...

LÄHILIIKUNTAPAIKKA-AVUSTUKSEN HAKEMINEN Kempele Linnakangastalon lähiliikuntapaikka Outi

by user

on
Category: Documents
3

views

Report

Comments

Transcript

LÄHILIIKUNTAPAIKKA-AVUSTUKSEN HAKEMINEN Kempele Linnakangastalon lähiliikuntapaikka Outi
LÄHILIIKUNTAPAIKKA-AVUSTUKSEN HAKEMINEN
Kempele Linnakangastalon lähiliikuntapaikka
Outi Tuomivaara
Opinnäytetyö
Kevät 2010
Maisemasuunnittelun koulutusohjelma
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Tuomivaara,
Outi.
Linnakangastalon
Lähiliikuntapaikka-avustuksen
lähiliikuntapaikka.
Oulu
hakeminen.
2010.
Kempele
Oulun
seudun
ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. 31 sivua + 24 sivua liitteitä.
TIIVISTELMÄ
Lähiliikuntapaikat
ovat
liikuntapaikkarakentamisen
olleet
vuodesta
rahoituksessa
2000
strategisena
saakka
valtion
painopistealueena.
Niiden rakentamiseen on ollut haettavissa veikkausvoittovaroista myönnettävää
valtionavustusta. Valtionavustusta on ollut mahdollista saada myös koulupihoilla
oleviin lähiliikuntapaikkoihin, jotka ovat koulupihatoiminnan lisäksi vapaasti
yhteisessä liikuntakäytössä.
Opinnäytetyön
aiheena
Linnakangastalon
lääninhallitukselta
2011
–
lähiliikuntapaikka-avustuksen
lähiliikuntapaikalle,
vuonna
lähiliikuntapaikka-avustuksen
suunta
on
raportin
joka
2008.
valtionavustusta
Opinnäytetyössä
perusteita
pohjalta.
sai
Valtion
Työssä
hakeminen
käydään
Oulun
läpi
liikuntapaikkarakentamisen
on
käytetty
myös
muita
lähiliikuntapaikka-avustukseen liittyviä lähteitä, sekä haastateltu PohjoisPohjanmaan Ely-keskuksen liikuntatoimentarkastajaa. Avustushakemukseen
liittyvä prosessi on käsitelty hakemuksen teosta loppumaksatukseen.
Suunnittelutyön lähtöaineistona on käytetty Kempeleen kunnalta saatua
karttamateriaalia, sekä alueelle tehtyjä luonto- ym. selvityksiä. Työn tilaajana
toimi Kempeleen kunta.
Opinnäytetyön tuloksena on laadittu Linnakangastalon pihan tarkennettu
yleissuunnitelma, sekä lähiliikuntapaikka-avustushakemus liitteineen.
Avainsanat:
Kempele,
Linnakangastalo,
avustushakemus.
2
lähiliikunta,
liikuntapaikat,
Tuomivaara, Outi. Applying for monetary aid for an exercise environment.
Kempele Linnakangastalo exercise area. Oulu 2010. Oulu University of Applied
Sciences. Thesis. 31 pages + 24 pages of appendices.
ABSTRACT
Since 2000 there has been a push to use government funding to improve local
exercise areas. Government funding has been available for these projects via
proceeds from Veikkaus, the national gaming company. Funding has also been
available to improve those school exercise areas, which are open to the public
as well.
The subject of the thesis was to apply for a local sports facility grant for the
exercise area of Linnakangastalo, which received a government grant from the
Provence of Oulu in 2008. The thesis will analyze the principles of the grants for
exercise areas in the government report for building exercise environments for
the year 2011. This thesis also uses other reports concerning the funding of
exercise areas. An interview with the inspector of recreational activities from the
local Centre for Economic Development, Transport and the Environment was
used. The entire process of applying for the grant is covered, from filling out the
application to implementation and budgeting.
The main reference materials for the work were map configurations and
environmental reports from the municipality of Kempele. The work was
commissioned by the municipality of Kempele.
This thesis resulted in an environmental plan for Linnakangastalo and an
application for monetary aid for planning and building new exercise
environments.
Keywords: Kempele, Linnakangastalo, exercise environment, grant application
3
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ ...................................................................................................... 2 ABSTRACT ......................................................................................................... 3 1 JOHDANTO ..................................................................................................... 5 2 AINEISTO JA MENETELMÄT.......................................................................... 6 3 SUUNNITTELUKOHDE ................................................................................... 7 3.1 Kohteen sijainti.............................................................................................. 7 3.2 Kaavoitustilanne............................................................................................ 8 4.3 Koulurakennus ja sen käyttäjät ..................................................................... 9 4.4 Luonto ja maisema ...................................................................................... 10 5 LÄHILIIKUNTAPAIKKA .................................................................................. 12 5.1 Lähiliikuntapaikan määritelmä ..................................................................... 12 5.2 Linnakangastalon lähiliikuntapaikka ............................................................ 13 6 LÄHILIIKUNTAPAIKKA-AVUSTUS ................................................................ 15 6.1 Hakumenettely ............................................................................................ 15 6.2 Hakemuksen sisältö .................................................................................... 17 6.3 Viranomaisen tutustuminen kohteeseen ..................................................... 22 6.4 Avustuspäätös ............................................................................................ 22 6.5 Tarkastukset ............................................................................................... 23 6.6 Maksatushakemukset ................................................................................. 24 8 JOHTOPÄÄTÖKSET ..................................................................................... 27 9 POHDINTA .................................................................................................... 29 LÄHTEET .......................................................................................................... 30 4
1 JOHDANTO
Suoritin harjoittelua Kempeleen kunnalla kesällä 2006. Tuolloin oli suunnitteilla
uusi koulu Linnakankaalle. Koulu oli rakentumassa uudelle asuinalueelle, jossa
ei ollut vielä liikuntapaikkoja eikä leikkipuistoja. Suunnittelin koulun piha-alueen
monipuoliseksi lähiliikuntapaikaksi, joka toimii koko asutusalueen yhteisenä
liikuntapaikkana. Myöhemmin sain kuulla jaettavina olevista lähiliikuntapaikkaavustuksista, jolloin ehdotin tekniselle johtajalle, että hakisimme avustusta
kyseiseen kohteeseen. Hän lupasi hakea avustusta, jos hoitaisin itse
hakemusprosessin.
Tehdessäni
lähiliikuntapaikkahakemusta
en
löytänyt
esimerkkimateriaalia
hakemusta varten, jonka koin osittain vaikeaselkoiseksi, eikä tiedossa ollut
asioita, mitä hakemusprosessiin liittyy. Tästä syntyi ajatus tehdä opinnäytetyö
hakemusprosessista
ja
siihen
liittyvistä
lähiliikuntapaikalla.
Opinnäytetyön
tarkastuksista
tavoitteena
on
Linnakangastalon
antaa
lisätietoa
lähiliikuntapaikka-avustuksesta esimerkkikohteen avulla.
Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen, koska valtion liikuntapaikkarakentamisen
painopistealueena ovat lähiliikuntapaikat. Tuomalla esille avustushakemukseen
liittyvät asiat kynnys hakea avustusta toivottavasti pienenee myös pienemmissä
hankkeissa.
Opinnäytetyötä on ohjannut Oulun seudun ammattikorkeakoulussa yliopettaja
Pirjo Siipola.
5
2 AINEISTO JA MENETELMÄT
Suunnittelun pohjaksi Linnakankaan alueella tehtiin maastokäyntejä, joissa
kartoitettiin maaston korkeuksia, vesiolosuhteita ja mahdollisesti säilytettävää
kasvillisuutta. Maisemamorfologian opintojaksolla tehty maisemaselvitys antoi
lisätietoa alueesta opinnäytetyöhön. Alueella oli tehty pohjatutkimuksia ja
kairauksia ennen suunnitteluun ryhtymistä, jotta tiedettiin koulurakennuksen
perustamistapa.
Nämä
selvitykset
olivat
pohjana
alueen
suunnittelulle.
Suunnittelutyössä tarvittava kartta-aineisto, kuten asemakaava, pohjakartta ja
kiinteistörajat saatiin Kempeleen kunnalta.
Lähiliikuntapaikka-avustukseen
liittyvää
tietoa
on
haettu
kirjallisuudesta,
Internetistä sekä haastattelemalla Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksen
(ennen
vuotta
2010
Oulun
Lääninhallituksen
sivistysosaston) liikuntatoimen tarkastaja Ulla Silventoista.
Varsinainen
suunnitelma
on
tehty
AutoCAD
–
pohjaisella
Fiksu
vihersuunnitteluohjelmalla, sekä M-Color – väritysohjelmalla. Liikuntapaikan
perustamishankkeen
valtionavustushakemus
lomakkeelle NRO 12.
6
on
tehty
opetusministeriön
3 SUUNNITTELUKOHDE
3.1 Kohteen sijainti
Kempeleen kunta sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla kymmenen kilometriä Oulusta
etelään, maantieteellisesti pohjois-eteläsuunnasta katsottuna keskellä Suomea.
Vuonna 1940 kunnassa oli vain 1 747 asukasta, vuonna 2008 jo yli 15 000
(Kempeleen kulttuuriympäristöohjelma 2008, 8).
Linnakangastalo sijaitsee Kempeleen kunnassa Linnakankaan asuinalueella,
joka sijoittuu kunnan itäpuolelle. Linnakangas on suurimmaksi osaksi uutta,
lapsiperheiden suosimaa asuinaluetta ja se kasvaa tulevaisuudessa pohjoiseen,
kohti Oulun rajaa.
KUVIO 1. Suunnittelualueen sijainti (Kempeleen kunta)
7
3.2 Kaavoitustilanne
Linnakangas on uutta asuinaluetta, jonka rakentaminen on lähtenyt käyntiin
2000- luvun alussa. Alueen kaavoitusta hidastaa läheinen louhosalue, jossa
louhinta loppuu vuonna 2013. Kaavoitus etenee pikkuhiljaa pohjoiseen. Koko
Linnakankaan alueelle on laadittu kaavarunkoluonnos, jossa on suunniteltu
maankäyttö Oulun kaupungin rajalle saakka. Alueelle tulee pääasiassa
pientaloasutusta. Koulun lähialueelle on suunniteltu tiiviimpää rakentamista.
Nykyinen louhosalue siirtyy virkistys- ja vapaa-ajan käyttöön. Moottoritien
varrelle sijoittuu työpaikkarakentamista.
Linnakankaan osa-alueen kaava (kuvio 2) on vahvistettu vuonna 2002. Sen
jälkeen on alueelle tehty asemakaavan tekninen tarkistus, jossa voimassa oleva
asemakaava on sovitettu numeeriseen pohjakarttaan. Kaava on saanut
lainvoiman 20.4.2009. Asemakaavassa Linnakangastalo on merkitty Y –
merkinnällä, jolla tarkoitetaan yleisten rakennusten korttelialuetta. Alue on
merkitty kaavaan violetilla värillä. Pysäköinti- ja liikunta-alueet on merkitty
kaavaan ohjeellisena. (Asemakaavaselostus 2009.)
Laajemmassa tarkastelussa koko alue kytkeytyy sujuvasti koulun ympärille.
Reitit ja kulkuväylät on suunniteltu sujuviksi ja liikenneturvallisuus on otettu
huomioon mm. pääliikenneväylien alikulkutunneleilla. Läheinen Linnalähteen
puisto
lisää
koulun
mahdollisuuksia
liikuntapaikkana.
8
käyttää
aluetta
monipuolisena
KUVIO 2. Kaavakartta (Kempeleen kunta)
4.3 Koulurakennus ja sen käyttäjät
Linnakangastalo aloitti toimintansa syksyllä 2008. Rakennuksen kokonaisala on
6 898 m2, kerrosalan ollessa 6 022 m2. Tontin pinta-ala on 36 860 m2.
Linnakangastalossa on perusopetuksen 1 – 4 luokat, esikoulu, päiväkoti sekä
nuoriso- ja asukastilat. Syksyllä 2008 koulunsa aloitti 235 oppilasta ja
päiväkodissa aloitti 60 lasta.
Koulupäivinä piha-aluetta käyttävät koululaiset, päiväkoti sekä avoin päiväkoti.
Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu kotihoidossa oleville lapsille ja
perheille. Sen palveluita ovat varhaiskasvatuskerhot ja perheryhmät. Nuoriso- ja
asukastiloissa järjestetään iltaisin erilaisia kerhotoimintoja.
9
Linnakangas on suurimmaksi osaksi uutta asuinaluetta, jolla ei ole mitään
liikunnallisia
palveluja.
Linnakankaan
lähiliikunta-alueen
vaikutusalueelle
kuuluvat myös nyt jo rakennettu Linnakankaan eteläinen alue, sekä
Kokkokankaan asuinalue, jossa ei ole vastaavia liikuntapaikkoja. Alueesta
muodostuu tulevaisuudessa noin 6 000 asukkaan asuinalue, joista kouluikäisiä
on noin 800 henkilöä.
Tavoitteena on, että kouluympäristö kokoaa alueen
asukkaat liikkumaan yhdessä.
KUVIO 3. Linnakangastalo kaakosta kuvattuna.
4.4 Luonto ja maisema
Kempeleen kallioperä on jotunista savikiveä eli ns. Muhoksen muodostumaa.
Muhoksen muodostuman kontaktivyöhykkeessä esiintyy kalliopiikkejä, joissa
kallio ulottuu aivan maanpinnan läheisyyteen. Eräs tällainen piikki sijaitsee
Linnakankaan alueella, joka tuli esille alueen maaperätutkimuksissa ja katujen
rakentamisen yhteydessä. (Kempele Linnakankaan alueen ympäristöselvitys
2000, 3.)
Maaperäselvityksissä Linnakangastalon maanpinnassa on turvetta 0,1 – 0,5 m
ja sen alla oleva pohjamaa on routivaa silttistä hiekkaa ja lajittunutta silttistä
hiekkamoreenia (Linnakangastalo pohjatutkimus ja perustamistapaesitys 2006,
1.)
10
Ennen alueen rakentamista Linnakangastalon alue oli harvaa sekametsää.
Vallitsevina kasveina siellä olivat mänty (Pinus sylvestris), kuusi (Picea abies),
puolukka (Vaccinium vitis-idaea), mustikka (Vaccinium myrtillus) ja suopursu
(Rhododendron tomentosumn). Koulun alue oli suunniteltu niin tiiviiksi, että
siellä ei ollut mahdollista säilyttää olemassa olevaa puustoa. Lähistön
puistoalueet
jätettiin
luonnonmukaisiksi,
jotta
ympäristöstä
muodostuisi
luonnonläheinen.
Linnakankaan
alue
määritellään
maisemarakennetta
tarkastellessa
selännealueeksi ja sen reunavyöhykkeeksi. Näistä reunavyöhyke soveltuu
rakentamiseen. Rakentamisen ulkopuolelle suositellaan jätettäväksi yli 30 m
merenpinnan yläpuolella olevat alueet. (Kempele Linnakankaan alueen
ympäristöselvitys 2000, 11.)
Linnakangastalon vieressä sijaitseva, ylijäämämaista muotoiltu maamäki
muodostaa merkittävän maisemallisen tekijän alueella. Sen suunnittelussa on
otettu huomioon koulun piha-alue, joten Linnalähteen puisto muodostaa koulun
kanssa toiminnallisen ja maisemallisen kokonaisuuden.
Puistoalueelle
rakennetaan jalkapallokenttä ja Linnalähteen leikkipuisto. Mäen päältä kulkee
ulkoilureitti Kempeleen Köykkyristä Oulun Iinattiin.
11
5 LÄHILIIKUNTAPAIKKA
5.1 Lähiliikuntapaikan määritelmä
Lähiliikuntapaikka on uusi käsite. Suomeen lähiliikuntapaikan malli tuli Norjasta.
Länsi-Suomen lääninhallitus ja Nuori Suomi ry lähtivät suunnittelemaan
toimivaa mallia vuosien 2000 – 2001 aikana pilottiprojektilla. Aiemmin
liikuntarakentaminen
oli
lähinnä
urheilupaikkojen
rakentamista,
mutta
hankkeessa haluttiin saada koulupihojen rakentaminen valtion tuen piiriin
uudenlaisten liikunnallisten päämäärien avulla. Hankkeen seurauksena avattiin
Internetiin oma portaali www.lahiliikuntapaikat.info, jossa esitellään erilaisia
lähiliikuntapaikkahankkeita eri puolilta Suomea. (Antere 2005, 16–17.)
Väljän määritelmän mukaan lähiliikuntapaikka on lasten ja nuorten liikuntaan
sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaan tarkoitettu liikuntapaikka tai -alue. Se
on monipuolinen, ympärivuotinen ja vapaassa käytössä oleva, liikuntaan
soveltuva alue, paikka tai tila. Tarkoituksena ei ole tiukasti määritellä koko
käsitettä,
vaan
antaa
paikalliselle
luovuudelle
mahdollisuus.
(Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen. 14.3.2010.)
Opetusministeriön
mukaan
lähiliikuntapaikalla
tarkoitetaan
päivittäiseen
liikuntaan tarkoitettua, vapaassa ja maksuttomassa käytössä olevaa liikuntapaikkaa. Lähiliikuntapaikkojen helppo saavutettavuus on erityisen tärkeä
lapsiperheille (Karvinen & Norra 2001, 4). Lähiliikuntapaikan fyysinen toteutus
lähtee paikallisista tarpeista ja lähtökohdista, mutta keskeisinä tavoitteina
korostuvat aina myös paikan liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus
sekä viihtyisyys (Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Opetusministeriö.
15.3.2010). Perinteisellä liikuntapaikkojen rakentamisella ei lasten päivittäisen
liikkumisen ongelmaa ratkaista. Organisoidun urheilun tarpeisiin rakennetut
liikuntapaikat ovat usein lasten omatoimisen käytön kannalta ongelmallisia.
(Opettaja lehti. 7.4.2010.)
12
Edellä kuvatuista lähtökohdista ensisijaisia lähiliikuntapaikkojen sijoituskohteita
ovat siten esimerkiksi koulujen piha-alueet sekä asuinalueiden lähikentät ja puistot. Lähiliikuntapaikoille soveltuvia toimintoja ovat esimerkiksi erilaiset
palloilun pienpelialueet, liikunnalliset leikkipaikkavälineet, ulkokuntoilulaitteet,
rullalautailupaikat, hiihtomaat ja pulkkamäet sekä muut, monipuolisesti erilaisia
käyttäjäryhmiä palvelevat liikuntamahdollisuudet. (Liikuntapaikkarakentamisen
suunta 2011. Opetusministeriö. 15.3.2010.)
Lähiliikuntapaikan
käsitteeseen
sisältyy
myös
ajatus
siitä,
että
sen
suunnittelussa on otettu mukaan liikuntapaikan tulevat käyttäjät, esimerkiksi
koulujen opettajat ja oppilaat, päiväkotien henkilöstö, asuinalueiden ja
järjestöjen edustajat ja kunnan liikuntatoimesta vastaavat. Edellä esitetty
merkitsee käytännössä sitä, että lähiliikuntapaikkojen suunnittelu tulisi toteuttaa
pitkäjänteisesti ja mahdollisimman kattavasti eri osapuolia kuullen. Suunnittelun
alkuvaiheessa
olisi
hyvä
olla
jo
alustavasti
yhteydessä
valtionapuviranomaiseen. (Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen. 14.3.2010.)
5.2 Linnakangastalon lähiliikuntapaikka
Linnakangastalon suunnittelijana toimi Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy Oulusta.
Koulurakennuksen
suunnittelu
loi
raamit
piha-alueen
jäsentelylle.
Kun
koulurakennus ja toimintojen paikat olivat muotoutuneet kohdalleen, liityin
mukaan suunnittelutiimiin. Suunnittelun edetessä mukana olivat myös Ylikylän
koulun opettajat ja osa oppilaista. Näin mukaan saatiin osallisia eri hallinnon
aloilta sekä alueen tulevia käyttäjiä.
Lähtökohtana on ollut leikin yhdistäminen liikkumiseen ja oppimiseen. Leikki on
lapselle hauska, luonnollinen ja turvallinen keino liikkua. Liikuntaleikit kehittävät
tunnetusti myös lapsen liikunnallisia taitoja: kiipeily, juoksu, ryömiminen ja
pomppiminen – kaikki hyviä keinoja kohottaa paitsi mieltä, myös kuntoa.
13
Lähiliikuntapaikka koostuu koulun piha-alueesta, jossa on monipuolinen
välineistö leikkeihin ja liikuntaan. Sinne sijoittuvat myös pelikenttä pallopeleille,
jääkiekkokaukalo, juoksurata, kuularinki ja pituushyppypaikka. Kenttien käytön
tavoitteena on ympärivuotinen käyttö, joten esim. pallokenttä toimii talvisin
luistinratana.
Leikkivälineiden valinnassa on huomioitu kaikkien lasten tarpeet. Kaikille eri
ikäryhmille ja kehitykseltään erilaisille lapsille löytyy monipuolisia, innostavia ja
turvallisia leikkivälineitä. Ne kehittävät lapsen motoriikkaa ja antavat virikkeitä
uusiin erilaisiin ja kokeileviin leikkeihin. Niiden kautta lapsi voi kokeilla ja
kehittää fyysisiä kykyjään kiipeilemällä, keinumalla, tasapainoilemalla. Leikin
ohessa kehittyy luonnollisesti myös tasapaino, reaktiokyky, ketteryys ja voima.
Leikki voidaan nähdä myös linkkinä lasten ja aikuisten maailman välillä. Se
mahdollistaa yhdessä liikkumisen hauskalla tavalla kehittäen samalla yhteistä
kommunikaatiota. Leikin kautta aikuisella on aitiopaikka seurata konkreettisesti
lapsen kehitystä, kuten ryhmässä toimimisen taitoja ja lapsen liikunnallisia
ominaisuuksia ja kykyjä. Päiväkodin pihalle lasten leikkivälineet on valittu niin,
että lapsi saa aikuisilta apua toimintoja harjoittaessaan ja aikuinen on lapsen
lähettyvillä.
Sporttisten leikkivälineiden sijoittaminen lähelle nuorisotilojen sisäänkäyntiä
pienentää nuorison kynnystä tehdä jotain – rimpuilla jossakin.
Koulun
pihaa
suunnitellessa
ei
minulla
ollut
tietoa
lähiliikuntapaikka-
avustuksesta. Kuulin siitä opintoihini kuuluvalla julkisten alueiden suunnittelu opintojaksolla. Tuolloin mieleeni tuli ajatus hakea kohteeseen avustusta, koska
suunnittelun lähtökohdat ja itse suunnitelma antoivat siihen mahdollisuuden.
Kerroin kunnassa tekniselle johtajalle tällaisesta mahdollisuudesta. Hän vähän
epäröi asiaa, mutta lupasi allekirjoittaa hakemuksen, jos sellaisen teen.
14
6 LÄHILIIKUNTAPAIKKA-AVUSTUS
Valtion talousarvioon on otettu vuosittain määräraha avustusten myöntämiseksi
liikuntapaikkojen
rakentamiseen,
peruskorjaukseen,
hankkimiseen
ja
varustamiseen. Avustusten myöntäminen perustuu liikuntalain (1054/98),
opetus-
ja
kulttuuritoimenrahoituksesta
annetun
lain
(635/98)
ja
valtionavustuslain (688/2001) säännöksiin sekä valtion talousarvion ehtoihin.
Opetusministeriö ja lääninhallitukset ovat myöntäneet vuosittain valtion
talousarvioon otetun määrärahan puitteissa avustuksia liikuntapaikkojen sekä
niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeisiin. Avustuksia myönnetään
liikuntalain 8 §:n mukaan ensisijaisesti kunnalle tai kuntayhtymälle sekä kunnan
tai kuntayhtymän määräämisvallassa olevalle yhteisölle. Avustusta voidaan lain
mukaan myöntää myös muille yhteisöille. (Liikuntapaikkarakentamisen suunta
2011.
Opetusministeriö.
liikuntapaikkojen
15.3.2010.)
rakentamiseen,
Avustuksia
peruskorjaukseen,
voidaan
myöntää
hankkimiseen
ja
varustamiseen (Liikuntapaikkojen ja vapaa-aikatilojen perustamishankkeet.
Opetusministeriö. 15.3.2010).
Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen vuonna 2009 liikunnan edistämisen
linjoista. Sen mukaan valtionavustukset alle 50 000 euroa maksavien
liikuntapaikkojen rakentamiskohteisiin osoitetaan lasten ja nuorten sekä
terveyttä
edistävän
liikunnan
määrärahoista
(Liikuntapaikkarakentamisen
suunta 2011. Opetusministeriö. 15.3.2010).
6.1 Hakumenettely
Valtionapu
haetaan
opetusministeriöstä,
mikäli
hankkeen
rakentamiskustannukset ovat yli 700 000 euroa (alv 0 %). Pienemmissä
hankkeissa valtionapuviranomaisina toimivat alueelliset elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukset,
ennen
vuotta
2010
viranomaisina
toimivat
lääninhallitukset. Valtionavustusta ei kuitenkaan myönnetä kustannuksiltaan alle
15
15
000
euron
Arvioitaessa
hankkeen
hankkeisiin
täyttääkö
ilman
hanke
mainitun
arvonlisäverottomia
pääsääntöisesti
kohteisiin,
kunnallistaloudellisia
alarajavaatimuksen
kustannuksia.
joiden
erityisperusteita.
Avustusta
rakentamista
ei
tarkastellaan
myönnetään
ole
aloitettu.
(Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset. Opetusministeriö. Hakuopas.)
Avustushakemuksia
saa
opetusministeriön
Internet-sivuilta
www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikuntapaikkojen_ja_v
apaa-aikatilojen_perustamishankkeet?lang=fi.
Hakemus toimitetaan alueen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle opetusministeriön lomakkeella n:o
12 kuluvan vuoden joulukuun 31. päivään mennessä. (Liikuntapaikkojen
rakentaminen. Oulun lääninhallitus. 16.3.2010.)
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialue on Pohjois-Pohjanmaa ja
Kainuu. Alueelta tulee vuosittain 20–30 hanketta (kustannusarvio alle 700 000
euroa). Niissä hakijoina ovat kunnat, yhdistykset ja yritykset. Avustusta on
myönnetty mm. koulujen lähiliikuntapaikkoihin, urheilukenttien rakentamiseen ja
saneeraukseen, huoltotilojen rakentamiseen sekä hiekkatekonurmikenttien
rakentamiseen.
(Oulun
lääninhallitus.)
Vuosittain
jaettavan
avustuksen
kokonaismäärä vaihtelee, kysynnästä riippuen. Viime vuosina avustuksen
kokonaismäärä Pohjois-Pohjanmaan alueella on ollut 600 000 – 700 000 €
(Silventoinen 7.4.2010.)
Linnakangastalon
rakentamistyöt
olivat
alkaneet
syksyllä
2007
ennen
avustuksen hakemista. Kohteeseen oli kuitenkin mahdollista saada avustusta,
koska pohjatöiden rakentamisen aloitus oli alueen maanrakennustöiden osalta
kustannustaloudellisesti
yhteydessä.
järkevää
Linnakangastalon
tehdä
koulurakennuksen
lähiliikuntapaikan
pohjatöiden
perustamishankkeen
kustannusarvio oli noin 600 000 euroa (alv 0 %), joten hakemus toimitettiin
Oulun lääninhallitukselle.
16
6.2 Hakemuksen sisältö
Hakemuksen
rahoituksesta
oleellisin
sisältö
annetun
Perustamishankkeesta
lain
tulee
on
kuvattu
opetus-
säännöksessä
laatia
ja
37§
kulttuuritoimen
hankesuunnitelma.
hankesuunnitelma,
joka
toimitetaan
valtionapuviranomaiselle. Hankesuunnitelmaan tulee sisältyä pääpiirteittäinen
selostus hankkeesta, selvitys hankkeen toteuttamisen tarpeellisuudesta ja
toteuttamisajankohdasta
sekä
luonnossuunnitelmat
ja
kustannusarvio.
Suunnitelmassa on eriteltävä hankkeeseen sisältyvät toimitilat (tilaohjelma).
(Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki. Finlex. 2.4.2010.)
Hakemuslomakkeessa pyydettyjen tietojen ohella hakijan tulee erillisellä
selvityksellä laatia pääpiirteittäinen selostus hankkeesta ja selvitys hankkeen
tarpeellisuudesta. Näissä selvityksissä hakija esittää valtionapuviranomaiselle
hankkeen
liikuntapoliittiset
perusteet.
Ne
ovat
näkökohtia,
jotka
ovat
ratkaisevassa asemassa asetettaessa hankkeita kiireellisyysjärjestykseen.
Tämän vuoksi hankkeen yleiseen kuvaukseen ja hankkeen perusteluihin
kannattaa
kiinnittää
riittävästi
huomiota.
Mikäli
mahdollista
hankkeen
tarpeellisuutta ja arviota tulevasta käytöstä on hyvä perustella selkein
tunnusluvuin. Kuvauksessa on myös hyvä esittää karttapiirros, josta voidaan
arvioida hankkeen saavutettavuus tarkoitetulla alueella. (Liikuntapaikkojen
rakentamisavustukset. Opetusministeriö. Hakuopas.)
Hakemukseen liitetään L2-tasoiset (luonnospiirustukset) tai sitä tarkemmat
piirustukset sekä rakennustapaselostukset. Kustannusarvio esitetään eriteltynä
avustushakemuksen
kustannuserittelylomakkeen
mukaisiin
kustannuseriin.
Suositeltavaa on, että hakemukseen liitettäisiin hankkeen rakennusosa-arvio tai
vähintään
tilaohjelmaan
perustuva
tavoitehintalaskelma
(esim.
hankesuunnitemaan sisältyen) kustannustason arvioinnin helpottamiseksi.
Lisäksi
voidaan,
hanketyypistä
riippuen,
edellyttää
toimitettavaksi
valtionapuviranomaiselle myös muita rakennussuunnitteluun liittyviä asiakirjoja.
(Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset. Opetusministeriö. Hakuopas.)
17
Liikuntapaikkatyyppikohtainen,
tarkempi
erittely
liitteeksi
tarvittavista
rakennussuunnittelun asiakirjoista on liitteessä 1.
Linnakangastalon
lähiliikuntapaikan
avustushakemuksen
hakijana
oli
Kempeleen kunta. Yhteyshenkilöksi nimettiin Hannu Hietala, joka oli silloin
vapaa-aikatoimenjohtajana. Hakemukseen (liite 2) laitettiin lyhyt selostus
hankkeesta, jossa kerrottiin hankkeen sijainti, sen käyttäjät ja alueelle tulevat
liikuntapaikat. Hankkeen tarpeellisuutta perusteltiin rakentumassa olevalla
asuinalueella, jolta puuttuu liikuntapaikat. Hakemukseen liitettiin kartta (liite 3),
jossa kuvataan kunnan itäpuolella olevat liikunta-alueet.
Opetusministeriön huonetilaohjelma ja/ tai muu mitoitus – lomakkeeseen
merkitään tilat tai kenttähankkeiden päämitat. Linnakangastalon hankkeessa ne
olivat pesäpallokenttä ja jääkiekkokaukalo.
Kustannuserittely
tehtiin
hakemukseen
liitettävällä
opetusministeriön
lomakkeella. Koska lomake on hyvin suurpiirteinen ja emme voineet eritellä
kustannuksia tarkasti lomakkeen antamalla tavalla, teimme tarkemman
kustannusarvion
maanrakennuskohteiden
rakennusteknisistä
töistä
sekä
leikkivälineistä (liitteet 4 ja 5). Kustannusarvioon otettiin mukaan kasvillisuus ja
osa
pysäköintialueista.
Kasvillisuuden
mukaan
ottamista
perustelimme
visuaalisuudella ja alueen viihtyisyydellä. Mikäli alue on viehättävä, sinne
tullaan mielellään ja käytetään alueen peli- ja urheilumahdollisuuksia hyväksi
sekä koulupäivien aikana että vapaa-ajalla. Viihtyisyys imee alueelle myös
lasten vanhempia.
Hakemukseen liitettiin pihasuunnitelma (liite 11), koulun sähkösuunnittelijan
laatima sähkösuunnitelmapiirros, kaavakartta (kuvio 2), kaavarunkoluonnos
(liite 6), rakennusselostus ja rakennekerroskuvat. Rakennusselostuksen ja
rakennekerroskuvat laati Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy.
Vapaa-aikatoimenjohtaja Hietala ohjasi hakemuksen tekoa. Hänen ohjeensa oli,
että hakemusta tehdessä ei tarvitse huolehtia kaikkia tarvittavia liitteitä mukaan.
18
Valtionapuviranomainen pyytää puuttuvat selvitykset ennen hakemuksen
käsittelyä, joita hakemukseen mahdollisesti tarvitaan. Tärkeintä on muistaa
laittaa hakemus ajoissa eteenpäin.
Linnakangastalon valtionavustushakemukseen tuli helmikuussa 2008 pyyntö
täydentää
hakemusta.
Täydennettävät
asiakirjat
olivat
rakennuslupa,
lainhuutotodistus, talousarvio-otteet, pohjatutkimus ja perustamistapaselvitys,
pohjatutkimuskartat, mitoituspiirustus, kuivatus- ja viemäröintisuunnitelma sekä
hankesuunnitelma.
Rakennuslupa kouluhankkeelle oli myönnetty 26.4.2007. Se saatiin kunnan
rakennusvalvonnasta.
Lainhuutotodistus,
jolla
osoitetaan
kiinteistön
omistussuhteet ja mahdolliset kiinteistön vallintaan liittyvät rajoitukset, saatiin
kunnan mittausinsinööriltä. Talousarvio-otteet toimitettiin lääninhallitukselle
vuosilta 2006 – 2008.
Pohjatutkimuksen,
perustamistapaselvityksen
pohjatutkimuskartat
suunnittelua
varten
teki
Geobotnia
kesällä
Oy.
2006.
Ne
sekä
tehtiin
niihin
liittyvät
koulurakennuksen
Mitoituspiirustuksen
pohjana
oli
Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy:n asemapiirustus, jossa näkyi piha-alueen korot.
Siihen lisättiin kenttäalueiden mitoitus ja korkomerkintöjä. Kuivatus- ja
viemäröintisuunnitelman teki Insinööritoimisto Hannu Uusimäki Oy.
Linnakangastalon hankesuunnitelman laadinta oli aloitettu alkuvuodesta 2001.
Se hyväksyttiin valtuustossa 26.9.2002. Koska hankesuunnitelma muuttui, siitä
laadittiin muutettu hankesuunnitelma, joka hyväksyttiin valtuustossa 27.9.2004.
Tässä hankesuunnitelmassa on maininta valtionavustuksen hakemisesta
liikuntasalin
ja
urheilukentän
rakentamiseen.
Täydennettävät
asiakirjat
toimitettiin lääninhallitukselle helmikuussa 2008. Taulukossa 1 on kuvattu
Linnakangastalon lähiliikuntapaikka-avustushakemuksen liitteet, niiden tekijät,
sekä liitteiden numerot opinnäytetyössä.
19
Liikuntatoimentarkastaja Ulla Silventoisen mukaan hakemuksia pitää täydentää
useimmiten
rakennusteknisissä
suunnitelmissa.
Myös
aloittamisen
edellytyksissä (rakennuslupa, kaava, omarahoitusosuus) on usein puutteita.
Toisinaan hakemus on hakuohjeiden mukainen, mutta hankkeen sisältö voi
sisältää
puutteita
esim.
turvallisuudessa,
toiminnallisuudessa. (Silventoinen 7.4.2010).
20
esteettömyydessä
tai
TAULUKKO 1. Avustushakemuksen liitteet ja niiden tekijät, sekä liitteen nro
opinnäytetyössä.
LIITTEEN NIMI
LAATIJA/ TEKIJÄ
LIITTEEN NRO
Avustushakemus
Kempeleen kunta /
2/1
Outi Tuomivaara
Huonetilaohjelma
Kempeleen kunta /
2/3
Outi Tuomivaara
Kustannuserittely
Kempeleen kunta /
2/4
Outi Tuomivaara
Kartta liikunta-alueista
Kempeleen kunta /
3
Outi Tuomivaara
Kustannusarvio maanrakennustöistä
Kempeleen kunta /
4
Outi Tuomivaara
Kustannusarvio kalusteista
Kempeleen kunta /
5
Outi Tuomivaara
Sähkösuunnitelmapiirros
Suunnittelu SK-piirto Ky
Asemakaava
Kempeleen kunta / kaavoitus
Kaavarunkoluonnos
Arkkitehtitoimisto Pekka
6
Lukkarinen Oy
Rakennusselostus
Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy
Rakennekerroskuvat
Arkkitehtitoimisto Väisänen Oy
Rakennuslupa
Kempeleen kunta/
rakennusvalvonta
Lainhuutotodistus
Kempeleen kunta/
ympäristöpalvelut
Talousarvio 2006 - 2008
Kempeleen kunta/ sivistysosasto
Pohjatutkimus- ja
Geobotnia Oy
perustamistapaselvitys
Pohjatutkimuskartat
Geobotnia Oy
Mitoituspiirustus
Kempeleen kunta / Outi
Tuomivaara
Kuivatus- ja viemäröintisuunnitelma
Insinööritoimisto Uusimäki Oy
Hankesuunnitelma
Kempeleen kunta/ sivistysosasto
Pihasuunnitelma
Kempeleen kunta /
Outi Tuomivaara
21
11
6.3 Viranomaisen tutustuminen kohteeseen
Valtionapuviranomainen tutustuu hakuvaiheessa kaikkiin hankkeisiin. PohjoisPohjanmaan Ely-keskuksen alueella rakennustarkastaja Ilkka Jaara arvioi
hakkeiden rakennustekniset suunnitelmat. Tarkastuksia ja vierailuja tehdään
esisijaisesti hankkeiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi. (Silventoinen
7.4.2010.)
Linnakangastalon lähiliikuntapaikkaan viranomaiset tutustuivat keväällä 2008.
Mukana
olivat
Silventoinen,
Oulun
lääninhallituksesta
rakennustarkastaja
liikuntatoimentarkastaja
Ilkka
Jaara,
Ulla
opetusministeriöstä
rakennustarkastaja Mauri Peltovuori sekä Kempeleen kunnasta vapaaaikatoimenjohtaja Hannu Hietala ja minä suunnittelijana. Opetusministeriön
rakennustarkastaja oli mukana tutustumassa Linnakangastalon liikuntasalin
rakentamiseen,
johon
liikuntapaikkarakentamisen
tarkennettiin
oli
myönnetty
määrärahoista.
suunnittelualueen
avustusta
ministeriön
Tutustumiskäynnin
maaperätietoja
ja
yhteydessä
perusteita
valituille
perustamistaparatkaisuille.
6.4 Avustuspäätös
Opetusministeriö ja aluehallintavirastot tekevät vuosittaiset avustuspäätökset
tavallisesti
huhtikuun
–
toukokuun
aikana.
Opetusministeriön
päätösvalmisteluun kuuluu lausuntojen hankkiminen aluehallintavirastoilta
(kohteiden kiireellisyysjärjestys) ja valtion liikuntaneuvostolta. Pienempiin
hankkeisiin pyydetään lausunto alueelliselta liikuntaneuvostolta. (Silventoinen
7.4.2010.)
Avustuspäätöksestä
ilmenevät
säädökset,
joihin
päätös
perustuu
sekä
avustuksen määrä, saaja, käyttötarkoitus, avustuksen maksutapa ja -aika sekä
avustuksen käyttöehdot.
22
Valtion liikuntaneuvosto on hyväksynyt Liikuntapaikkarakentamisen Suunta asiakirjan,
johon
liikuntaneuvosto
on
kirjannut
asioita,
joihin
se
opetusministeriön asiantuntijaelimenä tulee kiinnittämään huomiota. Näitä ovat
liikuntapaikkojen
esteettömyys
ja
saavutettavuus,
kestävän
kehityksen
huomioiminen liikuntapaikkarakentamisessa, liikuntaolosuhteet edistämässä
tasa-arvoa,
laadukkaat
olosuhdetyössä
tehdään
ja
turvalliset
hallinnonalat
liikuntapaikat
ja
sektorit
ja
että
ylittävää
liikunnan
yhteistyötä
(Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Luettu 2.4.2010).
Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden ja peruskorjaushankkeiden avustus voi
kattaa neljäsosan hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista, ei kuitenkaan
enempää kuin 750 000 euroa. Useamman kunnan yhteisrahoituskohteessa tai
alueellisesti mittavassa ja merkittävässä hankkeessa avustuksen määrä voi
kattaa neljäsosan hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista, ei kuitenkaan
enempää kuin 900 000 euroa. Lähiliikuntapaikkojen osalta avustus on tasoltaan
30 – 50 % hankkeen arvioiduista kokonaiskustannuksista.
(Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Luettu 3.4.2010).
Linnakangastalon lähiliikuntapaikan avustuspäätös tehtiin 12.5.2008 (liite 7).
Siinä
Kempeleen
kunnalle
myönnettiin
valtionavustusta 87 000 euroa.
lähiliikuntapaikan
rakentamiseen
Avustussumma oli suurin, mitä Oulun
lääninhallitus oli koskaan myöntänyt toimialueelleen.
6.5 Tarkastukset
Avustuksen myöntänyt viranomainen tekee tarvittaessa tarkastuksia kohteessa.
Yleensä tarkastukset liittyvät hankkeen valmistumiseen ennen viimeisen
maksatushakemuksen käsittelyä. Tällöin käydään tutustumassa kohteeseen ja
tarkastamassa, vastaako hanke maksatushakemusta. Tarkastuksen tekee
useimmiten rakennustarkastaja. Lopputarkastuksessa arvioidaan myös se onko
rakennettu sitä mille valtio on rahoituksen antanut (Silventoinen 7.4.2010.)
23
Linnakangastalolla tarkastuksia oli kaksi, ensimmäinen tehtiin hankkeen
alkuvaiheessa, josta on kerrottu kappaleessa 6.3. Toinen tarkastus tehtiin kun
loppumaksatushakemus oli saapunut lääninhallitukselle. Tarkastuksessa olivat
mukana Lääninhallituksesta Ulla Silventoinen, rakennustarkastaja Ilkka Jaara,
sekä kunnasta vapaa-aikatoimenjohtaja Hannu Hietala ja minä. Tarkastuksessa
käytiin läpi kohteen rakennustyöt, vastasivatko ne hakemusta, sekä kalusteet ja
varusteet.
Olimme tehneet parannuksia kenttien kuivatukseen. Sinne oli
rakennettu salaojitusta ja sadevesikaivoja viereisen pyörätien rakentamisen
yhteydessä. Näillä töillä oli parantava vaikutus koko alueen kuivatukseen.
Kalusteet ja varusteet olivat suunnitelman mukaisia.
6.6 Maksatushakemukset
Avustus
maksetaan
Avustuksen
avustuksen
maksuaikataulu
saajan
ilmoitetaan
käytössä
olevalle
pankkitilille.
valtionapupäätöksessä.
Yleensä
avustus maksetaan useammassa erässä siten, että ensimmäinen erä (40 %
avustuksesta) maksetaan kun rakennustyöt on aloitettu, toinen erä (50 %)
maksetaan kun hankkeen valmiusaste on noin 50 %.
Loppuerä (10 %)
maksetaan sen jälkeen, kun hanke on valmistunut ja hankeselvitys toimitettu
valtionapuviranomaiselle.
Linnakangastalon
avustuksen
maksatus
haettiin
kahdessa
erässä.
Ensimmäinen maksatushakemus haettiin, kun rakennustöiden valmiusaste oli
65 % ja loput loppumaksatuksessa, kun kohde oli valmis (liite 8).
Rakennustarkastaja teki valmiusastetodistuksen maksatushakemukseen. Hän
kyseli minulta, missä vaiheessa rakennustyöt olivat, mitä oli tehty ja mitä oli
tekemättä. Kävimme myös paikan päällä kohteessa.
Avustuksen maksatusta varten on hyvä tiliöidä syntyneet kustannukset
tarkkaan. Tämä helpottaa kustannusten seurantaa ja hankkeen lopussa
hankeselvityksen tekemistä. Linnakangastalon hankkeessa lähiliikuntapaikan
24
kustannuksia
ei
voitu
eritellä,
koska
rakennustyö
toteutettiin
koulun
rakentamisen yhteydessä kokonaisurakkana.
Loppumaksatuksen yhteydessä tehdään hankeselvitys lomakkeella, joka tulee
avustuspäätöksen
mukana.
Hankeselvitykseen
laitetaan
tiedot
mm.
toteutuneesta kokonaislaajuudesta, avustuskohteen laajuudesta, toteutuneista
kustannuksista ja hankkeen alkamis- ja päättymispäivät. Hankelomakkeen
mukaan laaditaan opetusministeriön huonetilaohjelma tai muu mitoituslomakkeelle tiedot mitoituksista. Linnakangastalon hankkeessa ne olivat
kenttien toteutuneet pinta-alat. Lisäksi laaditaan kustannuserittely hankkeesta
opetusministeriön
lomakkeelle.
Loppumaksatukseen
tarvittavia
muita
mahdollisia liitteitä ovat selvitys muista avustuksista, tilintarkastajan lausunto
avustuksen
käyttämisestä,
todistus
kohteen
vakuuttamisesta,
rakennustarkastajan todistus hankkeen valmistumisesta, työvoimatoimiston
todistus työllisyysehtojen noudattamisesta ja selvitys liikuntaesteisyyden
noudattamisesta (Liikuntapaikkojen rakentamisavustukset. Opetusministeriö.)
Tarvittavat liitteet riippuvat siitä, onko avustuksen hakijana ollut kunta,
yksityinen
yhteisö
tai
työllisyysavustuksen
saaja.
Linnakangastalon
lähiliikuntapaikka-avustuksen muita liitteitä olivat ote kirjanpidosta (liite 9), sekä
rakennustarkastajan laatima rakennuskatselmuspöytäkirja (liite 10).
25
TAULUKKO 2. Loppumaksatuksen liitteet ja niiden tekijät, sekä liitteen nro
opinnäytetyössä.
LIITTEEN NIMI
LAATIJA/ TEKIJÄ
LIITTEEN NRO
Maksatuspyyntö
Kempeleen kunta /
8/1
Outi Tuomivaara
Hankeselvitys
Kempeleen kunta /
8/2
Outi Tuomivaara
Huonetilaohjelma
Kempeleen kunta /
8/3
Outi Tuomivaara
Kustannuserittely
Kempeleen kunta /
8/4
Outi Tuomivaara
Kirjanpito-ote
Kempeleen kunta /
9
Taloushallinto
Rakennuskatselmuspöytäkirja Kempeleen kunta /
Rakennustarkastaja
26
10
8 JOHTOPÄÄTÖKSET
Yhdyskuntasuunnittelulla ja kaavoituksella on merkittävä asema, kun luodaan
välittömiin
asumisympäristöihin
Liikuntapaikkarakentamisen,
suunnittelussa
otetaan
liikuntamahdollisuudet
houkuttelevia
arkiliikuntamahdollisuuksia.
yhdyskuntarakenteen
huomioon
rakennetun
laajasti
ympäristön
ja
kaikkien
ja
maankäytön
kansalaisten
luonnonympäristön
mahdollisuuksien osalta. Olen ollut mukana kaavoituksessa suunnittelemassa
uusia
kaava-alueita
ja
tässä
on
korostunut
maastokäyntien
merkitys
suunnittelun pohjana. Tällöin on mahdollista ottaa esille maastollisesti ja
luontoympäristön kannalta merkittävät kohteet, joita vaalimalla saadaan aikaan
omaleimainen asuinalue. Tämä lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja kannustaa heitä
liikkumiseen.
Koulurakennus sijoitetaan alueelle keskeisesti. Sillä on näkyvä ja aktiivinen rooli
kaupunkikuvassa. Tämä antaa lähtökohdan piha-alueen muodostumiseen
lähiliikuntapaikaksi. Lähiliikuntapaikan
rakentaminen asuinalueelle tarjoaa
asukkaille monenlaisia osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Liikunnan
keinoin voidaan edistää väestön hyvinvointia elämänkulun kaikissa vaiheissa.
Lähistöllä oleva liikuntapaikka tukee lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä,
ylläpitää kansalaisten työ- ja toimintakykyä, lisää ikäihmisten omatoimisuutta ja
elämänhalua sekä vahvistaa yhteenkuuluvuutta ja kansalaisyhteiskuntaa.
Lähiliikuntapaikkaa tai koulun pihaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon
mahdollisuus hakea kohteeseen lähiliikuntapaikka-avustusta. Tärkeää on luoda
sellaisia liikuntapaikkoja, jotka olisivat väestön käytettävissä riippumatta
harrastajien sukupuolesta tai asuinpaikasta tai mahdollisista liikkumis- ja
toimimisesteistä tai muista liikkujiin itseensä liittyvistä syistä.
Liikuntapaikkojen rakentamiseen tarkoitettu avustus on hyvä keino rahoittaa
hankkeita.
Nykyaikana
resurssit
ja
määrärahat
27
ovat
kunnissa
entistä
tiukemmalla joten kaikki mahdolliset tuet ovat tarpeen. Onneksi nykyaikana
arvostetaan liikunnan ennaltaehkäisevää hyvinvointia.
Lähiliikuntapaikka-avustuksen
hakeminen
on
samantapainen kuin muidenkin avustusten haku.
suunnitelma,
talousarvioon
varattu
oma
prosessi,
mutta
Lähtökohtana on hyvä
määräraha
hankkeelle
sekä
hankesuunnitelma. Avustusta kannatta hakea vaikka vajavaisin asiakirjoin,
koska avustuksen myöntämä viranomainen pyytää puuttuvat asiakirjat, joita
hakemukseen tarvitaan. Viranomaiset auttavat hakemusten teossa ja antavat
tietoa vastaavanlaisista hankkeista.
28
9 POHDINTA
Aihe opinnäytetyöhön muotoutui luonnollisesti koskemaan Linnakangastaloa,
koska olin tiiviisti mukana Linnakangastalon suunnittelussa, sekä hakemassa
siihen lähiliikuntapaikka-avustusta.
Avustuksen
hakemisprosessi
oli
mielenkiintoinen.
Projektin
vetäminen
omajohtoisesti antoi luottamusta omiin taitoihin ja oli mukava saada uusia
haasteita hakemusta tehdessä. Yhteistyö lääninhallituksen viranomaisten
kanssa tarkastuksissa oli opettavaista.
Lähiliikunta-avustuksen hakeminen yhdistää eri hallintokuntia. Meillä tarvittavia
tietoja haettiin tekniseltä, sivistys-, hallinto- ja talousosastoilta. Olin vasta tullut
töihin kuntaan ja hakemusprosessin kautta tutustuin useihin kunnanviraston
työntekijöihin. He antoivat apua minulle kiitettävästi omien työkiireidensä
lomassa.
Hakemusta tehdessä pääsin sisälle kunnalliseen päätöksentekoon, joka välillä
vaikutti
monimutkaiselta.
Myös
erilaiset
kirjanpitoasiat
selvisivät
hakemuskäsittelyssä. Ehkä tärkein asia, minkä opin työni aikana, liittyi juuri
kunnan toimintaan. Tällaisessa hankkeessa kaikki toiminnot ja työntekijät
linkittyvät jollakin tavalla toisiinsa.
Tämä avustushakemus ei jäänyt viimeiseksi, tein tälle vuodelle kaksi
hakemusta, joista toinen kyllä jätettiin tulevaisuuteen. Nyt odottelemme
päätöstä avustushakemukseen.
Menin alkuaan tekemään harjoittelua Kempeleen kunnalle ja ensimmäinen työni
oli Linnakangastalon suunnittelu. Opiskeluaikana on hyvä ujuttaa jalka
ovenrakoon nyt kun työpaikkoja alalla on vähän tarjolla.
29
LÄHTEET
Painetut lähteet:
Antere, J. 2005.Lähiliikuntapaikkojen rakentaminen kiihtymässä. Viherympäristö
15 (4), 16-17.
Karvinen, J.& Norra J. 2001. Länsi-Suomen läänin lähiliikuntapaikkojen
kokeiluhankkeet – loppuraportti- Länsi-Suomen lääninhallituksen julkaisu-sarja
no 19/2001. Turku: Länsi-Suomen lääninhallitus.
Kempele Linnakankaan alueen ympäristöselvitys. 2000.Ympäristätaito Oy.
Helenius, M., 2002. Uusi valtionapukelpoinen mahdollisuus. Opettaja 7.
Valtioneuvoston
periaatepäätös
liikunnan
edistämisen
linjoista
Opetusministeriön julkaisuja 2009:17
Verkkolähteet:
Kempeleen kunta. Internet-sivut. [www-dokumentti].
URL: <www.kempele.fi>. Luettu 16.3.2010.
Lähiliikuntapaikkojen
rakentaminen.
[www-dokumentti].
URL:<http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;351;9321;32191;8952
>. Luettu 14.1.2020.
Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. [www-dokumentti].
URL:<http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091705 >. Luettu 2.4.2010.
Liikuntapaikkojen ja vapaa-aikatilojen perustamishankkeet. Opetusministeriö.
15.3.2010. [www-dokumentti].
30
URL:<http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/liikuntapolitiikka/avustukset/Liikuntapa
ikkojen_ja_vapaa-aikatilojen_perustamishankkeet?lang=fi>. Luettu 15.3.2010.
Liikuntapaikkojen rakentaminen. Oulun lääninhallitus. [www-dokumentti].
URLhttp://www.laaninhallitus.fi/lh/oulu/siv/home.nsf/pages/466222D5A06583AC
C2256BEA001EF003?opendocument. Luettu 16.3.2010.
Liikuntapaikkarakentamisen suunta 2011. Opetusministeriön julkaisuja 2008:45
[www-dokumentti].
URL:<http://www.lahiliikuntapaikat.fi/files/lahiliikuntapaikat/Liitetiedostot/Liikunta
paikkarakentamisen_suunta_2011.pdf>. Luettu 16.3.2010.
Nuori Suomi ry. Lähiliikuntapaikka – tietopankki. [www-dokumentti].
URL:< http://www.lahiliikuntapaikat.info>. Luettu 17.3.2010.
Opettaja lehti 2002. [www-dokumentti].
URL:<http://www.oaj.fi/portal/page?_pageid=95,82089&_dad=portal&_schema=
PORTAL&key=61051>. Luettu 7.4.2010.
Oulun lääninhallitus. [www-dokumentti].
URL:<http://www.laaninhallitus.fi/lh/oulu/siv/home.nsf/pages/CF3B9215B9652C
E2C22571A0003CFC5D?opendocument>. Luettu 7.4.20100.
Muut lähteet:
Asemakaavaselostus. Kempeleen kunta. Linnakankaan osa-alue tekninen
tarkistus. 9.6.2009.
Linnakangastalo, pohjatutkimus ja perustamistapaesitys. 2006. Geobotnia Oy.
Silventoinen, U. Liikuntatoimentarkastaja. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus.
Sähköpostiviesti 7.4.2010.
31
26.4
250+
at50
9
1
250+
at50
19.5
19
20
21.5
16
10:118
10:118
T U L L I N P OL K U
27.
5
at50
KK
27.6
UR
28.3
VP
TIE
AN
UD
RA
250+
at50
250+
at50
250+
at50
28.4
250+
at50
250+
at50
250+
at50
250+
met at50
250+
250+ at50
at50
URITIE
PUKK
500+
at50
18%ar
SAVOTTAMETSÄ
250+
at50
250+
at50
.5
15
22
22.5
20
22
met
23.5
24
21
77
77
204
79 79
1082
28.707
9099
8162
13
45
216
VL
29.0
28.1
up
4
250+
at50
250+18363m2
250+
at50
at50
250+
at50
250+
250+
at50
at50
250+
at50
200+
at50
200+
at50
TU
K
K
IP
O
75
1878.88
1877.16
9100
2727
10:122
-102.72-
15466
SAVOTTAMETSÄ
23.2
14195
95
95
26.3
Savikorpi
Savikorpi
-151.09-
15101
10:118
10:118
2727
92
23.3
28.0
26.7
26.2
up
9101
8166
26.8
8158
31
73.00
31
25.6
1856
14889
89
16.74
24.1
14300
24.1
36
14900
1853
8159
24.2
25.0
120.70
AO
209
715
VU
86
TP
1
2
3
94
80
26
210
49
VL
VL
228
3
53
8
141
TP
54
90
4
71
2
5
63
20
225
211
91
52
AO
35
6
95
227
212
R
256
228
7
AO
34
55
42
39
226
43
56
32
1854
1854
KEMPELE
224
78
229
AKR
231
7
6
73
Asuinpienkerros- ja rivitalojen alue.
00
1855
208
AKR
10:118
1855
AKR
222
223
130 30
402-10-118-0-2
89.
84
.00
AO
YU
207
221
85
714
24.2
89
206
83
259
1084
25.710
KEMPELE
3432800
220
88
8160
23.1
KEMPELE
205
7205600
3431200
73
23.2
10:117
KEMPELE
219
KAAVAMERKINNÄT:
1
1
28.1
VL
218
20
23.3
10:115
88
14788
7205600
3
76
15776
66
27.1
26.2
24
27.1
217
U
112306m2
27.2
8165
LK
26.8
98
900m2
ET 50
KAAVARUNKOLUONNOS 1:10 000
VL
15667
10:114
10:114
up
26.7
VL
94
up
250+
at50
250+
at50
27.3
29.8
13894
250+
at50
200+
at50
27.5
28.7
27.1
at50
250+
at50
-545.45-
SAVOTTAPOLKU
4
200+
at50
97
AO-6
37457m2
29
TIE
2727
215
29.3
up
75296
1524
24.676
TA
200+
at50
up
21
12
12
0
24.8
24.8
203
402-10-118-0-2
OULUNTULLINTIE
9417
24.3
202
24.1
up
20.9
9278 1511
21.418
28
19.8
76
76
2472
22.9
896:4:1
22.4
14.1
18.9
a
.5
10
89
11189
0
21.1
896:4:1
24
18.6
4
24.2
21.2
10:89
4
at50
30
30
13504
10:118
10621
LS
9524m2
200+
28.4
1083
29.781
200+
200+ at50
200+ at50
500+
200+ at50
at50
met 200+ at50
200+ at50
10:118 l,to 50% 500+
200+ at50
13215m2
at50
200+ at50
27.3
200+ at50
at50
l,to 50%
l,to 50%
221997 m2
28
28
27.7
25
up
28.2
96
AO-4
29.1
16791m2
1700+atv43 0
le
6680m2
28.1
29759m2
3895
250+
at50
250+
at50
PA
200+
at50
met 200+
at50
250+
at50
250+
at50
250+
at50
250+
at50
met
250+
at50
111
AO-6
200+
at50
up
UJA
Metsokangas
250+
at50
IE
ARAK
28
met
IT
92p
AO
751.52
180+
at50
28.7
250+
OLU
MP
180+
at50
KASS
29
PU
220+
220+
at50
at50 met
11359m2
220+
220+ at50
at50
29
p
1550+atv38 0
18%ar
250+
at50
250+
at50
1350+atv33 0
18%ar
le
5338m2
VU
PÄ
UK
250+
at50
250+
at50
KÄ
180+
at50
20068m2
23
17
a
93
12893
250+
at50
592
pp
93
AO
met
-55.35-
a
896:4:1
250+
at50
91
AO
le
8:42
2525
13495
95
95
250+
1
at50 13301
p
p
11052m2
2727
OUL UN
VP
Linnakangas
Linnakangas
OU L U N T U L L I N P OL K
U
17085
92
12492
18.9
896:4:1
at50
6678m2
180+
at50
250+
at50
met
180+
at50
250+
at50
2626
HARTSUPUISTO
88
11988
1
11601
200+
at50
716.71
9.2
8
1717
18
LKU
14.2
VP
20.5
44:3
402-44-3-0-4
11401
1
10123
10124
at50
AO-7
250+
7419m2
250+
at50
21
1212
10:101
10122
10121
250+
at50
250+
at50
221.00
1756
250+
at50
17084m2
250+
250+
at50
at50
met
250+
250+
at50
at50
2929
SUPO
75
75
12375
67
67
11867
1756
171
171
250+
at50
250+
at50
250+
at50
23
15.8
595
595
vm
HART
15.6
1756
24415m2
le
8:44
8:42
lk
10582m2
17.0
250+
at50
200+
at50
250+
at50
250+
at50
27
27
16
16
10715
250+
at50
24
10435m2
pm(2000)
AO-4
14425
250+
at50
250+
at50
200+
at50
p
5
p
23.
18
le
264
15
250+
at50
25
200+
at50
98
1ap/50m2
23
VP
7300+atv18 25
4000
pp
13000
p
p
28
10
11002
22
A
K
16
78
12778
170
594
27
98
20000
1ap/50m2
27
72
KT
a
1002
91002
21
a-
10:122
TIE
1013
11013
IN
m
6
ID
NE
ON
SU
RT
TIE
HA
10906
KEMPELE
LINNAKANGAS
AO
Erillispientalojen alue.
YU
Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten alue.
TP
Työpaikka-alue.
VL
Lähivirkistysalue.
VU
Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue.
VV
Uimaranta-alue.
42
36
62
230
- 31
213
231
12
8
94
11
2
54
1
13
232
1
14
9
13
233
87
4
37
15
AKR
234
6
81
5
11
RM
49
41
51
17
AO
214
143
78
16
10
7
41
18
8
12
AO
1880
10
R
235
7
13
9
VL
20
19
8
32
14
232
18
15
43
236
705
32
100
1879
16
VL
101
27
21
3
22
237
31
6
234
238
14
5
102
4
23
2
60
137
1876
31
17
64
48
86
134
136
1874
AO
AO AKR
15
16
135
1
21
40
76
30
18
RM
Matkailupalvelujen alue.
LP
Yleinen pysäköintialue.
531
75
48
Loma- ja matkailualue.
34
1
20
W
19
2
W
91
Vesialue.
22
15
1870
1
14
5
49
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.
11
104
17
103
11
105
54
117
52
Moottoritie.
15
18
VV
26 238
106
64
42
19
Katu.
89
50
20
85
8
AO
21
13
105
90
5
AO
83
12
16
22
Katulinjavaraus.
82
23
VL
24
16
25
361
LP
26
31
27
28
18
14
2
1
5
VL
AO
17
19
29
AO
20
21
4
25
96
30
27
26
31
1
VL
25
80
15.6
AO
15.8
50
19.4
TP
5
14
4
AO
55
23
90
9
11
5
10
6
15
27005
AO
-34
7
9
8
13
Z
11
10
84
100
97
6
3
8
35
1797
3
6
10.3
9.5
10.3
79
2
18
13
7
mm
114
1
23
27
27002
AO - 3 4 5
15
24
16
10
z
9
10
8
10
KUJA
TAIKA
9
9
9
2
50
3
6
1
8
3
12
12
2
30
KUJA
12
200
200
12
115
8.9
8
10
8
12
z
8
15
218
19
7.5
II
8
16
8
10
217
11
1
6
28
a
31
58
7
II
II
1
I
5
19
8.5
le
II
4
10
10
53
52
54
3
t
55
57
49
45
Z
25
8.1
3
45
30
pp
18
12.2
6.6
88
6.7
41
42
Z
46
45
8
7
40
8
13
7
8.1
10
8
112
241
p
17
7
28
1 212
32
32
2634
AP - 3 1
1
11.8
15
10
109
7.3
VK
111
8
8
6.6
7.1
8.4
11.4
47
2
7
8.4
I
3
mm
2
a
2
z
Z
48
2
17
1
1
11.8
14
10
27026
7
6
AO - 3 4
17
II
24
1
22
87
18
e=0.20+var0.04
3
4
2
23
VL
21
5
60
19
20
mm
13
79
92
35
38
80
1
34
90
89
71
1
1
35
2651
2
AO
95
LINNAKANGAS
I u3/4
108
48
3
e =0.20
77
83
70
pp
62
15
7
16
VL
15
36
44
89
10
140
130
8.8 HA
71.0 HA
2.7 HA
15.8 HA
6.7 HA
8.8 HA
2.7 HA
3.4 HA
6.1 HA
1.2 HA
10.6 HA
mm
3
pp
8
170
180
120
1
5
13
14
110
4
4
3
1
53
3
22
11
17
6
16
100
12
34
8.5
49
K - 4150
e=0.20+var0.04
15
KEIJUNKUJA
2
27024
2635
Y
pp
92
211
150
14
2
III
8
8
7
11
7
II
45
5
8.5
Iu3/4
1
1
11
1 e=0.15+
var0.04
AO - 3 4
18
12
18
160
110
110
13
9
e=0.15+var0.04
Iu3/4
36
AO - 3 4
2
1
e =0.30
1
19
Iu3/4
7
6
AO - 3 4
II
15
61
72
4
6
29
10
8
19
2
16
4
K - 4pp
30
2
5
27025
120
9
140 80
310
50
3
8
100
15
12
9
31
5
7
e=0.20+var0.04
5
1
280
40
6
43
2652
2
3
228.6 HA
75
39
7
AO
8
KOKO ALUE
2
6
e =0.30
7.3
12.3
7.1
Mainostaulu
8
6
18
17
AKR
AO
YU
TP
VL
VU
VV
R
RM
LP
W
91
II
PÄIVÄKOTI
e =0.3
p
50
27023
AO - 3 4
2
10
3
4
27021
IE
2
11
27
34
26
pp/h
K
-4
3
LÄNT
II
3
33
1
VL
OSE
II
4
2
1
1
250
z
1
KOULU
e =0.30
100
2
G
130
5
3
4
26
230
e=0.20+
3 var0.04
2
9
5
140
21
240
36
35
2
1
AKR
2633
2
1
7
210
24
4 e=0.20+var0.04
12
3
240
1
2
37
1
p
40
29
AL
9
38
TIE
45
213
49
1½ ap/as
II
ph150
II
K-4
40
e =0.30
IN
21
8
12.7
6.8
43
1
5
20
4
20
15
230
37
210
22
4
8
TAHK
LL
7.3
8.3
42
VA
38
8.3
II
NA
43
6.8
AR
LIN
18
p
e =0.30
p
3
4
11
39
1
13
Iu3/4
190
AO - 3 4
5 Iu3/4
10
I
14
15
10
3
II
AL
II
pp
10
7.6
I
27018
4
AKR
2632
180
6
7
27019
6
4
1
20
6.8
5
3
II
1 p
45
I
5
e=0.30+var0.05
2
4
II
3
52
II
13
100
II
27020
22
17
27022
AO - 3 4
40
II
7
6
8
II
I
16
AL p
e=0.30+
var0.05
2
p
7.2
Z
p
5
e =0.30
30
8.2
I
17
1
II
1
2
II
116
12.8
8.3
II
I
70
1
II
I
9
I
8
38
16
1 ap/as
I-II
60
le
II
t
2631
AP - 3 1
2
190
3
II
I
9
44
6.6
150
18
p
5
4
45
88
I
e=0.30+var0.05
ph150
I
2
9
43
13.0
12.1
11.7
7.2
7
17
5
60
HALTIJANKUJA
8.5
27017
AKR
II
15
II
I
2
19
14
70
170
7
9
e=0.25+var0.05
ph150
6
5
15
16
8
10
AP - 3 1
9
var0.05 II
14
6
15
VL
II
7
10
13
18
80
II
I e=0.25+II
I
7
80
14
2
110
12
II
AOR
- 3 1II
I
18
9
11
8
RRE
I
2
VU
12
10
9
8
I
11
NKAA
II
3
9
8
ph150
p
6
6.6
1786
13
14
I
27015
AKR
16
1
p
9
ph150 e=0.30+var0.05
p
I
8
11
I
8
130
ph150
p
IMO
II
10
12
16
6
18
27
II
I
I
12
13
II
TUHK
10
ARRE
II
AOR - 3 1
I
II
8
8
17
12.3
12.6
10
9
10
KINKA
110
LUMI
120
II
II
II e=0.25+0.05 I
1 ap/as I
I
I
140
E
1788
36
6
8
130
9
11
I
p
1
1
11
z
11
I
3
2
7
20
19
15
VK
II
1½ ap/as
8
II
12
130
mm
I
ph150
1½ ap/as
II
1
7
e=0.25+var0.05
2
1
2
9
18
4
7
I
p
p
80
21
e=0.25+var0.05
1
3
54
5
22
1
1
ELÄNTI
11
8.8
47
200
2
mm
TAHKOS
I
4
27013
AO - 3 4
2
100
VL
1
VL
1
NT
27016
AP - 3 1
II
e=0.25+var0.05
ph150
ph150
7
40
3
Iu3/4
95
42
6
6
50
KA
HIL
NA
PU
300
10
6
13
100
11
80
2
90
110
mm
3
2
e=0.20+
var0.04
12
4
e=0.25+
var0.05
1
1
II
17
8
LOITSU
41
Iu3/4
11
16
7
5
61
27014
AP - 3 1
p
100
4
70
4
7
AO
-34
21
19
27012
AO - 3 4 3 IE
2
ARVIO TONTTIEN MÄÄRÄSTÄ:
PINTA-ALAT:
6
3
10
27004
II
20
180
40
8
e=0.20+var0.04
4
239
14
150
7
6
5
80
AO - 3 4
9
1
7
UJA
NK
240
89
II
6
2
13
19
1
IDA
220
15
74
5
3
5
4
13
4
7.8
LINNAKANGAS 2
K-4
22
2
12.6
Mainostaulu
AO
17
1
2
9
5
27003
3
8
20
6
7
6.8
130
12
4
9
18
21
7
NO
Kiinteä muinaisjäännös.
a
2
4
11
K-4
17
II
6
VL
39
58
mm
10
11
4
23
22
38
221
9.2
II
1
1
1
e=0.20+var0.04
37
13.1
9.3
27010 AO 2
Iu3/4
-34
e=0.20+var0.04 K - 4
300
62
9
1
VK
14
8
8.8
11
8
16
30
5
2
90
7
e=0.20+var0.04
2
2
120
VL
17
36
3
5
2
14
15
6
10
12
100
1
6
5
27030
AO - 3 43
5
11
57
8 K-4 1
11
Iu3/4
200
22
220
110
13
mm
13
4
e=0.15+var0.04
1
3
4
9
1 e=0.20+
var0.04
36
222
13.5
AO- 3 44
e=0.20+
var0.04
3
4
21
13
3
11
II
223
13.5
1792
1790
6.9
60
20
8
HALTIJANTIE
2
VL
12
K-4
7
100
7.2
9
1
5
238
4
34
1816
24
VL
5
7
180
190
50
1
1
170
1
19
5
3 27001
AO
2 -34
18
1799
1814
40
3
17
2
50
9.9
1815
1817
113
pp
10
10
1801
1813
65
8.9
112
13.9
7
27
26
25
7
20
1810
1794
7.7
7
8
10
28
e=0.20+var0.04
16
4
2
2
100
4
1 Iu3/4 2 e=0.20+
var0.04
80
17
Moottorikelkkareitti.
18
9
40
14
Iu3/4
12
27011
30
29
Iu3/4
150
50
e=0.20+var0.04
16
17
NTIE
27007 AO - 3 4K - 4
1
1811
14.1
6
180
30
pp
9
11.1
11.1
2
1
1
METSÄNPEIKO
2
27009
AO - 3 4
2
6
22
21
2
170
85
24
8.5 111
Iu3/4
150
160
17
K-4
1
60
23
6
z
e=0.20+
var0.04
2
180
2
3
8
27029
AO - 3 4
15
9
160
JA
4
3
K
22
1804
AO - 3 4
4
300
2
40
16
5
6
KU
VL
4
57
1
7.2
1
20
16
3
11
14
15
32
ON
11
12.4
12.1
1847
110
13.9
10
13
33
3
61
2
1
pp K - 4
120
12
9
7
140
67
15
24
LH
12
7
109
9.6
12.0
12.0
21
7.2
11
4
10
80
31
19
5
77
11
12
13
AO
13
14
23
NTIE
70
10
26
25
24
Kevyen liikenteen reitti.
II
57
2
4
220
30
1
250
LINNA
6
5
5
27
27008
130
e=0.20+var0.04
14
SATU
17
21
11
12
VE
14
Iu3/4
55
3
5
21
4
6
50
22
Iu3/4
2
300
7
12
23
4
150
1
90
8
11
24
130 50
14
6
mm
3
e=0.20+var0.04
50
27
26
1
z
10
79
25
200
1
IE
9
12
Z
4
3
1808
9.1
9.0
4
27006
AO - 3 4
1809
12
7.7
1
SATUMETSÄNTIE
19
10
2
2
MENNINK
8
12
7.0
1850
14
100
pp
13.6
1851
8
3
12
28
4
150
300
160
AO - 3 4 VL
6
3
2
2
z
10
7.7
3
e=0.20+var0.04
18
pp
8
7
mm
12
17
14
10
pp
Z
9
9.2
VL
AO
108
Kevyen liikenteen pääreitti.
2
11
27031
4
16
3
AO
5
70
z
14.6
7.6
6.8
5
10
90
80
150
SIN
14.3
1852
1845
14
29
13
RTO
8
14.3
10
z
TP
13
61
7.9
7.8
Iu3/4
AKAA
90
1843
7.8
Iu3/4
6
e=0.20+var0.04
z
13.9
12
1841
8
9
AO - 3 4
6
7204400
9
13
30
4
110
12
17.2
pp /h
1840
13
27027
AO - 3 4
3
17.4
JA
15
12
1838
1839
27028
70
5
4
mm
29
107
1836
1837
7
31
ANKU
15
6
16.4
3
1835
LINN
1831 1833
1834
1832
24
6
5
8
10
6
83
3432800
15.5
15
1827
9
7
15
3431200
1826
7.0
12
9
4
7204400
19.0
14.8
pp/h
15
2
15
2
Latu- ja ulkoilureitti.
41
8
54
99
17.2
1
1825
11
JA
15.7
17
11
33
1821
1822
10
SESS
15.7
14
AO
KU
16.0
16.1
INS
19.1
32
PR
34
85
PRIN
158
159
ÄISENT
28
pp
18
pp
25
29
17
Alikulku.
30
235
35
PEIKONTIE
45
21
I u3/4
e =0.20
3
2653
4
AO
I u3/4
5
OULUSSA 05.02.2007
AO
430 KPL
ARVIO RAKENNUSOIKEUDESTA:
AKR
22 000 K-M2
ARKKITEHTITOIMISTO
PEKKA LUKKAROINEN OY
Kauppurienkatu 12, 4. krs, 90100 Oulu
puh 08 - 888 3300 fax 08 - 888 3311
[email protected]
MERKINNÄT
PUUT
TAHKOSELÄ
NTIE
5A
5A
6A
6A
1A
9B
7B
5A
1A
5B
14B
5A
Betula pendula Rauduskoivu rym 10-12 cm
2A
Pinus sylvestris Mänty rym10-12 cm
3A
Abies sibirica Siperianpihta 160-200 cm
4A
Prunus pensylvanica Pilvikirsikka rym 10-12 cm
5A
Sorbus aucuparia Kotipihlaja rym10-12 cm
6A
Picea abies Metsäkuusi 160-200 cm
7A
Abies balsamea Palsamipihta 160-200 cm
8A
Acer platanoides Metsävaahtera rym10-12 cm
1A
6B
NR
HUOLTO
LK
2A
1A
1A
1A
2A
1A
9A
Sorbus aucuparia Fastigiata Pylväspihlaja rym 10-12 cm
10A
Populus tremula Erecta Pylväshaapa rym 10-12 cm
1B
Spiraea chamaedryfolia virpiangervo
2B
Spiraea betulifolia koivuangervo
3B
Spiraea Grefsheim norjanangervo
4B
Spiraea japinica Odensala japaninangervo
1A
2B
2A
5A
1A
rät
13B
yö
up
Polk
12B
5A
PENSAAT
PYSÄKÖINTI
PYSÄKÖINTI
8A 3B
3B
2A
9A
1A
7B
LINNAKANGASTALO
1A
5A
1A
PYSÄKÖINTI
1A
ASV
RTO
KOULUNPIHA
10B
6A
7B
1B
1A
6B
10B
5A
1B
9B
3A
Polkupyörät
LE 1
LE 10
Valaisin / masto
LE 11
TS
NUORISOTILAT
LE 12
LK
12B
11B
7A
Katos
7A
1B
3B
6B
Lipputanko
10A
5A
ESIKOULUN PIHA
LK
1A
LE 9
7B
3B
12B
5A
6B
LK
3B
9A
TS
3B
NR
LE 14
LE 17
3A
LE 6
1B
NE
EN
LIIK
TO
OL
HU
/
YT-
1A
1A
KEV
15B
LE 4
5B
Dasiphora fruticosa Goldfinger pensashanhikki
8B
Ribes aureum kultaherukka
9B
Aronia prunifolia koristearonia
10B
Rosa rugosa Hansa hansaruusu
11B
Rosa x malyi Kempeleen kaunotar Kempeleen ruusu
12B
Rosa x rugotida `Dart`s Defender` keijunruusu
13B
Rosa nitida nukkeruusu
14B
Physocarpus opulifolius lännenheisiangervo
15B
Pinus mugo vuorimänty
NR
nurmi
PINTAMATERIAALIT
LE 18
LE 13
LE 15
LE 1
LK
7B
KT
TS
TS
LE 7
Amelanchies spicata tuomipihlaja
3A
LE 8
PÄIVÄKOTI
Syringa vulgaris pihasyreeni
6B
POLKUPYÖRÄT
3A
3A
8B
JÄÄKIEKKOKAUKALO
7A
9A
TS
9B
4A
7B
ASV
5B
PYSÄKÖINTI
NR
13B
7A
LINNAKAA
NR
9A
2B
LE 16
1A
KT
1A
LE 5 LE 4
TS
turvasora
LAA1
laatoitus, harmaa perinnekivi
LAA2
laatoitus, punainen perinnekivi
ASV
asfaltti
KT
kivituhka
1B
PÄIVÄKODIN PIHA
1A
1A
KUULARINKI
Suoja-aita h=
1A
LE 4
60 cm
8A 7B
3B
7B
15B
1A
1A
TS
5A
LE 1
Suo
4B
ät
yör
up
Polk
1A
0
=6
2A
cm
PELIKENTTÄ
ah
it
ja-a
1A
1B
seulanpääkivi
iso luonnonkivi
VA
Valaisin
1A
LE 3
LE 2
3B
2A
SK
LK
PITUUSHYPPY
1A
KALUSTEET
1A
1A
1B
7A
SAATTOLIIKENNE
ASV
7A
ja-a
ita
4A
h=
Kiipeilyreitti
Jousikeinu 2 kpl
LE 12
Kiipeilypiste, Viidakko
LE 3
Leikkipöytä 11 kpl
LE 13
Jousikeinu, Valssi
LE 4
Tornileikki, Ketunpolku
LE 14
Jousikeinu, Tango
LE 5
Tasapainopuomi 3 kpl
LE 15
Hyppymittari
LE 6
Kiertorata
LE 16
Kiipeilytanko
cm
PYSÄKÖINTI
LE 7
Jousikeinu, Heinäsirkka
LE 17
Kiipeilyleikki, Hades
LE 8
Tornileikki yli 4-vuotiaille
LE 18
Palloilupiste
LE 9
Tornileikki esikoululaisille
LE 10
Tasapainopuomi 16 kpl
60
6B
VA
NR
LE 11
LE 2
1A
Suo
11B
2A
Keinu 8 kpl
10B
1A
3A
LE 1
14B
5A
Liite 11
1A
1A
2A
5A
1A
P
Asemakaava
Osa-alue
KEMPELE
LINNAKANGAS
Viranomaisten arkistomerkintöjä varten
Rakennustoimenpide
6A
PIHASUUNNITELMA
1A
6A
Rakennuskohteen nimi ja osoite
LINNAKANGASTALO
0
10
20
30
40
50
100
KEMPELEEN KUNTA
TEKNINEN OSASTO
YHDYSKUNTASUUNNITTELU
Piirustuslaji
VIH
Piirustuksen sisältö
Mittakaavat
TARKENNETTU YLEISSUUNNITELMA
1:1000
Piirt.
OUTI TUOMIVAARA
Suunn.
OUTI TUOMIVAARA
Hyv.
Päiväys
7.11.2006
Piirustuksen numero
Fly UP