...

kuvapint ta val laisim

by user

on
Category: Documents
6

views

Report

Comments

Transcript

kuvapint ta val laisim
kuvapintta vallaisim
melle
Sinii Strandbberg
O
Opinnäytetyyö
Keramiiikka ja lasim
muotoilu
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala
Kulttuuriala
Koulutusohjelma
Muotoilun koulutusohjelma
Työn tekijä(t)
Sini Katriina Strandberg
Työn nimi
Valkea- kuvapinta valaisimelle
Päiväys
29.10.2010
Sivumäärä/Liitteet
76/6
Ohjaaja(t)
Marja-Leena Piippo
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
Riitta-Liisa Mattila ja Vesa Ville Mattila
Opinnäytetyön aiheena oli kuvapinnan suunnittelu ja toteutus posliinivalaisimelle. Tekijä myös
suunnitteli valaisimen pariskunnalle heidän mieltymysten mukaan. Tekijä valmisti useita kokeiluja
erilaisilla kuvapinnoilla.
Opinnäytetyön tekijä testasi kuinka erilaiset koristelumenetelmät sopivat valaisimelle ja kuinka ne
muuttavat sen luonnetta. Tekijä yhdisteli tekniikoita toisiinsa ja loi kerrostettuja kuvapintoja.
Opinnäytetyön tekijä tutki kuvan merkitystä ja sen sanomaa. Tekijä myös lyhyesti esitteli suomalaisen keramiikan historiaa sekä kitschin ja taiteen yhteisiä ominaisuuksia.
Materiaali tarjosi paljon haasteita, mutta lopputulokset olivat hyviä. Tekijä oli tyytyväinen aikaansaannoksiinsa ja hän jatkaa valaisimen kehittelyä tulevaisuudessa valmiiksi tuotteeksi.
Avainsanat
valaisin, koristelu, keraaminen kuvapinta, posliini
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
Field of Study
Culture
Degree Programme
Degree Programme in Design
Author(s)
Sini Katriina Strandberg
Title of Thesis
White- decorations for a lamp
Date
29.10.2010
Pages/Appendices
76/6
Supervisor(s)
Marja-Leena Piippo
Project/Partners
Riitta.Liisa mattila ja Vesa Ville Mattila
The objective of the thesis was to design a decoration for a porcelain lamp. The author of the
thesis also designed a unique lamp for one couple. Various lamps with different decorations
were designed and executed by the designer.
The author tested which decoration techniques are applicable to ceramic lamps and how they
change the lamp’s nature. Different techniques were combined together and different layered
surfaces were combined onto one lamp.
The author investigated how image communicates with the spectator. The history of Finnish
ceramic design was introduced and the common features of art and kitsch were pondered.
The material offered lots of challenges but the outcome was good. The author is satisfied with
the final product and she is going to continue the project until the product is ready to be
launched on the market.
Keywords
lamp, decoration, ceramic surface, porcelain
Sisällys 1. MISTÄ KAIKKI ALKOI
7
2. TAVOITTEENI JA TYÖN RAJAUS
10
2.1 Asiakas
11
2.2 Opinnäytetyöni hyödyt ja aikataulut
13
2.2.1 Riskit ja niihin varautuminen
15
2.2.2 Lampun sisus
16
3. MATKA KUVAN ALKULÄHTEILLE
18
3.1 Kuva puhuu
18
3.2 Kuvaton keramiikka
20
3.3 Miten muualla
23
3.4 Kitsch taiteessa
24
4. TYÖT JA PÄIVÄT
27
4.1 Luonnokset
28
4.2 Valumassan ja lasitteen haasteet
34
4. 3 Tekniikat ja kokeilut
38
4.4 Asiakastyö
61
5. POHDINTA
71
AINEISTO
73
KUVALUETTELO
74
LÄHTEET
76
LIITTEET
Liite 1. Reseptit
Liite 2. Lampun hinnoittelu
Liite 3. Sopimukset
1. MISTTÄ KAAIKKKI ALKKOI
Lähddin opinnäyytetyöni suuunnittelusssa liikkeellee ideasta, jooka oli muhhinut päässsäni
vuodden 2009 käymästäni
k
i näyttelykkurssista astti. Tein kyyseisellä kuurssilla kolm
me
erikookoista teekuppia, joiiden pintaan kiinnitin serigrafiakkuvioita (Kuuva 2.). Veeistokseni onnistuui mielestänni hyvin kuuvanpinnan kannalta, m
mutta muootoon en olllut
S
vuuonna yrittin valmistaa valam
malla johdoottoman leedtyytyyväinen. Samana
valaiisimen, muutta idea eei toiminutkaan käytäännössä. Haalusin kuittenkin kovaasti
valm
mistaa pöytäävalaisimenn ja idea jäi mieleeni kytemään,
k
m
missä se yhhdistyi kaunniin
kuvaapinnan kannssa. Näistää ideoista syyntyi valaissin, jonka ppinta olisi koristeltu
k
seerigrafiiakuvioilla. Päätin, etttä hyödynnnän näyttelyykurssilla teekemiäni seerigrafiakuvvia,
jotkaa olivat herrkkiä ja lapssenomaisia..
Kuva 2. Näyttelyttyö
Tahdoinn saada aikaaiseksi kaunniin ja käytttökelpoisenn valaisimenn, joka olisii tunnelmavalaisin ja se myös kyykenisi kunnnolla valaiisemaan. Täästä syystä valitsin tekkniikaksi vaalamisen jaa valumassaksi posliinnin, koska sen ominaaisuuksiin kkuuluu läpiikuultavuuss ja
siitä voi valaa hyvinn ohuita esiineitä.
7
Taarkoituksennani oli, etttä valaisin toisi mielleen muisttoja lapsuudesta ja see toimisi
erääänlaisena aikuisten yövalona
y
tuuomassa harrmoniaa ja turvan tunnnetta iltoiihin. Tavooitteeni oli myös, ettää massa josta valaisin valmistettaaisiin, olisi niin läpikuuultavaa,
etttä kun lam
mpun laittaaa päälle, niin sen pinnnalla olevatt serigrafiakuvat heijaastuisivat
seiinälle. Täm
mä idea ei kuuitenkaan käytännössä
k
ä toiminut.
Ku
uva 3. Raakaapolttamaton
n lamppu
Alloitin valaissimen teonn jo vuonnaa 2009 Luuova tuotannto ja yrittääjyys- kursssilla. En
ehhtinyt saadaa valmista valaisinta ennen
e
jaksoon päättym
mistä, muttta minulla oli kova
tarrve saada teehdä valmis tuote. Täästä syystä ppäätin tehddä tuotteestta myös oppinnäytetyööni aiheen, jolloin minulla
m
olissi tilaisuus kokeilla erilaisia
e
kooristelumennetelmiä.
Peelkkä serigrrafia ei miellestäni toim
minut valaissimissa, jotten päätin yhdistellä
y
siitä erilaisiinn tekniikoiihin. Tarkooituksenani oli tutkia, kuinka valaaisin muutttaa luonnetttaan erilaiisten koristeelutekniikooiden avullaa, niin että se sopii moonenlaisellee asiakaskunnnalle.
Vaalaisimen suuunnittelusssa lähdin liiikkeelle muuodon suunnnittelusta.. Päätin, ettten yritä
keeksiä kärrynnpyörää uuudestaan, joten
j
lähdiin liikkeelle yksinkertaisista muuodoista.
Ennsimmäisekksi luonnokksistani nouusivat esiin pallon, luoodin ja hehkkulampun m
muodot.
Kaaikki nämä olivat yksiinkertaisia ja
j kauniita ja uskoin, että ne soppisivat hyvi
vin lamp8
puun. Halusin
H
luoda oikean kkäsityksen ideastani, joten
j
panoostin luonnoosten tekooon.
Kokeilinn erilaisia muotoja.
m
(K
Kuva 4.)
kuva 4. Vesiväriluon
V
nnokset
Päädyin luodin muuotoon (Kuuva 3. s, 8) katsottuanni luonnokssia opettajani keramiikkan
lehtori Marja-Leena
M
an Piipon kkanssa. Hännen mielesttään kyseiseen muodonn muotti olisi
o
kaikista helpointa toteuttaa.
t
PPosliini on vaikeasti ennakoitavis
e
ssa oleva massa,
m
jolla on
taipumuusta repeillää leikatessaa ja vääntyää poltossa. Yritin
Y
miniimoida näm
mä riskit vaalitsemalla mahdollisim
mman tukeevan muoddon, joka piitäisi poltosssa itsensä hyvin koosssa.
Työn nimeksi tuli Valkea,
V
kosska se viittaaa samalla posliini
p
tunnnetuimpaan piirteeseeen,
joka on valkoisuus. Nimi tarkkoittaa myöös takkatultta tai eläväää tulta. ( Suomen kielen
perussannakirja 1994, 466)
t
tarinnani
Suunnitttelin valaisimelleni taarinan personoidaksenni tuotetta. Kalevala toimi
inspiraattiona:
Pieni valo iltahan
Iso ilo im
mmeiselle
Turvan antaapi yö
öhön
Lämmön
n tuopi lapsselle
9
2. TAVOITTEENI JA TYÖN RAJAUS
Tavoitteeni on saada aikaan kaunis ja käyttökelpoinen koristelu valaisimelle. Teen
yhden lampun asiakkaille ja useita kokeiluvalaisimia. Tarkoitukseni on myös opetella
käyttämään kunnolla valitsemiani koristemenetelmiä. Aion testata, mitkä menetelmät
sopivat parhaiten valaisimelle ja kuinka koristelu muuttaa esinettä. Tahdon tutkia
kuvan merkitystä ihmiselle ja valaisimelleni. Haluan myös selvittää, miksi Suomi siirtyi mielestäni koristelemattomuuden aikakaudelle.
Miksi sitten haluan kuvapinnan valaisimeeni? Mielestäni valaisin olisi hyvännäköinen
ilman koristeluakin. Se on funktionaalinen ja kaunis. Syy koristeluintooni johtunee
työharjoittelustani Arabialla muotoilija Heini Riitahuhdan luona. Työskenneltyäni
kymmenen viikkoa työhuoneessa, joka on tupaten täynnä serigrafialla ja käsin maalauksilla koristeltuja astioita, en voinut kuin seota koristeluun. Mielestäni valaisimeni
on myös liian maskuliininen ja kova ilman koristelua. Perusmallina se sopii miehiseen
ympäristöön, mutta koristeluineen se on mielestäni feminiinisempi.
Tarkoitukseni on kokeilla varioida valaisintani niin, että se sopii muunneltuna melkein minkälaiselle ihmiselle tahansa. Sen tulisi olla herkkä, kova ja värikäs sekä harmoninen ja dynaaminen yhtä aikaa. Aion yhdistellä työssäni tyylikästä koristelua ja
kitschiä sekä niiden välimuotoa. Asiakkaan lamppu tulee olemaan uniikkikappale.
Tavoitteeni on yhdistää muotoilu ja taide lisäämällä uniikin kuvapinnan funktionaaliseen esineeseen.
10
2.1 Asiakas Asiakassegmentointi kokeiluvalaisimieni potentiaalisista asiakkaista:
segmentti
asiakasryhmä 1
hyöty
toimiva valaisin
demografiset
käytännönläheinen hyvin toimeentuleva n.
40-60 vuotias nainen
elämäntyyli
käyttöön perustuva
alueelliset tekijät
asiakasryhmä
2
lahjaksi
nuorekas n.
25:sta ylöspäin
oleva nainen tai
mies. Keskimääräiset tai sitä
paremmat tulot.
käsityöstä ja muotoilus- ainutlaatuisuutta
ta kiinnostunut
arvostava. Persoonallisten
lahjojen hankkija.
harvoin ostava
usein ostava
kaupungissa tai lähiössä kaupungissa
asuva. saattaa myös asua asuva
automatkan päässä.
asiakasryhmä 3
persoonallisia tuotteita metsästävälle
25 ikävuodesta
ylöspäin oleva nainen tai mies. Keskimääräiset tai sitä
paremmat tulot.
persoonallinen
sisustuksesta kiinnostunut
harvoin ostava
kaupungissa
lähiössä asuva.
tai
Taulukko 1. Segmentointi
Potentiaaliset asiakkaani olisivat hyvätuloisia, jotta heillä olisi varaa ostaa tuote joka
yhdistää käsityötä ja muotoilua (taulukko1.). Asiakkaille olisi myös tärkeää, että heidän ostamansa tuote on persoonallinen eikä sitä saa ostettua aivan joka paikasta. Esimerkiksi asiakasryhmä 2:delle on tärkeää, että heidän ostamansa tuote on ainutlaatuinen ja se ilmentää heidän makuaan lahjan antajana. Segmentointi antaa esimerkkejä
ihmisistä, jotka voisivat olla kiinnostuneita ostamaan valaisintani.
Lyhyt esittely opinnäytetyöni asiakkaista:
Sain asiakkaikseni 49- vuotiaat Riitta-Liisa Mattilan ja Vesa Ville Mattilan. Ammateiltaan rouva on viestintäjohtaja ja herra on toimittaja. Otin yhteyttä tähän kyseiseen
pariskuntaan ja ensin päivän mietittyään he päättivät alkaa asiakkaikseni. Ennen asiakkaaksi ryhtymistä he kuitenkin halusivat kuulla hinta-arvion siitä mitä valaisin tulisi
11
maksamaan. Lupasin laskea hinnan ja ottaa heihin yhteyttä. Arvion, että valaisin tulisi
maksamaan noin 44-46 euroa. Asiakkaat olivat tyytyväisiä hinta-arviointiin joten projektini pääsi käyntiin.
Sovimme sähköpostin kautta, että lähetän heille luonnoksia ja saan ehdotella vapaasti
kaikenlaisia ideoita. Ensimmäisissä sähköposteissa kyselin minkälaisista väreistä ja värisävyistä he pitävät ja minkä tyylistä koristelua he haluaisivat. He sanoivat ajatelleensa maan läheisiä värejä, kuten kuparia, okraa, ruskeaa ja oliivinvihreää. Kuvioksi taas
kelpaisi mielellään jokin kasviornamentti. Olimme asiakkaiden kanssa samoilla linjoilla koristelusta. Tein kuvakollaasin asiakkaiden tulevasta työstä helpottaakseni ideointiani. (Kuva 5.)
Asiakkaani ovat kiinnostuneita sisustuksesta ja muotoilusta, joten oletan, että saan
paljon rakentavaa palautetta ja kiinnostavia mielipiteitä. Lähetän heille allekirjoitettavaksi sopimuksen, jonka pistän liitteisiin. (Liite 3.) Asiakkaani luokittelen kuuluvaksi
asiakasryhmä 3:meen.
Asiakkaat kuvasivat sähköpostissaan sisustustyyliään tällä tavoin:
”Koti on meille tärkeä paikka ja sisustuksemme on koostunut ajan mittaan sekä perityistä että itse hankituista tavaroista. Sisustuksen pääroolissa ovat aina olleet kirjahyllyt ja lukuisat kirjat. Kirjojen ohella "mummulan" vanha ruokapöydän kalusto astiakaappeineen luovat jonkinlaisen perusytimen, jotka löytävät esimerkiksi muutossa
aina ensimmäisenä paikkansa. Voimme uusia mattoja, lamppuja, sohvia tai muita
huonekaluja - mutta ruokapöytä tuoleineen ja astiakaappeineen on ja pysyy. Mutta
vaihtelunhalukkuutemme sisustuksen suhteen on melko maltillinen ja yleensä pohdimme todella pitkään ja kuljeskelemme katselemassa ynnä etsimässä jotain uusittavaa
kimpsua useaan kertaan - tuntuu, että huonekaluliikkeiden tarjonta ei ole aina meitä
varten. Väreistä ja materiaaleista valitsemme useammin murretut värit / luonnon
sävyt sekä puun tai muun luonnonmateriaalin kuin esim. metallin. Asunto ja koti
ulottuvat meidän mielestämme myös ympäristöön eli piha, terassit ja sisäänkäynti
ovat meille asumisen luonnollisia jatkeita ja omanlaisiaan sisustuselementtejä, joita
myös "sisustetaan". Valo on meille tärkeä, kesällä sitä riittää valtaisista sekä moninaisista ikkunoista, mutta pimeän tullen syttyvät lamput sekä vaihtoehtoisesti kynttilät.
Sisustustyyliä kuvailisin ilmaisulla kodikas sekalainen seurakunta, mutta samalla tarkkaan harkittu kokonaisuus.”
12
Kuva 5. Kuvakollaas
K
si asiakkaideen tulevasta tuotteesta
t
2.2 O
Opinnäy
äytetyönni hyöddyt ja aaikatauulut Projektiini tulee keehittää taitoojani monellla eri tavalla. ( Kaavioo 1.) Siitä tulee
t
olemaaan
paljon hyötyä
h
minuulle tulevaiisuudessa. Valmiista
V
tuuotteesta saaan hyvät kuvat
k
portfooliooni ja se helpottaaa minua m
myöhemminn työnsaannnissa. Saan myös paljoon kokemuusta
musta kuvaapinnan suuunvaikeastta materiaallista eli possliinista. Saaan myös paljon kokem
nittelustta, mistä vooi olla minnulle hyötyää, jos vaikkka päädyn ssuunnittelijjaksi johonkkin
yritykseeen.
13
o huomiioinut konkkreettiset valaisimen
v
valmistukse
v
een kuuTeekemääni aiikataulun olen
luvvat toimenppiteet kuteen myös rapportin tekooon kuuluvaat tehtävät (Kaavio2.)). Varaan
paaljon 11viikkkoa raportin tekoon ja tiedon haakuun, koskka ne saattaavat muuteen toimia
oppinnäytetyööni kompasstuskivenä. Tiedon haaku on minnulle vaikeaaa ja niin oon myös
rapporttien kiirjoittamineen, koska asiatekstin
a
tuottamineen on minnulle aina hhankalaa.
Viikoilla 36-37 on aukkko työskenntelyssä, kooska lähdenn silloin kaahden viikoon lomamaatkalle.
Kaaavio 1. Projektini hyödyyt
v
vk33
vk34
vk35
vk366
vk37
vk38
tieddon haku
massan teko serigrafiakuvat
valaaminen
raaka‐poltto
korristelu
lasitus
lasituspoltto
raportointi
Kaaavio 2. Aikaataulu
14
vk39
vk40
vk41
vk42
vkk43
2.1.1 Riskit ja niihin varautuminen Vahvuudet
Ennen opinnäytetyön aloittamista tein SWOT- analyysin (Kaavio 3.), jossa erittelin
mahdolliset riskit, jotka saattavat vaikeuttaa opinnäytetyöni etenemistä. Vahvuuksiani
tässä opinnäytetyössäni ovat hallittu kokonaisuus, hyvä pohjatyö, materiaalien tuntemus, kiinnostuneisuus ja koulun tilojen ja laitteiden käyttö ilmaiseksi. Kokonaisuus
on hallittu, koska pystyn rajaamaan työni vain olennaiseen, joka on työni kuvapinta.
Hyvä pohjatyö ja materiaalien tuntemus taas johtuvat valaisinprojektini aiemmista
vaiheista. Massa on jo tullut minulle tutuksi valaessani lamppuja. Olen myös hyvin
kiinnostunut projektistani, koska uskoin sen mahdollisuuksiin. Tämän kaiken vielä
kruunaa mahdollisuus koulun tilojen ja tarvikkeiden käyttöön. Minun ei tarvitse liittää tuotteeseeni kiinteitä kuluja enkä myöskään joudu maksamaan sähköstä ja vedestä.
Myös työympäristö (Kaavio 4.) tulee rajoittamaan ja tukemaan työskentelyäni ja toivottavasti se myös ohjaisi minua oikeaan suuntaan.
Mahdollisuudet
Opinnäytetyöni mahdollisuuksia ovat kontaktien saanti, valmiin työn markkinointi
tulevaisuudessa ja uuden oppiminen. Asiakkaideni kautta voin saada mainostettua
tuotettani. Hyvän palautteen kautta heidän tuttavansa voivat myös kiinnostua tuotteesta. Valaisimestani saattaa joskus tulla valmis tuote jota voin markkinoida. Uskon
myös oppivani paljon uutta projektini aikana, koska harvoin asiat menevät niin kuin
niiden olettaisi menevän. Vastoinkäymiset ovat mielestäni polku oppimiselle.
Heikkoudet
Heikkouksina tulevat olemaan materiaalien arvaamattomuus, ajankäytön jakaminen
väärin ja tiedonkeruu sekä asiatekstin tuottaminen. Vaikeuksiin tulee varautua niin,
että vaikeudet eivät voi estää minua saamasta työtäni valmiiksi. Ajankäyttö voi muodostua ongelmaksi, jos en pysy kunnolla aikataulussani. Tiedonkeruu on vaikeaa,
koska se on aina ollut heikkouteni. Myös asiatekstin kirjoittaminen on osoittautunut
minulle haasteelliseksi aiempia raportteja kirjoittaessa.
Uhat
Opinnäytetyöni uhat ovat epäonnistuminen, sairastuminen, pieni budjetti ja jos en
saa asiakasta. Epäonnistuminen olisi paha uhka, jonka voisin välttää huolehtimalla
siitä, että en anna heikkouksien toimia kompastuskivenäni. Sairastumisen pystyy välttämään syömällä hyvin ja varomasta stressaamasta liikaa. Asiakkaan saamiseen pystyn
vaikuttamaan aktiivisella etsimisellä.
15
Vahvuudet
V
a kokonaisuus
- Hallitttavissa oleva
- hyvä pohjatyö
emus
- Materriaalien tunte
- Kiinno
ostuneisuus
Heikk
koudet
- Materiaalien arvaamatttomuus
ön jakaminenn väärin
- Ajankäytö
- Tiedonkerruu
- Asiatekstin kirjoittaminnen
Mahdollisuud
M
det
- Konta
aktien saanti
- valmiin työn markkkinointi
n
- Uuden oppiminen
nen tilojen ja laitteiden kä
äyttö
- Ilmain
Uhat
-
Epäonnisttuminen
Sairastum
minen
en saa asiakasta
pieni budjetti
Kaavio
K
3. SW
WOT-analyyysi
Kaavvio 4. Opinn
näytetyöni tyyöympäristöö (malli kaavvioon: Anttila 2005, 1699)
2.2.2 Lam
mpun sissus Laampun rakeenne on hyyvin yksinkkertainen. EElektroniikkka on hitsaattu kiinni metalliseeen kiekkooon, joka pitää polttimooa pystyssä (Kuva 6.).. Keraaminnen varjostin
inosa laskeetaan elektrroniikan päälle niin, että se jää kkokonaan piiiloon (Kuvva 7.). Varjjostimen
kyylkeen on kkaiverrettu reikä, jostaa lampun joohto pääseee ulos (Kuvva 8.). Lam
mppua on
tarrkoitus viellä kehitellä (jos alan vaalmistaa sittä tuotantooon) ja metaallikiekko luuultavas16
ti ruuvaataan kiinni keraamiseeen osaan, jotta valaisin olisi hhelpommin käsiteltäviissä
(Kuva 9.). Tästä syyystä kaiverrran myös valaisimieni
v
i pohjaan reeiät.
Kuva 6. metallinen
m
kiekko
k
Kuva 8. johdon
j
reikä
ä
Kuva 7. Kerraaminen vaarjostinosa
kennekuva llampusta
Kuva 9. rak
17
3. MATKA KUVAN ALKULÄHTEILLE Koska opinnäytetyöni aiheena on kuvapinta, halusin tutkia sen historiaa ja merkitystä.
Kirjoitan kuvan merkityksestä, suomalaisen keramiikan koristelusta ja Kitschin suhteesta taiteeseen. Tarkoitukseni on kertoa kuvan merkityksestä taiteelle. Kulttuurimme on kuitenkin rakentunut kuvan ympärille, mutta nykyään se ei enää ole taiteen edellytys. Vaikka kuva on kulttuurimme perusta, kaikki kulttuurimme kuuluvat
eivät välttämättä osaa tulkita sitä. Opastan tässä osiossa lukijaa ymmärtämään kuvan
puhetta ja sen merkitystä ihmiselle.
3.1 Kuva puhuu Ymmärtääksemme kuvan merkityksen kulttuurille on meidän ensin perehdyttävä
lyhyesti semiotiikkaan. Tämä tieteenala tutkii merkkejä ja merkkijärjestelmien
toimintaa. Sen juuret ovat peräisin jo antiikin kreikasta, mutta varsinaiseksi tieteenalaksi se kehittyi vasta Ferdinand de Saussuren (1857- 1913) toimesta. Tälle
Sanskritian (latinaa vastaava indoeurooppalainen sivistyskieli) ja historiallisen kielitieteen opettajalle tarjottiin vuonna 1906 opettajan virkaa Geneven yliopistossa.
Siellä hänet laitettiin opettamaan yleisen kielitieteen kurssia vaikka Saussurella ei
ollut tästä mitään kokemusta. Hän opettikin oppilailleen synkronista kielitiedettä, joka tutki minkä tahansa kielen tilaa yleisellä tasolla. Aiemmin kielitiede
oli ollut diakronista eli se tutki ajallisia ja paikallisia muutoksia yksittäisissä kielissä. Nykyään tämä semiologiaksi kutsuttu tiede semiotiikassa edustaa lingvististä
suuntausta. (Cobley & Jansz 1999, 8-9.)
Saussure toi Semiotiikkaan termit merkitty ja merkitsijä, jotka erottivat Languen ja objektin toisistaan. Merkki tarkoittaa siis objektia ja merkitsijä esimerkiksi objektia tarkoittavaa sanaa. Languagella hän tarkoitti järjestelmää joka pitää
sisällään ihmisten käyttämää puhuttua, kirjoitettua ja eleistä koostuvaa kieltä.
Saussurea kieli kiehtoi, koska se ei ollut kenenkään omaa vaan toimii täydellisesti
vain yhteiskäytössä. (Cobley & Jansz 1999, 10- 15.)
Kuva on luonteeltaan samankaltainen. Katsoja tekee salamannopeasti päätelmiä
näkemästään kuvasta, muttei välttämättä tiedosta sitä. Kuvan tuottamat viestit ja
assosiaatiot perustuvat yhteiskunnan arvoihin ja normeihin. Kuvat puhuvat meille
siis jo aiemmin oppimamme kautta ja vasta muiden asioiden yhdistäminen katso18
jan mielessä avaa kuvan viestin. Merkityt ja merkitsijät toimivat kielessä samoin,
kuin kuvissa. Kuvan kissaa ei tunnista kissaksi, jos katsoja ei ole nähnyt kissaa tai
kuullut kissan tuntomerkkejä. Kielen ja kuvan merkit ovat osa ihmisten maailmaa
ja ne kertovat aina jotakin. Ei ole olemassa yhtäkään passiivista sanaa tai kuvaa.
Edes kuva Mikki hiirestä ei ole passiivinen. Se voi synnyttää heti assosiaation Walt
Disneyhin, amerikkalaiseen elämäntapaan, omiin lapsuuden muistoihin ja joskus se
herättää myös negatiivisia ajatuksia kapitalismin väkivaltaisesta penetraatiosta läpi
muiden neitseellisten kulttuurien. Yksi kuva voi synnyttää kymmeniä erilaisia tuntemuksia ja ajatuksia yhtä aikaa, koska se on kytketty kulttuuriimme. Se on kulttuurille alisteinen.
Ronald Barthes (1915- 1980) tutki esseissään, jotka hän kirjoitti Les lettres nouvelles- aikakausilehteen vuosina 1954- 1956, populaarikulttuurin merkkijärjestelmää. Hän osoitti esseissään, että populaarikulttuurin ilmiöt ovat merkkejä joiden denotaatiot (tulevat tapahtumat ovat pääteltävissä) käynnistävät kokijan
mielessä konnotaatioita eli assosiaatioita, jotka ovat kyseisen yhteisön merkkijärjestelmän synnyttämiä. Kaikki kulttuurin kuvat ja kirjat ovat siis linkitetty yhteisön käyttämiin merkkeihin ja symboleihin. (Cobley & Jansz 1999, 43.)
Barthes kirjoitti vuonna 1964 esseen kuvan retoriikasta, jossa hän tutki Panzanin
pastamainosta (Kuva 10.). Tämä yksinkertainen valokuva esitteli verkkokassin
sisällön, jossa oli pastakastikkeen perusainesosia kuten tomaatteja, sieniä ja paprikoita. kassissa oli myös muutama pastapakkaus ja tietysti Panzani kastiketölkki.
Osa tuotteista tulvii ulos kassista. Barthes erotteli kuvan viestin kolmeen osaan:
kielelliseen viestiin, koodattuun ikoniseen viestiin ja koodaamattomaan ikoniseen viestiin. Kielellinen viesti tarkoitti kaikkia mainoksen sisältämiä sanoja ja koodattu ikoninen viesti tarkoitti valokuvan sisältämiä konnonaatioita. Koodaamaton viesti taas sisälsi valokuvan denotaatiot. Mainoksen tarkoitus
oli siis kertoa katsojalle, että Panzani niminen pastakastike on tehty kuvan kasviksista ja on yhtä tuoretta ja maukasta. Kuvan keskeisin kielellinen viesti on Panzani- sanan italialainen sävy, joka viittaa tietysti pastan kotimaahan. Sen täytyy siis
olla perinteistä pastakastiketta - tai näin katsojan on siis tarkoitus päätellä. Koodattu ikoninen viesti on assosiaatioiden ketju, joka tuottaa kuvan elementeistä
ajatuksia tuoreudesta, luonnonmukaisuudesta ja kotiruuasta. (Cobley & Jansz
1999, 29-47.)
19
Ku
uva 10. Panzzani pastamaainos
Yhhteen viattooman näkööiseen kuvaaan saattaaa siis kätkeyytyä lukem
mattomia kooodattuja ja koodaam
mattomia viestejä.
v
Näiden
N
viesttien on tarrkoitus herrättää tietty
tyjä mielikkuvia, jotenn kuvan merkitys
m
tuulisi aina oottaa selvillle, ennen kuin sitä käyttää.
Oiikein käyteettynä kuvvat ovat tehhokas vaikkuttamiskeiino. Tuotteeisiin liitetyyt kuvat
vooivat parhaiimmillaan synnyttää juuri tuottteeseen sopivia assossiaatioita. K
Kuva voi
siis mainiostti toimia esineen
e
parina, jotenn koristeluu saattaa täydentää ttuotteen
v
kokem
musta ja taaitoa.
miielikuvan. Kuvan oikeea käyttö vaatii
3.2
3 Kuuvaton keram
miikka
Suuomi on suuhteellisen nuori
n
ja kookematon iitsenäinen valtio. Monta sataa vvuotta se
kuuului joko Ruotsille tai
t venäjällee. Tästä syyystä sen koristelukul
k
lttuuri ja m
muotoilu
keehittyivät hiitaasti, koskka Suomi oli
o tottunutt matkimaaan muiden kulttuurienn tyylejä
ja perinteitä. Vasta 18000-luvulla, kun Suomii oli osa Veenäjää autoonomisena ssuurruhmi päätänsää harmaastaa massasta ja päätti alkaa edistäää Suomatinnaskuntana,, nosti Suom
laiista kulttuuuria. Tämänn jälkeen uhma-ikäin
u
nen suominneito päätti haluavansaa kuulua
isoojen poikieen kerhoonn ja olla osaa Euroopp aa. Niinpä Suomi om
maksuikin m
muodissa
oleevan uudenn taitevirtaauksen: artt noveun tai toiseltaa nimeltäänn jugendiin(1800luvvulla vaikuuttanut korristeellinen taidesuunttaus, joka pyrki tuom
maan taiteeen osaksi
arkkielämän m
muotoilua). (Väre 1999, 22- 27.))
20
Suomi halusi toteuttaa tätä uutta suuntausta omalla persoonallisella tavalla, jotta se
erottuisi naapureistaan. Koska Suomessa ei ollut merkittävää koristelu- tai muotoperinettä, päätettiin art noveulle tyypilliset ornamenttien aiheet hakea suomen luonnosta ja maalaustaiteen aiheet Kalevalasta. Elias Lönnrotin vuonna 1835 kokoon keräämä
Kalevala oli aloittanut Suomen kansallisromanttisen suuntauksen, mistä oli alun perin
alkanut halu kehittää yhtenäinen ja voimakas suomalainen kulttuuri. (luettu: 23.8.10.
Forsius, Elias Lönnrot- lääkäri ja humanisti) Suomalainen koristelu oli yksinkertaista,
geometristä ja hyvin tyyliteltyä. Se erosi merkittävästi muun Euroopan näkemyksestä, joka oli paljon suoman tyyliä monimutkaisempaa. (Väre 1999, 28- 32.)
Suomalainen keramiikka alkoi kehittyä Jugendin johdosta, kun Iris- keramiikkatehdas
perustettiin Porvooseen vuonna 1897. Alfred William Finch työskenteli tehtaassa suunnittelijana vuoteen 1902 asti kunnes yhtiö joutui vararikkoon. Onneksi Finch kuitenkin valittiin keramiikan opettajaksi Taideteollisuuskeskuskouluun, jossa hän vaikutti
suuresti suomalaisen keramiikan kehitykseen. Finchin tyyli oli persoonallista ja värikästä eikä siksi tavoittanut suomalaista kuluttajaa. Hänen keramiikkatuotantonsa
edusti erinomaisesti suomalaista Jugendia. ( luettu 23.8.10. Taidekäsityö ja taideteollisuus noin vuoden 1870 jälkeen.)
Vuonna 1874 perustettu Arabia aloitti teollisen astianvalmistuksen suomessa. Sen
tarkoitus oli tehdä kauniita astioita suomalaiseen makuun. Arabian tapana oli 1800luvulta lähtien palkata taiteilijoita kehittämään sarjatuotantoa. Nämä taiteilijat valmistuivat Taideteollisuuskeskuskoulusta, jossa olivat saaneet opetuksensa Finchiltä.
1920-luvulla, kun tehdas koki paljon teknisiä uudistuksia, taiteilijoiden työ alkoi painottua valmiiden tuotteiden koristeluun. Kauniimpaa arkitavaraa – osasto perustettiin vuonna 1929 ja sen tarkoitus oli tuottaa koristeellisia käyttöastioita ja koristeesineitä. (luettu 23.8.10. Designmuseo. Arabian tehtaan käyttökeramiikkaa.)
1932 Kurt Ekholm valittiin osaston taiteelliseksi johtajaksi. Hän vaihtoi nimen taideosastoksi. Hänen sisäistämänsä modernin suunnittelun periaatteet vaikuttivat hyvin
paljon osaston tuotantoon ja osa esineitä noudattikin Ekholmin ihailemia ajattomuuden, persoonattomuuden ja yleispätevyyden ihanteita. Muu Arabian tuotanto riippui
kuitenkin vientimarkkinoista eikä siksi ollut kovinkaan edistyksellistä. (Kumela
2009,73.)
Modernin hyppäyksen kuvattomaan keramiikkaan teki Arabialle vuonna 1947 suunnittelijaksi palkattu Kaj Frack. Vuonna 1953 hän suunnitteli Kilta-astiaston (Kuva
11.), joka koostui geometrisista muodoista ja jonka ainoina koristeina olivat värikkäät
21
lassitteet. Astiiat olivat käytännöllisiä ja tilaa sääästäviä, kooska ne saattoi pinotaa päällekkäin. Samat aastiat kelpaasivat ruoann valmistukkseen, säilyytykseen jaa tarjoiluunn. Sileät
merkkiä muiille suunnitttelijoille
pinnnat olivat myös helpppo puhdistaaa. Franck näytti esim
ja Kiltaa seuurasikin muuotoilija Kaaarinan ahoon suunnitttelema Pallapeli-astiassto, joka
kooostui pyöreeistä muoddoista. Näisstä kahdestaa astiasarjassta lähti suoomalainen moderni
muuotoilu kehhittymään nykyiseen
n
muotoonsa
m
a. 60-luvullla serigrafiaakuvat alkooivat syrjäyyttää käsin maalauksenn koristeluussa ja vähittellen siirryyttiin pois turhien krrumeluureiin aikakauddelta. (Kum
mela 2007, 75-80.)
Kuva
K
11. Kiltta-sarja.
Nyykyään suurrin osa Suoomalaisista arkiastioistta on yksinkkertaisia ja modernejaa, ja turhaa koristelua vältetään. Poikkeukksiakin tietyysti on esim
merkiksi suuunnittelija jja kuvits
emat sarjat Satumetsä ja Taika seekä muotoillija Heini
tajja Klaus Haapaniemen suunnittele
Riiitahuhdan R
Runo-sarja. Koristeelliset astiat oovat Suomeessa nykyäänn harvinaisuuuksia ja
harva tavallinnen kuluttaaja ostaa näitä kokonnaisina astiaastoina. Nee ovat kum
mmajaisia
arkkitavaran jooukossa.
Kaahden sadann vuoden jäälkeen suom
malainen m
muotoilu onn palannut juurilleen.
j
Kiltahan
saii kuulemm
ma vaikutteiita vanhoistta talonpoiikaisastioistta. (Kumella 2007, 766). Kilta
heerättääkin aassosiaatioitta puisesta ruokakaukkalosta, jonnka ainoa funktio
f
on säilyttää
ruokaa. Kiltaa ei ole enäää arvokas koriste-esin
k
ne, joka oteetaan esillee jouluna. SSe on tehookas käyttöeesine.
22
Kun esiineiden muuotoilu oli saatu hiotttua täydelliseksi, koriistelut katoosivat arkieesineistä. Suomalaiseeen mentalliteettiin eii kuulu ihaailla turhia koristeita,, joilla ei ole
fu
SSyy tähän löytyy
l
suom
malaisten ppalvomastaa funktionalisminkäännnäköistä funktiota.
mista. Käytännölli
K
isyys on kaaunista. Alvvar Aalto toimii
t
edellleen muotoilu ideoloogiamme johtotähtenä. Hän pääästää meidäät pahasta ja
j antaa kyymmenen käskyä,
k
joidden
me niin kerramiikan, kun
k muunkkin muotoiilun. Koristtelu vie liikkaa
mukaan toteutamm
aikaa ja rahaa teolllisessa tuottannossa. Tehokkuus
T
ja funktionnaalisuus ennnen kaikkkea.
Onneksi uusi muootoilijoidenn sukupolvii haistelee tuulia muuualta maaiilmasta, joiissa
malle on aina
a
koristeitta yhä käyttetään. Tullevaisuudesssa voi olla tulossa muuutos. Voim
olemassa vastavoim
ma.
3.4 M
Miten m
muuallla Muuallaa Euroopasssa käyttöa stioiden kooristeisiin ei suhtaudu
duta yhtä vakavasti
v
kuuin
Suomessa. Esimerkkiksi saksallainen keraamiikkatehddas Villeroyy & Boch pitää
p
edelleeen
v
tekeee samanaikkaisesti myöös modernneja astiastooja. Alla oleeva
kiinni perinteistä vaikka
(
12.))on hyvä essimerkki tyyylikkäästä, mutta perrinteisestä kok
kuva teeekannusta (Kuva
ristelustta. Myös Gm
munder keeramik (Kuvva 13. s.24) niminen ttehdas Itävaallassa valm
mistaa perinnteitä kunnnioitten kerramiikka, jooka maalataaan käsin. M
Muualla maaailmassa vaav
litaan mielellään
m
perinteitä, m
mutta modderni ja käsityö voivatt elää rintarrinnan. Olen
saanut sen
s käsitykksen, että suomessa koristelem
k
attomuus oon pikemm
minkin säänntö
kuin poiikkeus. Keeramiikka kkärjistetystii voi olla jooko modernnia ja laaduukasta tai huuonoa ja kitschiä.
k
Laaadukas keeramiikka ei
e muualla maailmalla
m
ole autom
maattisesti aina
a
pelkistetttyä ja korristelematonnta. Koristtelu usein lisää
l
keram
miikan arvooa eikä alennna
sitä. Suoomessa korristelu useinn rinnastetaaan käsityöhhön eikä m
muotoiluun ja tästä syyystä
sitä vältetään teolliisissa tuotteeissa. Muottoilu ja käsityö voisivaat kuitenkinn oppia toisiltaan. Suuomessa voiitaisiin ottaaa mallia muuualta maaiilmalta.
Kuva 12.. Villeroy & Boch: Altheea Nova, teaapot
23
Ku
uva 13. Gmu
under keram
mik: Wasserffall or himm
melblau.Tupfferl blau and
d rosa
3..3 Kitscch taiteeessa Kiitsch- term
mi lanseeratttiin vuonnna 1860–18870 Münchhenissä ja se
s tarkoittii lähinnä
taiiteellista soontaa. Sitä käyttivät läähinnä taiddemaalarit ja
j taidekauppiaat ja see oli osa
heeidän keskinnäistä slanggiaan. Kitscch on luulttavasti synttynyt samooihin aikoihhin, kuin
poorvaristo, joolloin koriste-esineet eivät olleeet enää vaiin yläluokann yksinoikeeus. Clemeent Greenberrgin mielesttä Kitsch syntyi,
s
kunn sarjatuotaanto aloitetttiin. Taidee ei ollut
ennää uniikkiaa. Sanan alkkuperästä ei
e ole varm
maa tietoa, mutta sillä kuvataan lluonnosmaaista, halpaaa ja pikkupporvarillista taidetta iilman sisälttöä. Jostainn syystä Kittsch kuitennkin vetoaaa suureen yleisöön
y
ja esimerkikssi suurin osa nykyisisttä sisustuksseen tarkooitetuista kooriste-esineeitä on kitscchiä. Seuraaavalla sivullla oleva kuuva (Kuva 114.) edustaaa kitschiä ppuhtaimmilllaan. (Kulkka 1994, 166-20.)
24
Kuva 144. Muchach
ha y unicornnio
u
dram
maattisia tai söpöjä ja aina
a
Mikä kittschissä siiss viehättää? Kitschin aiiheet ovat usein
tunteisiiin vetoavia. Ne voivatt olla esineiitä, joissa on
o söpöjä ki
kissanpentujja rusetti kaaulassa, kaauniita maiisemia joisssa yksisarviinen laukkaaa auringonnlaskuun taai täydellisillä
muodoillla varustetttuja neitokkaisia joilla on mahdolllisimman nniukka vaatetus. Kitschhin
tarkoituus on herättää kaikissaa katsojissaa samanlaisiia tunteita.. Sitä ei vooi katsoa kuuin
yhdellä tavalla ja tuulkinnan nääennäinen itsestäänselv
i
vyys juuri ttekee siitä niin
n ihastutttao tarkoituus vedota m
mahdollisimm
man moneeen.
van. Se ei haasta kaatsojaansa, koska sen on
e
bannaalia itsesttäänselvyytttä, joka tuuottaa katsoojalle mielihyvää, koska
Kitsch edustaa
hänen ei
e tarvitse kuluttaa
k
aivvojaan sen merkitykseen pohtimi seksi. (Kullka 1994, 242
26.)
Kitschinn hyväksym
minen osaksii taidetta allkoi 60-luvvulla, kun PPoptaide saai alkunsa. AnA
dy Warholl teki painokuvia paapupurkeistta ja Marilynn Monroestaa. Vaikka Poptaide
P
ei ollut kitscchiä, se vaikkutti osaksii sen hyväkksymiseen. Nykyään saaa vaikka minkälaisia
m
arkitavarooita, jotka on
o koristelltu Marilynnin kuvilla. Poptaide ooli vastaliikke abstraktiille
ekspresssionismille,, joka oli taaiteilijan suubjektiivineen näkemyss aiheesta, eikä
e se vältttämättä avvautunut katselijalle
k
m
millään tavvalla. Poptaaiteen aiheeet tulivat populaariku
p
ulttuurista ja se pyrkki todistam
maan, että taide
t
ei olee vain taiteeilijoiden oikeus vaan se
kuuluu kaikille
k
kuluttajille. (K
Kulka 19944, 81- 87.)
25
Ku
uva 15. Boyle, S. To Collonize the Moon
M
Nyykyään monnet taiteilijat käyttäväät hyväkseeen kitschin vaikutusta tavalliseen kuluttajaaan. Esimerkkiksi taiteillija Shary Boyle
B
tekeee pienoisveiistoksia posliinista, jooissa hän
jäljljittelee vannhoja englaantilaisia figguureja. (K
Kuva 15.)Ennsimmäinenn reaktio vveistoksia
katsoessa on selvä assosiiaatio kitschhiin, eikä kkatsoja vältttämättä enssin tulkitse veistokKitschin näkkeminen taiidenäyttelyyssä aiheuttaa närkästyystä taiteenhharrastasenn viestiä. K
jissa ja työ onnnistuu tällöin provosooimaan ja vvaikuttamaaan yleisöönnsä. Postmoodernissa
taiiteessa vaikkuttaminen onkin ehkää tärkeintä.
mässämme. Se on sissustusesineissämme, llukemisKiitsch näkyyy jokapäivääisessä eläm
sam
mme lehdiissä ja sukuulaisilta saaamissammee lahjoissa. Kitsch on asettunut keskuuteeemme, emm
mekä siksi aina enää edes
e tunnistta sitä. Se tulee esille taiteessa
t
ja muotoilusssa. Kaikkii alkaen vessaharjoistaa on tehty kitschin säääntöjen mukaan
m
(Kuuva 16.).
Nyykymaailmaassa ei voii enää eläää ilman kittschiä. Se rikastuttaa
r
elämäämm
me - halussimme sitä tai emme.
Ku
uva 16. vessaaharjat
26
3.3 TYÖ
ÖT JAA PÄIVVÄT
Tämä ossio kertoo opinnäytetyyöni valmisstuksesta. Kerron
K
luoonnoksista, valamisestaa ja
koristeluusta. Kerroon vaikeukksista ja onnnistumisista sekä suu
uurimmista oivalluksissta,
joita sainn tehdessänni opinnäyteetyötäni.
Kuva 17.. inspiraatiok
kuvani: Chiigiri-e (Astro
o Rose), Vallerie Zimanyy
Kuva 18.. inspiraatiok
kuvani: Bluee Foul, Gilliaan Parke
27
4.1 Luonnokset Puhuin opinnäytetyöstäni ohjaavan opettajani Piipon kanssa ja hän oli sitä mieltä, että
minun kannattaisi keskittyä kuvapinnan suunnitteluun ja kuvan tekoon, koska se oli
olennaisin osa opinnäytetyössäni. Aloin luonnostella erilaisia koristeita. Inspiraatiokuvinani käytin kuvia 17 ja 18 (s.27), koska molemmat kuvat olivat aiemminkin
inspiroineet minua.
Ennen työhön ryhtymistä tein luonnoksia. (Kuvat 19-23.) Pohdin näissä luonnoksissa
millä tavalla voisin yhdistellä eri tekniikoita ja millä tavalla kuvat asettuisivat valaisimen pintaan. Kuvan sommittelussa tuli ottaa huomioon esineen koko pinta-ala, koska
muuten valaisimen toinen puoli olisi hienosti koristeltu ja toinen tyhjä, jolloin se pitäisi asettaa huoneen nurkkaan, jotta se ei näyttäisi toispuoleiselta. Ennen opinnäytetyöni aloittamista en ollut tullut ajatelleeksi tätä seikkaa ja siksi suunnittelin alussa
koristeita vain kaksiulotteisesti miettimättä ollenkaan kolmiulotteista esinettäni.
Myöhemmin, kun yritin sovittaa ideoitani lampun pintaan, ymmärsin missä olin tehnyt väärin ja aloin luonnostellessani piirtää kuvia suoraan lampun pintaan.
Otin luonnoksia tehdessäni vaikutteita kitschistä, mutta halusin sen olevan niin läpinäkyvää, että se jäisi kenellekään epäselväksi. Kitsch vaikutta voimakkaasti katsojaan, joten tahdoin ladata kuviini tätä samaa voimaa. Halusin että kuvani välittäisivät
katsojille millainen tyyli ja persoona minulla on. Yksinkertainen piirros voi pitää sisällään valtavan voiman vaikuttaa.
28
Kuva 119. luonnoskkollaasi
29
Kuva 200. Luonnos
30
Kuva 21.. Luonnos
31
Ku
uva 22. Luon
nnos
32
Kuva 23. Luonnos
33
4.3VValumassan jja lasittteen haasteett Pääätin valaa vvalaisimeni Posion posliini nimissellä massallla, jolla oliin vuonna 22009 valannut Luova tuotanto jaa yrittäjyyss kurssin jäälkeen sam
moja valaisim
mia. Ajatteelin, että
maassan tekem
minen olisi helppoa, koska
k
oli joo aiemmin tehnyt sam
maa Posion posliinia
(ktts. Liite 1.rreseptit).
massan ja jättin sen yökksi vielä sekkoitusastiaaan. Aamullaa seuloin
Saiin valmisteettua valum
maassan suoraaan valuämppäriin. Masssa oli paakkkuista ja melko
m
paksuua. Dispexxin ja vedeen määrä ei selkeästikkään ollut oikein. Miinulle oli ilmeisesti sattunut lasskuvirhe.
Pääätin antaa vvalumassann loikoilla astiassaan viiikonlopun yli. Seuraavalla viikollla säädin
maassan lisääm
mällä siihenn oikean määrän
m
vetttä ja lisäsinn vanhan massan
m
uudeen joukkooon. Koostuumuksesta tuli mielestäni hyvä. Massassa ei ollut reseeptin vaatim
maa määräää dispexiä, mutta pääaasia oli, ettää se toimi kkunnolla.
m
enää, mikä oli aaikaisemMiittasin valuumassani litrapainon, joka oli 17992 g. En muista
miin tekemänni massan litrapaino,
l
mutta näpppituntumaalla koetetttaessa masssa tuntui
hyyvältä. Päättin valaa massasta
m
laattakoepalojja. Kokeilinn viidennen vuoden oppilaan
Lissan Svenskkin minulle neuvomaaa tekniikkaaa, jossa käyytin erityisiiä kipsilevyyjä, jotka
kasasin päälleekkäin. Näiissä kipsilevvyissä oli kkaikissa reikkä samassa kohdassa j a laatanl
nykseen.
muuotoiset syyvennykset,, jolloin kaaadettaessa reikään, savi valuu laattasyvenn
Täällä tekniikaalla sain toddella suoriaa ja siistejä llaattoja kokkeiluihini.
Kuva
K
24. Vallumuotti
34
h aamustta, koska tiiesin kokem
muksesta, että
e
Kun Alooin valaa vaalaisimia, aaloitin sen heti
menee monta
m
tunttia ennen kkuin saan muotin
m
avatttua (Kuva 25.). Tämää johtuu siiitä,
että muottia ei voii kääntää oiikeinpäin, koska
k
muutten valumaassan rippeeet valuvat pitp
kin valaisimen seinnämää ja vaalujäljet tullevat silloinn näkymäänn, kun valaaisimeen laiitetaan valoo. Valaessani yritin ollla mahdolliisimman vaarovainen.
Kuva 25.. valamassa lamppuja
l
Sekoitinn ensin valuumassani pporalla, muutta muutinn menettelyytapaani, kun
k huomaasin
erään assian: valutööideni pintaa oli aivan täynnä
t
pienniä neulanreeikäkuplia. Valujen sissälle oli myös
m muodoostunut epääsäännöllisiiä aaltojen muotoisia valumajälkkiä. Nämä virv
heet eivvät käyneett päinsä, kooska ne kaiikki olisivatt näkyneet valmiissa töissä.
t
Asiaalle
piti siis tehdä
t
jotainn, joten meenin nykim
mään ohjaavaaa opettajaaani Piippoaa hihasta. TutT
kimme hänen kansssaan massaaa ja sen reeseptiä. Kuuplaisuuteeen on kuuleemma vaikeeaa
m
kuinn lakata sekkoittamastaa massaa porakoneell
p
la ja alkaa sekoittaa sitä
s
tehdä muuta,
käsin, koska
k
käsin vatkatessaa massaan tulisi
t
vähem
mmän ilmaaa. Seisotin myös masssaa
noin 155 minuuttiaasekoittamiisen jälkeenn, jotta sekkoittaessa ppintaan noousseet kupplat
ehtisivätt nousta pintaan. Pysttyin näin sääätämään hieman
h
masssan kuplaisuutta, muutta
en kuiteenkaan saannut poistettuua ongelmaaa.
35
Vaalumajälkiä välttääksenni säädin massan
m
juokksevuutta. Mittasin juuoksevuudeen valuttam
malla valum
massaa viskkometrin lävitse (Kuvaa 26.). Vallumiseen kuuluva aika laitettiin
ylöös ja se kerttoi massan juoksevuuddesta. Ensim
mmäisen kerran,
k
kun mittasin, nniin massann valumiseeen meni 2,,23 minuutttia, joka ooli melko paljon.
p
Ohjaava opettaajani ehdootti lisäämäään 3 desiä vettä
v
massaaa ja sekoitttamaan senn kunnolla. Tein näin jja mittasinn juoksevuuuden uudeestaan. Nytt se oli 1, 36 minuutttia. Tein massasta
m
kkoevalun,
muutta valun sseinämät ollivat edelleeen aaltomaaisia ja epättasaisia. Lisäsin vielä 2 desiä ja
teiin koevalunn, en ollut tyytyväinen
t
n tulokseenn ja lisäsin vielä
v 2 desiä. Nyt valuumisaika
olii 1,19 minuuuttia johonn tyydyin.
Vaaikka säädinnkin massann juoksevuutta, teki sse edelleenn yhden valuujäljen ainaa samaan
paaikkaan. Kookeilin erilaaisia kaatam
mistyylejä vaalumuotillaani (Kuva 24.
2 s.34) ja kokeilin
myyös valaa m
märällä muootilla, jotta seinämä ehhtisi muodostua rauhaassa. Tämää tekniikka tuottikin ttuloksia ja valumajälki
v
iä jäi enää vvain vähän. Pienet valumajäljet eeivät nämästä masssaa enää
kyyneet, kun laitoin vallaisimen päälle, jotenn päätin laakata säätäm
ennempää ja vvain valaa niin paljon esineitä,
e
kuuin vain ehttisin, koska massa alkaaa toimia
paaremmin, kkun sillä valaaa paljon.
Kuva
K
26. säätämässä maassaa
Selvitin myöss, että olikoo käyttämäni valusavi oikeasti poosliini. Keramiikan maateriaalit
s
onkko massa
kirrjassa oli oohjeet kuinkka massan huokoisuudden mittaaamalla saa selville
36
posliiniaa, pehmeää posliinia vvai kivitavarraa. Ensin pieni
p
koepalla piti poltttaa 1250˚ C ja
sen jälkeeen vielä kuivattaa
k
1110˚C lämm
mössä. Tämään jälkeen kkoepala puunnittiin ja lukema merkittiin
m
yllös. Sen jällkeen koepalaa keitetttiin tunnin ajan ja se punnittiin
p
u
uudestaan.. Tulos riipppui siitä, kkuinka paljoon koepala oli imenytt vettä keiteettäessä. Kooepalani eii imenyt veettä ollenkaaan eli sen tiheys
t
oli hyvin
h
suuri jjoka tarkoiitti, että se on
posliiniaa. Koska poosliinini pollttolämpötiila on 12500˚-1300˚ C,, se määriteellään pehm
meäksi posliiniksi. (Jyylhä-Vuorioo 2003, 2244-225.)
t
suuuMyös lasitteen (Kuuva 27.) kannssa ilmaanntui yllättävviä pulmia. Aiemmin tekemäni
s
tavalla, kuin aaiemmin. Pintavesi
P
errotri määrää lasitetta (EC 309) eii toiminut samalla
tui lasittteesta joka oli paakkuuista, eikä veden
v
lisääm
minen ohenntanut lainkkaan lasitettta.
Lasitettaa ei saanutt sekoitettuua yhtenäiseeksi seokseeksi, koska pintavesi ja lasite eivät
yhdistynneet. Kun kokeilin
k
lassittaa lampppuni sisäpinntaa, joka m
muotonsa taakia on pakkko
lasittaa siten, että lasite kaaddetaan sen sisään, lam
mppu imi laasitetta aivaan liikaa jaa se
v
seuraaavaksi aamuuksi. Tähänn pulmaan hain
h ratkaissua lasitteeen säätöaineeiskuivui vasta
ta. Lisässin lasitteeseen ensin yyhden teeluusikallisen
Kuva 277. Säätämässsä lasitetta
CMC:tää ja Stellmittten ZS:ää.. Kun lasittteen rakennne ei muutttunut, lisässin vielä toiiset
teelusikalliset. Vieeläkään ei nnäkynyt sellvää muutoosta, joten päätin laittaa molem
mpia
v
reilutt ruokalusikkalliset. Laasite ei kuittenkaan muuuttunut paremmaksi
p
i ja
aineita vielä
kaiken lisäksi minuulle ilmestyyi samoihin aikoihin onngelmia alillasitekoepaalojeni kansssa.
EC
Sinkkiokksidista johhtuvien pullmien takiaa päädyinkin sitten vvaihtamaan lasitetta (E
315), mutta
m
päätinn kuitenkinn säästää vanhan lasitteeeni, jos vaaikka asiakkkaani tahtoisi37
vat juuri näitä ruskean sävyjä, joita lasite aiheuttaa. Uusi lasite toimi hyvin, eikä se
sakkautunut samalla tavalla pohjalle, kuin vanha lasite.
Samalla, kun testasin lasitetta, testasin myös kuinka lampun valovoimaisuus muuttuu,
jos en lasita ollenkaan lampun sisäpuolta. Koepaloistani huomasin, että lampun sisäpinnan lasittamatta jättäminen ei vähentänyt silmämääräisesti tutkittuna lampun valovoimaisuutta, joten päätin jättää sisäpinnat lasittamatta. Tällä tavoin sain lamput nopeammin lasitettua, koska minun ei tarvinnut odottaa lampun kuivumista ennen,
kuin saatoin lasittaa lampun ulkopinnan. (lampun kuivuminen kesti vuorokauden,
koska kyseessä oli hyvin ohut esine ja lamppu imaisi sisäpuolta lasittaessa hyvin paljon
lasitetta itseensä.)
4.2 Tekniikat ja kokeilut Esittelen tässä osiossa opinnäytetyössä kokeilemiani tekniikoita. Testasin kaikkia koepaloissani, mutta valitsin itselleni mieluisimmat tekniikat joiden avulla toteutin mallivalaisimet.
Vaha/sellakkakoristelu: (Kuva 28.)
Vahaa käytetään esimerkiksi silloin, kun osa esineestä halutaan jättää lasittamatta.
Vaha voidaan levittää, joko kuumana, tai kylmänä esineen päälle, johon se jätetään
polton ajaksi. Poltossa vaha höyrystyy pois, jolloin suojattu pintaa jää puhtaaksi. Vahaa voidaan käyttää sekä raakapolttamattomalle ja raakapoltetulle pinnalle. (Salmenhaara 1983, 32.)
Sellakkaa voi myös käyttää sabluunan tapaan peittämällä sillä saven pinnan halutun
kuvion ympäriltä, jolloin märällä sienellä voidaan pyyhkiä kuviota, joka tällöin ohenee. Sellakalla suojattu pinta pysyy yhtä paksuna, mutta kuvion kohdalta savi on
ohuempaa. Tästä tekniikasta on hyöty esimerkiksi silloin, kun tahdotaan, että esine
päästää enemmän valoa jostain tietyistä paikoista tai kun tavoitellaan reliefimäistä pintaa.
38
Kuva 288. sellakkatekniikka
Kuva 29.)
Alilasittevärit: (K
Alilasiteevärit leviteetään raakaapoltetulle pinnalle ennnen lasittaamista. Alillasitevärit valv
mistetaaan sekoittam
malla oksiddeja tai pigm
menttejä 80 % ja sulaatetta 20 % veteen. AliA
lasitevärrejä voi levvittää esimeerkiksi pennsselillä ja sienellä
s
ja siitä voi vaalmistaa myyös
vahaliituuja. (Dolores ros i Friggola 2008,))
Kuva 299. Alilasitevväritekniikkaa
pit/engob
bet): (Kuv
va 30.)
Saviliettteet (Slip
Saviliettteet ovat nestemäisiä
n
savia, joitaa voidaan käyttää
k
niinn raakapoltttamattomaalle
kuin raaaka-poltetuulle pinnallee. Raakapoolttamattom
malle esineeelle liete leevitetään nahkakuivaaan pintaan.. Tällöin lietteellä tullee olla sam
ma kutistum
misaste, kuuin käyttäväällä
39
maassalla. Värriä lietteisiiin saadaan lisäämällä nniihin värim
metallioksiddeja tai teoollisia värippigmenttejää.
Raaakapoltettuu esine imeee enemmään lietettä kkuin raakappolttamatonn. Tästä syyystä liete
kannattaa levvittää näille esineille erri menetelm
millä. Raakka-polttamaaton esine kkannattaa
kastaa lietteeeseen jolloiin se imee nesteen taasaisesti kuun taas raakapoltetunn esineen
pääälle liete vvoidaan essimerkiksi ruiskuttaa. Molemmille esineille lietteet voidaan
myyös levittäää siveltimelllä tai sienelllä.
p
saaddaan myös levittämälllä savilietetttä palloMiielenkiintoiisia kuvioitta esineen pintaan
ruiskulla, jollloin jälki onn nauhamaiista. Palloruuiskua käyttettäessä savvilietteen ttulee olla
paaksumpaa, kkuin tavalliisesti, jotta se ei valuiisi. Ruiskunn tulee myös olla käyytettäessä
täyynnä, sillä jjos sinne pääsee
p
ilmaaa, tulee jälljestä epätaasaista ja kaatkonaista. Palloruiskkua voidaann käyttää myös siveltim
men tapaan . (Salmenhhaara 1983, 32- 37.)
kuva
k
30. Slipp
pitekniikka ja scraffito
(
): (Kuva 330.)
Raaaputusteekniikka (scraffito)
Raaaputusteknniikkaa voidaan käytttää esimerkkiksi silloinn, kun saveen pinnan halutaan
eroottuvan savvilietteen alta.
a
Esinetttä voidaan raaputtaa tai
t kaivertaaa esimerkiiksi terävälllä puu- taii metallipuiikolla. Esinneen pintaaan voidaan levittää
l
useeita savilieteekerroksiaa, jotka saaddaan esiin raaputtamal
r
lla eri syvyiisiä uurteitaa. (Salmenhhaara 1983 , 34.)
uva 31.)
Kaaivertamiinen ja reii´itys: (Ku
Kaaiverrusteknniikka voiddaan käyttäää, kun hallutaan, ettää osa esineestä on läppikuultavam
mpi. Silloinn esineeseeen kaiverretaan halutttu kuvio, joolloin se pääästää enem
mmän va40
loa lävittseen, kuin esineen muuut kohdat. Myös rei´´ittämällä eesineen pintta on mahddollista korristella näyyttävästi. K
Kaiverrus jaa rei´itys kaannattaa yl eensä tehddä silloin, kun
k
esine onn nahkakuivva, jolloin se kestää paremmin
p
mat
käsittelyä, eikä pölisee. Molemm
tekniikaat soveltuvaat erinomaiisesti posliinille ja valaaisimien tekkoon. (Lanne 1995, 1664149.)
Kuva 31. Kaiverrustekniikka
Serigraafia: (Kuvaa 32.)
Serigrafifia eli silkkippano on te kniikka, jolla kuvia vooidaan siirtä
tää esineen pintaan. Seerigrafiaa voidaan
v
käyyttää niin llasitetulle kuin
k lasittam
mattomalleekin pinnalle, mutta kuk
van pigm
mentit sulavat paremm
min kiinni lasitteeseen
l
n. Serigrafiaassa haluttuu kuva valootetaan paiinoseulalle,, jolla sen jälkeen painetaan errikoispaperrille. Painootöiden pääälle
laitetaann lakka, johhon väripiggmentit tarttuvat. Kuun paperistta leikataann kuva irtii ja
upotetaaan veteen, lakka ja seen mukana kuva irtoaaa paperista,, jolloin se voidaan kiiinnittää esineen pinttaan. Tämään jälkeen esine poltetaan joko matalassa lämpötilasssa,
jolloin lakka, joka koostuu orrgaanisista hiilivedyisttä, palaa poois ja vain kuva
k sulaa esie
neen pinntaan tai koorkeammasssa lämpötillassa kuva painuu
p
lasittteen sisällee. (Veleslavvov
2008, Piippo
P
20100)
41
Kuva
K
32. Seriigrafiatekniikkka
Saabluunat: (Kuva 33..)
Sabbluunateknniikassa haluuttu kuvio piirretään esimerkikssi paperin pintaan
p
ja lleikataan
siittä irti niin,, että kuvann ääriviivat jäävät jäljeelle. Tämänn jälkeen paperi aseteetaan esineeen pinnallee ja väri tupputetaan, maalataan
m
ttai ruikutettaan reiän läpi esinees een, jolloiin paperin peittämät osat
o jäävät puhtaiksi. Kuviosta tuulee selkeärrajainen, joos väriaineeen antaa kuuivua ennenn sabluunann irrotusta. ( Mattison 2003, 159)
Ku
uva 33. Sablluunatekniikkka
42
Kokeiilut:
Ennen varsinaisia
v
kokeiluja ppäätin etsiää kunnolla tietoa erilaaisista koristelumenettelmistä ja tehdä paljon erilaisiaa luonnoksiia. Olin jo jonkin verrran tutkinuut niitä ennnen
opinnäyytetyön aloiittamista, m
mutta en siilloin vielä löytänyt taarpeeksi päätevää kirjaallisuutta. Internetistä ei tuntunnut löytyvvän mitään hyödyllistää tai luoteettavaa tietoa.
t
etsim
misen todellla vaikeakssi.
Tunsin tiedon
a perin yyhdistellä tyyössäni useaampaa eri m
menetelmää niin, että ne
Tarkoituukseni oli alun
olisivat päällekkäinn. Esimerkiiksi ensimm
mäisenä lam
mpun päällle tulisi slipppi (oksideilla
menteillä väärjätty saviiliete) ja seen päälle allilasitevärejjä. Tämän jälkeen tuulisi
tai pigm
vielä lassite ja seriggrafiakuvat. Aioin kokkeilla vielä raaputtaa oosan slipistää pois, jollooin
kuvasta tulisi vieläkkin monim
mutkaisempii. Kuvapintta olisi siis kkollaasi erilaisista teknniikoista. Halusin
H
kokkeilla kerroostaa kuvaaa, koska sillloin voisin maalata serrigrafian pääälle.
Kuva 344. Koepalat: slippikoristtelu
s
vaalmistukseeen koulun saamia
s
Arabbian vanhojja pigmentttejä jotka olio
Käytin slippieni
vat ilmaaisia. Kahta ennen käyyttämääni pigmenttiä ei
e enää löyttynyt, jotenn kokeilin niin
den tilallla kahta eri vihreää. V
Valoin kaikiista slipeistää koekupit niin, että laitoin sieneellä
slippiä muotin
m
sisäpintaan ja vvaloin vastaa sitten. Sliippikokeideeni päälle kokeilin
k
scrraffitoteknniikkaa (Kuvva 34.).
e löytänytt mielestänni hyviä alilasiteresepttejä, päätinn helpottaaa urakkaanii ja
Koska en
ostaa Keerasililta vaalmiin alilaasitevesiväriipakkauksenn ja Spectrrumin punaaisen alilasiite43
värrin, jotka m
molemmat olivat myrrkyttömiä. Alilasitevesivärit sisällsivät yhteeensä seitsem
män väriä: mustan (bblack), tum
mman sinissen (dark blue),
b
tumman vihreään (dark
greeen), vaaleean keltaiseen (light yellow), viiininpunaisen (maroonn), vaalean ruskean
(ligght brown)), turkoosinn ja valkoissen (white). Tein koeppalan (Kuva 35), jossaa testasin
kaikki alilasittevärini. Myyyjän lupauukset pitiväät paikkansa ja värit tooimivat hyvvin 1250
j Dark greeen aiheutttivat ongelm
mia. Marooon (viininpuunainen)
astteessa. Vainn Maroon ja
ei näkynyt, joos sitä oli liian
l
ohut kerros
k
ja D
Dark green näytti tekeemässäni kooepalassa
josstain syystää enemmän ruskealta. Kokeilin ennsin laittaa molempia värejä koeppaloihini
runsaammin ja Maroon alkoikin tooimia parem
mmin, muttta Dark grreen näytti edelleen
ruskealta. Syyy miksi vihhreä muutttui ruskeakssi, johtui laasitteeni (EC 309) sisäältämästä
k
väriien päälsinnkkioksidistta, joka vaiikutti alilasiiteväriini. SSinkkioksiddia ei saisi käyttää
lä,, koska se nniin sanotussti ”likaa väärit”. Poikkkeuksena kobolttioks
k
idi, jota sinnkkioksidi voimistaa. (kt. Salmeenhaara, 60)
Ku
uva 35. koep
pala alilasitevväreistä: lasite EC 309
e tietäisikkö hän jotaakin kirkasta lasitetta , joka ei
Kyyselin ohjaaavalta opetttajaltani, että
muuuttaisi värrejä ja hän neuvoi
n
minnulle Coopeerin The pootter`s Boook of Glazee Recipes
kirrjasta lasitteeen EC 3155. Tein koeepalan, jonnka lasitin kyseisellä
k
laasitteella ja tulos oli
oikkeanlainen.. ( Kuva 366 s.45.) Teiinkin tätä llasitetta ison satsin ja jatkoin
j
kokkeilujani.
Uuusi lasite tooimi parem
mmin värienn kanssa, kkoska siinä oli pienem
mpi prosentttimäärämääärä sinkkiooksidia. EC
C 209:ssä olli 6 % ja uuudessa EC 315:ssa
3
oli vain
v 3%.
44
Kuva 366. koepala allilasiteväreisstä: lasite EC
C 315
Testasinn kaikkia vaalitsemiani tekniikoitaa ja kokeilut näyttivät erinomaisiilta. Pidin erie
tyisesti sellakkatekkniikasta. Siitä oli todeella helppo käyttää ja jälki oli parempaa kuuin
odotin. Ostamani alilasitevessivärit helppottivat kookeilujani hhuomattavaasti, koska en
luultavaasti olisi ehttinyt kehittäää akvarelliimaisia alilaasitevärejä nnäin lyhyesssä ajassa.
s
että tiiesikö hän m
mitään värejä joilla vooisi
Keskusttelin ohjaavvan opettajaani kanssa siitä,
maalata jo lasitetuun tuotteenn pintaan. Hän ehdottti serigrafiiavärejä. Seerigrafiavärrejä
voin otttaa vain vähhän ja maallata niillä suuoraan valaaisimen pinntaan. Idea oli mielesttäni
loistava ja ajattelinn, että tällää menetelm
mällä saattaiisin saada jootakin aivaan uniikkia aikaiseksi. Kävin Tuurolla serigrrafialuokasssa ja hain sieltä
s
oppilaaiden aiem
mmin sekoitttamia seriigrafiavärejjä. Purkeisssa ei lukennut minkä valistajan värejä ne olivat, muutta
purkkeihhin oli merrkitty värieen sekoitusssuhde. Valiitsin testatttavaksi sinissen yhden värin ja yhden
y
punaaisen värin.. Punainenn väri muutttui kuitennkin poltossa harmaakksi,
joten enn käyttänyt sitä lopulli sissa lampuuissani.( Kuuva 37. s. 4 6)
45
Ku
uva 37.punainen serigraffiaväri ennen ja jälkeen koristepoltttoa
Ennnen kuin kokeilin maalata
m
suoraan esineeen pintaann, harjoittellin ensin laaattoihin
(K
Kuva 38.) jaa sitten kuppinmuotoisiiin koepalooihini.( Kuvvat 39, 40 ja 41. s. 477-48) Tasaiiselle laatalle oli huom
mattavasti helpompaa
h
maalata, kuuin kolmiulotteiselle ppinnalle.
Huuomasin, eettä harjoitttelu kannattti, kun alooin koristeella lamppuuja. Valaisim
meni oli
kuuitenkin meelko monim
mutkainen koristella
k
joohtuen sen muodosta.
m
Ku
uva 38. koep
pala, sivellinm
maalaus
Kuun olin saannut valettuaa sopivan määrän
m
lampppuja kokeiluihini, alooin maalataa suoraan
vallaisimien ppintaan. Ollin luonnokksieni pohjaalta karsinuut jo osan ideoista, jooiden en
uskkonut toim
mivan. Päättin haluavani kokeillaa aina muuutaman teknniikan yhdiistämistä
46
yhdessä lampussa, jotta kori stelusta ei tulisi liian rönsyileväää. Kokeiliin esimerkiiksi
tehdä lam
mppuja joissa koristellu oli tehty alilasitevärreillä ja seriigrafialla.
Kuva 39.
3 koepala, sivellinteknniikka
Kuva 40.. Koepala, siivellinmaalauus
47
Ku
uva 41. koep
paloja, sivelliintekniikka, slippitekniikkka ja serigrrafiatekniikk
ka
opulliset vvalaisinko
okeilut:
Lo
S kokeiluuissa testatttua kaikLoopullisten laamppujeni kuvapinnatt onnistuivvat hyvin. Sain
kiaa valitsemiaani tekniikooita ja minuusta koristeeluista tuli luonnollise
l
en näköisiä.. Valitsin
esiiteltäväksi kkuitenkin vain
v parhaitten onnistunneet lampuut.
Niimesin kokkeiluni koskka halusin lisätä niihiin persoonaallisuutta. Nimet pohhjautuvat
om
miin tulkinttoihini koristeluista.
48
Kuva 42.. Kipinä, sivvellintekniikkka
49
Ku
uva 43. Kipin
nä, sivellinteekniikka ( vaalon kanssa))
mäni Kipinää (Kuvat 422 ja 43.) onn mielestäni hyvin maaalaukselSivvellintekniiikalla tekem
linnen. Se soppii luultavassti parhaitenn nuorelle pariskunnaalle johtuenn sen rouheeasta kuvakkielestä. K
Koristelu ei ole liian siisti tai sänntillinen jotten uskon, että siitä ppitäisivät
asiiakkaat jotkka haluavatt jonkin vooimakkaan elementin sisustukseensa. Valonn kanssa
kooristelu muuuttuu selkkeästi pehm
meämmäksi.. Koristeluu ei häiritsee lampun ttärkeintä
funnktiota, jokka on valonn tuottaminen.
Kuuvan koukeeroiset ornaamentit tuoovat minullle assosiaatiion tulesta ja kipinöisttä. Myös
puunainen värri ilmentäää samaa vaiikutelmaa. Muotokielessä ja värreissä on eenergiaa.
Kooodattu ikooninen viestti on siis tässsä tapaukseessa tuli.
50
Kuva 44.. Marjakuusi, kaiverrus j a sivellintek
kniikka
51
Ku
uva 45. Marrjakuusi, kaivverrus ja siveellintekniikkka (valon olllessa päällä))
Marjakuusi ((Kuvat 44 ja 45) yhddistää kaiveerrustekniikkan ja siveellintekniikaan. Urat
mevät enem
mmän alilassiteväriä, joten ne nnäkyvät voiimakkaina ääriviivoinaa. Tämä
im
lam
mppu sopii asiakkaallee, joka pitää naisellisissta ja herkisstä koristeluista, muttta tahtoo
myyös samallaa näyttää muitakin
m
puolia
p
itsesstään. Murrrettu vihreeä pehmenntää liian
heerkkää kuviiota, jolloinn koristeluu ei ole liiaan feminiinninen. Kyseeinen lampppu voisi
soppia nuorellle pariskunnnalle. Vallon ollessa päällä kuvvio häipyy osittain nääkyvistä,
kooska osa kaiverretuistaa urista on syvempiä
s
kuuin toiset. Tästä huoliimatta pidän
än lopputulloksesta, kooska vaikuttelma on heerkkä ja väliitön.
Kooodattu ikooni on Marjjakuusessa mielestäni
m
V
ollesssa päällä
hento kasvvi tai oksa. Valon
kuuvio ikään kkuin katoaaa sumuun. Koriste viiestii mieleestäni luonnnon rauhastta ja sen
uuudistavasta vvoimasta.
52
Kuva 46.. Linnunrataa, värjätty sliippi ja kaiveerrus
53
Ku
uva 47. Linn
nunrata, värjätty slippi jaa kaiverrus ((valon ollessa päällä)
Kuvat 46 ja 47.) on neutraalimp
n
pi, kuin
Sliippiä ja kaiverrusta yhhdistävä Linnnunrata (K
kaksi edellistä. Se voisi sopia korisstelunsa pu olesta niin naisille, kuuin miehillee. Slipin
mmin lävittseen kun ttaas kaipeeitossa olevvat osat pääästävät valooa aavistukssen huonom
verruskohdatt enemmän. Valaisimeena lamppuu toimii erinnomaisesti.
Vaalaisimeen kkaivertamaani koristekkuviot tuovaat mieleenii tähtisumuun ja galaksiit. Koodaattu ikonin viesti on avaruus
a
ja rauha
r
mitä sen katseluu saa aikaann. Valaisin on tunneelmaltaan hyyvin harmooninen.
54
Kuva 48.. Lapsen unii, sivellinteknniikka ja serrigrafiatekniiikka
55
Ku
uva 49. Lapsen uni, sivelllintekniikkaa ja serigrafiaatekniikka
a
a koristeltu sininen Laapsen uni (K
Kuvat 48 jaa 49.) on
Serigrafiateknniikalla ja alilasitteella
mantikoillee. Sen kuvakieli on herkkää ja lappsekasta.
suuunniteltu pparantumatttomille rom
Kooristelu ei ole räväkkkä ja se sulautuu siksii hyvin ym
mpäristöönsää. Nuoret naiset ja
lappsekkaat keeski-ikäisett voisivat olla
o tämän valaisimenn potentiaaalisia ostajiia. Tässä
lam
mpussa allaa on ensin alilasiteväri
a
ja sen päälllä lasite. Laasitteen pääällä on seriggrafiakuviaa ja serigrafiapainovärriä siveltimellä levitetttynä. Koristelu ei vähhentänyt m
mielestäni
vallaisimen vaalovoimaisuuutta.
Niimi lapsen uni tulee laapsekkaistaa serigrafiakkuvista ja hennosta
h
sinnisen sävysttä. Koodaattu Ikonineen viesti onn tässä tapauuksessa lappsuus ja lapssen ajatusm
maailma. Kooristelun
onn tarkoitus vviedä katsooja omaan laapsuuteensaa ja sen ajann onnellisiinn muistoihiin.
56
Kuva 50.. Niitty, sivellintekniikkaa ja serigrafiatekniikka
57
Ku
uva 51. Niitty
ty, sivellintekkniikka ja serigrafiatekniiikka
k
maaalauksellisinn. LasitNiiitty valaisinn (Kuvat 500 ja 51.) onn melko klaassinen ja kaikista
teeen alla on alilasitevärreillä maalaattu maisem
ma ja lasitteen päällä on sinistä serigrafiaaväriä sivelttimellä maaalattuna. Valoa
V
lampppu päästi hyvin
h
lävitsseen, korisstelu on
myyös käytännnöllinen. Lamppu
L
voiisi sopia niiin käsityönn ystävälle, kuin kuvattaiteesta
pittäville. Klaassisen ilmeeensä takia lampun asiiakaskuntaaa voisivat olla kaikki kkauniista
esiineitä pitävvät henkilött.
Kooodattu ikooninen viestti on Niitysssä luonto. Koristelunn on seesteinnen ja rauhhoittava.
Se tuo mieleeen kesäaam
mut ja aamukkasteen korristeleman ruohon.
58
Kuva 52.. Kuura, siveellintekniikkka ja serigrafi
fiatekniikka
59
Ku
uva 53. Kuurra, sivellintekniikka ja seerigrafiateknniikka
myös voimakas. Ornam
mentti on m
maalattu
Kuuura (Kuvaat 52 ja 53.) on herkkä, mutta m
aliilasiteväreilllä ja lasitteen päällä vaaleansininnen on maallattu serigrafiaväreillää. Koristellu ei häiritsse lampun valonvoima
v
aisuutta. Assiakkaaksi lampulle
l
vooisivat toim
mia nuorett naiset ja kkeski-ikäiset naiset.
h
t. KorisKuuura on korristelultaann dynaamineen, mutta vvärit ovat siilti melko harmoniset
tellu tuo mielleen Pakkasen kangisttaman oksaan tai jäähänn syntyvät kuviot. Tuulkintani
onn kuitenkin melko vappaata tässä kuviossa
k
ja se voi toiseella katsojallle viestiä aaivan eri
asiioita. Minuulle kuitenkkin Kuuran Koodattu iikoninen viesti on Pakkkanen ja kyylmä.
60
4.4 Asiakastyö
Luonnostelin paljon erilaisia ehdotuksia asiakkaille, mutta lähetin heille vain osan
luonnoksista koska jo luonnosteluvaiheessa jotkin osoittautui toimimattomiksi. Esimerkiksi kuvassa 55 (s.62) oleva luonnos, jossa on sininen koristelu tuli hylätyksi,
koska se toi liikaa mieleen pääsiäismunan koristelun. Lähetin asiakkaille kolme luonnosta heidän valitsemistaan aiheista, jossa oli kolme erilaista koristeideaa.( Kuvat 5658.) He valitsivat niistä kuvan 56, josta lähdin kehittämään ideaa.
Asiakkaat pyysivät keskiaikaista ornamenttia muistuttavaa kuviota, mutta en halunnut
tarjota heille mitään sellaista koristelua, joka ei minulta luonnistuisi. Sovimme, että
tyylini saa näkyä ja teen oman näkemykseni heidän ideoistaan. Tein vielä kolme muutakin luonnosta samasta koristeluaiheesta (Kuvat 59- 61). Viimeinen luonnos miellytti heitä, koska se muistutti versovaa oksaa. Tästä syystä päätinkin nimetä valaisimen
Versoksi.
Päätin toteuttaa asiakkaiden lampun sivellintekniikalla käyttäen alilasitevärejä. En
yhdistänyt heidän lamppuunsa muita tekniikoita, koska luonnos näytti minun ja asiakkaan mielestä kauniilta juuri sellaisena. Lopputulos oli sekä minun, että asiakkaiden
mielestä hyvä. (Kuvat 62-63.)
Asiakkaiden lampun lopulliseksi hinnaksi tuli lopulta 46 euroa. Hinta ei mielestäni
ollut kallis siihen nähden, että kyseessä olisi uniikki esine. Lampun hinta olisi ilman
kiinteitä kustannuksia ja arvonlisäveroa 28,44 euroa, mutta laskutan myös suunnittelusta 17, 56 euroa. En laita itselleni tuntipalkkaa suunnittelusta, koska kyseessä on
opinnäytetyöni ja hyödyn projektistani opintopisteiden kautta. Tarkempaa tietoa hinnoittelusta löytyy liitteestä 2.
61
Kuva
K
54. luon
nnoksia
Kuva
K
55. hyläättyjä luonn
noksia
62
Kuva 56.. luonnos. 1, asiakkaidenn valitsema
63
Ku
uva 57. luon
nnos. 2
64
Kuva 58.. Luonnos.3
65
Ku
uva 59. luonnos 4, jatkokkehittelyä
66
Kuva 60.. luonnos 5, jatkokehitteelyä
67
Kuva 61. luon
nnos 6, jatko
okehittelyä. (Ensimm
mäinen kuva Versosta)
68
Kuva 62.. Verso. Lop
pullinen työ
69
Ku
uva 63. Verso, Lopullineen työ (valo
on ollessa pääällä)
Onnnistuin mielestäni hyyvin Versosssa. Sain tooteutettua kuvan
k
muoodossa olevvan luonnookseni kolm
miulotteisenna. Lopputulos oli kau
aunis ja elävvä. Pidän erityisesti
e
siiitä, että
puuunrungossaa on erilaissia ruskeansävyjä, jotkka elävöittäävät kuvaa. Olen hyviin tyytyväiinen lopputulokseen.
postitse an
ntama palaaute lamp
pusta:
Assiakkaideen sähköp
Mielestämm
me olet onnnistunut totteuttamaann meidän teekstuaalisesssa muodosssa anta”M
maamme suunntaviivat ja toiveet - seekä muotokkielen että värimaailm
man. Värit oovat kauniiit, asetelmaa tasapainoiinen ja lam
mpun muotooon hyvin soveltuvat.
s
Meistä on jännittävää nähdä lam
mppu kodissamme valaaistuna.”
70
5. POHDINTA
Opinnäytetyötä aloittaessani en voinut aavistaa kuinka suuri työmäärä minulla oli
edessä. Ajattelin että kokeilujen tekeminen sujuisi helposti ja vaivattomasti. Valmisteluista huolimatta koin vastoinkäymisiä ja törmäsin materiaalien aiheuttamiin haasteisiin.
Valitsemani valumassan kanssa oli paljon ongelmia, joita en kaikkia ehtinyt ratkaisemaan. Massa oli hyvin kuplaista ja lasitettuun esineeseen ilmestyi siksi aina neulanreikiä. Sekoitin massan käsin, mutta se ei kuitenkaan riittänyt poistamaan ongelmaa.
Jos olisin halunnut saada täysin kuplatonta massaa, olisi minun täytynyt asentaa valusankooni hana, jonka kautta olisin valuttanut savea. Näin pinnalla syntyneet ilmakuplat eivät olisi häirinneet valamistani. Minulla ei kuitenkaan ollut tarpeeksi aikaa,
mutta tiedän jatkossa mitä pitää tehdä, kun valaa samalla massalla.
Myös valumajäljet aiheuttivat minulle päänvaivaa. Valaisimessa kaikki valumajäljet
tulisivat näkymään, joten niitä ei olisi saanut tulla ollenkaan. Paneuduin tähän ongelmaan mittaamalla ensin massan juoksevuuden, joka oli melko huono. Lisäsin massaan
useaan kertaan vettä ja mittasin aina juoksevuuden. Kun se lopulta oli kohdallaan,
valoin koevalun, mutta valujälkiä syntyi yhä. Lopulta kokeilin valaa märällä muotilla,
jolloin seinämä muodostui paljon hitaammin. Tämä menetelmä auttoi ja valuihin jäi
enää vain pieni valumajälki, jonka sain siistittyä käsin.
Lasitekin tarjosi omat vaikeutensa. Ennen opinnäytetyöni aloittamista tekemäni lasite
ei toiminut enää. Lasitteen vesi erottui pinnalle ja pohjalle vajonnut lasite ei sekoittunut enää kunnolla pintaveteen. Lasitteiden säätöaineet eivät auttaneet ja kaikenlisäksi
lasite samensi alilasitevärejäni. Tästä syystä vaihdoin kokonaan lasitetta. Ennen opinnäytetyötäni en ollut tullut ajatelleeksi, että kirkkaan lasitteen sisältämä sinkkioksidi
voi muuttaa värejä. Nyt tiedän tulevaisuudessa katsoa aina kirkkaiden lasitteidenkin
ainesosien yhteensopivuuden käyttämieni väriaineiden kanssa.
Kaikista koristelumenetelmistä koin vaikeimmaksi sivellintekniikan. Harrastan akvarellimaalausta, joten kuvittelin, että keraamisilla vesiväreillä olisi yhtä helppo maalata. Näin ei kuitenkaan ollut asia ja koin maalauksellisen jäljen tekemisen todella vaikeaksi. Sain kuitenkin hienoja tuloksia aikaiseksi ja työn jälki parani jatkuvasti harjoitellessa.
71
Asiakkaiden lampun hinta oli mielestäni melko halpa työmäärään nähden. Tämä johtui tietenkin siitä, että tarvitsin asiakkaan joten minun piti määritellä työn hinta heille
sopivaksi, että he suostuivat osallistumaan projektiini. Jos valmistaisin näitä lamppuja
omassa yrityksessäni, en laittaisi hintaa näin alas vaan lisäisin jonkinlaisen ”taiteilubonuksen”. Kyseessä on kuitenkin käsinmaalattu esine joten mielestäni luovasta työstä pitää myös veloittaa. Hinta olisi luultavasti sadoissa eikä kymmenissä euroissa.
Olen tyytyväinen saamiini tuloksiin ja tunne, että saavutin sen tavoitteen jonka asetin
itselleni opinnäytetyötä aloittaessa. Onnistuin kehittämään toimivia kuvapintoja valaisimiini. Sain varmuutta osaamiseeni ja tunnen, että kehityin kuvapinnan tekijänä.
Opin paljon työtä tehdessä ja uskon, että valaisimeni on joskus valmis tuote jota voin
markkinoida. Kaikki vaikeudet, jotka koin opinnäytetyötä tehdessäni opettivat minua
tuntemaan paremmin materiaaleja, joiden kanssa olin tekemisissä. Tunnen, että valaisimessa on vielä paljon kehittämistä, mutta se on menossa oikeaan suuntaan.
72
Aineisto Alasimi, J. 2008. Sweet Bermuda - Tatuointiaiheisten mukien koristelu serigrafian ja
posliininmaalauksen keinoin. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoilunkoulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Mikola, H. 2004. Aikamuotoja- keraamisia kuvia. Savonia Ammattikorkeakoulu,
Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoilunkoulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Materiaalitutkimus: Haimila, Kauhanen, Mäki, Turunen 2001. Luuposliinitutkimus
osat 1 & 2. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia. Opinnäytetyö.
Pitkänen, R. 2008. Hiillos ja Helmi - keraamisia tunnelmavalaisimia. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoilunkoulutusohjelma. Opinnäytetyö.
Hyvönen, K. 2007. Perhoskokoelma- Yhdeksän keraamiseen pintaan kuvattua inhimillistä tunnetta. Savonia Ammattikorkeakoulu, Kuopion Muotoiluakatemia. Muotoilunkoulutusohjelma. Opinnäytetyö.
73
Kuvaluettelo Kuva 1. nimiösivun kuva
Kuva 2. näyttelytyö
Kuva 3. raakapolttamaton lamppu
Kuva 4. vesiväriluonnokset
Kuva 5. kollaasi, kuvat internetistä:
www.edu.fi/ perusopetus/kuvataide/vari,
www.mohko.net/,
www.tj-kaihdin.fi/index.php?id=4
www.flickriver.com/embroidery/interesting/,
www.sirpamartins.ehdolla.fi/ 5
Kuva 6. valaisin, metallinen kiekko
Kuva 7. valaisin, keraaminen varjostinosa
Kuva 8. valaisin, reikä johdolle
Kuva 9. rakennekuva lampusta
Kuva 10. Panzani pastamainos lähde:
Semiotiikka edistyneille ja vasta-alkajille
Kuva 11. Kilta-sarja.(www-dokumentti)
www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/rakennus/astiat2.htm
Kuva 12. Althea Nova,Villeroy&Boch:
Teapot(www-dokumentti)http://www.villeroy-boch.com/
Kuva 13. Gmunder keramik: Wasserfall or
himmelblau.Tupferl blau and rosa(www-dokumentti)
http://www.gmundner-keramik.at/intro_en.htm
Kuva14. Muchacha y unicornio tekijä: tuntematon.
(www-sivu)
kitscharchitecture.blogspot.com/
Kuva 15. Boyle, S. To Colonize the Moon, 2008.(www-sivu)
http://www.sharyboyle.com/
Kuva 16. vessaharjat(www-sivu) http://www.mulletoi.com/
Kuva 17. Zimmani, 2009. Chigiri-e (Astro Rose).
Ceramics Monthly. Lehtijulkaisu
Kuva 18. Parke, G. Blue Foul. Ceramics Monthly.
Lehtijulkaisu.
Kuva 19. luonnoskollaasi
Kuva 20. luonnos, kissan kuva netistä
Kuva 21. luonnos
Kuva 22. luonnos, koiran kuva netistä
Kuva 23. luonnos
Kuva 24. valumuotti
Kuva 25. valamassa lamppua
Kuva 26. säätämässä massaa
Kuva 27. säätämässä lasitetta
Kuva 28. sellakkatekniikka
Kuva 29. alilasitetekniikka
Kuva 30. slippitekniikka ja scraffito
74
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
tuntematon
s.a.
Pekka Helin
s.a.
tuntematon
s.a.
tuntematon
s.a.
tuntematon
s.a.
tuntematon
s.a.
tuntematon
tuntematon
s.a.
Seth Tice-lewis 2009
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Lisa Svensk
2010
Lisa Svensk
2010
Lisa Svensk
2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Kuva 31. kaiverrustekniikka
Kuva 32. serigrafiatekniikka, ponin kuva netistä 2009,
tarkemmat tiedot puuttuvat
Kuva 33. sabluunatekniikka
Kuva 34. koepala, slippikoristelu
Kuva 35. koepala alilasiteväreistä
Kuva 36. koepala alilasiteväreistä toisella lasitteella
Kuva 37. punainen serigrafiaväri ennen ja jälkeen koristepolttoa
Kuva 38. koepala, sivellintekniikka
Kuva 39. koepaloja, sivellintekniikka
Kuva 40. slippitekniikka ja serigrafiatekniikka
Kuva 41. koepaloja, sivellintekniikka
Kuva 42. Kipinä, sivellintekniikka
Kuva 43. Kipinä, sivellintekniikka (valon ollessa päällä)
Kuva 44. Marjakuusi, kaiverrus ja sivellintekniikka
Kuva 45. Marjakuusi, kaiverrus ja sivellintekniikka
(valon ollessa päällä)
Kuva 46. Linnunrata, värjätty slippi ja kaiverrus
Kuva 47. Linnunrata, värjätty slippi ja kaiverrus
(valon olessa päällä)
Kuva 48. Lapsen uni, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
, Bambin ja kissan kuva netistä vuonna 2009, tarkemmat tiedot puuttuvat
Kuva 49. Lapsen uni, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
, Bambin ja kissan kuva netistä 2009, tarkemmat tiedot puuttuvat
(valon ollessa päällä)
Kuva 50. Niitty, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
Kuva 51. Niitty, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
(valon ollessa päällä)
Kuva 52. Kuura, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
Kuva 53. Kuura, sivellintekniikka ja serigrafiatekniikka
(valon ollessa päällä)
Kuva 54. luonnoksia
Kuva 55. hylättyjä luonnoksia
Kuva 56. asiakkaille tehty luonnos:
luonnos 1. asiakkaiden valitsema
Kuva 57. asiakkaille tehty luonnos: Luonnos 2.
Kuva 58. asiakkaille tehty luonnos: Luonnos 3.
Kuva 59. asiakkaille tehty luonnos: Luonnos 4,
jalkokehittelyä
Kuva 60. asiakkaille tehty luonnos: Luonnos 5,
jatkokehittelyä
Kuva 61. asiakkaille tehty luonnos: Luonnos 6,
jatkokehittelyä
Kuva 62. Verso, lopullinen työ
Kuva 63. Verso, lopullinen työ (valon ollessa päällä)
75
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Kaaviot ja taulukot:
Taulukko 1. Segmentointi, malli taulukkoon:
http://www04.edu.fi/liiketoimintasuunnitelma/
addcollapsing.asp?file=kehittamissuunnitelmat.
htm&toggle=5&dummy=5
Kaavio 1. projektini hyödyt
Kaavio 2. alkuperäinen aikataulu
Kaavio 3. toteutunut aikataulu
Kaavio 4. SWOT-analyysi
Kaavio 5. Opinnäytetyöni työympäristö,
malli kaavioon: Anttila, P. 2005.
Ilmaisu, teos ja tekeminen ja tutkiva toiminta. Tallinna: AS Pakett
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Sini Strandberg 2010
Lähteet Kirjalliset lähteet:
Cobley, P & jansz, L. 1999. Semiotiikka vasta-alkajille ja edistyville. 2. Painos. Helsinki : Kustannus Oy Jalava
Dolores Ros i Frigola, M. 2008: Osaavat kädet keramiikka- tekniikoita ja innoituksen
lähteitä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Perhemediat Oy
Kotimaisen kielten tutkimuskeskus. 1994. Suomen kielen perussanakirja, kolmas osa
S-Ö. Helsinki: Painatuskeskus Oy
Jylhä-Vuorio, H, 2003. Keramiikan materiaalit. 2. painos. Nurmijärvi: Kirjakas Ky
Kulka, T. 1994. Taide ja Kitsch. Helsinki: Kustannus Oy Taifuuni
Kumela, M. 2009. Käyttötavaraa ja taidekeramiikkaa. Teoksessa Peltonen, K.
(toim.). Tunnista designklassikot. Porvoo: WS Bookwell, 73-83.
Kulka, T. 1994. Taide ja Kitsch. Helsinki: Kustannus Oy Taifuuni
Lane, P.1995: Contemporary porcelain- materials, techniques and expressions. London: A & C Black
Mattison, S. 2003. Keramikka-materiaalit, tekniikat, työvälineet. Jyväskylä: Ateena
kustannus Oy
Salmenhaara, K. 1983: Keramiikka- massat, lasitukset ja työtavat. 2. Painos. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.
76
Wäre, R, 1999. Kansalliset lähtökohdat. Teoksessa Stenros, A. (toim.). Visioita.
moderni suomalainen muotoilu. Keuruu: Otavan kirjapaino Oy, 22-33.
Sähköiset lähteet:
Forsius, A.2000, Elias Lönnrot (1802—1884) — lääkäri ja humanisti (wwwdokumentti) http://www.saunalahti.fi/arnoldus/lonnrot.html luettu 23.8.10.
Leppäsen, H & Vakkarin, S. Tehtaan vaiheita (www-dokumentti)
http://arabia.kokoelma.fi/historia_tehdas.aspx luettu 23.8.10.
Paakkonen, R. 2000, Taidekäsityö ja taideteollisuus noin vuoden 1870 jälkeen
(www- dokumentti)http://www.nikkemedia.fi/ivailu/nettikurssit/taidehistoria1/desing1.html luettu 23.8.10.
Suulliset lähteet:
Veleslavov, Roman. Keramiikan aineiden tuntiopettaja. Savoniaammattikorkeakoulu. Kuopio. oppitunti, 2008
Piippo, Marja-Leena. Keramiikan lehtori. Savonia-ammattikorkeakoulu. Kuopio.
oppitunti, 2010.
77
Liite 1. Reseptit (sivuja 2kpl.) POSION POSLIINI / Po9 Massa (HJ-V9:än muunnelma. lähde: Jylhä-Vuorio, H,
2003. Keramiikan materiaalit. 2. painos. Nurmijärvi: Kirjakas Ky )
- Kaoliini (SSP)
25%
- Kaoliini (SP)
25%
- Maasälpä (FFF)
20%
- Kvartsi (FFQ)
20%
- Nefeliinisyeniitti
10%
- Dispex
0,31%
- Vesi
38 % (~40 %)
SÄÄDETTY POSION POSLIINI
- Kaoliini (SP)
25%
- Kaoliini (SP)
25%
- Maasälpä (FFF)
20%
- Kvartsi (FFQ)
20%
- Nefeliinisyeniitti
10%
- Natrium dispex
0,61 %
- Ammonium dispex
0,5%
- Vesi
40 %
polttolämpötila: 1250-1300˚C
raakapoltto:1000˚C
litrapaino: 1792 gEC309
COOPER ( lähde: Cooper, E. 2004. The potter’s Book of Glaze Recipes. London :
A & C Black)
polttolämpötila: 1250˚C
- Maasälpä fff
46%
- Dolomiitti
6%
- Sikkioksidi
6%
- Liitu
10%
- Flintti
30%
- Kaoliini(grolleg)
2%
EC 315 COOPER (lähde: Cooper, E. The potter’s Book of Glaze Recipes. A & C
Black, London)
polttolämpötila: 1250˚C
-Maasälpä fff
50%
-Liitu
14%
-Bariumkarbonaatti
3%
-Sinkkioksidi
3%
-Pallosavi hyplas
10%
-Flintti
20%
SLIPPI ( kaikissa väreissä sama kaava)
- valumassaa
90%
- pigmenttiä
10%
KÄYTTÄMÄNI ARABIAN ILMAISET PIGMENTIT
polttolämpötilat: 1240-1300
-Vert H400 (vihreä)
1240˚C-1300˚C
-CK14045 (vihreä)
1250˚C
-BLUE AX202
1260˚C-1300˚C
-ARABIAN BLUE
1250˚C
-CK21139 (ruskea)
1250˚C
KÄYTTÄMÄNI SERIGRAFIAVÄRIT CABRO: RÜGER & GÜNTZEL
Leafree Colours for Porcelain and Bone China „Serie BF“
Firing Range 800°- 880° C
sininen: BF 2457 Blue, BF 3348 Yellow ja BF 9187 White.
punainen: BF 7309 Red ja BF 4101 Black
Liite 2. Valaisimen hinnoittelu raaka‐aine
sellakka
Dispex natrium
Dispex ammonium
maasälpä seka FFF 200
kvartsi FFQ
kaoliini standard porc
nefeliinisyeniitti dolomiitti
liitu
sinkkioksidi
flintti
hinta €
55,9065
6,75636
8,99262
0,66612
0,66612
1,71288
1,14192
0,84058
0,9516
3,10856
1,9032
aluslasiteväri
320567 Spectrum paloautonpunainen alilasiteväri
40kg massasta n.80 valaisinta
0,28 €
29,74 € vesiväripaletinhinta, yhdellä paletilla noin 100 kpl.
12,60 € alilasiteväripurkin hinta, yhdellä purkilla noin 100 kpl.
aluslasiteväri yhteen lamppuun
320567 Spectrum yhteen lamppuun
0,29 €
0,12 €
29,74/ 100
12,60/100
sähköosat( prototyyppiin sähköosat kierrätysmateriaalista)
5 € ( tuotantoon menevillä lampuilla kallimpi hinta)
yksi lamppu 497g massaa
0,3 dl lasitetta
yksi kilo massaa
yksi kilo lasitetta
muotoilijan tuntipalkka
suunnittelutyö
1,31 €
1,29 €
9,00 € yksi lamppu vie noin. 3 tuntia
2kk
yksi lamppu + massa ja lasite
halpa lamppu kaikkine töineen
0,65 €
0,38 €
1,03 €
28,31 €
yksi lamppu päivässä: n. 30 kpl kuukaudessa.
muuttuvat:
30 kpl/kk 360 kpl/V
voitto-odotus
myyntivoitot
10 339,20 €
tuote:
Valaisin
1 800 €
raaka-aineet
43,2
sähkö
318,15
361,35
kiinteät:
katetuotto
9 977,85 €
kuukaudessa
toimistokulut
20
sairasvakuutus
30
korjaukset
50
lainan takasinmaksu
1 200
korot
lainaa 38 000
300
kiinteistövakuutukset
10
vakuutus
33,33
yrittäjän palkka
2755
vesi
13,333
4 412
tulos
katetuottoprosentti
12,25+28,72: 40,97
5 567,85 €
Lampun hinta ilman arvolisäveroa:
Lampun hinta arvolisäveron kanssa:
44127 / 360: 12,25
40,97 €
ALV 23%
50,39 €
x 1,23
kiinteät x 100
kiinteät +
muuttuvat
4 412 x 100
4 412 + 361,35
92,4
92 %
Liite 3.. Sopimuss (Sivuja 22 kpl)
Fly UP