
olevan henkilöstön kanssa. Suunnitelman tarkistuksiin vaikuttavat palaute ja
14
henkilökunnan kehittämisehdotukset. Ohjaussuunnitelman toimivuus tarkastetaan kerran
vuodessa.
Työministeriö esittää, että koulutuksen tietopalvelua kehitetään myös aikuisten tarpeet
huomioiden. Aikuisten osaaminen, koulutustausta ja elämäntilanne tulisivat nykyistä
paremmin näkyä erityisesti oppilaitosten verkkosivuilla koulutusta ja koulutustarjontaa
esiteltäessä (Työministeriö 2006, 11.)
Lähdeluettelo:
Harju, A., Kallio, P., Kurhila, A. 2001. Aikuisopiskelun henkilökohtaistaminen ja
ohjaaminen. Aikuiskasvatus 1/2001.
Paane-Tiainen, T. 2000. Oppijaksi aikuisena. Helsinki: Edita.
Rogers, J. 2001. Adults learning. Suomentanut Taina Juvala. Tampere, Tammer-paino.
Turun AMK 2006. Toimintaohje B180, C180.010.
Työministeriö 2006. Aikuisopiskelun tietopalveluiden, neuvonnan ja ohjauksen
kehittäminen. Opetusministeriön ja työministeriön asettaman valmisteluryhmän
ehdotukset toimenpideohjelmaksi. Työministeriön julkaisu 365.
15
Liite 1: aikuisten ohjaajan vuosikello
1. periodi (tammi-helmikuu)
* kehityskeskusteluja
* opinnäytetöiden tilanne (päättävät ryhmät)
* orientoivat opinnot (tammikuussa alkavat ryhmät)
* ryhmä- ja HOPS-keskustelut (tammikuussa
alkavat ryhmät)
2. periodi (maalis-huhtikuu)
* hakijoille vastaaminen
* yhteishaku
* tutortunteja, kehityskeskusteluja
* valmistumismuodollisuuksista tiedottaminen
3. periodi (touko-kesäkuu)
* opiskelijavalinnat
* ennakkohaastattelut
* orientoivien opintojen ohjelma
* syksyn työjärjestys
4. periodi (elo-syyskuu)
* ennakkohaastattelut
* orientoivat opinnot
* HOPS:ien vahvistus
* kehityskeskusteluja (jatkavat ryhmät)
* opinnäytetöiden tila (tammikuussa alkaneet
päättävät ryhmät)
5. periodi (loka-joulukuu)
* kehityskeskusteluja (jatkavat ryhmät)
* tutortunteja
* hakijoiden kysymyksiin vastaaminen (syksyn
yhteishaku)
o syksyn yhteishaku, opiskelijavalinta
o ennakkohaastattelut
o tammikuun orientoivien opintojen ohjelma
o valmistumismuodollisuuksista tiedottaminen
(tammikuussa alkaneet päättävät ryhmät)
16
Liite 2: ennakkohaastattelulomake
Opiskelijan nimi ________________________________________________________
Koulutusohjelma / ryhmä _________________________________________________
Tutoropettaja ____________________________________ Pvm _________________
Aiempi koulutus _________________________________________________________
Aiemmat matemaattisten aineiden opinnot ___________________________________
Aiemmat kieliopinnot ____________________________________________________
Työkokemus ____________________________________________________________
Aiemmin hankittu osaaminen ______________________________________________
Tavoitteita opiskelulle ____________________________________________________
17
Tavoitteita työuralle ______________________________________________________
Harrastuksia, järjestötoimintaa yms ________________________________________
Opiskelua haittaavia tekijöitä ______________________________________________
Muuta mieleen tulevaa ___________________________________________________
________________________________________________________________________
18
Liite 3: jatkavat opiskelijat, 1. vuosikurssi
Opiskelijan nimi _______________________________ Opiskelijanro _____________
Koulutusohjelma / ryhmä _________________________________________________
Tutoropettaja _________________________________ Pvm _____________________
Miten opiskelu on lähtenyt käyntiin (yleiset vaikutelmat) _______________________
Missä opintojaksoissa on ilmennyt vaikeuksia, minkälaisia vaikeuksia ____________
Haittaako työ, perhe tai harrastukset opiskelua, miten haittaa voisi pienentää _____
Onko HOPS:a tarpeen korjata ja miten _____________________________________
Muuta mieleen tulevaa ___________________________________________________
________________________________________________________________________
19
Liite 4: jatkavat opiskelijat, 2-4 vuosikurssi
Opiskelijan nimi _______________________________ Opiskelijanro _____________
Koulutusohjelma / ryhmä _________________________________________________
Tutoropettaja _________________________________ Pvm _____________________
Onko opiskelutavoitteissasi tapahtunut muutoksia ____________________________
Onko työ- tai muusa elämässäsi tapahtunut opiskeluun vaikuttavia muutoksia ____
Miten opiskelusi on pysynyt aikataulussa, miten HOPS:a on mahdollisesti
korjattava
Onko opinnäytetyölle aihetta tiedossa, missä vaiheessa työ on ___________________
________________________________________________________________________
20
Fly UP