...

AIKATAULUTUS JA EDISTYMIEN SEURANTA Suunnittelu ja toteutus Makron Oy:ssä

by user

on
Category: Documents
4

views

Report

Comments

Transcript

AIKATAULUTUS JA EDISTYMIEN SEURANTA Suunnittelu ja toteutus Makron Oy:ssä
AIKATAULUTUS JA EDISTYMIEN
SEURANTA
Suunnittelu ja toteutus Makron Oy:ssä
LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU
Kone- ja Tuotantotekniikka
Mekatroniikka, tuotantopainotteinen
Opinnäytetyö
Kevät 2007
Esa Luostarinen
Lahden ammattikorkeakoulu
Kone- ja Tuotantotekniikka
LUOSTARINEN, ESA
Aikataulutus ja edistymien seuranta
Suunnittelu ja toteutus Makron OY:ssä
Tuotantopainotteisien mekatroniikan opinnäytetyö, 39 sivua, 12 liitesivua
Syksy 2006 / Kevät 2007
TIIVISTELMÄ
Tämä opinnäytetyö käsittelee aikataulutus ja edistymienseuranta järjestelmän
suunnittelua ja toteutusta Makron Oy:lle.
Opinnäytetyön käytännön osuus koostuu Makron Oy:lle käyttöönotetusta
aikataulutus järjestelmästä sekä sen ylläpitotyökaluista. Ohjelma/järjestelmä on
toteutettu Excel-taulukkolaskennalla kesällä/syksyllä 2006.
Järjestelmä koostuu kolmesta erillisestä Excel taulukosta sekä yhdestä
päivitystyökalusta. Tuotannon kokonaistilanne on nähtävissä moniprojekti
taulukosta. Tässä taulukossa projektit ovat esillä vain yhtenä tuntimääränä
viikkotasolla. Tästä on linkitys projektinumeron kautta laitekohtaisiin
aikatauluihin, joissa on esitetty projektin aikataulu vaihetasolla viikoittain. Lisäksi
tähän taulukkoon merkitään edistymät viikoittain. Taulukko näyttää lisäksi
edistymän graafisena verraten suunniteltuun. Kolmas osa työstä ovat ns. pientyöt,
jotka ovat riveittäin listattuna toimitusaikajärjestyksessä. Nämä tuodaan suoraan
Baan tuotannonohjausjärjestelmästä. Tätä varten on päivitystyökalu, joka poimii
vain uudet, listalta puuttuvat projektit mukaan päivitykseen.
Koko työ on toteutettu Excel-taulukkolaskenta ohjelmalla, käyttämättä kuitenkaan
ohjelmointia. Tarkoituksena oli pitää koko järjestelmä mahdollisimman kevyenä
ja helposti muokattavana.
Jatkossa järjestelmää kehitetään lisälinkityksillä. Kehityssuunnitelmissa ovat
aikatauluista poimittavat edistymät moniprojektiin sekä mahdolliset Baan
linkitykset edistymien osalta. Näiden toteutusaikataulu on vielä avoinna.
Avainsanat: tuotannonohjaus, aikataulut, projektin suunnittelu,
tuotannonohjausjärjestelmät
Lahti University of Applied Sciences
Degree Programme in Mechanical and Production Engineering
LUOSTARINEN, ESA
Scheduling and progression follow-up
system, planning and implementation in
Makron Ltd.
Bachelor’s Thesis in Mechatronics, 39 pages, 12 appendieces
Spring 2007
ABSTRACT
The aim for this thesis was to develope and implement a project management system which helps to create and manage the scheduling of all projects at Makron
Ltd. It was crucial to keep the system as light as possible.
The system was created and accomplished with Excel-spreadsheet computation
program. The system was completed only using build-in formulas. No Visual Basic programming was used.
The system consists of three major parts: a file that shows all major projects in a
single table, detailed schedules for each project and one list for all smaller projects. Status and load in production are monitored with a big table which shows
every major project in a calendar and also the overall hours divided to weeks.
There are links to detailed schedules from the overall status table for all projects.
These schedules can also be used for reporting progression of each phase and
overall progression of the project. The progression is also visible in graphical
form. If the project is small enough it is monitored with a smallworks list which is
also linked to the overall production status table. The smallworks list has so many
rows that a tool for updating it had to be created. Updating is made by bringing
new data from Baan-production control system to the updating tool.
In the near future, this system will be further developed. For example, there is a
plan to link more details to the overall production table from detailed schedules.
Also a link from Baan-production control system has been designed.
Keywords: production magament, scheduling, project planning, production management systems
SISÄLLYS
1.
JOHDANTO
1
2.
TEORIA
2
3.
4.
2.1. Tuotannonohjaus
2
2.2. Tuotannonohjausjärjestelmä
2
2.3. Karkeasuunnittelu
3
2.4. Aikataulutus
4
2.5. Seuranta
4
MAKRON YRITYKSENÄ
3.1. Tuotteet ja asiakkaat
6
3.2. Toimintaprosessi
7
SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
8
4.1. Lähtötilanne
8
4.2. Suunnitteluvaihe
9
4.3. Pientyöt
9
4.3.1.
Ensimmäinen tieto tarpeesta
10
4.3.2.
Pientyölistan syntyminen
10
4.3.3.
Pientyölistan päivitys
11
4.4. Pääprojektit
12
4.4.1.
Aikataulut Planetista Exceliin
13
4.4.2.
Ensimmäiset edistymät Excel muodossa
14
4.5. Moniprojekti
15
4.5.1.
16
Tulostusmääritykset ja muotoilut sekä toiminnan testaus
4.6. Käyttöönotto
5.
6
17
KEHITYSKOHTEET
18
5.1. Lisälinkitys
18
5.2. Päivitettävyys/edistymät Baanista
19
5.3. Edistymien jatkuva päivittäminen
20
6.
LÄHTEET
22
7.
LIITTEET
23
Liite 1 Pientyölista
23
Liite 2 Aikataulupohja
24
Liite 3 Aikataulujen teko-ohje
25
Liite 4 Päivitystyökalu
26
Liite 5 Moniprojektin malli
26
Liite 6 Moniprojektin ohje
27
Liite 7 Opinnäytetyön teon aikainen harjoittelupäivikirja
28
1. JOHDANTO
Tämä opinnäytetyö käsittelee Makron Oy:lle (myöhemmin pelkkä Makron)
kehitettyä ja toteutettua aikataulutus- ja edistymien seuranta järjestelmää. Koko
järjestelmä on toteutettu Excel taulukkolaskenta ohjelmalla. Järjestelmällä
voidaan laatia aikatauluja Makronin valmistamiin tuotteisiin. Lisäksi aikataulujen
pohjalta voidaan seurata toteutunutta edistymää ja verrata sitä suunniteltuun
aikatauluun. Näin nähdään suunniteltujen aikataulujen paikkaansapitävyys, ja
mahdollisiin myöhästymisiin voidaan reagoida oikealla tavalla.
Itse toteutus kesti ensimmäisistä keskusteluista käyttöönottoon noin kaksi
kuukautta. Itse taulukoiden suunnittelu ja toteutus kesti noin kuukauden. Sain
tarvittavat lähtötiedot yrityksestä. Nämä rajasivat työni melko tarkkaan.
Tuotannon luonteesta johtuen edistymien seuraaminen on erittäin tärkeä osa
Makron:n toimitusvarmuutta. Pieniinkin poikkeamiin tuotannossa on pystyttävä
reagoimaan nopeasti joko alihankkijoiden tai oman kapasiteetin hetkellisen
nostamisen avulla. Tähän suunnittelemani järjestelmä toivottavasti antaa hyvän
työkalun.
2
2. TEORIA
2.1.
Tuotannonohjaus
Tuotannonohjauksen tarkoituksena on saada materiaalit kulkemaan koko
tuotannon läpi niin, että koko yrityksen kannalta paras mahdollinen taloudellinen
tulos saavutetaan. Tässä korostuvat jatkuvasti yrityksen toimintojen tuottavuus ja
ohjattavuus. Juuri metalliteollisuudessa keskeneräisten töiden määrä on suuri
yrityksissä. Tästä syystä suuria summia pääomaa sitoutuu töihin. Olisikin tärkeää
saada turvattua materiaalin esteetön kulku läpi tuotannon kuitenkin samalla
huolehtien siitä, ettei liian suuria summia rahaa sitoudu ”lattialle”. Juuri tästä
huolehtii
tuotannonsuunnittelu.
systematiikka
riippuvat
Tuotannonsuunnittelun
suuresti
yrityksen
kokoonpano
tuotantomuodosta
ja
sekä
valmistusprosesseista. (Kauppinen, Kivistö & Strömberg 1985, 10.)
2.2.
Tuotannonohjausjärjestelmä
Tuotannonohjaus ja sen erilaiset järjestelmät ovat apuväline pyrittäessä hyvään
kilpailuasemaan. Niiden tulisi olla yksinkertaisia ja joustavia. Liian raskaat ja
jäykät järjestelmät voivat aiheuttaa lisäkuluja, kun joudutaan käyttämään
rinnakkaisia järjestelmiä tai ulkopuolista apua jonkin vaiheen suunnittelussa ja
hallinnassa. Onkin siis tarkoin kartoitettava tarve ja katsottava sen mukaan
erilaiset vaihtoehdot. Kallein ei aina ole itselle se paras järjestelmä.
Tapoja tuotannonohjauksen toteutukseen on monia, ja ne riippuvat yleensä
monista asioista. Jo yrityksen koko ja tuotannon laatu ovat yleensä suuria
valintakriteerejä. Pienissä yrityksissä yksi henkilö voi suunnitella koko tuotannon
ja sen kuormituksen. Tuotannon kasvaessa tarvitaan jo jonkinlaisia apuvälineitä ja
järjestelmiä.
Suuret
yritykset
käyttävät
usein
kapasiteetin
suunnitteluun
tilauskantaa ja kapasiteettivarauksia tuleviin tilauksiin. Näiden avulla voidaan
määrittää myös toimitusaikoja sekä mahdollisia alihankintatarpeita.
3
Suuremmilla yrityksillä voi olla käytössään erilaisia modulointimahdollisuuksia,
joilla nopeuttaa tuotantoa ja lyhentää tuotteen läpimenoaikaa. Myös kalliimmat ja
tarkemmat tuotannonohjausjärjestelmät ovat usein vain suurten yritysten
tavoitettavissa.
Myös
laadunvalvonta
voidaan
liittää
osaksi
tuotannonohjausjärjestelmää. Tällöin on mahdollista keskittää laatujärjestelmän
vaatima dokumentointi ja mahdollisissa poikkeamissa, kaikki raportit saadaan
liitetyksi osaksi tuotetta. Lisäksi kaikki tieto on kaikkien saatavilla reaaliaikaisesti.
(Sjölander 1982, 132-133.)
2.3.
Karkeasuunnittelu
Koska toimitusaika on nykyään melko hyvä kilpailuvaltti, on syytä tarkoin
suunnitella tarjottava toimitusaika. Liian lyhyt toimitusaika johtaa ongelmiin
tuotannossa ja sitä kautta ongelmiin asiakkaan kanssa. Liian pitkä toimitusaika
taas saattaa pahimmillaan aiheuttaa koko tilauksen peruuntumisen, koska asiakas
saa tuotteensa jostain muualta nopeammin. Onkin siis tunnettava oman yrityksen
kapasiteetti sekä kuormitustilanne tilaushetkellä. Tässä tehdyt aikataulut ovat
suurena apuvälineenä.
Toisaalta, kun tuotteen läpimenoaika lyhenee, pienenee samalla keskeneräisiin
töihin sitoutunut pääoma. Tämä voi hyvin suunniteltuna olla merkittävä säästö
yrityksissä. On kuitenkin muistettava, että lyhennetyt läpimenoajat vaativat aina
lisää ohjausta tuotannossa. On siis optimoitava näiden tekijöiden välillä itselle
sopiva toimitusaika samalla kuitenkin huomioiden markkinatilanne, joka saattaa
pakottaa nopeuttamaan tuotantoa.
Asiakaspohjaisessa tuotannossa (toimitaan asiakkaalta tulleiden tilausten pohjalta)
kapasiteetin tarvetta ei välttämättä tiedetä, tuotehan voi olla täysin uusi
valmistavalle yritykselle. Lisäksi sisällä olevista tarjouksista ei tiedetä, mitkä
johtavat tilauksiin ja sitä kautta aiheuttavat kuormitusta ja kapasiteetinvarauksia.
Tähän ratkaisuna voi olla kapasiteetin varaaminen todennäköisyyksien pohjalta.
Onhan myyjällä aina jokin tuntuma, kuinka todennäköisesti tilaus syntyy. Voidaan
4
myös ylläpitää hyviä alihankintaverkostoja joista kapasiteettia voidaan aina saada
nopeastikin. Uusien tuotteiden kapasiteettitarpeen kartoituksessa kannattaa myös
hyödyntää vanhoja samantapaisia tilauksia sekä niiden toteumia. (Kauppinen ym.
1985, 87-88.)
2.4.
Aikataulutus
Onnistunut aikataulutus on yksi suurimmista tekijöistä koko tuotteen onnistuneen
läpimenon kannalta.
Aikataulujen pitämisen kannalta taas on tärkeää jakaa
tehtävät niin lyhyiksi kestoltaan, että ne osuvat yhden seurantajakson sisälle,
sopiva aika on yleensä viikko; tämä antaa aikataulujen tekijälle ja niiden
ylläpitäjälle mahdollisuuden suunnitella aikataulutusta siten, että tuotannon
läpimeno on mahdollisimman sujuvaa ja mahdollisiin jättämiin voidaan vielä
reagoida riittävän tehokkaasti.
Suurissa tuotteissa ja projekteissa kannattaa tehdä kaksi aikataulua, karkea- sekä
hienoaikataulu.
Karkea-aikataulu
voi
pitää
sisällään
tuotteen
pääosien
tuotantoaikataulut ja hienoaikataulussa voidaan käydä läpi jokaisen osan
yksityiskohtainen valmistusaikataulu. Näin toteutettuna aikatauluista on hyötyä
yrityksen jokaiselle tasolle. Hienoaikatauluissa on otettava huomioon eri
työvaiheiden väliset riippuvuudet ja eri tehtävien kestot. Yleisin tapa toteuttaa
tämä on jakaa tuote työvaiheisiin ja laatia jana-aikataulu. Esimerkiksi MS-Project
antaa tähän yhden työkalun. Karkea-aikataulu voidaan sitten kasata näistä
tarkemmin laadituista aikatauluista. Karkea-aikataulu antaakin paremman
kokonaiskuvan projektin läpimenon vaiheesta ja onkin hyvä työkalu esimerkiksi
asiakkaalle raportoinnissa. (Mäkelä & Stenlund 1995, 187-188.)
2.5.
Seuranta
Seuranta voidaan toteuttaa joko sähköisillä järjestelmillä tai manuaalisesti.
Yleensä työn mukana kulkee työvaihekortti, johon jokaisen vaiheen valmistuttua
tulee merkintä, ja näin logistiikka osaa siirtää tuotteen seuraavalle työpisteelle.
5
Tämä on yksi manuaalisista seurantakeinoista. Tämä ei kuitenkaan ole kovin
tehokasta yksistään. Näin toteutettuna seuranta on vain yhdellä lapulla ja vain
yhdessä paikassa. Yrityksen johto ei saa ajantasaista tietoa mistään järjestelmästä.
Yleensä vaihekortteihin onkin liitetty viivakoodi tai jokin muu vastaava
tunnistetieto tietokonepohjaisen seurannan helpottamiseksi. Samalla kun työvaihe
valmistuu, käy työntekijä kuittaamassa työvaiheen tehdyksi koneelle. Tällöin
sähköinen seuranta on ajan tasalla ja kaikkien yrityksen avainhenkilöiden
saatavilla reaaliaikaisena. (Boncamper 1995, 199.)
Yksittäistuotannossa edellä kuvattu seuranta on yleisin ja helpoin toteuttaa.
Ongelmaksi muodostuukin asiakkaalle raportointi. Koska tuotteet ovat yksilöllisiä
ja usein kertavalmisteisia, ei tietokonepohjaisista järjestelmistä aina saada ulos
kovin helposti ennusteita tuotteen valmistumisesta. Asiakkaalle raportoidaan
väliaikatietoja tuotannosta. Tällöin manuaalinen seuranta yhdistettynä järjestelmän
antamiin tietoihin voi olla ainoa vaihtoehto järkevien ja todenmukaisten raporttien
laatimiseen. Tämä on tosin aikaa vievää ja osittain epätarkkaakin, mutta kuitenkin
paras vaihtoehto. Tämä tapa onkin pohjana koko opinnäytetyössä kuvatulle
seurannalle.
6
3. MAKRON YRITYKSENÄ
Makron on vakavarainen ja tunnettu metallialan yritys. Liikevaihto on yli 20
miljoonaa €, ja henkilöstöä noin 200. Yrityksen toimitusjohtajana toimii Ari
Lindholm. Hän aloitti tehtävässä lokakuussa 2006, jolloin yrityksen silloinen
toimitusjohtaja Pekka Leppänen siirtyi Makron:n hallituksen puheenjohtajaksi.
Varatoimitusjohtajana on Matti Kangasmäki, joka samalla toimii yrityksen
operatiivisen
toiminnan
johtajana.
Tuotantoa
Makronilla
on
kolmessa
toimipisteessä: Hollolan Salpakankaalla 14000 m², Lahdessa Ala-Okeroisissa
5000 m² ja Virossa 3200 m²
3.1.
Tuotteet ja asiakkaat
Tärkeimpiä tuotteita on vaikea nimetä. Kyseessä on kuitenkin sopimusvalmistaja,
joka valmistaa valmiita konekokonaisuuksia ja osakokoonpanoja. Pitkäaikaiset
asiakassuhteet ovat kuitenkin tuoneet yritykseen tuotteita, joita toimitetaan lähes
säännöllisesti. Osalla tuotteista on pitkä valmistushistoria Makronilla.
Makron
on
sopimustoimittajana
merkittäville
suomalaisille
konealan
vientiyrityksille. Asiakkaina ovat mm. Andritz Oy (myöhemmin pelkkä Andritz),
Elematic Oy, Makron Engineering Oy, Moventas Oy, Metso Panelboard Oy,
Metso Paper Oy, Mitek Finland Oy, Pivatic Oy ja Plytec Oy.
Makron osti Andritzilta tuotantotilat keväällä 2004. Samalla toiminta keskittyi
Hollolaan. Lahden toimitiloissa on koneistusta, kokoonpanoa ja pintakäsittelyä.
Hollolassa on tuotantoa alkutuotannosta kokoonpanoon. Yrityksellä on käytössään
sertifioitu ISO9001:2000 laatujärjestelmä. (Makron 2007.)
7
3.2.
Toimintaprosessi
Toimintaprosessi
lähtee
liikkeelle asiakkaan
yhteydenotosta. Myynti- ja
markkinointiorganisaatiot hoitavat tilauksen vahvistukseen saakka. Jokaiselle
projektille määrätään vastuullinen projektipäällikkö, joka hoitaa yhteydenpidon
asiakkaaseen läpi koko prosessin.
Olipa kyseessä kokonainen tuotantolinja, yksittäinen laite tai varaosamyynti,
työnsuunnittelu kuuluu aina osana tuotantoprosessiin. Osavalmistuksen rinnalla
koko prosessin läpi kulkee ostotoiminta, joka huolehtii niin materiaali- ja
komponenttihankinnoista kuin alihankinnan ja palveluiden ostoista. Kokoonpanot
tehdään joko kokonaan tai osakokoonpanoina riippuen tilauksesta ja laitteen
koosta. Laitteet myös pakataan ja toimitetaan asiakkaalle.
Tärkeä osa toimintaa on myös palautteen kerääminen. Asiakkailta kerätty palaute
pyritään hyödyntämään tuotannon ja laadun parantamiseksi. Kuten kuviosta 1
voidaan todeta, laatu ja toiminnan kehitys pyritään pitämään mukana läpi koko
prosessin. (Makron Oy 2007.)
KUVIO 1. Makron Oy:n toimintaprosessi
8
4. SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
4.1.
Lähtötilanne
Kesällä 2006 aloitin viimeisen harjoittelujaksoni Makronilla. Jo alkuvaiheessa
harjoittelujaksoa kävi selväksi, että tekisin opinnäytetyöni harjoittelun aikana
Makronille. Loppukesällä tulikin eteen sopiva aihe.
Makron käytti syksyyn 2006 asti edistymien seurantaan ja aikataulujen laatimiseen
Planet-ohjelmaa. Ohjelmalla voidaan seurata melko tarkasti valmistettavien
tuotteiden etenemistä valmistuksessa. Makronin kiinteä yhteistyö Andritzin kanssa
kuitenkin edellyttää jatkuvaa edistymien raportointia. Koska Andritz muidenkin
alihankkijoiden kanssa käyttää Excel-pohjaisia taulukoita edistymien seurantaan ja
aikataulutukseen, oli luontevaa, että Makron siirtyy myös saman järjestelmän
piiriin. Koska kahden rinnakkaisen järjestelmän samanaikainen ylläpito sisältää
paljon riskejä ja hankaluuksia, Makronilla tehtiin päätös siirtyä kokonaan Excelpohjaiseen järjestelmään.
Toinen hyvä syy vaihtaa seurantajärjestelmää oli Planet ohjelman hankala
käytettävyys. Ohjelma itsessään on melko yksinkertainen käyttää, mutta moni
työvaihe kuitenkin tarvitsee aikataulut käyttöönsä jatkuvasti, joten jokaisella täytyi
olla oma ohjelma aikataulujen avaamiseen. Tämä toi mukanaan kustannuksia,
koska ohjelmaan täytyy ostaa lisenssi jokaiselle työasemalle erikseen. Planet on
ohjelmana sen kaltainen, että ilman jatkuvaa käyttöä ei aikataulujen avaaminen ja
selaaminen kovin hyvin onnistu. Ohjelmassa on erilaiset rutiinit, kuin esimerkiksi
paljon käytetyissä Microsoftin Office tuoteperheen ohjelmissa. Tästä syystä,
monet työntekijät kävivät mieluummin hakemassa aikataulut joltain ohjelmaa
hallitsevalta, kuin olisivat avanneet itse omalle työasemalleen aikataulun ja
tarkastaneet asian siitä. Tässä luonnollisesti kului aikaa hukkaan. Excel on taas
ohjelmana paljon helppokäyttöisempi, siinä on helpompi ainakin avata ja lukea
tiedostoja.
9
4.2.
Suunnitteluvaihe
Suunnittelu aloitettiin kartoittamalla yrityksen tarpeet järjestelmän suhteen. Omat
taitoni Excel-taulukkolaskennalla ovat melko hyvät, jo pelkillä kaavojen
tuntemisella ja hyvällä linkityksellä uskoimme saavamme aikaan hyvän ja
toimivan järjestelmän. Ohjelmointia en osaa riittävän hyvin, joten Visual Basicillä
toteutettavat ratkaisut oli jätettävä pois.
Jo projektin alussa oli selvää, että järjestelmän täytyi olla helppokäyttöinen, kevyt
sekä joustava. Lisäksi oli huolehdittava tietoturvasta siltä osin, ettei kaikilla ollut
muokkausoikeuksia
laadittuihin
aikatauluihin.
Tässä
yhteydessä
teimme
rajauksen, kenellä olisi oikeus tehdä ja muuttaa aikatauluja. Oikeudet annettiin
operatiivisen toiminnan johtajalle, joka seuraa edistymiä sekä suorittaa tarvittavia
toimenpiteitä,
jos
aikataulusta
jäädään
jälkeen.
Oikeudet
tulivat
myös
projektipäälliköille, jotka laativat aikataulut jokaiselle projektille erikseen sekä
pitävät
huolen
projektien
valmistumisesta.
Kirjoitusoikeudet
toteutettiin
sijoittamalla kaikki tarvittavat tiedostot yhteen kansioon, johon annettiin
lukuoikeudet kaikille, mutta kirjoitusoikeus vain edellä mainituille henkilöille.
Lisäksi varmuuskopiointikäytäntö tarkastettiin. Levy, jolla tiedostot sijaitsevat, on
nauhavarmennettu ja tiedot kopioidaan kerran vuorokaudessa. Totesimme tämän
riittäväksi. Tarvittaessa saisimme palautettua vanhoja versioita käyttöömme.
4.3.
Pientyöt
Makron on sopimusvalmistaja, ja omien tuotteiden osuus on hyvin pieni.
Kuitenkin on paljon tuotteita, joita valmistetaan toistuvasti ja tätä osaa voidaan
sanoa jollain tapaa sarjatuotannoksi. On kuitenkin paljon suuria koneita, jotka
valmistetaan tilauksen mukaan. Tästä syystä oli luontevaa jakaa tuotteet kahteen
osaan: pääprojekteihin ja pientöihin.
Pientyöt kattavat lähes kaikki rullat, akselistot ja muut tuotteet, joita menee joko
varaosina tai pääprojektien mukana. Kuitenkaan näitä osia ei ole tarve
aikatauluttaa niin tarkasti kuin suurempia projekteja.
10
4.3.1. Ensimmäinen tieto tarpeesta
Valmistuksessa oli paljon akselistoja, joiden aikataulut alkoivat venyä liikaa.
Tästä syystä suurien projektien toimitukset olivat vaarassa myöhästyä. Sain
tehtäväksi etsiä Baanista nämä akselistot ja tehdä niistä listan, jota päivitettäisiin
tarpeen tullen. Lisäksi tällä listalla voitaisiin raportoida akselistojen edistyminen
valmistuksessa asiakkaille.
4.3.2. Pientyölistan syntyminen
Listan tekeminen manuaalisesti oli suuritöinen vaihe. Ajoin Baanista listauksen
kaikista projekteista b2win lisäosaa käyttäen Exceliin. Mukana olivat siis niin
suuret projektit kuin pakkaamiset ja muut pienemmät projektit. Tästä syystä rivejä
listalle tuli lähes tuhat. Listan karsiminen manuaalisesti oli työlästä ja hidasta.
Lisäksi riskinä oli, että listalta poistuu rivejä, jotka olisi raportoitava esimerkiksi
Andritzille. Tein kuitenkin listan ja pyysin projektipäälliköiltä edistymät listalle.
Näin ensimmäinen versio oli syntynyt.
Oli siis selvää, että jos vastaavanlainen listaus oli tarkoitus tehdä säännöllisesti, oli
listalle kehitettävä jokin pohja, jolle lista aina päivitettäisiin. Näin listasta tulisi
aina samanmuotoinen, sekä päivittämiseen olisi mahdollista luoda jokin työkalu,
jolla osa päivittämisestä onnistuisi automaattisesti.
Aluksi selvitin, mitä tietoja Baanista tarvittaisiin listaukseen. Projektipäälliköt
sekä operatiivisen toiminnanjohtaja antoivat minulle omat toiveensa, joiden
pohjalta loin mallin joka hyväksyttiin. Listalle tulivat seuraavat tiedot:
•
Projektinumero kertoo Baanin sisäisen projektinumeron (PCS), 6 numeroa.
Tällä hallitaan projekteja Baan järjestelmässä. Jokainen projekti saa oman
numeronsa.
11
•
Projektin kuvaus on kuvaus ko. projektista. Yleensä sisältää laitteen nimen
sekä paikan mihin projekti on menossa. Tätä käytetään yleensä
työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Helpompi muistaa, kuin 6
numeroinen PCS.
•
Status kertoo projektin tilan (aktiivinen, ei aktiivinen, esilaskutettu,
valmis, jne) numerona 1-9
•
Projektipäällikkö kertoo kuka projektissa on vastaavana henkilönä.
•
Nimike on yleensä piirustusnumero, ylin taso.
•
Tilattu määrä ilmoittaa tilatun kappalemäärän.
•
Sovittu toimituspäivä / toimitusviikko kertoo myyntilauksessa ilmoitetun
toimituspäivän. Jos tilaukseen tulee muutoksia toimituspäivän suhteen, on
listaa päivitettävä käsin. Tähän tosin saimme helpotusta jo alkuvaiheessa,
kun Baaniin luotiin uusi kysely, jonne nämä toimituspäivämuutokset
päivittyivät.
Nämä tiedot tulivat siis suoraan Baan-tuotannonohjausjärjestelmästä. Lista täytyi
muotoilla sopivannäköiseksi. Esimerkiksi tulostusasetukset laitoin siten, että lista
mahtuu hyvin vaaka-arkille tulostettaessa. Lisäksi listalle oli lisättävä vielä yksi
sarake edistymäprosenttia varten. Tähän sarakkeeseen merkitään koko projektin
edistymä prosentteina. Malli on esitetty liitteessä 1.
4.3.3. Pientyölistan päivitys
Tämä lista kasvoi melko suureksi, joten kehitin listalle päivitystyökalun. Työkalu
muodostuu Excel taulukosta, johon tuodaan Baan-tuotannonohjausjärjestelmästä
lista kaikista aktiivisista projekteista (tulevista sekä meneillään olevista) tietyin
väliajoin b2win lisäosaa käyttäen. Listaa verrataan pientyölistaan ja vain uudet
12
(pientyölistalta puuttuvat) poimitaan omaksi listakseen, joka voidaan liittää
käytettävän listan perään. Itse lista tuodaan raaka-muodossa Exceliin. Toiseen
välilehteen linkitettyä tietoa verrataan pientyölistaan soluissa olevilla kaavoilla.
Lopuksi nauhoitetulla makrolla poimitaan listaksi vain uudet projektit. Makrossa
käytetään Excelin omaa suodatustoimintoa, jolla vanha/uusi sarakkeesta löytyvällä
tiedolla poimitaan vain rivit, jotka ovat kaavan mukaan uusia. Tätä tekniikkaa
käytin monessa harjoitteluaikana tekemässäni listauksessa. Hyväksi todettu
tekniikka vaatii tosin tarkkuutta päivitysvaiheessa. Tein työkaluun tästä syystä
kuvalliset ohjeet ja kävin kouluttamassa päivityksestä vastuulliset henkilöt
henkilökohtaisesti. Päivitystyökalu on esitetty liitteessä 4.
4.4.
Pääprojektit
Yleensä asiakas tilaa suurempia kokonaisuuksia, ja näiden valmistuksessa
käytetään yleensä yhtä projektinumeroa. Yleensä nämä ovat laitetasolla olevia
projekteja. Näiden hallintaan täytyi saada oma järjestelmä.
Asiakkaista Andritz on suurin ja läheisin. Andritzille raportoidaankin suurempien
projektien edistymät viikoittain. Ennen tämä hoidettiin Planet-ohjelmalla.
Ongelmaksi kuitenkin muodostui se, että Andritz edellyttää alihankkijoiltaan
edistymien raportointia tietyssä Excel-muodossa. Heillä on valmis pohja, johon
syötetään tarvittavat tiedot projektista vaiheittain. Näin kaikilta saatava tieto on
samassa muodossa.
Planetilla ylläpidetyt projektit lähetettiin viikoittain Andritzille pdf-muodossa.
Tämä aiheutti sen, että Andritzilla joka viikko edistymät siirrettiin vielä käsin
Excel-taulukoihin. Syksyllä 2006 tuli kuitenkin pyyntö raportoida edistymät
Excel-muodossa. He lähettivät valmiin pohjan, jota käyttämällä saisimme
raportointimme heidän vaatimaansa muotoon. Malli muodostaa suoraan S-käyrän
suunnitellusta ja toteutuneesta aikataulusta. Tästä näkee graafisesti aikataulujen
pitävyyden.
13
Kuten kuviosta 2 nähdään, on projekti startannut hyvin aikataulussa.
Loppupuolella on suunnitelmassa työmäärä noussut huimasti viikkoa kohden,
mutta edistymä on alkanut laahata perässä. Reagointi on kestänyt muutamia
viikkoja, mutta työmäärää on saatu lisättyä paljon ja projektin suunniteltu
aikataulu on saatu lähes kiinni. Melkein poikkeuksetta suunniteltu edistymäkäyrä
muodostuu kuvion 1 mukaiseksi. Työtunnit lisääntyvät loppua kohden. Tämä
johtuu usein hyvin aikaisin tehtävistä ennakko-ostoista (pitkän toimitusajan
komponenteille) sekä aikaisesta työnsuunnittelusta. Itse tuotannon lähtiessä
käyntiin alkaa tunteja kertyä nopeasti varsinkin, jos työskennellään useammassa
vuorossa.
erection progress -%
100,0
90,0
80,0
70,0
60,0
50,0
40,0
30,0
20,0
10,0
budgeted cumulative progress %
actual cumulative progress %
0,0
20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 1
2
3
4
5
6
7
8
9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19
KUVIO 2. Esimerkki S-käyrästä
Päätimme käyttää tätä pohjaa koko aikataulutuksen ja edistymien seurantajärjestelmämme perustana. Pohja oli helppokäyttöinen ja selkeä sekä riittävän
joustava. Aikataulupohja on esitetty liitteessä 2.
4.4.1. Aikataulut Planetista Exceliin
Suurin työ koko projektissa oli siirtää kaikki aktiiviset projektit edistymineen
Planetista Exceliin. Tähän kului aikaa muutama viikko, vaikka täysipäiväisesti
14
keskityinkin tähän työhön. Onneksi eri vaihetiedot siirtyivät Planetista lähes
poikkeuksetta kopioimalla. Mutta tunnit ja niiden jakautuminen eri viikoille täytyi
tehdä käsin. Lisäksi koska päätimme jakaa eri vaiheisiin käytetyt tunnit tasan
viikoille, täytyi hieman pyöristää eri vaiheiden tuntimääriä. Tästä ei ollut
kuitenkaan haittaa, koska edistymiä seurataan prosentteina ja pyöristykset olivat 12 h/projekti kokonaistuntien ollessa 100-4000h/projekti.
Kun kaikki projektit oli siirretty Exceliin, kävimme ne läpi operatiivisen
toiminnan johtajan kanssa. Korjasimme muutamia virheitä, jotka suurimmaksi
osaksi olivat viikkotuntimääriin tulleita virheitä. Lisäksi tarkastimme kaikki
edistymät, että lähtötilanne on oikein jatkettaessa eteenpäin projektissa.
Koska projektien aikataulut oli aiemmin tehty Planet:illa, oli syytä kouluttaa
projektipäälliköt tekemään aikataulut uusilla Excel pohjilla. Tästä syystä
lähetimme ohjeen asianosaisille sekä koulutin käyttöä henkilökohtaisesti. Ohje on
esitetty liitteessä 3.
4.4.2. Ensimmäiset edistymät Excel muodossa
Edistymät käydään läpi viikoittain tuotantopalaverissa. Jokainen projektipäällikkö
raportoi projektien tilan operatiivisen toiminnan johtajalle, ja edistymät merkataan
aikatauluihin. Samalla nähdään, onko suunniteltu aikataulu pitänyt paikkaansa ja
tarvittaessa voidaan suunnitella strategia mahdollisten myöhästymisien varalle.
Ensimmäiset edistymät Excel pohjiin saatiin kolme viikkoa koko projektin
aloituksen jälkeen. Samalla Planet aikataulujen päivittäminen loppui. Paluuta
ainakaan kovin helposti vanhaan ei enää ollut. Onneksi olimme olleet huolellisia
aikatauluja siirtäessämme. Ongelmia ei tullut, ja nyt edistymien raportointi
Andritzille oli käytännössä jo tehty. Täytyi enää lähettää tiedostot sähköpostilla
heidän vastaavalle henkilölleen. Tästä syntyi jo noin 2-3 h viikoittainen
ajansäästö. Olimme tyytyväisiä projektin tähänastiseen tulokseen.
15
4.5.
Moniprojekti
Kun yksittäiset projektit oli saatu kuntoon, täytyi vielä saada työkalu, jonka avulla
nähtäisiin kokonaistilanne tuotannossa; sekä meneillään olevat projektit, että noin
vuosi eteenpäin tulevat työt. Tämän taulukon avulla nähdään suoraan tehtaan
kuormitus, sekä aikataulujen päivitystilanteessa projektien hallinta nimillä on
helpompaa kuin pelkillä PCS numeroilla. Tätä tehtävää varten aloimme kehittää
Planetissa käytössä ollutta ”moniprojekti taulukkoa” Exceliin.
Pohjaksi sain yrityksen johdon ylläpitämän varjoaikataulun. Tässä aikataulussa oli
jo Excel muodossa tarvittavat sarakkeet sekä toimiva kalenteri. Pohjaa täytyi
muokata tarpeisiimme sopivammaksi lisäämällä PCS-numerosarake sekä kehittää
tapa, jolla saadaan linkitettyä yksittäiset projektit tähän moniprojektiin.
Jo alusta lähtien oli tiedossa, että taulukosta tulee massiivinen. Päätimme siis pitää
turhat linkitykset poissa käytettävyyden vuoksi. Työharjoitteluni alkuvaiheessa
tein useita suuria taulukoita, joihin lisättiin monia linkityksiä. Taulukot toimivat
melko automaattisesti keräten tietoa pienistä erillisistä listoista. Taulukoista tuli
kuitenkin niin raskaita ja massiivisia, että niiden avaaminen verkkolevyiltä kesti 510 minuuttia. Lisäksi vanhemmat työasemat eivät enää avanneet ko. tiedostoja
niiden suuren koon vuoksi. Päädyimme tyytymään vain linkitykseen, jossa
projektinumerolla projektin aikataulu avautuu näytölle. Emme siis lisänneet tässä
vaiheessa mukaan edistymien ja tuntien linkitystä. Tämä olisi turhan viivästyttänyt
järjestelmän käyttöönottoa ja kasvattanut taulukon kokoa.
Itse linkitys toteutettiin melko yksinkertaisesti; aikataulut nimetään pcs numerolla
(esim. 123456.xls) ja moniprojekti hakee tuolla numerolla nimettyä aikataulua
etukäteen sovitusta kansiosta, tässä tapauksessa M:/Projektit/Aikataulut. Käytin
hyväkseni Excelin omaa hyperlink-toimintoa, jolla loin muutoin kiinteän linkin,
mutta viereisestä D-sarakkeesta otetaan loppuosa linkille PCS-numeron
muodossa. Näin saimme aikaan helpon linkityksen, ja listalle voi lisätä uusia
projekteja vain lisäämällä PCS-numeron sille kuuluvaan sarakkeeseen.
16
Lisäsin jokaisen projektin oikealle paikalleen moniprojektissa. Sain myös tulevien
projektien suunniteltuja alku sekä valmistumispäiviä, joiden avulla laitoin myös
tulevat projektit mukaan listalle. Näin saimme melko hyvän käsityksen tehtaan
kokonaiskuormituksesta sekä tulevasta työtilanteesta. Moniprojektin malli on
esitetty liitteessä 5.
Kriittiset pientyöt lisättiin myös moniprojekti listalle. Nämä osat täytyy toimittaa
ajoissa asiakkaalle, siksi myös niiden erillinen seuranta on tärkeää. Tällaisissa
tapauksissa tarkka aikataulua ei kuitenkaan tehty, vaan linkitys tapahtuu pientyölistalle. Tätä varten lisäsimme moniprojekti taulukkoon sarakkeen osoittamaan
tätä. Kun pientyö sarakkeessa on x, avaa taulukko kiinteän linkin pientyö listalle,
josta näkyy kyseisen osan edistymä.
4.5.1. Tulostusmääritykset ja muotoilut sekä toiminnan testaus
Koko taulukosta tuli niin laaja, ettei sen tulostaminen A4 kokoiselle arkille ollut
järkevää. Päätimme jo valmiiksi muokata tulostusmääritykset siten, että tulostus
tapahtuisi A3 vaaka-arkeille. Näin saimme tekstin pysymään siedettävän
kokoisena ja luettavana. Testasimme muutamilla kuvitteellisilla pcs numeroilla
uuden projektin lisäämistä listalle, ja listan toimivuus olikin juuri, kuten olimme
suunnitelleet. Edistymien päivityksessä lista otettiin käyttöön noin kuukausi
projektin alkamisesta.
Näin suuren taulukon tulostamisessa on aina järkevintä tulostaa ainoastaan
tarvitsemansa osa taulukkoa. Koko taulukko on niin leveä, ettei yhdelle A3 vaakaarkillekaan tulostaminen oikein riitä riittävään kokoon. Pystysuunnassa tulostus
vielä toimii myös useammalle arkille. Siksi myös tämän toiminnon opastaminen
asianosaisille henkilöille oli tärkeää.
17
4.6.
Käyttöönotto
Moniprojekti-taulukon käyttöönotossa ei ilmennyt suurempia ongelmia. Pahimmat
virheet
olivat
syntyneet
verrattaessa
kokonaistunteja
projektikohtaisiin
aikatauluihin. Mutta olimme saaneet aikaan version, jolla voitiin melko
yksinkertaisesti ja kokonaisvaltaisesti hallita yrityksen tuotannon edistymiä sekä
aikataulusuunnittelua. Käyttöönotosta sekä Planet ohjelman käytön lopettamisesta
lähetettiin tiedote henkilöstölle. Mukana oli ohje moniprojektin lukemiseen. Ohje
on esitetty liitteessä 6.
Käyttöönotossa emme kiinnittäneet niinkään huomiota yksittäisissä aikatauluissa
oleviin virheisiin. Painopiste oli koko järjestelmän toimivuudessa ja käytön
opastuksessa. Aikatauluissa olevia virheitä korjattiin jälkikäteen, ja uusia pohjia
luotiin tulevia projekteja ajatellen. Tämä oli mielestäni hyvä toimintatapa, sillä
yksittäisiä virheitä näin massiivisessa toimintatavan muutoksessa syntyy
vääjäämättä. Itse käyttöönotto vaiheessa saimme hyvää palautetta tuotannon eri
portailta. Saimme varmistuksen projektin tarpeellisuudelle ja Planet ohjelman
käytön lopettamiselle.
18
5. KEHITYSKOHTEET
Kun harjoittelujaksoni loppui lokakuussa 2007, oli uusi aikataulutus ja edistymien
seurantaan tarkoitettu järjestelmä ollut käytössä Makronilla muutaman viikon.
Siihenastiset kokemukset ja saamani palaute oli lähes poikkeuksetta positiivista.
Kuitenkin tiesimme jo suunnitteluvaiheessa, ettei kaikkea yrityksen johdon
haluamaa saataisi ensi vaiheessa toteutettua. Tämä jäikin tulevaisuuden
projektiksi, jolle aikataulua ei sen tarkemmin sovittu.
5.1.
Lisälinkitys
Tarkoituksena olisi, että moniprojekti-taulukosta saataisiin ulos myös yrityksen
kuormitustilanne. Tällä hetkellä taulukko kertoo viikoittaisen kuormituksen, ja
sitä voidaan verrata käytettävissä olevaan kapasiteettiin. Tämä on kuitenkin hyvin
karkea arvio. Makronin tuotannonohjausta kehitetään jatkuvasti, ja uusia
henkilöitä on palkattu tälle osa-alueelle. Olisikin tärkeää saada myös
osastokohtaiset kuormat tietoon tarkasti ja mielellään muutaman kuukauden
etukäteen. Tällöin olisi mahdollista reagoida alihankinnan muodossa mahdollisiin
ylikuormitustilanteisiin.
Osastokohtainen kuormitus on jo jollain tasolla saatavilla Baan tuotannonohjausjärjestelmästä. Tämä rajoittuu kuitenkin vain jo vaiheistettuihin töihin.
Uudet ja muutaman kuukauden päähän sijoittuvat työt ovat vasta työnsuunnittelun
alla tai vasta menossa sinne. Tästä syystä jokin rinnakkainen järjestelmä on
tarpeen kertomaan tulevasta kuormitustilanteesta. Tässä muodostuu ongelmaksi
päivittäminen, sillä kuten jo edellä on todettu, kahden rinnakkaisen järjestelmän
ylläpitäminen voi muodostua raskaaksi tai pahimmillaan järjestelmistä saatava
tieto ei ole yhtäpitävää. Tätä päivitysongelmaa ei vielä ole ratkaistu.
Toteutustapana tässä on suunniteltu yhdessä operatiivisen toiminnanjohtajan
kanssa seuraavaa: Jokaiseen yksittäiseen aikatauluun lisätään jokaisen työvaiheen
19
viereen jokin koodi, jota moniprojekti taulukko hakee ja laskee ko rivin tunteja
yhteen. Esimerkiksi hitsaus 10, koneistus 20, kokoonpano 30. Näin saisimme
osastokohtaisen kuormituksen aikaan. On tosin ongelmana, kuinka jakaa tunnit
viikoille. Tämä tapa laskee vain kokonaiskuorman välittämättä kuormituksen
sijoittumisesta. Kuitenkin melko pienillä muutoksilla uskoisimme tämän olevan
mahdollista.
Lisäksi tutkimme mahdollisuutta ottaa moniprojekti taulukkoon mukaan jokaisen
yksittäisen
projektin
kokonaisedistymä.
Tämä
kertoisi
hieman
lisää
tämänhetkisestä tuotannon tilasta. Tässä on tosin vaarana, että taulukko kasvaa
liian raskaaksi käyttää.
5.2.
Päivitettävyys/edistymät Baanista
Toinen suuri kehityskohde on Baan tuotannon-ohjausjärjestelmän sekä Excelaikataulujen
jonkinmoinen
linkitys.
Tarkoituksena
olisi
saada
Baan
-
järjestelmästä käytetyt tunnit jokaiselle työvaiheelle. Näin voisimme saada
suoraan jokaisen vaiheen edistymät aikatauluihin, eikä arvioihin perustuvaa
edistymienseurantaa enää tarvittaisi.
Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, että Baanista tuleva tieto käytetyistä
tunneista on tarkka, mutta työhön suunnitellut tunnit ovat arvioita. Ei siis voida
kertoa tarkkaa edistymää. Toki edistymät ovat aina arvioita yksittäistuotannossa,
mutta esimerkiksi koko työvaiheen läpimeno voi vaatia paljon enemmän tunteja,
kuin mitä siihen on suunniteltu. Näin syntyy yli 100%:n edistymiä, mikä taas
aiheuttaa ongelmia koko projektin edistymien arvioinnissa. Lisäksi Baan järjestelmä antaa mahdollisuuden myös suunniteltujen tuntien syöttämiseen jo
vaiheistamisen ohessa. Kuitenkaan tätä ei tähän asti ole tehty Makronilla, joten
tämä aiheuttaisi myös muutoksia työnsuunnittelussa. Jos tämä muutos tehtäisiin
työnsuunnittelun,
saataisiin
Baan-tuotannonohjausjärjestelmästä
myös
ulos
konekohtaiset kuormitukset. Tämä olisi hyvä työkalu työjonoja koneittain
laadittaessa. Työnsuunnittelun kanssa käytyjen alustavien keskustelujen pohjalta
20
näyttää siltä, että ainakin työnsuunnittelussa tämä uudistus olisi tervetullut apu
heidän työhönsä.
”Automaattinen” edistymien seuranta on siis mahdollista toteuttaa Baanjärjestelmää hyödyntäen, mutta sen toteuttaminen vaatii tarkan suunnittelun ja
kartoituksen muutoksista. On kuitenkin selvää, että yrityksen kasvaessa on jokin
järjestelmä oltava edistymien seurantaan. Käsin aikataulujen läpikäyminen ja
edistymien päivittäminen on suurilla tuotantomäärillä vaikeaa ja hidasta, joten
muutoksia tälle osa-alueelle on tulossa.
5.3.
Edistymien jatkuva päivittäminen
Edistymien läpikäynti keskitetysti tuotantopalaverissa on pitkä ja hidas työvaihe
viikoittain läpikäytäväksi. Työvaihetta helpottamaan voisi aikatauluja alkaa pitää
yllä jatkuvasti. Tämä tosin vaatii tähän työhön nimetyn henkilön. Näin toimittuna
operatiivisen toiminnan johtajan vetämä viikoittainen tuotantopalaveri voitaisiin
käyttää muiden tuotantoon liittyvien asioiden läpikäymiseen. Lisäksi saatavilla
olisi lähes reaaliaikaista tietoa yrityksen kaikille osastoille. Tässä olisi myös yksi
tulevaisuuden kehittämishanke.
21
YHTEENVETO
Kaiken kaikkiaan työ oli haastava. Oli mielekästä suunnitella ja toteuttaa näin
suuri projekti. Ehdin vielä näkemään koko työn oikeasti käytännössä. Tämä oli
hyvin palkitsevaa. Projektissa jäi vielä paljon parannettavaa ja kehitettävää.
Kyseessä on kuitenkin 0-versio, joten voin olla melko tyytyväinen toteutukseen.
Omat taitoni Excelin käyttäjänä kasvoivat paljon tämän projektin aikana. Toivon,
että jatkossa näistä taidoista on hyötyä itselleni ja toivon järjestelmästä olevan
apua
Makronin
tuotannon
ohjauksessa.
Tulevaisuuden
kehittämiskohteet
tuotannonohjauksen osa-alueella Makronilla kohdentuvat kuormituksen ja
aikataulutuksen parempaan hallintaan. Tätä pohjaa käyttäen on mahdollista luoda
uusia toimintoja tuotannonsuunnittelun avuksi.
6. LÄHTEET
Aulanko, V. 1993. Tee tulosta, PK-yrityksen talous ja tuotanto. Tammer-Paino
Oy, Tampere.
Boncamper, I. 1995. Tuotannonsuunnittelu, Wettenhoffin käsi- ja
taideteollisuusoppilaitos. 2. korjattu painos. Hämeen
ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna.
Kauppinen, P., Kivistö, I. & Strömberg, O. 1985. Tuotannonohjaus
metalliteollisuudessa. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Mäkelä, P. & Stenlund, H. 1995. Projektijohtaminen, Toiminnanohjaus
verkostotaloudessa. Hakapaino, Helsinki.
Sjölander, S. 1982. Tuotannonjohdon käsikirja. (Alkuperäisen ruotsinkielisen
teoksen Produktionsledning suomentanut Ruotsalainen, M.). Oy YläVuoksi, Imatra.
Makron Oy. 2007 [verkkojulkaisu]. [viitattu 20.1.2007].
Saatavissa:www.makron.com
Makron Oy. 2007 [intraverkko]. [viitattu 20.1.2007].
7. LIITTEET
Liite 1 Pientyölista
Liite 2 Aikataulupohja
Liite 3 Aikataulujen teko-ohje
Aikataulujen tekeminen Excel pohjista
1. Etsi sopiva aikataulupohja kansiosta M:/Projektit/Aikataulut/Pohjat
2. Avaa pohja ja tallenna heti PCS numerolla (Ei kuvauksia mukaan, vain esim
”306123.xls”, ei ”306123 Hakku.xls”) kansioon M:/Projektit/Aikataulut . Jos
kyseessä on monen projektin rypäs tallennetaan se muodossa ”306123-126.xls”.
Eli alkuprojekti-kolme viimeistä numeroa viimeisestä projektista. Näin nimettynä
linkitys toimii moniprojektin ja yksittäisten projektien välillä.
3. Täytä punaisella merkityt kentät.
4. Jos tarvitsee muokata tunteja muokkaa vain tehtäväkohtaisesti janoja. Eli
Budgeted time sarakkeeseen EI SAA MUUTTAA ARVOJA!!!
5. Muista lopuksi tallentaa syntynyt aikataulu. Lähetä aikataulu jakeluna Matti
Kangasmäki ja Juhani Valtari sekä muut asianosaiset.
Liite 4 Päivitystyökalu
Liite 5 Moniprojektin malli
Liite 6 Moniprojektin ohje
“Moniprojektin” lukeminen ja käyttö
1. Avaa M:/Projektit/Aikataulut/KuormitusA.xls
2. Taulukkoa luetaan seuraavasti.
Lisäksi Yht h kertoo kokonaistunnit riville, Valmis vko kertoo valmistumisviikon
sekä Työns. vastuullisen työnsuunnittelijan.
3. Klikkaamalla kerran ko projektin kohdalla Aikataulu sanaa, avautuu ko
projektin aikataulu. Jos projektille ei tehdä omaa tarkempaa aikataulua täytyy se
etsiä pientöiden aikataululistalta joka avautuu klikkaamalla kerran Pientyö sanaa.
Kokonaistunnit on jaettu viikoille.
Liite 7 Opinnäytetyön teon aikainen harjoittelupäivikirja
Harjoittelupäiväkirja
Johdanto
Tämä on Esa Luostarisen pitämä päiväkirja kesän/syksyn
2006 ohjatusta harjoittelusta.
Tiistai 2.5
Työt alkoivat, ei ihmeitä. Verkko jumissa => alkuun ei saa
oikein tehtyä mitään. Samasta tuntuu jatkuvat kuin mihin
jäi syksyllä.
Keskiviikko 3.5
Projektimapin tekoa, hyväksytyt toimittajat listan päivitys ja
muokkaaminen, uusia on tullut sekä joitain jäänyt pois.
Baanista näiden luokitukset ja hyväksyminen toimittajaksi.
Torstai 4.5
Projektimappi, Hyväksytyt toimittajat listaa eteenpäin,
paljon hyväksyttäviä vielä
Perjantai 5.5
Projektimapin teko, toimittajalista (haku systeemi: hakee
toimittajan yhteystiedot joko A) Excelistä tai B) jos ei löydy
niin internetistä
Maanantai 8.5
Edistymäraportit, projektimapin teko, toimittajalista
(yhteenvedot ja tunnusluvut)
Tiistai 9.5
Hintatietoja akselistoista
Keskiviikko 10.5
Hintatietoja, toimittajalista
Torstai 11.5
Toimittajalista (Tuplat pois listalta)
Perjantai 12.5
Akselistojen tilanteen kartoitus (materiaalit, työvaiheet,
ostot Baanista).
Maanantai 15.5
Loman odottelua, puolipäivää töissä. Toimittajalistan
hiomista
Tiistai16.5-Tiistai 23.5 Bulgariassa!!!
Keskiviikko 24.5
Loman jälkeen töihin. Projektimappi, toimittajalista
Torstai 25.5
Helatorstai!
Perjantai 26.5
Vapaa
Maanantai 29.5
Hiljainen päivä, rästihommia pois + opinnäytetyön aiheen
etsiminen/mietintä
Tiistai 30.5
Planet opiskelua lisää, uusia raportteja saatava ulos.
Keskiviikko 31.5
Projektimappi + Planet
Torstai 1.6
Baan ”koulutusta”, Myyntitilaukset. Myytitilausten vienti
koneelle siirtyy osaksi minun toimenkuvaa. Muutama
myyntipalaveri
Perjantai 2.6
Myyntitilaukset, Planet projekteja, edistymäraportit
Maanantai 5.6
Kesätyöntekijät tuli taloon, Planet hommia
Tiistai 6.6
6.6.2006 eli ”666” päivä. Planet + toimittajalistan päivitys
Keskiviikko 7.6
Toimittajalista, hintatietoja akselimateriaaleihin.
Torstai 8.6
Toimittajalista, editymäraportit, Planet aikataulujen teko
Perjantai 9.6
Planet, toimittajalista, projektimappi
Maanantai 12.6
Planet (aikatauluja), toimittajalista, myyntitilauksia
Tiistai 13.6
Planet, aikataulut
Keskiviikko 14.6
Materiaalitarve laskenta (uusi asia)
Torstai 15.6
Materiaalitarve laskenta,. Kannatuspalkkien
kustannuslaskenta
Perjantai 16.6
Kannatuspalkkien kustannuslaskenta, Planet
Maanantai 19.6
Toimitusvarmuus laskenta
Tiistai 20.6
Planet, omat hommat
Keskiviikko 21.6
Edistymäraportit, palkkien kustannukset, Planet
Torstai 22.6
Planet, kustannukset
Perjantai 23.6
Juhannusaatto, vapaa
Maanantai 26.6
Planet
Tiistai 27.6
Käytetyt tunnit projekteista yhteenvetoon,
Keskiviikko 28.6
Planet
Torstai 29.6
Editymäraportit, myytitilaus
Perjantai 30.6
Myyntitilauksia, yksi myyjistä (Kaven) jää lomalle, minä
tuuraan, eli paljon myyntitilauksia tiedossa.
Maanantai 3.7
Ontelolaattasahojen katelaskenta
Tiistai 4.7
Ontelolaattasahat jatkuu, tunnit eivät viimeisessä ole
linjassa muiden kanssa.
Keskiviikko 5.7
Myyntitilauksia, edistymäraportit, ontelolaattasahojen
seuranta pohja
Torstai 6.7
Myyntitilauksia, Planet aikataulut, Ontelolaattasahojen
seurantaan työkalu
Perjantai 7.7
Tarjouskyselyitä
Maanantai 10.7
Planet, myyntilauksia
Tiistai 11.7
Myyntitilauksia, puuttuvia mittoja kuvista (Andritzilta)
Keskiviikko 12.7
Myyntitilauksia, edistymäraportit
Torstai 13.7
Edistymät (Akselistot, rummut ja rullat) (jatkossa pientyö
lista)
Perjantai 14.7
Edistymät jatkuu
Maanantai 17.7
Toimittajat (päivitys + uutta toimintoa)
Tiistai 18.7
Toimittajalista, Myyntitilauksia, baanista hintatietoja
Keskiviikko 19.7
Hintatiedot jatkuu, tuntiraportointia
Torstai 20.7
Edistymäraportit, kuvia koneelle
Perjantai 21.7
Projektimapin päivitys (Cyber-saha). Kuvien tulostus ja
edistymäraportit.
Maanantai 25.7
Tuntiraportointi. Exceliin laskenta pohja, johon voi
Baanista tuoda b2win kautta taulukon ja taulukko laskee
tunnit tehtävittäin.
Tiistai 26.7
Tuntiraportointi jatkuu
Keskiviikko 27.7
Talvella keskeytettyjä töitä jatketaan. Tilanteen kartoitus,
osien etsintä ja merkkaus.
Torstai 28.7
Edellinen jatkuu.
Perjantai 29.7
Projekti/työntekijä/tehtäväkohtainen tuntitaulukko. Sama
kuin edellinen laskentapohja.
Maanantai 31.7
Laskutukseen meneviä töitä paljon, valmiiksi kuittaukset.
Tiistai 1.8
Lyhyt päivä, aikaisemmin pois muuttohommiin.
Keskiviikko 2.8
Baan => excel muunnos ohjeistusta ja näiden raporttien
käyttö tuotannon työkaluna. Ohje Valmiiksi ja opastuksen
miettiminen.
Torstai 3.8
Pientyö listan seuranta. Paljon akselistoja olisi saatava
valmiiksi. Lista ja kiireysjärjestys, sekä tuotantoon listat
joiden mukaan tehdään.
Perjantai 4.8
Pientyö lista jatkuu, edistymäraportit. Alihankintaan lähetys
ja asiakirjat.
Maanantai 7.8
Kuukausittain ajettavat myynnit toimialoittain,
laskentapohjan teko.
Tiistai 8.8
Myynnit jatkuvat, kuvia polttokoneelle.
Keskiviikko 9.8
Lisää kuvia, laskentapohjia ja käyttöohjeita
Torstai 10.8
Edellisen päivän toisinto, projektimappi
Perjantai 11.8
Edistymäraportit, 3.8 tehdyn pientyölistan edistymien
seuranta. Hienokuormituksessa hieman ongelmia.
Ehdottivat jopa opinnäytetyön aiheeksi!
Maanantai 15.8
Pientyölistan töiden edistymät, baan:iin tekstien
muuttamista. Esim osatotilauksiin tulee osin väärä teksti,
joka on käsin korjattu. Nyt valmis teksti oikein.
Tiistai 16.8
Palvelus vuosilahjojen jako tilaisuus, valokuvaaminen.
Excel laskenta pohjia.
Keskiviikko 17.8
Laskenta pohjat, edistymäraportit.
Torstai 18.8
Toimittajalistan päivitystä, maanantaina alkaa auditointi.
Perjantai 19.8
Edistymäraportit, toimittajalistan päivitys jatkuu.
Maanantai 22.8
Auditointi alkaa, toimittajalistan päivtys valmiiksi.
Laskentapohja (tunnit/kustannukset). Toimittajien
toimitusvarmuus, vuoden alusta sekä 2004-6/2006 tilasto.
Tiistai 23.8
Toimitusvarmuus ja toimittajalistan ”julkaistava versio”
(volyymit pois sekä linkitys alkuperäiseen listaan.
Keskiviikko 24.8
Opinnäytetyöhön aihe?? Hienokuormitus ja toteuts sekä
mahdollinen simulointi (tuotteena teräsegmentit). Kiertää
riittävästi tuotannossa, joten lähes kaikki osa-alueet tulevat
mukaan simulointiin.
Torstai 25.8
Laskentapohjia, akselistojen tilanneseuranta
Perjantai 26.8
Edistymäraportit
Maanantai 29.8
Nimikelistojen muokkausta.
Tiistai 30.8
Lyhyt päivä, muuttoasioita loppuun.
Keskiviikko 31.8
Nimikelistalle vakiotoimittajia
Torstai 1.9
Nimikelista jatkuu, opinnäytetyön aihe varmistui.
Edistymäraportit.
Perjantai 2.9
Edistymäraportit, aikatauluja planettiin
Maanantai 4.9
Laskentapohjia, opinnäytetyötä, kuvien etsiminen/tulostus
Tiistai 5.9
Lyhyt päivä, auto huoltoon
Keskiviikko 6.9
Myynnit vuoden alusta toimialoittain/asiakkaittain
Torstai 7.9
Tuntierittelyjä
Perjantai 8.9
Tuntien erittelyyn laskentapohjaa
Maanantai 11.9
Edistymät, hintatietoja monitoimikoneeseen
Tiistai 12.9
Ostohistoriaa tarjousta varten, tuntien laskentapohja jatkuu.
Keskiviikko 13.9
Sairasloma
Torstai 14.9
Sairasloma
Perjantai 15.9
Sairasloma
Maanantai 18.9
Projektimappia, Viikkoraportointi laskenta
Tiistai 19.9
Viikkoraportointi jatkuu
Keskiviikko 20.9
Viikkoraportointipohjaa, kuvien tulostus
Torstai 21.9
Tuntilaskentapohjan muokkausta sekä edistymien aloitus
Perjantai 22.9
Edistymät loppuun, Toimittamattomat myynnit
laskentapohja (ennen viikkoraportointi)
Maaantai 25.9
Pientyöt listan pohja loppuun, käytön opastus sekä
lopullinen käyttöönotto. Projektimappi + kopio vanhasta
Tiistai 26.9
Käytön opastus jatkuu, aikatauluja planettiin
Keskiviiko 27.9
Planetista uusi versio, hieman eroavaisuuksia. Edistymät
jatkossa uudessa excel muodossa. Tietojen siirto Planet =>
Excel. Opinnäytetyö tästä aiheesta!!!
Torstai 28.9
Toimittajalistaan työkalu päivitystä varten + Planet => baan
siirto
Perjantai 29.9
Toimittajalistan päivitystyökalu jatkuu, edistymät + Planet
=> baan siirto
Maanantai 2.10
Toimittajalistan päivitys, Toimittamattomien myyntien
päivitys + Planet => baan siirto
Tiistai 3.10
Edistymiä vaaditaan, en ole saanut niitä.
Ontelolaattasahojen katelaskenta, Planet => baan siirto
Keskiviikko 4.10
Ontelolaattasahojen katelaskenta, projektimappeja, Planet
=> baan siirto
Torstai 5.10
Edistymät, Tuotantotilanne pohja käyttöönotto ja opastus.,
Planet => baan siirto
Perjantai 6.10
Edistymäraporttien ajon opetusta, omien laskentapohjien
käytön opastus, Planet => baan siirto
Maanantai 9.10
Toimittamattomat myynnit listan päivitys ajantasalle, Planet
=> baan siirto
Tiistai 10.10
Planet aikataulut excel pohjiin
Keskiviikko 11.10
Planet aikataulujen siirto jatkuu. Urakka on kohtuullinen ja
aikatauluna torstai.
Torstai 12.10
Aikataulut loppuun + edistymien päivitys ja lähetys
Perjantai 13.10
Excel aikatauluille ”Moniprojekti”. Tällä hallitaan
kokonaisuutta ja mukana varjoaikataulu.
Maanantai 16.10
Pakkalistoja Esipuristimeen, alatehtaalla käynti
Tiistai 17.10
Excel moniprojektin tekoa ja linkitystä, loput aikataulut
Exceliin
Keskiviikko 18.10
Pakkalistat loppuun, alatehtaalla osat kolleittain
Torstai 19.10
Excel moniprojektin hiomista, laskentapohjien kasaaminen
paketiksi ja päivitys.
Perjantai 20.10
Harjoitteluraportti valmiiksi, edistymäraportit
Maanantai 23.10
Aikatauluja lisää, aikataulupohjista ”kirjasto”.
Aikataulusysteemiin ohjeistusta julkaisua varten.
Tiistai 24.10
Tuntiyhteenveto työntekijöittäin muutamasta projektista.
Keskiviikko 25.10
Aikataulujen koulutus ja tiedotus
Torstai 26.10
Aikataulut jatkuvat, edistymät, hintatietoja teräslevyistä.
Perjantai 27.10
Työt loppuu!!!
Fly UP