...

Taru Matilainen 2011

by user

on
Category: Documents
2

views

Report

Comments

Transcript

Taru Matilainen 2011
Taru Matilainen
2011
ENGLANNINKIELINEN TALOUSHALLINNON OPETUS
SUOMALAISISSA AMMATTIKORKEAKOULUISSA
)
Opinnäytetyö
Ammatillinen opettajankoulutus
2011
Taru Matilainen
OPINNÄYTETYÖ
Työn nimi
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa
ammattikorkeakouluissa
Tekijä
Taru Matilainen
Omaohjaaja
Riitta Metsänen
)
TIIVISTELMÄ
Tekijä
Taru Matilainen
Vuosi 2011
Työn nimi
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa
ammattikorkeakouluissa
TIIVISTELMÄ
Opinnäytetyössä tarkastellaan englanninkielisen taloushallinnon opettamista suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Tutkimuksen tarkoituksena
on selvittää, mitä eroja englanninkielisessä opetuksessa on suomenkieliseen verrattuna ja mihin työtehtäviin opiskelijat Suomen työmarkkinoilla
sijoittuvat. Vieraskielisiä tutkintoja on auditoitu vuosina 1999 ja 2005 ja
parhaillaan odotetaan uutta auditointikierrosta. Vieraskielisiä tutkintoja on
myös tutkittu sekä opiskelijoiden näkökulmasta että koulutuksen tarjoajan
näkökulmasta. Opinnäytetyössä tarkastellaan asiaa englanninkielisen taloushallinnon opetuksen näkökulmasta. Opinnäytetyötä varten suoritettiin
kyselytutkimus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon opettajille toukokuussa 2011. Kysely lähetettiin
18 ammattikorkeakouluun ja vastauksia
)
tuli 9. Lisäksi Tradenomiliitosta saatiin aineistoa työelämälähtöisyyden
tarkastelemista varten Suomen työmarkkinoilla.
Opettajien vastauksista kävi ilmi, että opetus ei juuri poikkea suomenkielisestä opetuksesta, mutta sen katsottiin olevan yleisempää ja keskittyvän
laskentatoimen yleisten periaatteiden oppimiseen paikallisten käytäntöjen
jäädessä vähäisemmäksi. Tradenomiliiton aineisto tuki tätä käsitystä, sillä
opiskelijat näyttäisivät työllistyvän enimmäkseen työtehtäviin, joissa ei ole
tarvetta osata suomalaista lainsäädäntöä kovin tarkasti ja toisaalta he myös
hakeutuvat työpaikoille, joissa voivat hyödyntää kielitaitoaan. Yhdeksi
suurimmaksi haasteeksi nousee kansainvälisten opiskelijoiden työharjoittelupaikkojen järjestäminen.
Suomalaisen taloushallinnon vientituotteeksi voidaan katsoa sähköinen taloushallinto, jonka suhteen kehitys on Suomessa pidemmällä kuin muissa
maissa. Talouskriisi on nostanut myös eettisyyden ja vastuullisuuden esille
siten, että myös yritysten pitäisi viedä nämä asiat toiminnan tasolle. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia, mihin työtehtäviin englanninkielisen
tutkinnon Suomessa suorittaneet opiskelijat työllistyvät kansainvälisillä
työmarkkinoilla.
Avainsanat Taloushallinto, monikulttuurinen opetus, englanninkielinen tutkinto.
Sivut
35 s. + liitteet 2 s.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ................................................................................................................ 1
2 TUTKIMUKSEN TAVOITE ...................................................................................... 2
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ .......................................................................................... 3
3.1 Suomalaisten ammattikorkeakoulujen englanninkieliset tutkinnot..................... 3
3.1.1 Tradenomiksi Suomessa englannin kielellä ............................................ 4
3.1.2 Tradenomien työllisyystilanne Suomessa ............................................... 5
3.1.3 Kansainvälisten opiskelijoiden asema Suomessa .................................... 6
3.2 Taloushallinnon työkenttä ................................................................................... 6
3.2.1 Laskentatoimen monikulttuurinen ulottuvuus ja kansainvälistyminen ... 7
3.2.2 Suomi-innovaatio: digitaalinen taloushallinto ......................................... 7
3.2.3 SEPA (Single Euro Payment Area) ......................................................... 8
3.2.4 Taloushallinnon ulkoistaminen ............................................................... 8
3.3 Suomi globaaleilla markkinoilla ......................................................................... 9
4 MONIKULTTUURISTEN RYHMIEN OPETTAMINEN ...................................... 10
4.1 Opettaminen englannin kielellä......................................................................... 10
4.2 Monikulttuurinen ryhmä ................................................................................... 11
4.2.1 Opetuskulttuureista ................................................................................ 12
4.2.2 Mitä taitoja opettajalta vaaditaan
........................................................... 13
)
4.3 Opetuksen sisältö............................................................................................... 14
5 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN .................................................................... 16
5.1 Taloushallinnon opettajille suunnattu kyselytutkimus ...................................... 16
5.2 Tradenomiliiton jäsentutkimus 2010................................................................. 16
6 OPETTAJIEN KYSELYN TULOKSET .................................................................. 17
6.1
6.2
6.3
6.4
6.5
6.6
6.7
6.8
6.9
Taustatietoa kyselyyn vastanneista opettajista .................................................. 17
Opettajien monikulttuurinen koulutus............................................................... 18
Kansainvälinen kokemus................................................................................... 19
Mitä eroja on opetuksen sisällössä tai tavoitteissa ............................................ 19
Englanninkielisen tutkinnon vahvuudet ja heikkoudet ..................................... 20
Englanninkielisen opetuksen kehittäminen ....................................................... 20
Monikulttuurisen ryhmän opettaminen ............................................................. 20
Työelämäyhteistyön haasteet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa ............... 22
Muut opettajan työtä koskevat kysymykset ...................................................... 22
7 ENGLANNIN KIELELLÄ OPISKELLEIDEN TRADENOMIEN
TYÖLLISTYMINEN ..................................................................................................... 24
7.1
7.2
7.3
7.4
Taustatietoa Tradenomiliiton jäsenistä.............................................................. 24
Tradenomien asema työmarkkinoilla ................................................................ 24
Mihin työtehtäviin tradenomit työllistyvät ........................................................ 25
Työpaikan virallinen kieli ................................................................................. 27
8 POHDINTA ............................................................................................................... 28
8.1
8.2
8.3
8.4
8.5
Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö...................................................... 28
Laadun ja vetovoiman lisääminen ..................................................................... 28
Osaamisen vienti ............................................................................................... 29
Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ....................................................... 29
Globaali vastuu .................................................................................................. 30
LÄHTEET ...................................................................................................................... 32
Liite 1
Opettajille lähetetyt tutkimuskysymykset.
)
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
1
JOHDANTO
Ammattikorkeakoulut ovat kansainvälistyneet 1980-luvun lopulta lähtien.
Viime vuosina kansainvälistymisen painopiste on siirtynyt enemmän vaihto-opiskelusta vieraskielisten tutkintojen järjestämiseen. Kansainvälisen
liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen (CIMO) mukaan Suomi on Alankomaiden rinnalla Euroopan aktiivisin vieraskielisten tutkintojen tarjoaja.
Vieraskielisillä tutkinnoilla tavoitellaan paitsi suomalaisten kansainvälistymistä myös ulkomaisen työvoiman saantia ja opiskelijaliikkuvuutta.
Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut Suomen vieraskielistä koulutusta viimeksi vuonna 2005 ja suositellut, että vieraskielinen opetus tulisi suunnitella omista lähtökohdistaan, ei kääntää suoraan suomenkielisestä
koulutuksesta englanniksi. Tulossa on jälleen uusi arviointikierros ja parhaillaan mm. FUAS liittoumayhteistyössä toteutetaan kansainvälisyystoiminnan ristiinarviointia. Vieraskielisten tutkintojen yksi ongelmista on ollut yhteydet suomalaiseen työelämään ja opiskelijoiden integroituminen
Suomeen.
Tutkintojen uudistus on saanut aikaan sen, että Suomessa on tällä hetkellä
pulaa ammattitaitoisista kirjanpitäjistä. Perinteinen tilitoimistojen kirjanpitäjän työ ei houkuttele nuoria, toisaalta myös tilitoimistojen työ on muuttunut entistä monipuolisemmaksi ja haastavammaksi. Kirjanpitoalalla on)
kin järjestetty työllistämiskoulutuksena
räätälöityä koulutusta maahanmuuttajille, jotka ovat tätä kautta työllistyneet suomalaisiin tilitoimistoihin.
Perinteinen taloushallinto on myös muuttumassa sähköistymisen ja kansainvälistymisen myötä. Taloushallinnon rooli organisaatioissa on muuttunut pelkistä rutiineista enemmän strategiseen suuntaan. Globaalistuminen näkyy myös taloushallinnon kentällä.
Opinnäytetyöni käsittelee ajankohtaista aihetta englanninkielisestä opetuksesta suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Tarkasteluun on tässä työssä
rajattu nimenomaan, mitä eroja on englanninkielisessä taloushallinnon
opetuksessa verrattuna suomenkieliseen opetukseen. Samalla tarkastellaan
myös englanninkielisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta. Opinnäytetyöhön liittyvä kysely taloushallinnon opettajille suoritettiin keväällä 2011.
1
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
2
TUTKIMUKSEN TAVOITE
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, mitä eroja on englanninkielisessä taloushallinnon opetuksessa verrattuna suomenkieliseen taloushallinnon opetukseen suomalaisissa ammattikorkeakouluissa ja mihin työtehtäviin opiskelijat Suomen työmarkkinoilla sijoittuvat. Taloushallintoa opetetaan ammattikorkeakouluissa paitsi liiketalouden (Business Management) tutkinnossa myös muissa tutkinnoissa, joihin sisältyy liikkeen johtamisen opintoja (esim. siivous-, kiinteistö- tai turvallisuus alan liikkeenjohto).
Tutkimuskysymykset, joihin opinnäytetyössä haettiin vastausta ovat:
1. Mitä eroja on taloushallinnon opetuksen tavoitteissa tai sisällössä englanninkielisessä tutkinnossa verrattuna opetukseen suomenkielisessä
tutkinnossa?
2. Mitä eroja on monikulttuurisen ryhmän opettamisessa englanniksi verrattuna suomenkielisen ryhmän opettamiseen?
3. Minkälaista koulutusta taloushallinnon opettajat ovat saaneet monikulttuurisen ryhmän opettamiseen?
4. Mihin työtehtäviin englanninkielisen tradenomitutkinnon suorittaneet
opiskelijat Suomessa sijoittuvat?
)
2
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
3
TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Opinnäytetyön ensimmäisessä luvussa kuvataan toimintaympäristöä: ammattikorkeakouluja, tradenomien työllisyyttä ja taloushallinnon työkenttää. Kaikilla kuvatuilla alueilla näkyy sama globaalistumisen trendi, johon
liittyy paitsi kansainvälistyminen myös pienempien organisaatioiden sulautuminen suurempiin ja kustannustehokkuuden hakeminen erilaisin keinoin. Taloushallinnon rooli liike-elämässä ja yhteiskunnassa on hallita rahavirtoja ja tehdä ne näkyväksi.
3.1
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen englanninkieliset tutkinnot
Suomalaisten ammattikorkeakoulujen kansainvälistyminen alkoi 1980luvun lopulla, mutta varsinaiseksi kansainvälistymisen ensimmäiseksi
vuosikymmeneksi kutsutaan 90-lukua. Ensimmäisellä vuosikymmenellä
luotiin kansainvälistymiselle perusedellytykset, joita 2000-luvulla on kehitetty systemaattisemmin mm. opetusministeriön laatimien strategisten
kansainvälistymistavoitteiden pohjalta. (Niemelä 2009, 12.)
Niemelän (2009, 13) mukaan englanninkieliset koulutusohjelmat ovat
kansainvälistymisen oleellinen osa, joiden avulla luodaan tarjontaa ja parannetaan Suomen vetovoimaisuutta koulutusmaana. Englanninkieliset
)
tutkinnot saivat alkunsa 90-luvulla
opetusministeriön erillisrahoituksen
turvin. Vuonna 2011 englanninkielisiä degree -ohjelmia oli jo 100 kahdeksalla eri koulutusalalla (Study in Finland -tietokanta).
Kansainvälistymisestä on tullut keskeinen osa suomalaista korkeakoulupolitiikkaa. Sama kehitys on nähtävissä myös muualla maailmassa, mikä on
synnyttänyt kansainväliset koulutusmarkkinat. Ulkomaisten opiskelijoiden
rekrytointi on synnyttänyt korkeakoulujen välille kilpailun paitsi opiskelijoista myös maineesta ja rahoituksesta. (Garam 1/2009, 2.)
Suomalaiset ovat kansainvälisellä kentällä aktiivisia toimijoita, mikäli mittarina käytetään tutkintojen määrää, mutta kuitenkaan ulkomaalaisten
opiskelijoiden suhteellisella määrällä (4 % kaikista korkeakouluopiskelijoista) mitattuna Suomi ei yllä OECD-maiden keskiarvoon (6,9%). (Garam 1/2009, 2.) Vieraskielisten opiskelijoiden suhteellisesti pieni määrä
johtuu siitä, että Suomessa on haluttu kotikansainvälistää omia opiskelijoita näissä ohjelmissa (Garam, 1/2009, 7). Garamin (1/2009, 21) tutkimuksen mukaan suurimman ryhmän ammattikorkeakoulujen englanninkielisten tutkintojen joukossa muodostaa Economics, Business and Administration -koulutusalaan kuuluvat tutkinnot.
Opetusministeriö laati vuonna 2009 kansainvälistymisstrategian vahvistamaan korkeakoulujen kansainvälistymistä. Strategian kärjiksi valittiin aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö, laadun ja vetovoiman lisääminen, osaamisen vienti, monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen ja globaalin vastuun edistäminen. (Opetusministeriö 2009, 5.) Korkeatasoisen
3
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
vieraskielisen koulutuksen kehittämisen nähdään palvelevan ulkomaisen
työvoiman saantia, opiskelijaliikkuvuutta ja suomalaisten kansainvälistymistä. Koulutuksen tason varmistamiseksi huomio tulee suunnata työelämäyhteistyön ja uranäkymien kehittämiseen sekä opetushenkilöstön kielitaitoon ja monikulttuuriseen osaamiseen panostamiseen. (Garam, 2/2009,
4.)
Korkeakoulujen arviointineuvosto on arvioinut Suomessa järjestettävää
vieraskielistä koulutusta kahteen otteeseen (1999 ja 2005) ja tulossa on
uusi arviointikierros. Suomessa ei ole maailmanluokan kansainvälisiä korkeakouluja ja siksi olisi tärkeätä kehittää korkeakoulujen strategioita ja
kansainvälistä verkostoitumista. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 10.) Arviointineuvosto suositteli, että vieraskielisen opetuksen suunnittelun tulee lähteä omista lähtökohdistaan eikä kääntää opetussuunnitelmaa suoraan suomenkielisestä opetussuunnitelmasta. Myös opettajien kielitaidolle pitäisi
määritellä suositukset ja heidän monikulttuurisuustaitoihinsa tulee panostaa. Kansainvälinen yhteistyö ei myöskään saa olla toimintamallien kopioimista ulkomailta, vaan sen avulla pitäisi säilyttää ja vahvistaa oman koulutusjärjestelmämme erityispiirteitä. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 12.)
3.1.1
Tradenomiksi Suomessa englannin kielellä
Garamin (2/2009, 4) tutkimuksen mukaan korkeakoulujen koulutusohjelmissa ei ole tarkkaan määritelty minkälaista opiskelija-ainesta tavoitellaan
)
vieraskielisiin koulutusohjelmiin,
mutta niissä opiskelee sekä suomalaisia
että ulkomaalaisia opiskelijoita. Vuonna 2009 näissä koulutusohjelmissa
valtaosa opiskelijoista oli ulkomaalaisia, sillä hakijoista 79 % ja hyväksytyistä 65 % oli kotoisin Suomen rajojen ulkopuolelta.
Ammattikorkeakouluissa on koettu, että on helpompi rekrytoida tasokkaita
ulkomaalaisia kuin tasokkaita suomalaisia englanninkielisiin tutkintoihin.
Ammattikorkeakoulut ovat kohdistaneet rekrytointiaan tavallisimmin Aasiaan, Venäjälle ja Afrikkaan. (Garam 2/2009, 6-7.) Myös Niemelän
(2009, 26) tutkimuksen mukaan suurimman ryhmän muodostivat aasialaiset opiskelijat (38 %) ja heistä yli puolet oli kiinalaisia, joka oli selvästi
suurin yksittäinen kansallisuusryhmä koko aineistossa (20 %). Toiseksi
suurin ryhmä Niemelän tutkimuksessa oli afrikkalaiset opiskelijat, joita oli
35 %.
Niemelän (2009, 31-34) tutkimukseen vastanneista suomalaisista opiskelijoista oli hakeutunut opiskelemaan englanniksi, koska arvelivat siitä olevan enemmän hyötyä kansainvälisillä työmarkkinoilla ja heidän tulevaisuuden suunnitelmiinsa kuului usein ulkomailla työskentely. Kansainväliset opiskelijat hakeutuvat puolestaan Suomeen opiskelemaan, koska heitä
houkuttelee korkeatasoisena pidetty koulutus, vieraan maan kokemus,
mahdollisuus opiskella ilman lukukausimaksuja ja urakehitys. Myös heillä
listan kärkipäässä oli kansainväliset työelämävalmiudet. Sen sijaan Suomeen työllistyminen ei ollut heidän listallaan kovin korkealla.
4
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Korkeakoulujen arviointineuvoston mukaan ulkomainen opiskelija odottaa
kansainväliseltä opiskelultaan sellaista lisäarvoa tutkinnolleen, jota hän
kotimaassaan ei olisi voinut saada ja joka vauhdittaisi hänen uraansa.
Suomen houkuttimena nähdään raportissa myös eksotiikan ja moderniuden yhdistelmä ja luonnonläheisyys. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 15.)
3.1.2
Tradenomien työllisyystilanne Suomessa
Opetushallituksen laatiman ennusteen mukaan työllisyys tulee vähenemään Suomessa liike-elämän kaupallis-hallinnollisissa palveluissa kaikkiaan 22.000 työpaikalla kaudella 2008-2025. Tämä johtaa siihen, että yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja kaupan alan opiskelijoiden aloituspaikkojen määrä ennakoidaan kokonaisuudessaan hieman nykyistä pienemmäksi. Tämän koulutusalan sisällä tapahtunee kuitenkin muutoksia, jotka
johtavat siihen, että yliopistopaikkojen määrä laskee eniten kun taas ammattikorkeakouluissa aloituspaikkojen määrä tulee kasvamaan. (Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari, M. ja Savioja, H. 2011, 7.)
Kaupallis-hallinnolliselta koulutusalalta valmistuvat opiskelijat työllistyvät monenlaisiin ammatteihin ja lähes kaikille toimialoille. Eniten heitä
työllistävät kuitenkin kaupan, rahoituksen ja vakuutuksen ja liike-elämän
palvelujen toimialat, joiden ennakoidaan kasvavan. Julkisen hallinnon supistuminen puolestaan vaikuttaa paljon tähän koulutusalaan. (Hanhijoki
ym. 2011, 7.)
)
Tradenomiliiton koulutuspoliittisessa ohjelmassa arvioidaan, että tradenomikoulutus ei ole ollut enää 2000-luvulla tasapainossa kysyntään
nähden, mikä on vaikeuttanut tradenomien työllistymistä koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tästä syystä tradenomikoulutuksen aloituspaikkamääriä
pitäisi karsia nykyisestä peräti 25 % ja käyttää vapautuva rahoitus koulutuksen laadun kehittämiseen. Opintojen tulisi perustua monipuoliseen ja
laaja-alaiseen liiketalouden koulutukseen, joka vastaa työelämän vaatimuksiin. Erityisesti olisi panostettava opiskelijoiden asenteisiin ja rohkaista heitä hakeutumaan koulutusta vastaavaan työhön. (TRAL 2008, 9.)
Alkuvuodesta 2011 YLE julkaisi uutisen, jonka mukaan Suomessa on pulaa pätevistä kirjanpitäjistä. Pula on muuttunut krooniseksi sen jälkeen,
kun merkonomikoulutuksesta luovuttiin ja siirryttiin ammattikorkeakoulujen tradenomikoulutukseen. Taloushallintoliitto on selvittänyt tilitoimistojäseniensä rekrytointitarpeita vuonna 2009 ja liitto arveli työntekijätarpeen
nousevan liki kahteen tuhanteen uuteen työntekijään vuoteen 2011 mennessä. Taloushallintoalan markkinat kasvavat vuonna 2011 lähes kymmenen prosenttia, koska ala on selvinnyt lamasta kasvulukemin. (YLE uutiset
2011 a.)
Tilitoimistoalalta on lähivuosina jäämässä runsaasti henkilöitä eläkkeelle
eikä ala ole houkutellut nuoria tradenomeja, jotka mieluummin suuntautuvat markkinointiin ja it-alalle. Tilitoimistojen työntekijäpulaan on mm. järjestetty räätälöityä maahanmuuttajille suunnattua koulutusta, jossa työttömiä taloushallintoa omassa maassaan opiskelleita maahanmuuttajia on
5
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
koulutettu Suomeen kirjanpitäjiksi tilitoimistoille. Voidakseen toimia
Suomessa kirjanpitäjänä maahanmuuttajan pitää osata suomen kieltä riittävästi ja tuntea Suomen kirjanpitolainsäädäntöä, joka pitää pystyä opiskelemaan suomen kielellä. Kansainvälisiä asiakkaita palvelevat tilitoimistot
ovat olleet erittäin tyytyväisiä maahanmuuttajatyöntekijöihinsä, joilla saattaa olla kahden maan kirjanpitolainsäädännön ja kielen osaamista. (Alhava
2010, 67-69.)
Vieraskielisten koulutusohjelmien osalta yhteydet työelämään ovat ongelmalliset: koulutus on suunniteltu työelämän tarpeisiin, mutta työelämä
ei ole kiinnostunut kansainvälisistä opiskelijoista eikä näiden koulutusohjelmien katsota suoranaisesti palvelevan Suomen työelämän tarpeita (Garam 1/2009, 58, 62). Ammattikorkeakoulututkintoon kuuluvan pakollisen
työharjoittelun osalta kansainvälisillä opiskelijoilla on ongelmia löytää
Suomesta harjoittelupaikkoja, sillä työnantajat eivät usein suhtaudu heihin
positiivisesti (Niemelä 2009, 108).
3.1.3
Kansainvälisten opiskelijoiden asema Suomessa
Ulkomaalaiset opiskelijat, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta, tarvitsevat
oleskeluluvan, voidakseen suorittaa suomalaisen tutkinnon. Tämän lisäksi
edellytetään, että heillä pitää olla sairaanhoidon kattava vakuutus ja riittävästi rahaa elatukseensa, sillä ulkomaalaiset opiskelijat eivät Suomessa
kuulu opintotuen piiriin. Riittäviksi varoiksi katsotaan noin 500 euroa
)
kuukaudessa tai 6000 euroa vuodessa.
Opiskelijat voivat opiskelua varten
myönnetyllä oleskeluluvalla tehdä osa-aikaista työtä noin 25 h/vko:ssa ja
rajoituksetta tutkintoon sisältyvää työharjoittelua. Valmistumisen jälkeen
opiskelijalla on 6 kuukautta aikaa hakea Suomesta töitä. (Maahanmuuttovirasto.)
Helsingin Sanomissa on viime vuosina ollut useita kirjoituksia, joissa tuodaan esille ulkomaisten opiskelijoiden ongelmia: ei ole rahaa, ei työtä eikä
asuntoa. Korkeakoulujen arviointineuvosto on myös kiinnittänyt huomiota
kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Lainsäädäntöä on ehdotettu kehitettäväksi esimerkiksi siten, että ulkomaiset opiskelijat voisivat anoa työlupaa suoraan Suomesta käsin valmistumisensa jälkeen. (Lahtonen & Pyykkö 2005, 10.)
3.2
Taloushallinnon työkenttä
Taloushallinnon tehtävät jakautuvat perinteisesti ulkoiseen ja sisäiseen
laskentatoimeen. Näistä sisäinen laskentatoimi eli johdon laskentatoimi on
luonteeltaan enemmän globaalia. Ulkoinen laskentatoimi eli kirjanpito taas
on enemmän luonteeltaan lokaalia, maa-kohtaista ja kulttuurisidonnaista.
Tosin ulkoisenkin laskentatoimen alueella kansallisia käytänteitä on yhtenäistetty esim. EU-direktiivien ja IFRS-säädösten avulla.
Muutoksen tuulet puhaltavat myös taloushallinnon ammateissa, joista tietojärjestelmien kehittymisen myötä katoaa entisiä rutiinitehtäviä. Samalla
6
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
muidenkin tehtäväkuvien sisältö muuttuu ja raja sisäisen ja ulkoisen laskentatoimen välillä kapenee. Esimerkiksi tilitoimistossa työskenteleviltä
kirjanpitäjiltä odotetaan tänä päivänä myös liiketoimintaosaamista ja uudenlaista otetta asiakkaan palvelemisessa. Enää pelkkä lakisääteisten rutiinien hoitaminen ei riitä.
3.2.1
Laskentatoimen monikulttuurinen ulottuvuus ja kansainvälistyminen
Laskentatoimen (kirjanpito) voidaan määritellä olevan ”kieli”, jolla yritys
raportoi tuloksistaan. Sen takana on sääntöjä, jotka riippuvat organisaation
kulttuurista ja maan käytänteistä ja säädöksistä. Voidaan sanoa, että yrityksen tulos on vain luku, jonka takana on erilaisia laskentakäytänteitä.
(Trompenaars & Woolliams 2004, 275.)
Laskentatoimen kentällä pätevät samat eri kulttuureille tyypilliset säännöt
kuin yhteiskunnassa yleensä. Hofsteden mallin mukaan tyypiteltynä voidaan tehdä vertailuja esimerkiksi aasialaisen ja länsimaisen kulttuurin välillä ja todeta, että suuren valtaetäisyyden maissa vallitsee autoritäärinen
johtamistapa, jossa toimintaa valvotaan laskentatoimen avulla tiukemmin
kuin matalan valtaetäisyyden maissa. Epävarmuuden välttäminen taas heijastuu laskentatoimen raportoinnissa varovaisuusperiaatteen korostumisena ja pyrkimyksenä raportoida mahdollisimman vähän. Kulttuuri vaikuttaa
myös tavoitehorisonttiin, joka aasialaisissa maissa on pidempi kuin länsimaisissa nopean kvartaalitalouden maissa. (Järvenpää, Pellinen & Virta)
nen 2007, 32-35.)
Kulttuurien tuntemus on välttämätöntä kansainvälisesti toimiville laskentatoimen ammattilaisille. Kulttuuri vaikuttaa esimerkiksi myös asiakkaiden maksukäyttäytymiseen, joten on tärkeä tuntea maan maksukulttuuri,
jotta voi ennustaa paremmin kassavirtoja. (Järvenpää, Partanen & Tuomela 2001, 320.) Liiketoiminta on globalisaation myötä kansainvälistynyt,
mikä on puolestaan vaikuttanut myös laskentatoimen kansainvälistymiseen. Muutokset ovat näkyneet kirjanpito- ja raportointikäytänteitä koskevien normien muutoksina, joilla eri maiden käytänteitä pyritään yhtenäistämään ja tekemään vertailukelpoisiksi. Tämän lisäksi talousjohto toimii
nykyään uudenlaisessa toimintaympäristössä, joka on monimutkaisempi,
monikulttuurisempi ja nopealiikkeisempi kuin ennen. Muutoksia tapahtuu
nopeasti kaikilla sektoreilla. (Järvenpää ym. 2007, 9-10.)
3.2.2
Suomi-innovaatio: digitaalinen taloushallinto
Suomi on ollut taloushallinnon sähköistymisen kärkimaita, vaikka kehitys
onkin ollut hitaampaa kuin on odotettu. Suomi on ollut uusien maksupalveluiden sekä sähköisten pankki-, tunnistamis- ja laskutuspalveluiden kehittämisessä globaalin koelaboratorion asemassa (Aalto-yliopisto). Digitaalisuudesta on siksi puhuttu jopa Suomen vientituotteena.
Lahti & Salminen (2008, 13-16,19) määrittelevät kirjassaan käsitettä taloushallinto sanoen sen olevan laajempi käsite kuin pelkkä laskentatoimi:
7
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
"Taloushallinnolla tarkoitetaan järjestelmää, jolla organisaatio seuraa taloudellisia tapahtumia siten, että se voi raportoida toiminnastaan ulkoisille
ja sisäisille sidosryhmilleen." Tietojärjestelmä näkökulmasta taloushallinto
on järjestelmä, joka muodostuu komponenteista, jotka yhdessä saavuttavat
tietyn tuloksen (esimerkiksi raportin tai laskun). Strategisella tasolla tarkasteltuna taloushallinto on yksi yrityksen tukitoiminto tai -prosessi, joka
voidaan jakaa pienemmiksi osakokonaisuuksiksi. Digitaalinen taloushallinto puolestaan on taloushallinnon kaikkien tietovirtojen ja käsittelyvaiheiden automatisointia ja käsittelyä digitaalisessa muodossa.
Suomi on yritysten välisessä verkkolaskutuksessa kärkimaa, mutta kuluttajalaskutuksessa olemme lähteneet hitaammin liikkeelle. Kaikkein pisimmälle digitaalisuus on viety suomalaisissa suuryrityksissä. Suomalaisista
ohjelmistotaloista esimerkiksi Basware on onnistunut saamaan tuotteitaan
globaaleille markkinoille ja on globaali markkinajohtaja hankinnasta maksuun sovelluksillaan. (Lahti & Salminen 2008, 23-26.)
Digitaalisuuden hyötyjä ovat tehokkuus ja nopeus. Se myös vähentää eri
resurssien ja esimerkiksi arkistointitilan tarvetta. Toiminnan laatu paranee
ja virheiden määrä vähenee. Lisäksi digitaalinen taloushallinto on myös
ekologinen ratkaisu, sillä esimerkiksi paperin määrä vähenee. Digitaalisuus mahdollistaa työn siirtämisen minne päin maailmaa tahansa, sillä se
ei ole ajasta tai paikasta riippuvaista. (Lahti & Salminen 2008, 27-29.)
3.2.3
SEPA (Single Euro Payment Area)
)
Lahti & Salminen (2008, 109) kertovat suomalaisen maksuliikennejärjestelmän ja -infrastruktuurin olevan maailman kehittynein. Tutkimusten mukaan suomalaisten maksukäyttäytyminen onkin maailman kärkeä ja raha
liikkuu nopeasti pankkien välillä. Tästä syystä suomalaisilla pankeilla on
ollut merkittävä rooli yhtenäistä euromaksualuetta (SEPA) kehitettäessä.
Sepa tukee ison organisaation toimintojen keskittämistä. Kun laskut jo
kulkevat sähköisesti, Sepan myöstä myös maksaminen voidaan keskittää
yhteen paikkaan ja maahan, jossa on pankkitilit. Sepa myös nopeuttaa euroalueen sisällä maasta toiseen tapahtuvaa maksamista. (Luoto 2008.)
3.2.4
Taloushallinnon ulkoistaminen
Yksi taloushallinnon kentän trendeistä liittyen digitaaliseen kehitykseen
on keskittäminen ja ulkoistaminen. Suuret yritykset keskittävät taloushallinnon palveluitaan palvelukeskuksiin ja globaaleissa suuryrityksissä on
myös kokeiltu työn siirtämistä halpatyövoiman maihin. Pienet yritykset,
joiden ei kannata itse investoida kalliisiin ohjelmiin, pääsevät digitaaliseen
kehitykseen mukaan tilitoimistojen mukana ulkoistamalla taloushallinnon
tilitoimiston hoidettavaksi. Tilitoimistokentällä puolestaan pienet perinteiset tilitoimistot kokevat kuoleman ja yritysostot ja fuusiot kasvattavat tilitoimistoja suuremmiksi organisaatioiksi. (Lahti & Salminen 2008, 172175.)
8
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Ulkoistaminen ja keskittäminen tuovat mittakaavaetuja. Niiden on myös
ajateltu parantavan taloushallinnon palveluita ja mahdollistavan toimivat
varahenkilöjärjestelyt. Yleensä palvelukeskukset organisoidaan maittain,
sillä maakohtaisia vero- ym. lakiin sidonnaista tietämystä on vaikea keskittää maan ulkopuolelle. (Lahti & Salminen 2008, 174.)
Taloushallinnon henkilöstöltä odotetaan tänä päivänä tietoista liiketoiminnan tukemista ja strategiatietoisuutta (Järvenpää, Partanen, Tuomela 2001,
318-319). Taloushallinnon kentällä näkyy myös globalisaatioon liittyvä
jatkuva yritysostojen ja fuusioiden läpivienti, joka vaatii taloushallinnon
henkilöstöltä joustoa ja muutosvalmiutta. Kirjanpidon, verotuksen ja johdon laskentatoimen osaamisen lisäksi taloushallinnon henkilöstö tarvitseekin vahvaa it-osaamista ja projektityötaitoja.
3.3
Suomi globaaleilla markkinoilla
Kurkilahti & Äijö (2007, 13-20) pohtivat mitä globaalissa kilpailussa ja
ympäristössä menestyminen vaatii suomalaisilta yrityksiltä ja johtajilta.
Toimintaympäristö muuttuu nyt niin nopeasti ja radikaalisti, että yritysten
ja johtajien on osattava reagoida tähän nopeasti ja radikaalisti selviytyäkseen. Globalisaatio etenee poliittisella, taloudellisella, teknologisella ja yhteiskunnallisella alueella kiihtyvällä muutosnopeudella, sillä nämä eri ilmiöt ruokkivat toisiaan. Ennen kaikkea globalisaatio on taloudellinen ilmiö, johon kuuluu kaikkien )markkinoiden avautuminen, Aasian nousu,
kilpailun kiristyminen, liikkuvuus ja globaali työnjako.
Globalisaatiota ei voi paeta eikä estää, siihen voi sopeutua ja siinä pitää
oppia elämään. Suomen näkökulmasta ongelmana on väestön vanheneminen ja pienenevät ikäluokat, jotka voivat pakottaa Suomen muuttamaan
vanhoja yhteiskuntarakenteitaan. (Kurkilahti & Äijö 2007, 31-35.) Kaikkien yritysten on omaksuttava globaali perspektiivi toiminnassaan. Keskeisimmät globalisaation aiheuttamat muutokset ovat kustannustehokkuus,
innovatiivisuus, nopeus, joustavuus, asiakaslähtöisyys ja yhteistyö. Suomen kaltaisessa korkean elintason ja korkeiden kustannusten maassa kustannustehokkuuden parantamisessa tulee raja vastaan nopeammin kuin
esimerkiksi Aasian maissa. (Kurkilahti & Äijö, 2007, 48,62.)
Euroopan maissa kasvu hiipuu ja väestö vanhenee, sillä kasvu on siirtynyt
Aasian markkinoille. Suomessakin on herättävä löytämään keinot miten
Suomesta saadaan houkutteleva maa suomalaisille ja ulkomaalaisille yrityksille sekä osaavalle työvoimalle. Globaalissa maailmassa selviytyminen
edellyttää maailmanluokan innovatiivisuutta ja maailmanluokan johtajuutta. (Kurkilahti & Äijö 2007, 288-290.)
9
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
4
MONIKULTTUURISTEN RYHMIEN OPETTAMINEN
Kulttuuri koostuu monista inhimillisistä elementeistä ja sitä määrittävät
esimerkiksi kieli, aika ja paikka. Kielen välityksellä kulttuuri ohjaa ihmisen ajattelua ja toimintaa. (Talib, Löfström & Meri 2004,14-15.) Kieli on
se osuus kulttuurista, jolla ilmaistaan kokemuksia inhimillisestä olemassaolosta. Kulttuuri muokkaa kieltä ja kieli kertoo puhujansa kulttuurista. (Idström & Sosa 2009, 7.) Hofstede (1993) määritteli kulttuurin olevan ihmisen mielen sisäinen kollektiivinen ohjelma, joka erottaa sen jäsenet muista
ryhmistä. Henkiset ohjelmat ovat osin samanlaisia ja osin erilaisia, sillä
ihmiskuntaa yhdistävät universaalit samankaltaisuudet. (Talib, Löfström &
Meri 2004,16.)
Monikulttuurinen kasvatusprosessi tavoittelee yksilöiden oikeudenmukaisuutta, samanarvoisuutta ja inhimillistä arvokkuutta. Monikulttuurisessa
kasvatustieteessä ”toinen” määritellään henkilöksi, joka ei edusta valtakulttuuria. Termin rinnalla voidaan käyttää myös interkulttuurisuutta, joka
käsitteenä on monikulttuurisuutta laajempi ja viittaa kulttuurien väliseen
vuorovaikutukseen, jossa rakennetaan dialogia ja toisilta oppimista. (Talib,
Löfström & Meri 2004,19-20.)
4.1
Opettaminen englannin kielellä
)
Globaalissa maailmassa englannista on tullut lingua franca, joka yhdistää
ihmisiä eri kulttuureista ja antaa välineen kommunikointiin (Torppa 2011,
36-38). Lingua franca on yleisnimitys kielelle, jota käytetään silloin, kun
puhujilla ei ole yhteistä kieltä (Idström & Sosa 2009, 292). Työelämässä
käytetään yleiskieltä ELF (English Lingua Franca) tai BELF (Business
English Lingua Franca). Tärkeintä on saada viesti perille ja satunnaiset
kielivirheet ovat toissijaisia. Monikulttuurisessa ympäristössä englannista
muodostuu omanlainen kielensä, joka poikkeaa englantia äidinkielenään
puhuvan normeista. (Torppa 2011, 36-38.) Englantia puhuukin vieraana
kielenä huomattavasti suurempi yleisö kuin äidinkielenä (Idström & Sosa
2009, 292).
Idström & Sosa (2009, 290-291) pohtivat levittääkö englannin globaalistuminen mukanaan myös yhden kielen kulttuurin kaikkialle maailmaan.
Vai käykö englannille niin, että se saa paljon erilaisia paikallisia variaatioita muiden kielten vaikutuksesta ja kulttuurille käy samoin. Torppa
(2011, 36-38) kirjoittaa, että jotkut ihmiset kokevat identiteettinsä jopa
lievästi muuttuvan puhuessaan englantia ja jopa suorasukaiset suomalaiset
voivat huomata muuttuvansa kohteliaammiksi ja pehmeämmiksi puhuessaan englantia, koska englanniksi asiat ilmaistaan eri tavalla kuin suomen
kielellä.
Niemelän (2009, 38-39) tutkimuksessa opiskelijat kritisoivat suomalaisten
opettajien huonoa englantia. Enemmän kritiikkiä tuli suomalaisilta opiskelijoilta, joka saattaa johtua suomalaisten tavasta hävetä omaa aksenttiaan.
10
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Niemisen (2011) mukaan suomalaisilla on hyvä englannin kielen taito ja
suomalainen aksentti on ihan yhtä hyvä kuin mikä tahansa muu aksentti.
Suomalainen aksentti on selkeä. ”Kun suomalainen sanoo, ”Tis is ö proplem”, asia tulee kaikille selväksi kerta heitolla.
Opettajien englannin kielen taitoon on kiinnitetty huomiota muissakin tutkimuksissa sekä mm. korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisussa ja
Helsingin yliopisto onkin järjestänyt opettajille suunnattua ”Teaching
Through English” –kurssia useiden vuosien ajan. (Lahtonen & Pyykkö
2005, 25.)
Lewis (2006, 67-69) kuvailee eri kielisten henkilöiden tapoja käyttää kieltään. Suomalainen käyttää mahdollisimman vähän ja tarkkaan harkittuja
sanoja ja sanoo sanottavansa vain kerran. Italialaiset ovat kaunopuheisia ja
runsas sanaisia. Saksalaiset etenevät vakaasti ja totuudenmukaisesti kohti
päämääränsä saadakseen asiansa sanottua. Englantilaiset taas tuovat puheeseensa vähän huumoria ja ilmaisevat asian vähättelevästi. Amerikkalainen puhetyyli on usein hieman aggressiivinen.
Käytettäessä englantia lingua francana henkilöt tuovat aksentin lisäksi näitä oman kielensä ja kulttuurinsa piirteitä puhuttuun englantiin, mutta myös
äidinkielenään kieltä käyttävä henkilö joutuu sopeuttamaan omaa kieltään
vastapuolen tasolle, jotta yhteinen ymmärrys löytyy. Idström & Sosa
(2009, 292-294) sanovat, että lingua franca tilanteissa ei yleensä synny sen
enempää väärinkäsityksiä kuin
äidinkielellä puhuttaessa, sillä puhujat
)
orientoituvat puhetilanteeseen eri tavalla. Puhujien välillä saattaa olla paljon eroja kielen hallinnassa, tieto-, kokemus- ja kulttuuritaustoissa eikä ole
aina helppoa ennustaa mitä vastapuoli tietää ja ymmärtää. Helpottavina tekijöinä käytetään toistoa, uudelleenmuotoilua, metadiskurssia tai lohkeamia alussa tai lopussa.
4.2
Monikulttuurinen ryhmä
Eri kieliryhmistä tulevilla ihmisillä on erilaisia tapoja kuunnella. Suomalainen kuuntelee hiljaa ja sanomatta sanaakaan väliin ja voi keskittyä
kuuntelemaan kerrallaan noin 45 minuuttia. Arabikulttuurissa taas keskittymisaika on alle 30 minuuttia. Saksalaiset ja japanilaiset jaksavat keskittyä peräti tunnin verran. Japanilainen kuuntelee hymyillen eikä keskeytä
yleensä puhujaa. Saksalainen kuuntelee puheesta informaatiota ja ottaa sen
kirjaimellisesti kuten suomalainenkin tekee. Suomalainen tosin ymmärtää
huumoria paremmin kuin saksalainen. Englantilainen kuuntelee myös kohteliaasti, mutta esittää väliin pieniä kommentteja ja keskeyttää välillä puhujan selventääkseen asiaa. Amerikkalainen haluaa tulla viihdytetyksi ja
mennä suoraan asiaan, koska hänelle aika on rahaa. (Lewis 2006, 71.)
Valmistettaessa esitystä kansainväliselle yleisölle, on hyvä ottaa huomioon, minkälaisesta kulttuurista tuleville ihmisille puhuu. Jos yleisö tulee
esimerkiksi suhde- ja ryhmäkeskeisestä kulttuurista, voi esitystä lähteä rakentamaan tunnelman varaan. Jos taas yleisössä on paljon yksilö- ja asiakeskeisestä kulttuurista tulevia henkilöitä, kannattaa korostaa päämäärää.
11
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Kovin monikulttuurisessa ryhmässä on vaikea huomioida kaikkien erilaisia tarpeita ja siksi tällaisen ryhmän kanssa täytyy edetä tavoitteen mukaan. (Nieminen, 2011.)
4.2.1
Opetuskulttuureista
Kansasen (2004) mielestä opettajan ja oppilaan välinen pedagoginen suhde on oman historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstinsa tuote (Latomaa
2006, 65.) Opettaja törmää erilaisiin opetuskulttuureihin työskennellessään ulkomailla tai opettaessaan monikulttuurista ryhmää omassa kotimaassaan (Hiltula & Pöyhönen 2006, 11). Pedagogista kulttuuria voidaan
tarkastella laajasti koulutus- tai opetuskulttuurina tai yksilötasolla, jolloin
tarkastellaan opettajaa kasvattajana tai opettajana. Demokraattisessa pedagogisessa kulttuurissa opettaja ja oppilas tekevät yhteistyötä oppimisprosessissa ja oikeudet ja velvollisuudet jakautuvat molemmille tasavertaisesti. Autoritaarisessa pedagogisessa kulttuurissa opettajalla on täysi valta
asettaa oppilas tahtonsa alaisuuteen ja opettajalla on eniten oikeuksia ja
vähiten velvollisuuksia oppilasta kohtaan. (Pöyhönen 2006, 21-22.)
Latomaa (2006, 65,70) kuvaa omia vaikeuksiaan suomalaisena opettajana
venäläisessä oppilaitoksessa, jossa oppilaat ovat tottuneet ankarampaan
kuriin kuin suomalaiset oppilaat. Suomalainen opettaja on tottunut demokratiaan ja tasa-arvoon myös opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa, mikä aiheuttaa ristiriitoja kohdattaessa toisenlaisesta kulttuurista tulevia
)
opiskelijoita. Suomalaisen opettajan
tapa kysyä oppilailta kurssin alussa
mitä nämä haluaisivat oppia vesittää koko kurssin, jos osallistujina on toisenlaiseen kulttuuriin tottuneita opiskelijoita. Kysymyksellään suomalainen opettaja yrittää sitouttaa oppilaita opiskelemaan, mutta opiskelijoiden
mielestä tämä on merkki siitä, että opettaja ei tiedä mitä tekee. Opettajan
osaaminen joutuu koville hänen joutuessaan toteuttamaan omaa opetusfilosofiaansa toisenlaisessa opetuskulttuurissa kuin mistä hän itse tulee.
Mustaparta (2006, 80-85) pohtii lunttaamista eri opiskelukulttuureissa.
Joissakin kulttuureissa lunttaaminen on sallittua ja sitä voidaan puolustella
esimerkiksi niin, että oppilas oppii myös kirjoittaessaan lunttilappua tai
luntatessaan toisen oppilaan paperista. Mustaparta kuvaa Magnuksen
(2002) tutkimusta, jonka mukaan samat kulttuuriset tekijät, jotka vaikuttava yhteiskunnassa vallitsevaan korruptioon tai veronkiertoon, pätevät
myös lunttaamisessa. Toisaalta myös opettaja voi kokea olevansa vastuussa oppilaan oppimisesta ja sallia lunttaamisen, jotta oppilaat saisivat parempia arvosanoja.
Opettajajohtoiselle kulttuurille on ominaista, että opettaja kertoo totuuden
ja opiskelijat kirjoittavat sen muistiin, opettelevat ulkoa ja toistavat tentissä sanasta sanaan. Opiskelijat arvostavat enemmän opettajaa, joka muistaa
ulkoa opettamansa asian, vaikka tiedot olisivat vanhentuneita, kuin opettajaa, joka kertoo uusimpia tietoja käyttäen mahdollisesti muistiinpanoja
apunaan. Tällaisessa kulttuurissa ei voi näyttää sitä, että ei osaa tai tiedä
jotakin. (Malm, 2006, 111.)
12
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Amerikkalaisen opettajan kokemukset suomalaisesta koulukulttuurista
ovat varsin mielenkiintoista luettavaa. Moore (2006, 207-210) kuvaa keinoja, joita ulkomaalaiset opettajat ovat käyttäneet saadakseen suomalaiset
oppilaansa puhumaan. Eräs opettaja oli kysymyksensä jälkeen odottanut
hiljaa, kunnes joku oppilas vastaa. Opettaja oli joutunut odottamaan 45
minuuttia ja oppitunti loppui eikä kukaan sanonut sanaakaan. Seuraavalla
oppitunnilla oppilaat olivat kuitenkin alkaneet viitata ja vastata opettajan
kysymyksiin. Moore itse oli kokenut suklaalla lahjomisen tehoavan ja saavansa sillä tavalla kontaktin suomalaisiin oppilaisiinsa. Hän oli oppinut,
että aina kun joku asia toisessa kulttuurissa alkaa ärsyttää, siihen pitäisi
paneutua ja tutkia sitä, sillä juuri sillä hetkellä olet löytänyt tärkeän kulttuurisen eron.
Olen itse ollut amerikkalaisen opettajan englannin kurssilla, jossa opettajalla oli mukanaan pesäpallo. Hän aloitti kurssin esittelemällä pesäpallonsa
ja uhkasi heittää oppilaitaan pesäpallolla päähän, jos nämä eivät puhu.
Opettaja sai meidät puhumaan, mutta se ei johtunut pelkästään pesäpallosta, vaan myös hänen periamerikkalaisen viihdyttävästä ja hauskasta otteestaan vetää opetusta. Suomalaisina tuijotimme kaikki ensin lattiaa, sitten
vilkuilimme toisiamme ja lopulta opettaja sai meidät purskahtamaan nauruun.
Larsson (2011, 103) kirjoittaa, että suomalainen opettaja käyttää mielellään dialogista ja keskustelevaa opetustyyliä, jossa opiskelija joutuu pohtimaan ääneen opiskeltavia aiheita.
Edellisissä kappaleissa kuvailin ame?
rikkalaisten opettajien kokemuksia suomalaisista oppilaista. Tämän valossa on pakko ihmetellä, onko suomalaisen opettajan näkemys dialogista erilainen kuin amerikkalaisen opettajan. Mitä suomalaisessa kulttuurissa tarkoitetaan dialogilla? Onko kyse siitä, että suomalaisessa monokulttuurisessa keskustelussa on totuttu sietämään pitkiä taukoja ja lyhytsanaisia
lauseita ja rakentamaan tuttavuutta hitaasti. Amerikkalainen taas haluaa
luoda kontaktin heti. Ehkä suomalainen opettaja tuntee saaneensa jo dialogisen kontaktin oppilaisiinsa, kun nämä vielä tuijottavat mykkinä lattiaa ja
vilkuilevat toisiaan hiljaa.
4.2.2
Mitä taitoja opettajalta vaaditaan
Metsänen (2011, 54) kuvaa monikulttuurisen ryhmän opettajan osaamista,
joka ilmenee tietojen, taitojen, asenteiden ja ominaisuuksien ulottuvuuksilla. Metsäsen luettelossa eettisyys sisältyy sekä toimintataitoihin että asenteisiin.
Monikulttuurisia oppilaita kohtaavalla opettajalla olisi hyvä olla tietoa
kulttuurien eroista ja uuteen kulttuuriin sopeutumisenprosessista. Tämän
lisäksi tarpeellista on tietää miten yksilö käyttäytyy vaikeassa tilanteessa
ja viestintä- ja kommunikointityyleistä eri kulttuureissa. Pedagogisiin
ydintaitoihin kuuluvat opetuksen suunnittelu monikulttuuriselle ryhmälle,
arviointi ja aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen taidot. Monikulttuurisessa ryhmässä opettaja joutuu käyttämään sekä opettajakeskeisiä
13
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
että oppijakeskeisiä menetelmiä rinnakkain. Myös dialogiset taidot ja ristiriitojen ratkomisen taidot korostuvat. (Metsänen 2011, 55-56.)
Monikulttuurisen ryhmän opettaja tarvitsee myös kykyä suhtautua tasaarvoisesti kaikkiin ihmisiin etnisestä taustasta riippumatta ja kohtelemaan
oppilaita oikeudenmukaisesti. Jotta opettaja kykenee toimimaan monikulttuurisessa ympäristössä, hänellä on oltava hyvä itsetuntemus ja itseymmärrys. (Metsänen 2011, 56.) Lasseniuksen (2011, 88-89) tutkimuksen
mukaan opettajan kulttuurinen kompetenssi kehittyy eri vaiheiden kautta.
Ensiksi opettaja tulee toiseksi eri kulttuureista, mutta hän kokee, ettei hänellä ole tarpeeksi tietoa, joten näiden opiskelijoiden kohtaaminen on vaikeaa. Toisessa vaiheessa opettajassa herää vahva tunnereaktio, jolloin hän
tulee syvästi tietoiseksi eri kulttuureista. Tämän vaiheen jälkeen opettajasta tulee realistinen ja hän suhtautuu ammattimaisemmin eri kulttuureista
tuleviin oppilaisiin.
Ammatillisen lokaalisti ja globaalisti toimivan opettajan tulee osata suunnitella opetuksensa osaamistavoitteet globaalista näkökulmasta katsottuna.
Hänen pitää myös ottaa huomioon monikulttuurisuuden vaatimukset oman
alansa osaamisessa ja työtehtävissä sekä tunnistaa ja tunnustaa aikaisemmin ulkomailla hankittua osaamista paikallisiin osaamistarpeisiin. Lisäksi
hänen tulisi kyetä tekemään tutkimus- ja kehittämistyötä kansallisilla ja
kansainvälisillä foorumeilla paikallisiin tarpeisiin soveltaen. (Metsänen &
Matinheikki-Kokko 2011, 7.)
?
4.3
Opetuksen sisältö
Opetuksen sisältö määritellään opetussuunnitelmassa, jotka usein perustuvat osaamistavoitteisiin. Osaaminen puolestaan on ihmisen työväline, jolla
hän kohtaa ja suhtautuu elinympäristöön ja olosuhteisiin. Jotta koulutus
voitaisiin suunnata juuri oikeaan tarpeeseen, tulee yksilön kompetenssit
jakaa pienempiin osiin, jotka ennakoivat työelämän tarpeita. Tämän hetken kehityksen suuret aallot liittyvät globalisaatioon ja paikallisuuteen
”glokaalisuuteen”: tuotekehitys ja innovointi, markkinat ja kustannusrakenteet, nousevat taloudet, logistiikka ja infrastruktuuri, alku- ja perustuotanto, yhteiskunnallinen hyvinvointi, palvelusektori, arvo- ja kulutusmuutokset, energia ja raaka-aineet, ekologiset muuttujat ja nousevat teknologiat. (Aalto 2007, 15-17.)
Kirjoittaessani tätä opinnäytetyötä kesällä 2011 globaalin talouskriisin uhka ja ylivelkaantuminen ovat ilmiöitä, joista selviytymiseen lähitulevaisuudessa tarvitaan jämäkkää taloushallinnon osaamista. Myös eettisen ja
vastuullisen liiketoiminnan korostuminen on lähitulevaisuuden trendejä.
Ei riitä, että vain kirjoitetaan yritysvastuusta vuosikertomuksissa, sen pitää
myös siirtyä käytännön toimintaan. Ruotsissa tuotteita ja palveluita suunnitellaan vastuullisuuden ehdoilla. Eettiset kysymykset nousevat esille
myös muuttuvissa kulutustottumuksissa ja esimerkiksi talouskriisin hoitamisessa. (Yle Uutiset 2011 b.)
14
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Podolny (2009, 62-66) arvostelee liiketalouden opetusta ja hänen mukaansa tulisi kiinnittää enemmän huomiota arvojen ja eettisyyden kytkemiseen
käytännön oppiaineisiin. Ei riitä, että opetetaan yksi kurssi eettisestä liiketoiminnasta, vaan eettisyys pitäisi tuoda käytännön tasolle ja kytkeä se kuhunkin opetettavaan oppiaineeseen: mitä eettisyys tämän oppiaineen osalta
tarkoittaa. Johtamisen opetuksessa tulisi myös enemmän kiinnittää huomiota johtajien vastuuseen pelkkien rahallisten palkkioiden sijasta.
Englanninkielisten opiskelijoiden mielipiteitä on kysytty opetuksen sisällöstä. Heidän mielestään tutkinnosta tekee kansainvälisen joko tutkinnon
sisällön kansainvälinen painotus tai opintoihin voi kuulua kansainvälinen
jakso. Myös kansainväliset opiskelijat ja monikulttuuriset ryhmät tuovat
tutkintoon kansainvälistä ulottuvuutta. (Garam 2009, 36.) Niemelän (2009,
42) tutkimuksen mukaan opiskelijat odottivat kansainväliseltä koulutusohjelmalta kansainvälisyyttä myös muulla kuin kielen ja monikulttuurisen
ryhmän tasolla: he halusivat myös opetuksen sisältöön kansainvälisiä esimerkkejä, materiaaleja ja näkökulmia. Jos opettaja käyttää opetuksessaan
suomalaista esimerkkiä, ulkomaalaisille opiskelijoille se on kansainvälistä,
mutta suomalaisille suomalaista. Ylipäätään Niemelän (2009,46) tutkimuksen mukaan suomalaiset opiskelijat olivat kriittisempiä opetusta kohtaan kuin ulkomaalaiset opiskelijat.
Garamin tutkimuksen (2009, 34) mukaan puolet tutkinnoista on kehitetty
varta vasten vieraskielistä tutkintoa varten. Käytännössä paljon käytetään
hyväksi olemassa olevaa opetustarjontaa
ja -sisältöjä, vaikka ohjelmassa
⚠⚠
olisikin toinen näkökulma ja painotus kuin suomenkielisessä. Periaatteessa
on niin, että sama ohjelma pyörii sekä suomeksi että englanniksi, mutta
englanninkielinen on suunnattu kansainväliselle kohderyhmälle.
Globalisaation yhteydessä käytetään usein käsitettä transnationaalisuus,
jolla tarkoitetaan maantieteellisten rajojen ylittämistä. Transnationaalisuudessa toimijoina ovat ei-valtiolliset toimijat. Transnationaalisuuden vastakohtana voidaan pitää internationaalisuutta, joka suomennetaan kansainväliseksi ja tarkoitetaan eri kansojen tai valtioiden välistä vuorovaikutusta
erottaen oman ja vieraan maan kansalaiset. (Sainola-Rodriguez 2011, 3538.) Taloudellisena prosessina transnationaaliseen toimintatapaan liittyy
tuotannon järjestäminen siten, että voitto maksimoidaan ja kustannukset
minimoidaan globaalista näkökulmasta katsottuna.
Globaalisti toimiva taloushallinnon ammattilainen tarvitsee taloushallinnon perustaidot, mutta sen lisäksi tietoa kulttuurien vaikutuksesta laskentakäytäntöihin ja liiketoimintaan. Tämän yleisen tiedon lisäksi tarvitaan
syvempää osaamista lokaaleista käytänteistä ja lainsäädännöstä, jotka vaikuttavat liiketoimintaan maassa, jossa hän parhaillaan työskentelee.
15
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
5
TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN
Opinnäytetyön tutkimus suoritettiin kahdessa vaiheessa. Ensiksi tehtiin
kyselytutkimus taloushallinnon opettajille ja sen lisäksi pyydettiin Tradenomiliitosta aineistoa englanninkielisen tutkinnon suorittaneiden työllistymisestä ja palkkauksesta.
5.1
Taloushallinnon opettajille suunnattu kyselytutkimus
Opettajille suunnattu kyselytutkimus suoritettiin toukokuussa 2011 internet -kyselynä, joka lähetettiin noin 18 ammattikorkeakouluun sähköpostitse. Kyselylinkki lähetettiin oppilaitoksen koulutuspäällikölle tai kansainvälisestä toiminnasta vastaavalle henkilölle ja pyydettiin häntä välittämään
linkki edelleen oppilaitoksen opettajille, jotka opettavat taloushallintoa
englanninkielisissä tutkinnoissa (Degree Programme in International Business tai Degree Programme in Business Management).
Tutkimus tehtiin käyttäen SurveyMonkey internet -palvelua. Kyselylomake sisälsi kaikkiaan 26 kysymystä, joista 11 oli monivalintakysymyksiä ja
15 avoimia kysymyksiä. Vastauksia tuli kaikkiaan 9 kappaletta, jolloin
vastausprosentti jää alle 50%:iin. Aineisto on käsitelty osittain tilastollisesti, mutta aineiston vähäisyydestä johtuen siitä ei juuri löydy analysoitavia riippuvuuksia, joilla olisi⚠⚠
tilastollista merkitystä. Analyysin pääpaino
on lähinnä opettajilta kysyttyjen avoimien kysymysten analysoimisessa.
Opettajilta kysyttiin taustatietojen lisäksi mm. mitä eroja on englanninkielisen taloushallinnon opetuksen tavoitteissa ja sisällössä verrattuna suomenkieliseen opetukseen. Avoimilla kysymyksillä kartoitettiin myös mm.
haasteita, joita opettajat ovat kohdanneet monikulttuuristen ryhmien opetuksessa. Tutkimuksessa käytetyt kysymykset ovat liitteessä 1.
5.2
Tradenomiliiton jäsentutkimus 2010
Tradenomiliitto tekee vuosittain jäsentutkimuksen, jolla selvitetään mm.
tradenomien palkkausta sekä sijoittumista eri asematasoille ja sektoreille.
Liitto teki syksyllä 2010 edellisen tutkimuksen internet -kyselynä. Perusjoukkoon kuului 10708 henkilöä ja kyselyyn tuli vastauksia 3413 henkilöltä, joten tutkimuksen vastausprosentti oli 30 %. Tradenomiliitto julkaisee
vuosittain tutkimuksen tulokset, mutta tässä ei näy millä kielellä vastanneet henkilöt ovat tutkintonsa suorittaneet. Tämä tieto oli kuitenkin jäsentutkimuksessa kysytty, joten sain Tradenomiliitosta sähköpostitse analysoitavakseni tutkimustulokset tutkinnon kielen mukaan suodatettuna.
(TRAL 2010.)
16
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
6
6.1
OPETTAJIEN KYSELYN TULOKSET
Taustatietoa kyselyyn vastanneista opettajista
Vastaajista 67 % oli naisia ja 33 prosenttia miehiä. Heistä 56 % osui iältään ryhmään 40 -50 -vuotiaat, 11 % oli alle 40-vuotiaita ja 33 % yli 50vuotiaita. Kysyttäessä missä läänissä vastaajan oppilaitos sijaitsee, suurimmat vastausprosentit tulivat Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneistä
(33 % molemmista), kun taas Lapin läänistä ei ollut vastaajia lainkaan.
TAULUKKO 1
Vastaajien sukupuoli
VastausVastausprosentti
66,7%
33,3%
Sukupuolesi?
Nainen
Mies
TAULUKKO 2
Vastaajien ikä
挠
Ikäsi vuosina?
VastausVastausprosentti
11,1%
55,6%
33,3%
30 - 40
40 - 50
50 -
TAULUKKO 3
Vastauksien
lukumäärä
6
3
9
VastauksiVastauksien lukulukumäärä
1
5
3
9
Oppilaitosten sijainti
Missä läänissä oppilaitoksesi sijaitsee?
Etelä-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
Lapin lääni
VastausVastausprosentti
33,3%
11,1%
33,3%
22,2%
0,0%
Vastauksien
lukumäärä
3
1
3
2
0
9
Kyselyyn vastanneista opettajista yksi opetti myös ruotsinkielisessä tradenomitutkinnossa ja loput kahdeksan vastasivat opettavansa sekä englanniksi että suomeksi. Vastanneiden opettajien pohjakoulutus oli useimmiten
kaupallinen, mutta kahdella oli tekninen (DI) pohjatutkinto.
Vastanneista opettajista 5 oli toiminut opettajana yli 10 vuotta ja loput 4
alle 10 vuotta. Kokemusvuosien määrä vaihteli kaikkiaan 4 - 28 vuoteen.
17
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Opettajilta kysyttiin myös minä vuonna he ovat suorittaneet pedagogisen
pätevyyden. Vastausten perusteella 77 % heistä oli toiminut opettajana pidempään ja suorittanut pedagogisen pätevyyden toimiessaan jo opettajana.
Kahden opettajan kohdalla pedagogisen pätevyyden suorittaminen on tapahtunut samaan aikaan, kun he ovat aloittaneet opettajan uransa.
Kysymykseen kuinka kauan opettajat ovat opettaneet monikulttuurisia
ryhmiä, lähes kaikki vastasivat aloittaneensa opettajina toimimisen äidinkielellään ja siirtyneet myöhemmin opettamaan myös englanniksi. Vain
yksi opettaja oli aloittanut suoraan monikulttuurisesta ryhmästä opettajan
uransa.
Vastanneet opettajat opettivat taloushallintoa useimmiten sekä suomen- että englanninkielisessä tutkinnossa. Yksi vastanneista opetti ruotsiksi ja
englanniksi. He opettivat taloushallintoa liiketalouden tutkintoa opiskeleville opiskelijoille ja lisäksi esimerkiksi restonomi-tutkinnossa. Yksi vastaajista opetti International Business tutkinnossa.
6.2
Opettajien monikulttuurinen koulutus
Opinnäytetyössä haluttiin tutkia englanniksi opettavien opettajien saamaa
koulutusta monikulttuurisen ryhmän opettamiseen. Opettajista reilu puolet
(5 henkilöä) oli saanut jonkinlaista koulutusta ja toinen puoli (4 henkilöä)
ei ollut saanut koulutusta. Kaikki olivat kuitenkin opettaneet monikulttuu‫ټ‬
risia ryhmiä useiden vuosien렐ajan,
joten kokemusta näiden ryhmien opettamisesta heillä oli kaikilla.
TAULUKKO 4
Opettajien saama koulutus monikulttuurisen ryhmän opettamiseen
Oletko saanut monikulttuurikoulutusta?
monikulttuurikoulutusta?
Kyllä
Ei
VastausVastausprosentti
55,6%
44,4%
Vastauksien
lukumäärä
5
4
9
Koulutusta englanninkielellä opettamiseen oli saanut samaten 5 opettajaa
ja 4 vastasi, että ei ole saanut mitään kielikoulutusta.
TAULUKKO 5
Opettajien saama kielikoulutus
VastausVastausprosentti
55,6%
44,4%
Oletko saanut
saanut kielikoulutusta?
Kyllä
Ei
Vastauksien
lukumäärä
5
4
9
Opettajilla oli mahdollisuus tarkentaa, minkälaista koulutusta olivat saaneet, vastaamalla avoimeen kysymykseen. Osa vastaajista oli saanut lyhyen koulutuksen eri kulttuureista ja sen lisäksi englannin kielikursseja sekä
työajalla että omalla ajalla. Yksi vastasi saaneensa koulutusta siihen, miten
opetetaan englanniksi ja yksi oli ollut ulkomailla kielikurssilla. Useimmi18
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
ten oli myös niin, että jos opettaja oli saanut koulutusta monikulttuurisesta
opettamisesta, hän oli myös osallistunut englannin kielikoulutukseen.
6.3
Kansainvälinen kokemus
Tutkimuksessa haluttiin selvittää, hakeutuuko englanninkielisiin tutkintoihin opettajiksi henkilöitä, jotka ovat itse opiskelleet tai työskennelleet ulkomailla. Tutkimukseen vastanneista opettajista neljällä oli kansainvälistä
työkokemusta.
TAULUKKO 6
Opettajien kansainvälinen työkokemus
VastausVastausprosentti
44,4%
55,6%
Onko sinulla kvkv-työkokemusta?
Kyllä
Ei
Vastauksien
lukumäärä
4
5
9
Ulkomailla opiskelusta kokemusta oli myös neljällä opettajalla. Vastanneista opettajista kahdella oli kokemusta sekä ulkomailla opiskelusta että
työskentelystä. Kolmella opettajalla sen sijaan ei ollut kokemusta kummastakaan, mutta nämä kolme opettajaa olivat niitä, jotka olivat osallistuneet joko monikulttuuriseen koulutukseen tai saaneet kielikoulutusta tai
molempia.
Å
Vastaajat selvensivät avoimeen kysymykseen vastaamalla missä he olivat
työskennelleet tai opiskelleet. Neljä opettajista oli ollut USA:ssa ja näistä
kaksi lisäksi Ruotsissa. Tämän lisäksi opettajilla oli kokemusta Kanadasta,
Ranskasta, Englannista ja Saksasta. Yksi opettajista vastasi myös työskennelleensä globaalissa organisaatiossa.
TAULUKKO 7
Opettajien suorittamat opinnot ulkomailla
VastausVastausprosentti
44,4%
55,6%
Oletko opiskellut
opiskellut ulkomailla?
Kyllä
Ei
Vastauksien
lukumäärä
4
5
9
6.4
Mitä eroja on opetuksen sisällössä tai tavoitteissa
Yksi tutkimuksen keskeisimpiä kysymyksiä oli avoin kysymys, jolla haluttiin kartoittaa, miten opettajat kokevat englanninkielisen tutkinnon sisällön ja tavoitteiden eroavan suomenkielisestä opetuksesta. Opettajien
yleisin vastaus oli, että opetuksen tavoitteissa ei juuri ole eroja verrattuna
suomenkieliseen opetukseen, mutta tavoitteiden katsottiin olevan yleisempiä kuin suomalaisessa tutkinnossa opetuksen tavoitteet ovat.
Opetukseen otetaan mukaan sanastoa ja käytänteitä usein sekä amerikkalaisesta että brittiläisestä käytännöstä. Opetuksessa ei myöskään keskitytä
19
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
minkään tietyn maan lainsäädäntöön, vaan lähinnä laskentatoimen yleisiin
periaatteisiin. Vastauksia voisi tulkita siten, että opiskelijoille opetetaan
globaaleja käytänteitä jättäen lokaalit käytänteet ja eri laskentakulttuurit
vähemmälle.
Suomen lainsäädäntöä englanninkielisessä opetuksessa ei tuoda esille
lainkaan, koska siitä ei ole materiaalikaan englanniksi olemassa. Tällöin
englanninkielisessä opetuksessa verotus, palkkahallinto ja varsinainen kirjanpidon lainsäädäntö jäävät vähäisemmäksi.
6.5
Englanninkielisen tutkinnon vahvuudet ja heikkoudet
Vastanneet opettajat kokivat englanninkielisen tutkinnon vahvuuksina kielitaidon kehittymisen kytkeytymisen asian oppimiseen ja taloussanaston
oppimiseen englanniksi. He vastasivat myös, että kansainvälisissä ryhmissä opiskelijat ovat motivoituneita ja he saavat hyvät monikulttuuriset valmiudet kohdata erilaisuutta työelämässä.
Englanninkielisen tutkinnon heikkouksina taas nähtiin tietopuolisen aineksen jäämisen hieman kevyemmäksi tai yleisemmäksi kuin suomenkielisen
tutkinnon suorittajilla. Yhtenä heikkoutena mainittiin, että asiaa on vaikeampi soveltaa käytäntöön. Heikkouksia löytyi myös opiskelijoiden kielitaidon tasoista ja kielisekamelskasta. Yksi opettaja toi esille sen, että näissä ryhmissä opiskelevilta suomalaisilta opiskelijoilta jää omaa kotimaata
⚠⚠
käsittelevät erityispiirteet kokonaan
käymättä läpi eivätkä opiskelijat välttämättä opi termejäkään suomeksi.
6.6
Englanninkielisen opetuksen kehittäminen
Tutkimuksessa opettajilta kysyttiin, miten heidän mielestään englanninkielistä tutkintoa pitäisi kehittää. Tähän kysymykseen tuli kuusi vastausta, joten kolme opettajaa oli jättänyt vastaamatta. Vastauksissa tuotiin esille, että suomalaisia opiskelijoita pitäisi saada enemmän mukaan kansainvälisiin
ryhmiin kansainvälistymään. Toivottiin myös enemmän pakollisia englanninkielen opintoja, mutta jäi hieman epäselväksi tarkoitettiinko vastauksella, että suomalaiseen tutkintoon pitäisi myös sisältyä enemmän pakollista
sisällön opiskelua englanniksi vai pelkkiä kielikursseja.
Yksi opettajista halusi sisällyttää tutkintoon enemmän laskentatoimen opetusta ylipäätään ja toinen sanoi, että etenkin virtuaalista opetusta pitäisi
kehittää. Vastauksissa tuli esille myös kansainvälisten opiskelijoiden vaikeus saada pakollisia työharjoittelupaikkoja ja tähän toivottiin parannusta.
6.7
Monikulttuurisen ryhmän opettaminen
Opettajilta kartoitettiin suurimpia haasteita liittyen monikulttuurisen ryhmän opettamiseen monivalintakysymyksellä, jossa vaihtoehtoina olivat
kielitaito, ryhmän erilaiset lähtötasot, kulttuurierot, oppimistyylit ja oppi-
20
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
materiaalit. Lisäksi oli mahdollista antaa muita syitä, mutta yksikään opettajista ei listannut näiden kysyttyjen lisäksi muita syitä.
Opettajien vastaukset näkyvät kuvassa 1. Kaikkein suurimmaksi haasteeksi opettajat kokivat sen, että ryhmässä opiskelevien oppilaiden lähtötasot
atovat hyvin erilaisia. Tämän väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli 5
opettajaa ja lähes samaa mieltä 4 opettajaa eikä kukaan ollut eri mieltä asiasta. Myös kielitaito koettiin haasteeksi: kolme opettajaa oli täysin samaa
mieltä ja kolme oli lähes samaa mieltä. Kuitenkin kielitaidon kohdalla yksi
opettaja ilmoitti, että kielitaito ei ole lainkaan ongelma.
Kulttuurierot ja oppimistyylit olivat haasteellisia kuuden opettajan mielestä. Näiden väitteiden kohdalla taas kaksi opettajaa oli eri mieltä ja yksi ei
osannut sanoa. Kaikkein vähiten haasteelliseksi vastanneet opettajat kokivat olemassa olevan oppimismateriaalin. Tämän väitteen kohdalla peräti
neljä opettajaa oli eri mieltä, kaksi täysin samaa mieltä ja kaksi lähes samaa mieltä.
S uurimm a t ha a s te e t mo nik ulttuuris e n ry hmä n o p e tta mis e s s a
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
0
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Ei osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
m
at
er
ia
al
it
O
pp
i
ty
yli
t
m
is
O
pp
i
Ku
lt t
uu
rie
ro
t
Täysin eri mieltä
Ry
hm
än
er
ila
ise
tl
Ki
el
ita
äh
tö
ta
so
t
ito
)
KUVA 1
Suurimmat haasteet monikulttuurisen ryhmän opettamisessa
Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää avoimella kysymyksellä mikä
opettajien mielestä monikulttuurisen ryhmän opettamisessa on palkitsevaa.
Tähän opettajat vastasivat, että osa opiskelijoista on todella motivoituneita
ja innostuneita ja vieläpä aidosti kiitollisia ja tyytyväisiä saadessaan opiskella. Opiskelijoiden positiivinen asenne opiskelua kohtaan parantaa opettajan motivaatiota tehdä työtä. Opiskelijat myös antavat enemmän suoraa
ja myös positiivista palautetta opettajalle. Bonuksena nähtiin myös oman
kielitaidon ylläpitäminen ja kehittyminen sekä uusiin ihmisiin ja kulttuureihin tutustuminen. Yksinkertaisesti parasta oli opiskelijoiden kanssa
toimiminen.
Tämän lisäksi haluttiin selvittää hyödyntävätkö opettajat opetettavan ryhmän monikulttuurisuutta jotenkin omassa opetuksessaan. Monikulttuurista
ryhmää hyödynnettiin eniten jakamalla opiskelijoita ryhmiin, joissa kult21
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
tuurit sekoittuvat keskenään. Yksi opettaja vastasi, että voisi varmaan
hyödyntää enemmänkin, mutta esimerkiksi opiskelijat pitävät toisilleen
esityksiä erilaisista arvonlisäverokannoista omissa lähtömaissaan. Toisen
opettajan mielestä taloushallintoa ei voi opettaa monikulttuurisesta lähtökohdasta, koska kyse on enemmän loogisesta laskennasta.
6.8
Työelämäyhteistyön haasteet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa
Yhtenä monivalintakysymyksenä kartoitettiin haasteita, joita opettajat ovat
kohdanneet tehdessään työelämäyhteistyötä kansainvälisten opiskelijoiden
ja yritysten kanssa. Kuvassa 2 näkyy opettajien vastaukset. Suurimmaksi
haasteeksi opettajat kokivat harjoittelupaikan saannin, josta peräti 7 opettajaa oli samaa mieltä eikä yksikään eri mieltä. Lähes yhtä suurena haasteena nähtiin kuitenkin opiskelijoiden suomen kielen taito. Tämän väitteen
kohdalla 5 opettajaa oli täysin samaa mieltä, mutta yksi oli täysin eri mieltä. Työelämän tuntemusta oppilailla katsottiin olevan kohtuullisesti, sillä
tämän väitteen kanssa samaa mieltä oli 4 opettajaa kolmen ollessa kuitenkin eri mieltä. Avoimeen kysymykseen yksi opettaja oli tarkentanut, että
haasteellista on se, että opiskelijoiden aikakäsitys ja täsmällisyys saattavat
poiketa suomalaisesta tavasta toimia.
T y ö e lä mä y hte is ty ö n ha a s te e t
10
9
8
7
Täysin samaa mieltä
6
Jokseenkin eri mieltä
5
Ei osaa sanoa
4
Jokseenkin eri mieltä
3
Täysin eri mieltä
2
1
0
Harjoittelupaikan saanti
KUVA 2
6.9
Suomen kielen taito
Työelämän
tuntemuksen heikkous
Haasteet työelämäyhteistyössä kansainvälisissä opiskelijaryhmissä
Muut opettajan työtä koskevat kysymykset
Lopuksi tutkimuksessa esitettiin kaksi kysymystä koskien heidän työtään.
Kysymykseen mitä työsi sisältää opettajat vastasivat karkeasti ottaen: opetuksen suunnittelua, oppimateriaalin laatimista, opetusta, ohjausta, arviointia, sidosryhmätyötä, hallinnointia, kokouksia ja kehittämistä. Yksi mainitsi olevansa itse innostunut opettamistaan aineista ja yksi tekevänsä "raakaa
työtä opiskelijoiden hyväksi".
22
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Viimeisessä kysymyksessä haluttiin selvittää vieläkö opettajat tekevät yksin työtään vai ovatko he verkostoituneet muiden saman alan opettajien
kanssa. Opettajista 7 vastasi olevansa verkostoitunut ja yksi haluaisi verkostoitua.
TAULUKKO 8
Opettajien verkostoituminen muiden oman alan opettajien kanssa
Oletko verkostoitunut muiden
muiden oman alan opettajien
kanssa?
Kyllä
En
En, mutta haluaisin
悠Ό
23
VastausVastausprosentti
77,8%
11,1%
11,1%
Vastauksien
lukumäärä
7
1
1
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
7
ENGLANNIN KIELELLÄ OPISKELLEIDEN TRADENOMIEN
TYÖLLISTYMINEN
Opinnäytetyössä haluttiin myös tutkia, mihin englanninkielisen tutkinnon
suorittaneet työllistyvät Suomen työmarkkinoilla. Tradenomiliitto tekee
vuosittain jäsentutkimuksen omien jäsentensä palkkauksesta ja työllistymisestä. Varsinaisessa julkaistavassa jäsentutkimuksessa ei jäseniä eritellä
kansalaisuuden tai tutkinnon kielen mukaan, mutta tämän tutkinnon kielen
mukaan eritellyn jäsentiedon sain Tradenomiliitosta pyydettäessä.
Liitossa ei ole tietoa kansainvälisten opiskelijoiden työllistymisestä, elleivät he ole liiton jäseniä. Olisi mielenkiintoista tietää, mihin he työllistyvät,
mutta tämän opinnäytetyön puitteissa selvitin asiaa vain Suomen työmarkkinoiden näkökulmasta.
7.1
Taustatietoa Tradenomiliiton jäsenistä
Tradenomiliiton tekemästä jäsentutkimuksesta käy ilmi, että englanninkielisen tutkinnon suorittaneilla Suomessa työskentelevillä tradenomeilla on
lähes sama keskipalkka (3098 eur) kuin suomenkielisen tutkinnon suorittaneilla henkilöillä (3103 eur). Tutkinnon kielen mukaan palkkauksessa ei
ole merkittäviä eroja.
湐Ό
Englanniksi opiskelleiden tradenomien joukosta suurempi prosenttiosuus
(76 %) on naisia kuin suomenkielisen tutkinnon suorittaneista (68 %).
TAULUKKO 9
Sukupuoli
7.2
Tradenomiliiton jäsenet sukupuolen mukaan
Nainen
Mies
Yhteensä
Millä kielellä tutkinto on suoritettu
Suomi
Ruotsi
Englanti
1939
43
199
887
14
61
2826
57
260
Muu
16
4
20
Yhteensä
2197
966
3163
Tradenomien asema työmarkkinoilla
Englanninkielisen tutkinnon suorittaneista (231 jäsentä) suurin osa (47 %)
työskentelee toimihenkilönä. Seuraavaksi suurin ryhmä (19 %) työskentelee asiantuntijatehtävissä, vaativissa asiantuntijatehtävissä työskentelee
myös 19 % englanninkielisistä tradenomeista. Ylemmässä keskijohdossa
työskentelee 10 % ja ylimpään johtoon ei ole toistaiseksi päätynyt yksikään.
Suomenkieliseen tutkintoon verrattuna pienempi osuus suomenkielisen
tutkinnon suorittaneista työskentelee toimihenkilönä (35 %). Asiantuntijana työskentelee 27 % ja 15 % vaativissa asiantuntijatehtävissä. Ylempään
keskijohtoon on päätynyt 9 % ja ylimpään johtoon 1 %. Suomenkielellä
24
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
opiskelleet näyttävät jakautuvan tasaisemmin eri ryhmiin kuin englanniksi
opiskelleet.
TAULUKKO 10 Tradenomiliiton jäsenet toimiaseman mukaan
Toimiasema
7.3
Millä kielellä tutkinto on suoritettu
Suomi
Ruotsi
Ylin johto
1%
0%
Johto
2%
4%
Ylempi keskijohto
7%
4%
Alempi keskijohto
8%
16 %
Erittäin vaativat asiantunti5%
4%
jatehtävät
Vaativat asiantuntijatehtä12 %
14 %
vät
Asiantuntijatehtävät
28 %
14 %
Opettajat
0%
0%
Toimihenkilö
36 %
45 %
Yrittäjä
1%
0%
Yhteensä
100 %
100 %
Englanti
0%
3%
8%
10 %
Muu
5%
5%
0%
16 %
4%
11 %
10 %
16 %
19 %
0%
47 %
0%
100 %
26 %
0%
21 %
0%
100 %
Mihin työtehtäviin tradenomit työllistyvät
Tradenomiliiton jäsentutkimuksen data tukee opettajien tutkimuksen
kommentteja englanninkielisen tutkinnon heikkouksista taloushallinnon
opetuksen suhteen. Kirjanpidon tehtävissä englanninkielisen tutkinnon
湐Ό
suorittaneista työskentelee vain 1 % kun suomenkielisen tutkinnon suorittaneista peräti 8 % työskentelee kirjanpidon tehtävissä.
Laskentatoimen osalta jakauma on hieman lohdullisempi, mikä tukee sitä
oletusta, että englanninkielisessä tutkinnossa opetetaan enemmän yleisiä
laskentatoimen periaatteita kuin minkään maan spesifejä käytänteitä.
Suomenkielisen tutkinnon suorittaneista 4 % työskentelee sisäisen laskennan tehtävissä ja englanninkielisen tutkinnon suorittaneista 3 %. Taloudellisissa yleistehtävissä työskentelee suomenkielellä opiskelleista 5 % ja
englanniksi opiskelleista 4 %.
Huomion arvoista on se, että englanninkielisen tutkinnon suorittaneista
suurin osa työllistyy assistentti/sihteeri tehtäviin (16 %), kun suomenkielisen tutkinnon suorittaneista assistentteja tai sihteereitä on vain 10 %. Lisäksi englanninkielellä opiskelleet näyttävät työllistyvän myynnin, oston
ja logistiikan tehtäviin. Tehtävän mukaan eriteltynä molemmissa ryhmissä
johtotehtävissä ilmoittaa työskentelevänsä 5 %.
25
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
TAULUKKO 11 Tradenomiliiton jäsenet työtehtävän mukaan
Millä kielellä tutkinto on suoritettu
Työtehtävä
Asiakaspalvelu
Assistentti/sihteeri
Henkilöstöhallinnon yleistehtävät
Henkilöstöhallinnon suunnittelu ja
johtotehtävät
IT-tukihenkilö ja käyttöpalvelutehtävät
Johtotehtävät
Kirjanpito
Konsultointi
Logistiikka
Laskenta ja budjetointi
Mainonta
Markkina- ja yritystutkimus
Markkinoinnin suunnittelu
Markkinoinnin yleistehtävät
Muut tehtävät
Myynti
Myynti (B2B)
Ohjelmointi
獠Όja testaus
Ohjelmistosuunnittelu
Opetus ja koulutus
Osto
Palkanlaskenta
Pankki ja rahoitus
Rekrytointi
Suunnittelutehtävät
Taloudelliset yleistehtävät
Tiedottaminen ja viestintätehtävät
Tietohallinto
Tilintarkastus ja liikkeenjohdon
konsultointi
Tuotanto
Tuotesuunnittelu ja tuotekehitys
Tutkimustehtävät
Vakuutus
Verotus
Vienti
Yhteensä
26
Suomi
Ruotsi
Englanti
Muu
5%
10 %
3%
14 %
10 %
2%
6%
16 %
2%
0%
5%
0%
2%
4%
1%
0%
4%
0%
3%
5%
5%
8%
2%
2%
4%
1%
0%
2%
3%
6%
3%
5%
2%
2%
1%
3%
2%
5%
1%
4%
5%
1%
3%
0%
2%
0%
6%
6%
0%
0%
2%
4%
10 %
4%
8%
0%
0%
0%
4%
2%
4%
2%
0%
4%
2%
0%
5%
1%
4%
6%
3%
1%
0%
3%
4%
6%
2%
8%
0%
1%
0%
6%
0%
2%
1%
1%
4%
2%
2%
11 %
0%
5%
0%
5%
0%
0%
0%
0%
26 %
0%
5%
5%
0%
0%
21 %
0%
0%
0%
0%
0%
5%
0%
0%
0%
0%
0%
1%
1%
0%
1%
1%
1%
100 %
2%
2%
0%
4%
2%
2%
100 %
0%
1%
0%
2%
0%
5%
100 %
0%
0%
5%
0%
0%
0%
100 %
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
7.4
Työpaikan virallinen kieli
Taulukosta 12 näkyy, että henkilöistä, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa
englanniksi suurempi osa (28 %) hakeutuu työpaikkaan, jossa virallinen
kieli on englanti. Suomenkielellä opiskelleiden joukosta vain 16 % työskentelee täysin englanninkielisessä työympäristössä.
TAULUKKO 12 Tradenomiliiton jäsenien työpaikalla käytetty virallinen kieli
Millä kielellä tutkinto on suoritettu
Suomi
Ruotsi
Työpaikalla käytetty virallinen kieli
Englanti
Muu
Suomi
82 %
53 %
68 %
58 %
Ruotsi
Englanti
Muu
Yhteensä
1%
16 %
1%
100 %
22 %
20 %
6%
100 %
1%
28 %
3%
100 %
0%
37 %
5%
100 %
⚠⚠
27
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
8
POHDINTA
Opinnäytetyöni pohdintaosuus on jäsennelty korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009-2015 strategisten päätavoitteiden alle. Tässä ei ole
käsitelty koko strategiaa, vaan ainoastaan niiltä osin kuin tavoitteita saattoi
peilata opinnäytetyön kontekstin ja aiheen suhteen.
8.1
Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö
Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa aidosti kansainvälisellä
korkeakouluyhteisöllä tarkoitetaan, että suomalainen korkeakoulutus antaa
valmiudet työskennellä kansainvälisessä toimintaympäristössä ja henkilöstöllä on sekä kansainvälistä kokemusta että kansainvälisiä yhteyksiä tukemaan opiskelijoiden kansainvälistymistä. Toimenpiteinä on ehdotettu mm.
vieraskielisen koulutuksen lisäämistä, hallintopalveluiden ja opintoohjauksen kehittämistä sekä lisää koulutusta vieraalla kielellä opettamisen
pedagogiikkaan sekä panostusta opettajien kieli- ja kulttuuritaitoihin.
(Opetusministeriö, 2009, 26, 31.)
Opinnäytetyöni tutkimuksen puitteissa kävi ilmi, että kaikki tutkimukseen
osallistuneet opettajat olivat joko saaneet kieli- ja kulttuurikoulutusta tai
olleet itse ulkomailla saamassa kansainvälistä kokemusta. Tutkimuksessa
ei kysytty kysymyksiä liittyen
现Ό oppilaitosten yhteistyöhön ulkomaisten
korkeakoulujen kanssa tai opettajien mahdollisuuksiin lähteä vaihtoon ulkomaille.
8.2
Laadun ja vetovoiman lisääminen
Laadun ja vetovoiman lisäämiseen liittyvällä tavoitteella pyritään siihen,
että suomalaiset korkeakoulut olisivat kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia opiskelu-, tutkimus- ja työympäristöjä, jotka tukevat yhteiskunnan kansainvälistymistä, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Tavoitteena on
saada Suomeen lahjakkaita ulkomaisia opiskelijoita ja tutkijoita, jotka
myös haluaisivat ja voisivat opintojensa jälkeen jäädä Suomeen töihin.
(Opetusministeriö, 2009, 33, 37.)
Vetovoima lisääntyy laatua lisäämällä. Kun on määritelty mille työmarkkinoille opiskelijoita koulutetaan ja rakennettu opintosuunnitelmat sen
mukaisiksi, laatu lisääntyy. Lisäksi pitää panostaa työelämäyhteistyöhön,
jotta opiskelijoille on harjoittelupaikkoja. Talousnäkökulmasta voisi selvittää, kumpi on edullisempi tapa kansainvälistää suomalaisia opiskelijoita; tuoda ulkomaalaisia tänne opiskelemaan suomalaisten kanssa vai viedä
suomalaisia opiskelijoita ulkomaille. Jos ulkomaalaisia opiskelijoita tuodaan Suomeen suomalaisten kansainvälistämiseksi, myös yritysten tulisi
sitoutua työllistämään kansainvälisiä opiskelijoita.
28
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
8.3
Osaamisen vienti
Suomalaisen korkeakoulutuksen ja osaamisen viemiseksi pyritään kehittämään korkeakoulujen osaamista, joka olisi kansainvälisesti tunnettua ja
mahdollistaisi siten yhteistyötä maailman johtavien korkeakoulujen kanssa. Koulutuspalveluiden kehittämiseksi on analysoitava, minkälaisille koulutuspalveluille lähivuosina on kysyntää, ja mitkä markkina-alueet ja yhteistyömuodot sopivat parhaiten suomalaisille korkeakouluille. (Opetusministeriö, 2009, 39, 43.)
Opinnäytetyöni toimintaympäristön kuvausosiossa keskityin kuvaamaan
taloushallintoa ja maailmanlaajuisia trendejä, jotka vaikuttavat taloushallinnon osaamisvaatimuksiin ja joihin taloushallinnolla voidaan myös vaikuttaa. Tältä pohjalta voisi pohtia mitä annettavaa suomalaisella taloushallinnon opetuksella voisi olla globaalisti. Suomi on ollut sähköisen taloushallinnon kehityksen kärkimaa ja muutamat suomalaiset it-alan yritykset
ovat onnistuneet saamaan markkina-asemaa tuotteillaan myös maailmalla.
Suomeksi on kirjoitettu myös oppikirja sähköisestä taloushallinnosta, mutta onko olemassa englanninkielistä materiaalia suomalaisesta digitaalisesta
taloushallinnosta, jota opetuksessa voisi käyttää?
Lääkeyritykset markkinoivat aktiivisesti tuotteitaan jo opiskeluvaiheessa
tuleville lääkäreille, koska lääkkeet ovat lääkäreiden työvälineitä. Suomalaiset it-yritykset voisivat myös lisätä yhteistyötään oppilaitosten kanssa.
Kotimaihinsa palattuaan Suomessa sähköistä taloushallintoa opiskelleet
⚠⚠
opiskelijat voisivat olla potentiaalisia tulevia asiakkaita.
Suomella on myös toistaiseksi kohtuullisen hyvä maine verojen maksamisen suhteen ja lisäksi Suomi tunnetaan siitä, että maksoimme sotavelkamme Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Suomessa on siis kansainvälisesti katsoen hyvä kulttuuri maksukäyttäytymisen ja verojen maksamisen suhteen.
Suomen verotusta on käyty ihastelemassa mm. USA:sta. (Verohallinnon
tiedotteita 2011.) Velkakriisin runtelema maailma tarvitsee oppia verojen
ja velkojen maksamisesta ja korruption kitkemisestä. Monikulttuurisesta
näkökulmasta katsottuna voisi miettiä mitä hyvää eri kulttuureissa on ja
ottaa oppia näistä hyvistä piirteistä. Kulttuuri vaikuttaa maksukäyttäytymiseen ja laskenta- ja raportointikäytänteisiin; esimerkiksi kirjanpidon varovaisuus periaatteeseen ja hyvään kirjanpitotapaan.
8.4
Monikulttuurisen yhteiskunnan tukeminen
Korkeakoulujen tulisi toimia aktiivisesti monikulttuurisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, sillä maahanmuuttajataustaiset sekä Suomeen
saapuvat ulkomaiset opiskelijat ja henkilöstö ovat voimavara, joka tukee
suomalaisten koulujen kotikansainvälistymistä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pitäisi kehittää korkeakoulujen työelämäyhteyksiä, jotta kansainvälisille opiskelijoille saadaan tarjottua työharjoittelumahdollisuuksia
Suomesta. (Opetusministeriö, 2009, 44, 47)
29
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Opinnäytetyössäni kävi ilmi, että vieraskielisten tutkintojen työelämälähtöisyys on ongelmallinen. Vieraskielinen taloushallinnon opetus ei tähtää
Suomen työmarkkinoille eikä opiskelijoilla ole hallussaan alan termistöä
tai suomalaista lainsäädäntöä valmistuttuaan. Opettajat olivat kuitenkin sitä mieltä, että vieraskielisten tutkintojen vahvuuksina on nimenomaan
monikulttuurisuustaitojen ja kielitaidon kohentuminen. Tämän perusteella
näyttäisi, että vieraskieliset tutkinnon tähtäävät enemmän globaaleille
työmarkkinoille, joten voisi kyseenalaistaa tukevatko ne oikeastaan suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumista. Jos monikulttuurisessa
ryhmässä opiskelleet suomalaiset jäävät Suomeen töihin, he ehkä ovat
avainasemassa monikulttuurisen yhteiskunnan syntymisessä, sillä voisi
olettaa, että he helpommin rekrytoivat myös kansainvälisiä opiskelijoita.
Opettajien kommentit taloushallinnon opetuksesta tukivat löydöksiä tradenomien työtehtävien suhteen: englanninkielinen tutkinto ei anna valmiuksia työskennellä Suomessa kirjanpidon tehtävissä. Kirjanpitäjistä
Suomessa on kuitenkin pulaa ja heitä on maahanmuuttajista koulutettu
työllistämiskoulutuksella tilitoimistoille, jotka ovat olleet tyytyväisiä maahanmuuttajakirjanpitäjiin (Alhava 2010, 67-69).
8.5
Globaali vastuu
Globaalin vastuun kantamiseksi suomalaisten korkeakoulujen toiminnan
tulee rakentua eettisesti kestävälle pohjalle ja tukea opiskelijoiden valmiuksia toimia globaalissa ympäristössä ja ymmärtää oman toiminnan
globaaleja vaikutuksia. Suomalaisten korkeakoulujen osaamista tarjotaan
globaalien ongelmien ratkaisemiseen ja kehitysmaiden osaamisen vahvistamiseen. (Opetusministeriö, 2009, 49.)
Eettisyyden tuominen käytännön tasolle sekä oppilaitosten opetussuunnitelmissa että yritysten käytännön toiminnassa korostuvat talouskriisissä.
Ylimmän johdon korkeat palkat ja ylisuuret palkkiot pitäisi ottaa tarkastelun alle, sillä jos johto toimii pelkästään oman edun tavoittelun motivoimana, se ei kykene kantamaan vastuuta työntekijöistä tai yhteiskunnallisista asioista. Kauppalehdessä Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja
Mikko Pukkinen kuitenkin puolusti johdon palkkoja sanoen, ettei valtionyhtiöiden johtajien palkkoihin saa puuttua, sillä talous- ja veropolitiikan
punaiseksi langaksi ei voi ottaa oikeudenmukaisuutta (Kauppalehti
23.6.2011.) Mitä eettisyys on käytännössä, jos se ei ole oikeudenmukaisuutta? Onko se vain yksi yritysten käyttämä markkinointikeino?
Podolny (2009, 67) ehdottaa, että liiketalouden opetukseen pitäisi kytkeä
mukaan arvot ja tuoda etiikka käytännön tasolle eri kursseihin sisäänleivottuna. Hän ehdottaa myös ammattieettisiä ohjeistuksia yritysjohdolle
ja näiden rikkomisesta rangaistuksia samaan tapaan kuin lääkäreillä, jotka
voivat menettää oikeutensa harjoittaa omaa ammattiaan toimiessaan väärin. Podolnyn (2009, 64) mukaan valmistuneilla on vaikeuksia erottaa oikeaa ja väärää toimintaa toisistaan, sillä ihmisillä on taipumuksena toimia
yleisen tavan mukaan vaikka epäeettisesti, jos kaikki muutkin näin menettelevät.
30
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Suomalaisten opiskelijoiden kansainvälistämiseksi on olemassa kaksi tapaa: joko he opiskelevat Suomessa kansainvälisten opiskelijoiden kanssa
samassa ryhmässä tai lähtevät ulkomaille opiskelemaan. Jos ulkomaalaisia
opiskelijoita rekrytoidaan Suomeen, meillä on myös vastuu heistä. Kansainvälisten opiskelijoiden työharjoitteluongelma pitäisi ratkaista tavalla
tai toisella. Voisiko sitä markkinoida yrityksille osana yhteiskuntavastuuta, joka pitää vaan hoitaa?
撠Ύ
31
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
LÄHTEET
Aalto, H-K. 2007. Työelämälähtöinen koulutus – ennakoinnin haasteita.
Teoksessa Kallberg, K. & Hallila, M. (toim.) Osaamisen kohtaaminen –
näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. 15-22.
Aalto-yliopisto. Tieto ja Aalto-yliopisto lisäävät yhteistyötään. Viitattu
21.6.2011. http://www.aalto.fi/fi/current/news/view/2010-06-02/.
Alhava, S. 2010. Maahanmuuttajista arvokasta työvoimaa tilitoimistoille.
Tilisanomat 3/2010. 67-69.
Garam, I. 1/2009. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa. Tietoa ja tilastoja -raportti 1/2009. Kansainvälisen liikkuvuuden
ja yhteistyön keskus CIMO.
Garam, I. 2/2009. Vieraskieliset tutkinto-ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa. Faktaa. Tietoja ja tilastoja 2/2009. Kansainvälisen liikkuvuuden
ja yhteistyön keskus CIMO.
Hanhijoki, I., Katajisto, J., Kimari,
M. ja Savioja, H. 2011. Koulutus ja
檠Ύ
työvoiman kysyntä 2025. Ennakointituloksia tulevaisuuden työpaikoista ja
koulutustarpeista, väliraportti. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset
2011:12.
Hiltula, K. & Pöyhönen, S. 2006. Opetuskulttuurien jäljillä. Teoksessa
Pöyhönen, S. & Hiltula, K. (toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus,
9-18.
Idström, A. & Sosa, S. 2009. Kielissä kulttuurin ääni. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Järvenpää, M., Partanen, V., Tuomela, T-S. 2001. Moderni taloushallinto
– Haasteet ja mahdollisuudet. Helsinki: Edita.
Järvenpää, M., Pellinen, J., Virtanen, A. 2007. Kansainvälisen yrityksen
talous. Helsinki: WSOYPro.
Kauppalehti 23.6.2011. EK:n Pukkinen: Näpit irti johtajien palkoista. Viitattu 23.6.2011.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110
680665.
Kurkilahti, L. & Äijö, T. 2007. Ui tai Uppoa - suomalaisyritykset globaalitalouden hyökyaallokossa. Helsinki: WSOYPro.
32
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Lahti, S. & Salminen, T. 2008. Kohti digitaalista taloushallintoa - sähköiset talouden prosessit käytännössä. Helsinki: WSOYpro.
Lahtonen, S. & Pyykkö, R. 2005. Korkeakoulujen vieraskielisen opetuksen arvioinnin seuranta. Korkeakoulujen arviointineuvosto. Verkkojulkaisuja 6:2005.
Larsson, T. Lokaalin ja globaalin kohtaamisia maahanmuuttajien lähihoitajakoulutuksessa. Teoksessa Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K.
(toim.) Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: HAMK. 99-104.
Lassenius, Y. 2011. Opettaja kulttuurin tulkitsijana hoitoalan koulutuksessa. Teoksessa Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K. (toim.) Lokaaleja ja
globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: HAMK.
81-89.
Latomaa, S. 2006. Otteita kieli-imperialistin päiväkirjasta - suomenopettajana Yhdysvalloissa ja Venäjällä. Teoksessa Pöyhönen, S. & Hiltula, K.
(toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 47-74.
Lewis, L. 2006. When Cultures Collide – Leading Across Cultures. 3rd
Edition. Boston: Nicholas Brealey
International.
둀‫ټ‬
Luoto, M. 2008. Sepa on selvää säästöä. Talouselämä 9.5.2008. Viitattu
21.6.2011. http://www.talouselama.fi/sivullinen/article167625.ece.
Maahanmuuttovirasto. Viitattu 20.6.2011.
http://www.migri.fi/netcomm/content.asp?path=8,2474,2519.
Malm, R. 2006. Kirjallisuuden opettamisesta Vilnan yliopistossa - kun
teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Teoksessa Pöyhönen, S. & Hiltula, K.
(toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 109-127.
Metsänen, R. 2011. Kun globaali ja lokaali kohtaavat oppimistilanteessa,
mitä ammatillisen opettajan tulisi osata? Teoksessa Metsänen, R. & Matinheikki-Kokko, K. (toim.) Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaalija terveysalalla. Hämeenlinna: HAMK. 53-61.
Metsänen, R, Matinheimo-Kokko, K. 2011. Alkusanat. Teoksessa Metsänen, R. & Matinheimo-Kokko, K. (toim.) Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeenlinna: HAMK. 5-9.
Mustaparta, E. 2006. Lunttaaminen - osa opetuskulttuuriako? Teoksessa
Pöyhönen, S. & Hiltula, K. (toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus,
75-91.
33
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
Moore, K. 2006. Clueless in the classroom or Alaston salissa. Teoksessa
Pöyhönen, S. & Hiltula, K. (toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus,
207-219.
Niemelä, A. 2009. Kansainvälistä opiskelua ulkomailla ja kotimaassa tutkimus korkeakoulujen englanninkielisistä koulutusohjelmista. Helsinki:
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs 31.
Nieminen, M. Esiinny eduksesi – kansainväliset presentaatiot. Esiintymiskoulutus Helsingissä 17.5.2011. Suomen Ekonomiliitto.
Opetusministeriö. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia. 2009 2015. Opetusministeriön julkaisuja 2009:21.
Podolny, J. M. 2009. The Buck Stops (and Starts) at Business School.
Harward Business Review. June 2009. 62-67.
Pöyhönen, S. Näkökulmia koulutus- ja opetuskulttuureihin: pysähtymisen
paikkoja tutkivalle opettajalle. Teoksessa Pöyhönen, S. & Hiltula, K.
(toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia. Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 19-42.
Sainola-Rodriguez, K. 2011. 撠Transnationaalinen
osaaminen – uusi terveyΎ
denhuoltohenkilöstön osaamisvaatimus. Teoksessa Pöyhönen, S. & Hiltula, K. (toim.) Opettajana vieraalla maalla - opetuskulttuurien kohtaamisia.
Jyväskylä: Soveltavan kielentutkimuksen keskus, 35-41.
Study
In
Finland
-tietokanta.
http://www.studyinfinland.fi/.
Cimo.
Viitattu
20.6.2011.
Talib, M., Löfström, J., Meri, M. 2004. Kulttuurit ja koulu – avaimia opettajille. Helsinki: WSOY.
Torppa, T. 2011. Englanti valtasi työpaikan, so what? Talouselämä nro
23/2011. 36-38.
TRAL. Koulutuspoliittinen ohjelma 10/2008. Tradenomiliitto TRAL ry.
TRAL. Jäsentutkimus 2010. Tradenomiliitto TRAL ry.
Trompenaars, F. & Woolliams, P. 2004. Business Across Cultures. 2nd
Edition. Chichester, England: Capstone Publishing Ltd.
Verohallinto. 2011. Suomen Verohallinto esimerkkinä USA:n senaatissa.
Viitattu 22.6.2011.
http://vero.fi/fiFI/Tietoa_Verohallinnosta/Tiedotteet/Suomen_Verohallinto_esimerkkina_
USAn_sen(15677)
34
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
YLE Uutiset 2011 a. Kirjanpitäjille riittäisi töitä. Viitattu 19.6.2011.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/01/kirjanpitajille_riittaisi_toi
ta_2284769.html
YLE Uutiset 2011 b. Suomalainen yritys ei osaa markkinoida vastuullisuudella. viitattu 13.7.2011.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/07/suomalainen_yritys_ei_os
aa_markkinoida_vastuullisuudella_2719942.html
欐Ύ
35
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
LIITE 1
OPETTAJILLE LÄHETETYT TUTKIMUSKYSYMYKSET
Monikulttuurinen liiketalous (englanninkielinen tradenomi –tutkinto)
1. Ikäsi vuosina
2. Sukupuolesi
3. Oma pohja tutkintosi/koulutustaustasi
4. Opetuskokemuksesi vuosina
5. Koulutusala/tutkinnot, joissa opetat
6. Pedagogisten opintojesi suoritusvuosi
7. Missä läänissä oppilaitoksesi sijaitsee?
Etelä-Suomen lääni
Itä-Suomen lääni
Länsi-Suomen lääni
Oulun lääni
Lapin lääni
둀‫ټ‬
8. Kuinka kauan olet opettanut englannin kielisissä tutkinnoissa?
9. Opetatko myös suomenkielisissä tutkinnoissa?
Kyllä/Ei
10. Oletko saanut koulutusta monikulttuurisen ryhmän opettamiseen?
Kyllä/Ei
11. Oletko saanut koulutusta englannin kielellä opettamiseen?
Kyllä/Ei
12. Jos vastasit kyllä jompaan kumpaan ylläolevaan kysymykseen, minkälaista koulutusta olet saanut?
13. Onko sinulla kansainvälistä työkokemusta?
Kyllä/Ei
14. Oletko opiskellut ulkomailla?
Kyllä/Ei
Englanninkielinen taloushallinnon opetus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa
15. Jos vastasit kyllä jompaan kumpaan yllä olevaan kysymykseen, missä
maassa olet ollut töissä tai opiskelemassa?
16. Miten englannin kielinen taloushallinnnon opetus poikkeaa tavoitteiltaan, sisällöltään ja toteutukseltaan suomen kielisestä koulutusohjelmasta?
17. Minkälaisena näet englannin kielisen koultusohjelman vahvuudet ja
heikkoudet verrattuna suomalaiseen tutkintoon?
18. Miten kehittäisit englannin kielistä tradenomi -tutkintoa?
19. Mitkä ovat suurimmat haasteet monikulttuurisen ryhmän opettamisessa? (asteikko Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei osaa
sanoa, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä)
Kielitaito
Ryhmän erilaiset lähtötasot
Kulttuurierot
Oppimistyylit
Oppimateriaalit
20. Muu, mikä?
21. Mitkä asiat koet palkitsevimpina monikulttuurisen ryhmän opettamisessa?
撠Ύ
22. Miten hyödynnät opetuksessasi ryhmän monikulttuurisuutta?
23. Työelämäyhteistyön haasteet kansainvälisten opiskelijoiden kanssa?
(asteikko Täysin samaa mieltä, Jokseenkin samaa mieltä, Ei osaa sanoa, Jokseenkin eri mieltä, Täysin eri mieltä)
Harjoittelupaikan saanti
Suomen kielen taito
Työelämän tuntemuksen heikkous
24. Muu, mikä?
25. Kuvaile muutamalla sanalla mitä työsi sisältää
26. Oletko verkostoitunut muiden oman alan opettajien kanssa?
Kyllä/Ei/En, mutta haluaisin
Fly UP