...

TORI-CARLSON KIINTEISTÖN HANKE- JA RAKENNUSSUUNITTELUVAIHEEN PROJEKTIKUVAUS

by user

on
Category: Documents
8

views

Report

Comments

Transcript

TORI-CARLSON KIINTEISTÖN HANKE- JA RAKENNUSSUUNITTELUVAIHEEN PROJEKTIKUVAUS
TORI-CARLSON KIINTEISTÖN
HANKE- JA RAKENNUSSUUNITTELUVAIHEEN
PROJEKTIKUVAUS
Jenni Murrosvuo
Opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulututkinto
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala
Tekniikan ja liikenteen ala
Koulutusohjelma
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Työn tekijä(t)
Jenni Murrosvuo
Työn nimi
Tori-Carlson kiinteistön hanke- ja rakennussuunnittelun projektikuvaus
Päiväys
15.11.2010
Sivumäärä/Liitteet
41+1
Ohjaaja(t)
Kimmo Anttonen
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
BW Atlas hotelli Päivi Merikari
Tämän insinöörityön aiheena oli kuvata rakennushankkeen hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheet ja
tehdä tarkastusasiakirja, jota voidaan käyttää suunnittelun etenemisen seurantaan. Hankesuunnitteluvaiheessa määritetään rakennushankkeen lopullinen ratkaisumalli sekä asetetaan laatu-, kustannus- ja aikataulutavoitteet. Rakennussuunnitteluvaiheen tuloksena syntyy piirustuksia ja asiakirjoja,
joiden pohjalta haetaan hankkeelle rakennuslupaa ja järjestetään urakkakilpailu.
Työ tehtiin Kuopiossa sijaitsevan Tori-Carlson tavaratalo- ja hotellikiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeesta, työssä keskityttiin erityisesti kiinteistössä toimivan hotellin osuuteen hankkeessa. Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushanke koostui kolmesta eri rakentamisen osaalueesta; vuonna 1930 valmistuneen rakennuksen täydellisestä peruskorjauksesta, vuonna 1970
valmistuneen rakennuksen purkamisesta ja sen tilalle rakennettavasta uudisrakennuksesta. Työ tehtiin seuraamalla hankkeen suunnittelukokouksia, tutkimalla hankkeen asiakirjoja sekä haastattelemalla hankkeeseen osallistuvia tahoja.
Avainsanat
hankesuunnittelu, rakennussuunnittelu, rakennushanke
julkinen
UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
Field of Study
Technology, Communication and Transport
Degree Programme
Degree Programme in Construction Engineering
Author
Jenni Murrosvuo
Title of Thesis
Project Description of the Project and Construction Plan for Tori-Carlson Real Estate
Date
15.11.2010
Pages/Appendices
41+1
Supervisor
Mr Kimmo Anttonen Lecturer
Project/Partner
BW Atlas Hotel Ms Päivi Merikari Hotel Manager
Abstract
The aim of this thesis was to describe the phases of project planning and civil engineering in a construction project and make an inspection document. The purpose of the inspection document is to
make it easier for the project’s employer and developer to follow the steps of the construction
project’s design part.
This thesis was made to Tori-Carlson real estate construction project in Kuopio. The real estate is
built of two buildings, the store and the hotel. This thesis concentrated on the hotel’s part of the
construction project. The project included three fields of the construction project, i.e. renovation,
demolition and a new construction. The thesis was carried out by attending planning meetings, researching the project’s documents and interviewing the project-partners.
Project planning and civil engineering were the most important parts of the construction project.
The design part of the construction project is a gradual process and it become more precise as the
project proceeds. If the planning part is made carefully and with precision the construction part will
be readable and there will be a minimum amount of unexpected problems.
Keywords
project planning, civil engineering, construction project
Public
4
Sisällys
1
JOHDANTO ............................................................................................................. 6
1.1 Työn tausta ja tavoitteet .................................................................................... 6
1.2 Hotelli Atlas ...................................................................................................... 6
2
RAKENNUSHANKE ............................................................................................... 8
2.1 Rakennushankkeen vaiheet ............................................................................... 8
2.2 Hankkeen osapuolet ........................................................................................ 10
2.2.1 Tilaaja ja käyttäjä ................................................................................. 10
2.2.2 Rakennuttaja ......................................................................................... 11
2.2.3 Suunnittelijat ......................................................................................... 11
2.2.4 Rakentaja............................................................................................... 11
2.2.5 Viranomainen ........................................................................................ 12
3
HANKESUUNNITTELU ....................................................................................... 13
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
4
Tehtävät ja tavoitteet ....................................................................................... 13
Tilaohjelma ..................................................................................................... 14
Rakennuspaikkaselvitys .................................................................................. 14
Tavoitehinta..................................................................................................... 15
Suunnittelun johtaminen ................................................................................. 16
HANKESUUNNITTELUN KÄYNNISTYS ......................................................... 17
4.1 Ensimmäinen suunnittelukokous .................................................................... 17
4.2 Lähtötietojen selvitys ...................................................................................... 17
4.2.1 Asemakaavan vaikutus .......................................................................... 17
4.2.2 Perustamisolosuhteet ja rakennuksen tarkemittaus .............................. 18
4.2.3 Rakennuksen kuntoselvitys .................................................................... 19
5
TORI-CARLSONIN HANKESUUNNITTELUN VAIHEET ............................... 20
5.1 Hankesuunnittelun pääkohdat ......................................................................... 20
5.2 Perustamistapalausunto ................................................................................... 20
5.3 Asbestikartoitus ............................................................................................... 21
6
RAKENNUSSUUNNITTELUN VAIHEET .......................................................... 22
6.1 Ehdotus- ja luonnossuunnittelu ....................................................................... 22
6.1.1 Luonnospiirustukset .............................................................................. 24
6.1.2 Palotekninen selvitys ............................................................................. 25
6.1.3 Purkutyöselostus ................................................................................... 25
6.1.4 Rakennustapaselostukset ....................................................................... 26
5
6.2 Toteutussuunnitteluvaihe ................................................................................ 27
6.2.1 Purkutöiden toteutussuunnitelma .......................................................... 28
6.2.2 Peruskorjauksen ja laajennusosan toteutussuunnitelma ...................... 29
6.3 Suunnittelun ongelmakohdat........................................................................... 32
7
RAKENTAMISEN VALMISTELU ....................................................................... 34
7.1 Rakennusluvan hakeminen.............................................................................. 34
7.2 Urakkakilpailun järjestäminen ........................................................................ 38
8
YHTEENVETO ...................................................................................................... 40
8.1 Hankesuunnittelun pääkohdat ......................................................................... 40
8.2 Tarkastusasiakirja ............................................................................................ 41
LÄHTEET ....................................................................................................................... 42
Liite 1
Hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheen tarkastuspöytäkirja
6
1 JOHDANTO
1.1 Työn tausta ja tavoitteet
Tämän insinöörityön aiheena on Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeen hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheen perusteellinen kuvaus ja dokumentointi. Työn tavoitteena on oppia hanke- ja rakennussuunnittelun vaiheet luonnospiirustuksista rakentamisen valmisteluun saakka. Lisäksi tavoitteena on laatia suunnitteluvaiheista tarkastusasiakirja, jota voidaan käyttää hankkeen etenemisen seuraamisen tukena.
Insinöörityö tehdään seuraamalla hankkeen suunnittelukokouksia, tutustumalla hankkeen suunnitelmiin ja piirustuksiin sekä haastattelemalla hankkeen eri osapuolia, kuten
käyttäjää ja rakennuttajaa. Hankesuunnitteluvaihe on rakennushankeen tärkeimpiä vaiheita ja se sisältää monia työvaiheita, joissa määritellään hankkeen laajuus ja kustannukset.
1.2 Hotelli Atlas
Insinöörityössä keskitytään erityisesti Atlas-hotellin (kuva 1) osuuteen Tori-Carlson
kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Tori-Carlson liikekiinteistö muodostuu kahdesta rakennusta, joista ensimmäinen on valmistunut vuonna 1930 ja toinen 70luvulla. Vuonna 1930 valmistunut rakennus, jossa Atlas-hotelli toimii, koostuu kahdesta kellarikerroksesta sekä kuudesta maanpäällisestä kerroksesta, rakennus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja näin ollen suojelukohde, joka peruskorjataan suojelumääräyksiä noudattaen, kun taas 70-luvulla valmistuneesta rakennuksesta jätetään vain kaksi
kellarikerrosta ja kolme maanpäällistä kerrosta puretaan, ja niiden tilalle rakennetaan
laajennusosa. Hankkeen kokonaispinta-ala on 13 000 m2, uutta myymälätilan kerrosalaa
muodostuu 1 297,5 ka-m2 ja hotellitilan kerrosalaa 3 053,0 ka-m2, hotellihuoneiden lukumäärä kasvaa 50:stä 131:een. Kiinteistö tullaan liittämään kellarikerroksesta Kuopion
toriparkkiin, sekä kahteen eri huoltotunneliin.
7
Kuva 1. Atlas-hotelli Kuva: Carlson
Atlas-hotellin rakennuksen talotekniikka on pääosin 1930-luvulta ja rakennuksessa on
tehty vain vähäisiä peruskorjauksia kuten, ikkunoiden ja katon korjauksia. Hotellihuoneissakin on tehty vain pintaremontointia ja kylpyhuoneiden kunnostamista. ToriCarlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankeen aloittamisen taustalla oli tarve
saada lisää toimitiloja tavaratalolle ja hotellille, sekä parantaa hotellin laatutasoa merkittävästi. Rakennuksen suunnittelua ovat ohjanneet Suomen rakentamismääräyskokoelman asettamat velvoitteet sekä kaavamääräykset.
8
2 RAKENNUSHANKE
2.1 Rakennushankkeen vaiheet
Yksittäisen rakennushankkeen tarkoituksena on tyydyttää tilan käyttäjän muuttunut tilatarve tai tuottaa yhteiskunnan tai yrityksen toiminnan tarvitsema rakenne tai verkosto.
Tilan käyttäjä voi olla julkisyhteisö, yritys tai yksityinen henkilö. Tilan tarpeen syntymiseen voi olla useita syitä, kuten yrityksen taloudellisten toimintaedellytysten luominen tai muutokset liiketoiminnassa voivat olla uuden tilan hankkimisen taustalla. Tilantarve voidaan ratkaista usealla eri tavalla, rakentamalla uutta, laajentamalla vanhaa olemassa olevaa rakennusta tai korjaamalla sitä huonokuntoisuuden tai käyttötarkoituksen
muutoksen takia. /1./
Insinöörityössä tarkasteltavan Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeen tilantarve ratkaistiin yhdistelemällä edellä mainittuja vaihtoehtoja. Nykyinen rakennus ei enää vastannut haluttua laatutasoa ja käyttötarkoitusta, mutta suojelumääräysten mukaan rakennusta ei saa myöskään purkaa, joten rakennuksen peruskorjaus oli
ainut vaihtoehto. Lisäksi päädyttiin rakentamaan laajennusosa, koska hotellihuoneiden
määrää haluttiin lisätä huomattavasti.
Uuden tilan rakentamisen tai vanhan rakennuksen korjaamispäätöksen jälkeen käynnistyy rakennushanke. Rakennushanke muodostuu useista eri vaiheista (kuva 2), jotka ovat

tarveselvitys

hankesuunnittelu

rakennussuunnittelu

rakentaminen

käyttöönotto.
Rakennushankkeen vaiheet voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan; suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöönottoon. Suunnitteluun kuuluvat tarveselvitys, hanke- ja rakennussuunnittelu. Nämä vaiheet muodostavat rakennushankkeelle rajat, joiden mukaan
rakentaminen toteutetaan, rakennushankkeen budjetti määräytyy myös tässä vaiheessa.
9
Kuva 2. Rakennushankkeen vaiheet /2/
10
2.2
Hankkeen osapuolet
Rakennushankkeen jokaiseen vaiheeseen osallistuu useita osapuolia. Heillä jokaisella
on omat tehtävänsä hankkeen eri vaiheissa (kuva 2). Tehtävien tuloksina syntyy suunnitelma-asiakirjoja, projektista vastaavien tai viranomaisten päätöksiä sekä rakennussuorituksia.

tilaaja

käyttäjä

rakennuttaja

suunnittelija

rakentaja

viranomainen.
Jokaisen vaiheen lopussa tehtävillä päätöksillä pyritään ratkaisuihin, joilla luodaan puitteet hankkeen tuleville vaiheille ja osatehtäville. Hankkeen alkuaiheessa tehtävillä päätöksillä voidaan myös luopua hankkeesta tai siirtää sen toteutusta. /1./
2.2.1 Tilaaja ja käyttäjä
Tilaaja voi olla rakennuksen omistaja, lopullinen käyttäjä tai hankkeen rahoittaja, joka
vuokraat tilat eri käyttäjille. Tilaajan määrittelee hankkeelle toiminnalliset, tekniset ja
laadulliset vaatimukset sekä tavoitteet, lisäksi tilaaja arvioi hankkeen laajuuden ja kiireellisyyden. Tilaaja ei yleensä hoida kaikkia rakennuttamisen tehtäviä itse, vaan ostaa
rakennuttamispalvelut kokonaan tai osittain ulkopuoliselta organisaatiolta, rakennuttajakonsultilta. /1./ Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa tilaajana toimi kiinteistön omistaja Carlson-tavaratalo.
Rakennuksen käyttäjä on se, jonka toimintaa varten rakennus rakennetaan ja edustaa
rakennushankkeen osapuolena sen rakennuksen toiminnallista asiantuntemusta. Käyttäjänä Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa toimi Atlas-hotelli.
Hankesuunnitelmavaiheen muiden osapuolten tehtävä on toimia asiantuntijoina hankkeessa, jotta käyttäjän ja tilaajan asettamat toiminnalliset ja tekniset vaatimukset saavutetaan. /2./
11
2.2.2 Rakennuttaja
Rakennuttaja on hankkeen toimeenpaneva osapuoli, joka käynnistää hankkeen ja hoitaa
hankkeen läpiviennin. Suurimmissa rakennushankkeina rakennuttajana toimii rakennuttajakonsultti tai erikseen rakennushanketta perustettu johtoryhmä. /2./ Tori-Carlson
kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa rakennuttajakonsultin tehtävää hoitamaan tilaaja oli valinnut Pöyry CM Oy:n.
Ohjetiedoston RT 10–10387 /2/ mukaan rakennuttamisen keskeinen sisältö muodostuu
hankkeen toteuttamisedellytysten selvittämisestä ja varmistamisesta, hankkeen organisoinnista, kustannus- ja rahoitussuunnitelman ja hankkeen aikataulun laatimisesta sekä
lopputuotteen suunnittelun ja rakentamisen järjestämisestä, seurannasta ja valvonnasta.
Hankesuunnitelmavaiheessa rakennuttajan tärkeimmät tehtävät ovat suunnittelun valmistelun seuraaminen sekä suunnittelijoiden valinta ja suunnittelusopimuksen tekeminen.
2.2.3 Suunnittelijat
Rakennushankkeeseen osallistuu suunnittelijaryhmä, joka muodostuu useista eri alojen
suunnittelijoista, jotka edustavat oman alansa asiantuntemusta, he vastaavat rakennuksen tuotesuunnittelusta. Hankkeen koosta, luonteesta ja erityispiirteiden mukaan suunnittelutehtävät rajautuvat ja painottuvat hankkeelle luonteenomaisesti ja tehtäviä hoitamaan valitaan kulloinkin tarkoituksenmukaisin, yhteistyökykyinen ryhmä. /2./
Tori-Carlson kiinteistön hankkeen suunnittelijaryhmän muodostivat arkkitehti, pohjarakennesuunnittelija, rakennesuunnittelija, LVIA-suunnittelija, sähkösuunnittelija sekä
sisustussuunnittelija, jotka valittiin rakennuskonsultin järjestämän tarjouskilpailun perusteella.
2.2.4 Rakentaja
Rakentajalla tarkoitetaan rakennushankkeen osapuolta, joka rakennuttajan toimeksiannosta vastaa rakennuksen rakentamisesta. Rakennuttajan omat resurssien ja rakennushankkeen luonteen mukaan urakointimenetelmät, maksuperusteet, suoritusvelvollisuudet ja alistamissuhteet vaihtelevat. Urakoitsija valitaan urakkakilpailulla. Rakennusurakan eri osapuolten ja näiden edustajien välinen asema, tehtävät, vastuu ja velvollisuudet
12
sovitaan yksityiskohtaisesti urakkasopimuksessa, urakkaohjelmassa ja sen urakkarajaliitteessä. /2./
2.2.5 Viranomainen
Viranomaiset tehtävänä on valvoa suunnittelua ja rakentamista lakien, asetusten, eriasteisten kaavojen, sekä yleisten ja paikallisten määräysten, ohjeiden ja normien pohjalta.
Rakentaminen on luvanvaraista toimintaa ja luvan saamiseksi viranomaiselle osoitetaan,
että aiottu rakennustoimenpide on säännösten mukainen. Viranomaistoiminnan päävastuu on rakennusvalvonnalla, lisäksi terveys-, palo- ja työsuojeluviranomaiset osallistuvat
omaan vastuualueeseensa liittyvään valvontaan. Rakennusvalvonnassa huomiota kiinnitetään rakennuksen teknilliseen toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveellisyyteen sekä
rakentamisen suorittamiseen. Rakennusvalvontaa suoritetaan suunnitelmien ennakkotarkastuksin ja rakennuspaikalla pidetyin katselmuksin ja tarkastuksin, viiranomaisvalvonnan määrä ja tarkkuus on osittain riippuvainen rakennuttajan oman valvonnan pätevyydestä. /2./
13
3 HANKESUUNNITTELU
3.1 Tehtävät ja tavoitteet
Hankesuunnittelu on rakennushankkeen perusteiden ja tarpeen sekä niiden edellyttämien toteuttamismahdollisuuksien yksityiskohtaista selvittämistä ja arviointia tarveselvityksen pohjalta. Hankesuunnitteluvaiheen tarkoituksena on löytää rakennushankkeelle
lopullinen ratkaisumalli sekä arvioida yksityiskohtaisesti hankkeen kustannukset.
Hankesuunnitteluvaiheessa määritellään hankkeen laajuus-, laatu-, kustannus- ja aikatavoitteet. Tarveselvityksessä alustavasti määritellyt, hankesuunnitelmavaiheessa tarkennetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asettavat hankkeelle puitteet, joiden rajoissa hankesuunnitelma laaditaan. Kun hankesuunnitelma vahvistetaan, tulee siitä suunnitteluohje, jota käytetään rakennussuunnitteluvaiheessa. /2./
Hankesuunnitteluun osallistuvat yleensä rakennuksen omistaja ja käyttäjä, rakennuttaja
ja suunnittelijat, (kuva 2). Käyttäjän tehtävä on määritellä tulevan toiminnan lähtökohdat ja tarpeet. Rakennuttajan tehtävä on toimia hankkeen sisällön ja läpiviennin sekä
rakennustoiminnan asiantuntijana. Suunnittelijoiden tehtävä on koota ja työstää rakennussuunnittelun pohjaksi tarvittavia tietoja. Ennakkosuunnittelunvaiheeseen osallistuvat
tarvittaessa asiantuntijoina myös muita suunnitteluajan asiantuntijoita. /1./
Uudisrakennushankkeen ja korjaushankkeen hankesuunnitelmat eroavat sisällöltään
olemassa olevan rakennuksen osalta. Vaikka rakennussuunnittelu ei sisälly uudisrakennuksen hankesuunnitelmaan, voivat tontin ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa
tai vaativa asemakaava edellyttää alustavan luonnossuunnittelun käynnistämistä hankesuunnitteluvaiheessa, jotta kustannustavoite voidaan asettaa oikein, myös korjaushankkeen hankesuunnitteluvaiheessa rakennussuunnittelua tarvitaan usein. Kustannustavoitteen määrittämisen avuksi riittää yleensä alustavat toimintojen sijoituskaavio sekä korjausasteen arviointi. /1/
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnitteluvaiheeseen sisältyi
rakennussuunnitteluvaihe, koska hankkeeseen kuului sekä uudisrakentamista, että peruskorjausta. Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa korkea laatutaso oli
14
suunnittelun päätavoite, koska tarkoituksena oli toteuttaa luokitukseltaan neljän tähden
hotellirakennus. Käyttäjän edustajalla oli aikaisempaa kokemusta vastaavanlaisesta hotellin rakennushankkeesta, joten laatutasosta oli selkeä näkemys. Laatutason määrittämisen käytettiinkin käyttäjän aiempaa kohdetta, johon arkkitehti tutustui, lisäksi laadun
määrittämisessä apuna käytettiin Sokos Hotel Puijonsarven laajennushanketta, joka
valmistui vuonna 2008. Lisäksi tehtiin ns. mallihuone, joka vastasi haluttua hotellihuoneen varustelu- ja laatutasoa.
3.2 Tilaohjelma
Tilaohjelmassa luetteloidaan kaikki huonetilat, joiden edellytetään sisältyvän rakennushankkeeseen. Tilaohjelman pohjana on oltava riittävän yksityiskohtainen selvitys rakennukseen tulevista toiminnoista ja niiden vaatimista tiloista.. Tilaohjelman laadinnan
yhteydessä määritetään toiminnan vaatimien tilojen sekä rakennuksen ulko- ja sisäpuolisten rakenteiden ominaisuudet ja laatu ja esitetään aputoimintojen vaatimat tilat kuten
kiinteistönhoito- ja varastotilat. Toiminnan vaatimukset voivat olla mm. tilan korkeuteen, ääneneristävyyteen, valoon, sisäilmastoon, sähkötekniikkaan, pintarakenteiden
ominaisuuksiin sekä kaluste- ja varustetasoon kohdistuvia. /1./
3.3 Rakennuspaikkaselvitys
Rakennuspaikasta tehdään toiminnallinen ja tekninen selvitys. Toiminnallinen selvitys
sisältää tiedot tontin koosta ja purettavista ja säilytettävistä rakennuksista sekä lisärakentamismahdollisuuksista. Tekninen selvitys sisältää tiedot maaperästä ja rakentamisen vaikutuksesta naapurikiinteistöihin, sekä tiedot viemäröinnistä ja lämmitysjärjestelmästä. Lisäksi tekniseen selvitykseen kuuluu kaavaselvitys, jossa on tiedot alueen
kaavoitustilanteesta, kaavamääräyksistä, rakennusoikeuslaskelma sekä tiedot maaalueeseen kohdistuvista oikeuksista kuten kiinnityksistä ja rasitteista. /1./
15
3.4 Tavoitehinta
Rakennushankkeen kustannukset määräytyvät jo suunnitteluvaiheessa mutta kertyvät
vasta rakentamisen aikana, (kuva 3). Hankesuunnitelmavaiheessa päätetään hankkeen
laajuudesta sekä laatutasosta, joiden mukaan kustannukset määräytyvät.
Hankkeelle lasketaan tavoitehinta tilaohjelman ja rakennuspaikan selvityksen perusteella, tavoitehinta muodostaa hankkeen taloudellisen puitteen. Tavoitehinta muodostuu
tilojen tavoitehinnasta, sitä muuttuvien tekijöiden kustannusvaikutuksista sekä hankkeen rakennuttajan kustannuksista. Tilojen tavoitehinta muodostuu tilojen pinta-alojen,
kalleusluokkien ja kalleusluokan alueellisen yksikköhinnan tulona. Tavoitehinta tarvitaan aiempien kannattavuusarvioiden tarkistamista varten, budjetointia ja suunnittelusopimuksia varten sekä suunnitelmien taloudellisuustavoitteiden asettamiseksi.
Edellä mainitut selvitykset ja suunnitelmat ovat osa hankeohjelman, joka sisältää tilojen
ominaisuuksia koskevat vaatimukset, korjausohjelman sekä suunnittelu- ja rakentamistaikataulun, sekä ehdotuksen rakennusurakan toteutustavasta. /1./
Kuva 3. Kustannusten määräytyminen ja kertyminen /1/
16
3.5 Suunnittelun johtaminen
Suunnittelun johtamisella varmistetaan ohjetiedoston, RT 13–18360, Suunnittelun johtaminen, /3/ mukaan suunnittelutavoitteiden toteutuminen siten, että suunnitelmakokonaisuus on tilaajan ja käyttäjän asettamien tavoitteiden ja rakentamiselle määrättyjen
vaatimusten mukainen. Alussa asetettuja tavoitteita seurataan ja täsmennetään, sekä
päivitetään hankkeen edetessä. Suurissa hankkeissa tilaaja tai rakennuttajakonsultti huolehtii suunnittelun hallinnollisesta johtamisesta ja hankkeen kokonaisaikataulun sovittamisesta.
Suunnittelun johtamiseen sisältyviä tehtäviä ovat suunnittelun organisointi, ohjaus, valvonta ja koordinoiminen. Suunnittelun ohjaus on suunnittelijoiden aktiivista opastamista
tavoitteiden ja keskenään yhteensopivien ratkaisumallien saavuttamiseksi, valvonnalla
tarkoitetaan suunnittelun etenemisen ja kehittymisen seuraamista, tarkistamista ja raportointia tilaajalle ja käyttäjälle. Suunnittelun koordinoiminen tarkoittaa suunnittelijoiden
tehtävien ja aikataulun sekä suunnitelmien sisällön yhteensovittamista keskenään ja
hankkeen muuhun kokonaisuuteen. /3./ Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa suunnittelun johtamisen tärkein työkalu oli suunnittelukokoukset, joista
rakennuttajakonsultti vastasi. Suunnittelukokouksissa, joihin osallistui hankkeen kaikki
osapuolet. Kokouksissa tarkasteteltiin hankkeen eteneminen ja ratkaistiin ilmenneet
ongelmat. Suunnittelun etenemistä rakennuttajakonsultti valvoi suunnitteluaiheilmoitusten avulla, jotka tarjoavat tärkeää tietoa hankkeen rakennuttajakonsultille, tässä hankkeessa sovittiinkin, että suunnitteluvaiheilmoitukset toimitetaan rakennuttajakonsultille
kaksi päivää ennen suunnittelukokousta.
Lisäksi pidettiin useita erillisiä suunnittelukokouksia eri suunnittelijoiden, viranomaisten, tilaajan ja käyttäjän välillä, joissa tarkennettiin ja ratkaistiin tietyn suunnittelualan
ongelmia ja soviteltiin eri suunnittelualojen suunnitelmia yhtenäiseksi ja toimiviksi ratkaisuiksi. Nämä erilliset kokoukset etenkin suunnittelijoiden kesken osoittautuivat toimivaksi tavaksi ratkaista ongelmia, joita syntyy eri suunnittelijoiden suunnitelmien yhteensovittamisessa.
17
4 HANKESUUNNITTELUN KÄYNNISTYS
4.1 Ensimmäinen suunnittelukokous
Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushanke alkoi suunnittelukokouksella,
johon osallistuivat tilaaja, käyttäjä, rakennuttaja sekä suunnittelijat. Ennen ensimmäistä
suunnittelukokousta tilaaja oli valinnut rakennuttajakonsultin, joka hoiti rakennuttajalle
kuuluvia tehtäviä. Rakennuttajakonsultti oli järjestänyt tarjouskilpailun, jonka perusteella suunnittelijat oli valittu. Suunnittelukokouksessa tilaaja esitteli hankkeen taustat, tavoitteet ja osapuolet ja rakennuttajakonsultti, joka vastasi suunnittelukokouksen organisoimisesta, esitteli hankkeen toteutustavan ja aikataulun. Suunnittelukokouksessa tarkennettiin suunnitteluohjeita ja määritettiin tilaajan erillishankinnat.
4.2 Lähtötietojen selvitys
Hankesuunnittelun ensimmäinen vaihe oli selvittää suunnittelijoiden tarvitsemat lähtötiedot, jotta suunnittelu pystyttiin aloittamaan. Arkkitehti tarvitsi suunnittelulähtökohdaksi asemaakaavan sisältämät tiedot ja rakennesuunnittelija tiedot perustamisolosuhteista. Suunnittelijat tutustuivat rakennuksen alkuperäisiin, mutta koska ne olivat peräisin vuodelta 1930, täytyi piirustusten luotettavuutta arvioida, joten suunnittelijat tutustuivat rakennukseen lisäksi paikan päällä saadakseen rakennuksesta todellisen kuvan.
4.2.1 Asemakaavan vaikutus
Asemakaavalla osoitetaan tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,
hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan
muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. /4./
Tori-Carlson kiinteistö kuuluu Kuopion kaupungin 4. kaupunginosan, ns. Multimäen,
asemakaavaan. Asemakaava ohjasi merkittävästi arkkitehtisuunnittelua, koska se sisälsi
paljon eri määräyksiä, jotka arkkitehdin on huomioitava. Asemakaava määräsi rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusaseman sekä rakennuksen julkisivupinnan ja
vesikaton leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman, nämä seikat määräsivät käytännös-
18
sä rakennettavan uudisosan enimmäiskorkeuden. Kaavamääräykset myös kielsivät
vuonna 1930 valmistuneen rakennuksen purkamisen ja määräsivät julkisivujen ja hotellin ravintolasalin kiinteiden rakenteiden säilyttämisen.
Asemakaava lisäksi määräsi maanalaisten kerrosten, työtilojen ja kulkuväylien lukumäärät sekä pysäköintipaikkojen määrät. Liike- ja toimistotiloissa autopaikkoja on oltava yksi 40.tä kerrosneliömetriä kohti ja matkailu- ja majoitustiloissa yksi autopaikka
240:tä kerrosneliömetriä kohti.
4.2.2 Perustamisolosuhteet ja rakennuksen tarkemittaus
Tontin perustamisolosuhteista ei ollut tarkkaa tietoa, vaan oletuksena oli, että rakennukset on perustettu kallion varaan. Tontin perustamisolosuhteiden varmistamiseksi tilattiin pohjatutkimus, jonka suoritti geotekninen suunnittelija.
Rakennettavan laajennusosan rungon toteutustavaksi oli valittu elementtirakenteisena
tehtävä runko, koska rakenne mahdollisti hoikemman rakenteen kuin paikallavalettuna
tehtävä runko. Elementtirakenteinen runko ei salli mittapoikkeamia, ja koska rakennuksen kantavat rakenteiden mitat eivät vastanneet vanhoja rakennekuvia, tilattiin tarkemittaus. Tarkemittauksen avulla varmistuttiin pilareiden ja palkkien todellisista mitoista ja
sijainneista ja saatiin rakennesuunnittelijalle tärkeitä lähtötietoja elementtirakenteisen
rungon suunnittelun.
Tarkemittauksessa selvitettiin

kellarikerrosten lattioiden ja palkkien pohjien sekä laatan alapinnan korot
nykyisen korkojärjestelmän mukaan

kellarikerrosten ulkoseinien sijainnit suhteessa tontin rajoihin

maanvastaisten betoniseinien sijainnit, suoruudet ja paksuudet

rakennuksen kantavien pilareiden ja seinien dimensiot

suurten hormien ja aukkojen koot ja sijainnit

sisäpihan ja Ajurinkadun maanpinnan tasojen korot tulevan rakennuksen
seinien vierustoilta.
19
Tarkemittaus suoritettiin laserkeilaamalla sekä tarkistamalla joitain mittoja perinteisellä
mittanauhalla. Tarkemittauksen tulokset antoivat kaikille suunnittelijoille tärkeitä lähtötietoja suunnitteluna varten.
4.2.3 Rakennuksen kuntoselvitys
Kuntoselvitys tehdään korjaushankkeen kohteena olevan rakennuksen todellinen kunnon ja teknisen toimivuuden selvittämiseksi. Korjaustarpeen määrittämiseksi on saatava
luotettava kuva rakennuksen nykykunnosta ja sen tarvitsemista korjaustoimenpiteistä,
kuntoselvityksellä estetään ylikorjaamista ja vältetään yllätyksiä rakentamisvaiheen
aikana, sekä varmistetaan, että vaurioitumisen aiheuttaja on selvitetty ja se on mahdollista korjata.
Rakennuksen kuntoselvityksessä tutkitaan hankkeesta erityispiirteiden mukaan

rakennuksen perustukset

rakennuksen runko ja vaippa

tekniset järjestelmät

tilat pintarakenteineen

rakennuksen ulkoalueet

rakennuksen käytön ja ylläpitokustannukset.
Kuntoselvityksen yhteydessä tehdään rakennusten käyttöturvallisuuden kartoitus, joka
kattaa myös korjaustyön aikaisen työturvallisuuden suunnittelemiseen tarvittavat perustiedot, kuten selvitys kaapeleista, putkistoista ja muista rakennelmista, tiedot kosteusvaurioista ja tiedot haitallisista aineista maaperässä ja rakenteissa. /5/
Tori-Carlson kiinteistöön ei tehty erillistä kuntotutkimusta, vaan välipohjia ja muita
rakenteita oli tutkittu aikaisemmin tehtyjen vesivahinkojen korjausten yhteydessä. Näistä tutkimuksista sekä vanhoista piirustuksista saatiin tiedot kaapeleiden ja putkistojen
sijainnista, sekä selvitettyä millaisista rakenteista on kyse. Yksityiskohtaista kuntoselvitystä ei katsottu tarpeellisesti, koska oli päätetty tehdä laajamittainen peruskorjaus, joka
sisältäisi rakenteiden purkamista ja uusimista.
20
5 TORI-CARLSON KIINTEISTÖN HANKESUUNNITTELUN VAIHEET
5.1 Hankesuunnittelun pääkohdat
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnitteluvaihe poikkesi jonkin verran tavanomaisesta hankesuunnittelusta, sillä se oli hyvin yksinkertainen ja nopea vaihe, jota ohjasi tontin rakennusoikeus. Hankesuunnittelun tavoitteena sen oli saada aikaan ratkaisu, jossa tontin rakennusoikeus oli käytetty kokonaan. Hankesuunnittelun tuloksena syntyi

perustamistapalausunto

asbestikartoitus

aikataulu.
Tilaajan ja käyttäjän käsitys uuden rakennuksen ulkonäöstä ja tilojen vaatimuksista,
sekä tavoitebudjetti asettivat selkeät rajat hankesuunnittelulle, joiden mukaan suunnittelijoiden oli helppo tehdä perusratkaisu, joka valittiin rakennussuunnittelun lähtökohdaksi
5.2 Perustamistapalausunto
Geotekninen suunnittelija suoritti pohjatutkimuksia kellarin ja ajoluiskan lattian läpi
poratuista rei’istä lyöntikairaamalla ja porakonekairaamalla sekä Ajurinkadun takana
naapuritontin puolella paino- ja porakonekairauksilla. Geotekninen suunnittelija laati
perustamistapalausunnon, jossa oli esitetty kallion tasot sekä ehdotus rakennuksen perustamistavasta ja salaojituksen rakentamisesta. Pohjatutkimusten tulosten perusteella
selvisi, että kallio sijaitsee heti kellarin lattian alapuolella enemmillään 0,6 metrin syvyydellä lattianpinnasta mitattuna ja Ajurinkadun puolella kalliopinta havaittiin 1,2-2,2
metrin syvyydellä maanpinnasta mitattuna.
21
5.3 Asbestikartoitus
Asbestia, joka on terveydelle erittäin vaarallista, käytettiin rakennusmateriaaleissa 1920luvulla alkaen, laajinta asbestin käyttö oli 1960–1970 -uvulla. Asbestia käytettiin useissa rakennusmateriaaleissa sen hyvien ominaisuuksien takia: se on palamaton, se on hyvä lämmön- ja sähköneriste ja sillä on hyvät akustiset ominaisuudet, lisäksi se oli edullista. Tyypillisiä asbestin käyttökohteita olivat putkien lämmöneristeet, seinä- ja kattolevyt, lattiamateriaalit sekä tasoitteet ja kiinnityslaastit./8./ Julkisten rakennusten, kuten
majoitusrakennuksien palotekniset, ilmavaihto- ja akustiikkavaatimukset ovat ankarammat kuin asuinrakennusten, minkä vuoksi asbestipitoisten rakennustarvikkeita on
käytetty julkisissa rakennuksissa enemmän kuin asuinrakennuksissa. /9./
Rakennuksessa esiintyvä asbesti täytyy ottaa huomioon jo hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheessa, jolloin tilataan asbestikartoitus sekä asbestipurkusuunnitelma asiantuntijalla. Peruskorjausta varten tehdään perusteellinen kartoitus, jossa selvitetään piilossa olevan asbestin yksityiskohtainen sijainti, laatu ja määrä. Asbestikartoituksessa selvitetään
asiakirjojen, piirustusten ja kiinteistössä tapahtuvan tutkimuksen avulla asbestin ja asbestipitoisten materiaalien määrät ja sijainnit. Asbestikartoituksessa myös arvioidaan
asbestin vaarallisuus eri tilanteissa.Kartoitus voidaan rajata eri tavoin toimenpiteen mukaan, jota varten se tehdään ja riskeistä, jotka mahdollisesta asbestista voivat aiheutua.
Kartoitustoimeksiantoon voidaan yhdistää toimenpidesuositukset ja asbestin vuoksi
tarpeellisten toimenpiteiden suunnittelu. /9./
Asbestikartoitus suoritettiin elokuun lopussa ja sen tarkoitus oli selvittää rakennusten
kaikkien tilojen ja rakenteiden asbestia, lyijyä ja PAH-yhdisteitä sisältävät rakennusosat- ja materiaalit. Kartoituksesta laadittiin raportti, joka sisälsi tiedot asbestia ja muita
terveydelle vaarallisia aineita sisältävistä rakennusosista ja materiaaleista, niiden sijainnista ja määrästä. Raportissa oli myös ohjeet työturvallisuuden noudattamiseen. Asbestia ja muita terveydelle vaarallisia aineita löytyi odotetusti useista rakennusosista ja materiaaleista, kuten putkieristeistä, seinämaaleista ja kiinnitysliimoista.
22
6 RAKENNUSSUUNNITTELUN VAIHEET
6.1 Ehdotus- ja luonnossuunnittelu
Ehdotussuunnitteluvaiheen tarkoituksena on aikaansaada perusratkaisu, joka ottaa huomioon hankkeelle asetetut tavoitteet. Ehdotuspiirustuksien avulla tutkitaan ja vertaillaan
erilaisia toiminta- ja maankäyttömalleja ja vaihtoehtoisia perusratkaisuja. Ratkaisun
tekniset ja toiminnalliset yksityiskohdat ja suunnitelmien rakentamissäännösten mukaisuus tutkitaan tarkemmin luonnossuunnitelmia laadittaessa, jolloin suunnittelijan tulee
olla käyttäjän ja viranomaisten kanssa kiinteässä yhteistyössä.
Ehdotussuunnitelmassa esitetään pääpiirteinen yleisratkaisu, joka sisältää seuraavat asiat:

toiminnallinen yleisratkaisu

rakennustaiteellinen yleisratkaisu

tekninen yleisratkaisu

sijoittuminen tontille

liittyminen ympäristöön

perustamisolosuhteet

alueen kunnallistekninen valmiusaste ja liittymätiedot

kustannusarvio. /1./
Tilaajan valitsema suunnitteluratkaisuksi valittu ehdotus täydennetään luonnossuunnitelmaksi. Luonnospiirustusten tarkoituksena on osoittaa rakennuksen sijoittuminen tontille, sen liittyminen ympäristöön sekä esittää arkkitehtoninen, toiminnallinen ja tekninen yleisratkaisu. Luonnosvaiheeseen sisältyy myös rakennejärjestelmän periaateratkaisu ja tekniset tilavaraukset. Rakenne-, LVI- ja sähkötekniset suunnittelijat esittävät
luonnosvaiheessa vaihtoehdot tilojen ja teknisten järjestelmien ohjaus- ja valvontajärjestelmistä ja niiden kytkeytymisen muiden toimintojen tietoverkkoihin. Samaan aikaan
23
teknisten asiakirjojen kanssa kehittyvät juridiset asiakirjat. Luonnossuunnitelmien hyväksymisen jälkeen rakennussuunnittelua voidaan jatkaa täydessä laajuudessa työpiirustusten ja rakennuslupa- asiakirjojen osalta. Rakennuslupa- asiakirjoissa rakennuksella
on jo lopullinen hahmonsa. /2./
Luonnossuunnitelmassa esitetään yleisratkaisun tasolla

ympäristösuunnitelma

perustamistapa

kantavat ja osastoivat rakennusosat

keskeiset rakenteet

päämateriaalit

rakennustapaselostus

talotekniset järjestelmät, tilat, pääkanavat ja putkireitit

talotekniikkaselostus ja sitä täydentävä järjestelmäselostus

kustannusarvio.
Yksityiskohtaisesti suunnitellaan ratkaisumallit toistuvista osastoista tai toimintayksiköistä, tyypillisistä yksityiskohdista ja erikoisrakenteista. Luonnoksista hankitaan lausunnot tilaajalta ja käyttäjältä, sekä tarvittaessa asiantuntijoilta ja viranomaisilta. Tilaaja
ja käyttäjä hyväksyvät luonnossuunnitelmat toteutussuunnitelman pohjaksi. Luonnossuunnitteluvaihe päättyy rakennuslupaa varten tarvittavien asiakirjojen laatimiseen. /1/
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa luonnossuunnitelmavaiheen tuloksena (kaavio 1), oli suunnittelijoiden laatimia luonnospiirustuksia sekä rakennustapaselostuksia, jotka oli laadittu ehdotussuunnitelman pohjalta. Arkkitehti laati luonnokset hotellin pohjakuvista, joissa oli esitetty purettavat rakenteet, sekä luonnokset pohjakuvista ilman purettavia rakenteita, sekä luonnokset julkisivuista, rakennussuunnittelija
oli tutkinut runkojakovaihtoehdot, LVIA-suunnittelija oli laatinut alustavan ilmanvaihto- ja jäähdytysjärjestelmän mitoituksen sekä selvittänyt kellariin sijoitettavan jätevesipumppaamon koon ja sijainnin. Sähkösuunnittelija oli tehnyt alustavan sähkön teholaskelman. Geotekninen suunnittelija teki pohjatutkimukset ja laati perustamistapalausunnot.
24
ARK
Luonnospiirustukset
Alusta palotekninen
suunnitelma
GEO
RAK
Pohjatutkimus
Perustamistapalausunnot
Runkovaihtoehtojen selvitys
Purkutyöselostus
Luonnossuunnitelma
SÄHKÖ
PALO
Sähköjärjestelmäkuvaus
Tarkempi palotekninen suunnitelma
Piirustukset
LVIA
Luonnospiirustukset
Rakennustapaselostus
Kaavio 1. Luonnossuunnitelmavaiheen asiakirjat
6.1.1 Luonnospiirustukset
Suunnittelijoiden laatimat luonnokset, (kaavio 1), ehdotussuunnitelmaa varten saavuttivat lopullisen muotonsa vasta monen luonnoksen ja tarkennuksen jälkeen. Muutoksia
luonnoksiin aiheuttivat sekä tarkemittausten tulokset, jotka poikkesivat huomattavasti
vanhoista rakennepiirustuksista, että käyttäjän edustajan vaatimukset hotellihuoneiden
vesikalusteiden sijainnista sekä mallista. Luonnospiirustukset edellyttivät tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden kesken, arkkitehdin vastasi siitä, että eri alojen suunnittelijoiden
ehdotelmat olivat yhteensopivia keskenään.
25
6.1.2 Palotekninen selvitys
Arkkitehti laati ensimmäisen version Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeen
paloteknisestä selvityksestä. Palotekninen selvitys pohjautui Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan E1, joka sisältää ohjeet ja määräykset rakennusten paloturvallisuudesta. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E1 määritetään eri materiaalien
palonkestoajat sekä ohjeistaa materiaalien käytössä.
Arkkitehdin laatima palotekninen selvitys sisältää kohteen kuvauksen ja tiedon rakennuksen paloluokasta, joka on P1. Paloteknisessä selvityksessä on määritetty kantavien
rakenteiden sekä pintakerroksien materiaalit ja niiden palokestävyysajat. Lisäksi palotekninen selvitys sisältää tiedot poistumistiejärjestelyistä ja savunpoiston ja alkusammutuskaluston toteutustavoista.
Hankkeeseen tuli myöhemmin mukaan palotekninen suunnittelija, joka tarkensi arkkitehdin laatiman paloteknisen suunnitelman lopulliseen muotoonsa. Paloteknisen suunnittelijan laatimassa paloteknisessä selvityksessä oli esitetty yksityiskohtaisemmin palokuormat ja kantavien rakenteiden palonkestoajat sekä osastointi. Lisäksi paloteknisessä
suunnitelmassa esitettiin rakennuksen alkusammutuskaluston järjestäminen ja automaattisen sammutuslaitteiston- ja paloilmoittimen ja savunpoiston toimintaperiaatteet.
6.1.3 Purkutyöselostus
Purkutöistä laaditaan purkutyöselostus (kuva 4), jossa kuvataan rakennuksen nykyinen
tila, esitetään purkutyön laajuus ja ehdotus sopivasta purkutavasta. Lisäksi purkutyöselostuksessa selvitetään rakenteiden kantavuus ja esitetään purkutyön turvallisuuteen liittyvät asiat purkutyön aikana. Purkutöiden suunnittelija laatii myös tarvittavat
piirustukset purkutyötä varten, jotka liitetään purkutyöselostuksen osaksi tai liitteeksi.
/6./
26
Kuva 4. Asiakirjojen tarkentuminen purkuhankkeen hankkeen edetessä /6/
Tori-Carlson kiinteistön hankkeen purkutyöselostuksen laati hankkeen rakennesuunnittelija, siinä esitetään tiedot purettavista rakenteista sekä vanhojen rakenteiden inventointitiedot, rakenteiden purkujärjestys ja purkutyön aikaiset tuennat. Purkutyöselostuksessa
on myös esitetty purkutyömenetelmät sekä purkutyön rajakohdat, ohjeet säilytettävien
rakenteiden suojauksesta sekä määritetty purkutyön tavoite ja annettu ohjeet työturvallisuudesta purkutöiden aikana. Lisäksi on kerrottu kuinka purkumateriaalit tulee käsitellä.
6.1.4 Rakennustapaselostukset
Rakennustapaselostus laaditaan luonnossuunnitteluvaiheessa hankesuunnitelman pohjalta, se on hankekohtainen tekninen asiakirja ja on riippumaton urakkamuodosta. Rakennustapaselostuksessa esitetään hankkeen keskeiset rakennusosaratkaisut ja niiden
laatutaso, jonka kohteen tilaaja on määrittänyt. Rakennustapaselostusta päivitetään
luonnossuunnittelun edistyessä. Rakennustapaselostuksen tiedot siirretään edelleen hankekohtaiseen rakennusselostukseen, jossa määritellään kohteen rakennusosien tuoterakenteet ja laatuvaatimukset tarjouslaskennan ja toteutuksen edellyttämällä tarkkuudella.
/7./
Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeessa arkkitehdin laatiman rakennustapaselostuksen lisäksi LVIA-suunnittelija laati LVIA-selostuksen ja sähkösuunnittelija sähköjärjestelmäselostuksen Rakennustapaselostuksessa, määriteltiin vanhan
rakennuksen ja uudisosan runkorakenteiden ja välipohjan materiaalit sekä julkisivun ja
vesikaton materiaalit. Lisäksi määriteltiin rakennuksen runkoa täydentävien osien, vä-
27
seinien, väliovien ja ikkunoiden materiaalit sekä pintarakenteiden, kuten ovat lattiat ja
sisäkatot materiaalit lisäksi esitettiin rakennuksen varustelu.
LVIA-selostuksen sisälsi perusteellisen kuvauksen LVIA-töiden toteutuksesta, kiinteistön LVIA-tekniikka on vanhentunut lukuun ottamatta McDonald’sin tiloja palvelevia
LVI-laitteita ja – järjestelmiä, joten käytännössä kaikki joudutaan uusimaan.
Sähköjärjestelmäselostus sisälsi kuvauksen sähkötöiden toteuttamisesta. Selostuksessa
oli mm. kuvattu valaistus- ja telejärjestelmät, sähkön mittausjärjestely ja turvajärjestelmä, joka muodostuu merkki- ja turvavalaistusjärjestelmästä ja kulunvalvonta- ja ovilukitusjärjestelmä.
6.2 Toteutussuunnitteluvaihe
Toteutussuunnitelmavaiheessa laadittavat asiakirjat sisältävät työpiirustukset ja sellaiset
tekniset suunnitelmat (kuva 5), joiden pohjalta rakennuksen määrä ja laatu voidaan yksiselitteisesti määritellä urakkatarjouksen antamista varten. /1./
Toteutussuunnitteluvaiheessa selvitetään

asetettujen tavoitteiden mukaiset, toiminnan ja käytön aiheuttamat yksityiskohtaiset tarpeet

varmistetaan ratkaisujen ja detaljien tavoitteiden mukaisuus

asetetaan tavoitteet valmistus- ja viimeistelylaadulle

ohjelmoidaan tilaajan erillishankinnat

varmistetaan että viranomaiset hyväksyvät suunnitelmat

varmistetaan, että kaikki osasuunnitelmat muodostavat ehjän, toisiinsa niveltyvän kokonaisuuden.
Toteutussuunnitteluvaiheen suunnitelmia joudutaan usein täydentämään rakentamisen
valmistelun ja rakentamisen aikana. Korjausrakennushankkeissa täydentävän suunnittelun merkitys kasvaa, koska rakennustyön edetessä tulee usein esiin asioita, jotka vaativat suunnittelua niin, että muutoksilla saattaa olla suuri merkitys hankkeen etenemiselle
ja kustannuksiin. /1./
28
Kuva 5. Hankekohtaisten ja yleisten teknisten asiakirjojen järjestelmä /1/
6.2.1 Purkutöiden toteutussuunnitelma
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa toteutussuunnitelmavaiheessa syntyi kaksi erillistä suunnitelmakokonaisuutta, toinen suunnitelma sisälsi pelkästään purkutöihin kuuluvat asiakirjat ja toinen peruskorjauksen ja laajennuksen asiakirjat. Purkutöiden toteutussuunnitelmat (kaavio 2), toteutettiin omana asiakirjakokonaisuutena,
koska näin saatiin purkutöiden urakkakilpailu järjestettyä aikaisemmin ja purkutyöt
29
käyntiin samaan aikaan kun peruskorjaus- ja laajennusosan toteutussuunnitelmia vasta
viimeisteltiin lopulliseen muotoonsa.
Asbesti- ja PAHanalyysi
Purkupiirustukset
Pääpiirustukset
Sähköpurkutyöselostus
Purkukuvat
Purkutöiden
toteutussuunnitelma
Purkurajat
Purkudetaljit
Purkutyöselostus
LVIpurkupiirustukset
Purkurajat
Purkudetaljit
Kaavio 2. Purkutöiden toteutussuunnitelman asiakirjat
6.2.2 Peruskorjauksen ja laajennusosan toteutussuunnitelma
Peruskorjauksen ja laajennusosan toteutussuunnitelma muodostui rakennusselostuksesta
sekä useista yksityiskohtaisista työselityksistä ja piirustuksista. Tärkein näistä oli arkkitehdin laatima työselitys, joka toimi hankkeessa ohjekirjana. Lisäksi arkkitehti laati
huonekortit, joissa esitetty huonekohtaisesti materiaalivaatimukset sekä varustelutaso
30
sekä maalaustyöselityksen, jossa esitettiin maalattavien ja tapetoitavien pintojen ominaisuudet, joita ei voida yksiselitteisesti esittää piirustuksissa.
Kuva 6. Hankekohtaisten asiakirjojen suhde toisiinsa
Rakennusselostus on hankekohtainen tekninen asiakirja, jonka tarkoituksena on kuvata
rakennushankkeen lopputulosta. Rakennusselostus ja piirustukset muodostavat yhdessä
selkeän kuvan rakennushankkeesta; piirustuksissa esitetään rakennuskohteen mitalliset
ominaisuudet kuten muoto, sijainti ja laajuus, kun taas rakennusselostuksessa esitetään
31
sanallisesti rakennuksen laadulliset ominaisuudet, joita ei voida piirustuksissa esittää
tarkasti ja yksiselitteisesti./10./
Rakennusselostuksen tukena olivat arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan laatimat seuraavat piirustukset

julkisivujen mitoitusta, muotoa ja arkkitehtonista ilmettä koskevat piirustukset

porras- ja luiskapiirusukset

ulkotasojen ja parvekkeiden piirustukset

vesikattopiirustukset sekä niihin liittyvät detaljit

ikkunakaaviot ja luettelot

ovikaaviot ja luettelot

kevyiden väliseinätyyppien periaatekaaviot ja detaljit

kaiteiden, hoitotasojen ja- siltojen detaljit

sisäseinien pintarakenteiden periaatekaaviot ja detaljit

sisä- ja alakattojen periaatekaaviot ja detaljit

lattioiden pintarakenteiden periaatekaaviot ja detaljit

täydentävien rakenteiden suunnittelu

pintarakenteiden suunnittelu. /11/
LVIA-suunnittelijan tehtävänä toteutussuunnitelmavaiheessa oli huoneiden lämmitys-ja
jäähdytystarpeiden laskeminen, huonelaitteiden ja keskuslaitteiden määrittäminen ja
sijoittaminen. LVIA-suunnittelija laatii toteutussuunnitelmavaiheessa seuraavat asiakirjat

määritellään laitteiden ja materiaalien tekniset vaatimukset

laaditaan ohjeet käytettävistä laitetunnuksista ja –merkinnöistä

laaditaan reikä- ja varauspiirustukset

työselitys

asemapiirustus
32

pohjapiirustukset, leikkaukset, detaljit ja julkisivut

tyyppihuonepiirustukset

järjestelmäkaaviot

laiteluettelot

materiaalierittelyt. /12/
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa LVIA-suunnittelija määritti huoneiden lämmitys- ja jäähdytystarpeen olosuhdesimuloimalla eri vaihtoehtoja, simuloinnin tulosten perusteella valittiin toimivin ratkaisu, joka oli jäähdytyksen toteutus puhallinkonvektoreilla sekä hotellihuoneiden jäähdytys peruskorjausosalla patteriverkostolla
ja laajennusosan lämmitys puhallinkonvektoreilla.
Sähkösuunnittelijan tehtävänä toteutussuunnitelmavaiheessa oli mitoittaa jakelureitit jajärjestelmät, määrittää jakelujärjestelmät, laatia keskusten pääkaaviot sekä tarkentaa
jakelualueet. Sähkösuunnittelija myös laatii teho- ja mitoituslaskelmat sekä suunnittelee
ryhmitykset ja johdotukset. Sähkösuunnittelija laatii seuraavat asiakirjat toteutussuunnitelmavaiheessa

järjestelmäkaaviot

laiteluettelot

materiaalierittelyt

pistesijoituspiirustukset

johtotiepiirustukset

johdotus- ja ryhmäpiirustukset. /12/
Sähkösuunnittelija laatii myös työselityksen, asemapiirustuksen sekä pohjapiirustukset,
leikkaukset, detaljit ja julkisivut, kuten LVIA-suunnittelijakin.
6.3 Suunnittelun ongelmakohdat
Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeen suurin ongelma oli suunnittelun viivästymisestä. Suunnittelun viivästyi osaksi ulkopuolisista tekijöistä, joihin
hankkeen osapuolet eivät voineet vaikuttaa, kuten asemakaavan vahvistamisesta ja
33
Kuopion alatorihankkeesta. Asemakaavan vahvistaminen viivästyi Ajurinkadulla sijaitsevan kerrostalon taloyhtiön valituksen vuoksi sekä Kuopion alatorihankkeen hidastuminen pysäytti Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeen etenemisen lähes kokonaan, koska Atlas-hotellin tarkoituksena oli vuokrata pysäköintitilat torin alle rakennettavasta pysäköintihallista.
Tori-Carlsonin hankkeessa ongelmia aiheutti sopimustekniset asiat, joita oli hankkeessa
tavanomaista enemmän. Erilaisia sopimuksia täytyi tehdä mm. käyttäjän ja tilaajan välillä, sekä tilaajan ja pysäköintitalon välillä. Hankkeen erityispiirteenä on se, että tarkoituksena on rakentaa tilat kahdelle toiminnoiltaan toisistaan poikkeaville osapuolille,
hotellille ja tavaratalolle. Tällaisen poikkeavan järjestelyn ongelmana oli yhteisymmärryksen saavuttaminen etenkin hotellin laatu- ja varustelutasosta.
Peruskorjauksen kohteena oleva 1930-luvulla valmistuneen rakennuksen mittatarkkojen
piirustusten laatiminen oli myös haastavaa, ja tarkemittauksia jouduttiin suorittamaan
useasti suunnittelun aikana. Taloteknistä suunnittelua vaikeutti matala huonekorkeus
sekä rakennuksessa purkutöiden, peruskorjauksen ja laajennuksen aikana kiinteistössä
sijaitsevan ravintolan toiminnan varmistaminen.
34
7 RAKENTAMISEN VALMISTELU
7.1 Rakennusluvan hakeminen
Rakentaminen vaatii rakennusluvan, jota haetaan kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta. Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on valvoa rakennustoimintaa
sekä osaltaan huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia.
Valvontatehtävän laajuutta ja laatua harkittaessa huomioidaan rakennushankkeen vaativuus, luvan hakijan ja hankkeen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden
asiantuntemus ja ammattitaito sekä muut valvonnan tarpeeseen vaikuttavat seikat.
Ennen rakennushankkeen suunnittelun aloittamista voi olla tarpeen neuvotella rakennusvalvontaviranomaisen kanssa, jolloin selvitetään mitä lupia tarvitaan ja minkä viranomaisen toimivaltaan rakennushanke kuuluu. Suuren ja merkittävän hankkeen yhteydessä pidetään useampia ennakkoneuvotteluja, joissa ovat mukana kaikki suunnittelijat
ja tarvittavat viranomaistahot, esimerkiksi ympäristökeskus, pelastuslaitos, kaupunginmuseo, geotekninen osasto.
Ennakkoneuvotteluissa voidaan käsitellä seuraavia hankkeeseen liittyviä asioita

rakennushankkeen vaativuus

suunnitelman lähtökohdat ja suunnittelijoiden kelpoisuus

kaavoitustilanne, rakennuskiellot ja -rajoitukset

ympäristöön soveltuvuus

ympäristö- ja suojelukysymykset

mahdolliset muut luvat, mm. ympäristöluvan tarpeellisuus

kiinteistön muodostus- ja kiinteistörekisteriasiat

palotekniset, rakenteelliset ja äänitekniset ratkaisut
35

tarvittavat ennakkolausunnot, esimerkiksi rakennushistoriallisista, kaupunkikuvallisista tai teknillisistä seikoista, turvallisuus- ja terveellisyysvaatimuksista jne.
Rakennuslupa haetaan kirjallisesti ja sen hakee rakennuspaikan haltija, joka on omistaja
tai hänen valtuuttamansa henkilö tai rakennuspaikkaa vuokra- tai muun sopimuksen
perusteella hallitseva. Rakennuslupahakemusasiakirjat koostuvat lupahakemuksesta,
pääpiirustuksista ja tarvittavista selvityksistä (kuva 7). /10./
Kuva 7. Rakennuslupahakemukseen liitettävät pääpiirustukset ja
lisäselvitykset /13/
36
Ohjetiedoston RT 11–10781 /13/mukaan rakennuslupahakemuksen käsittelyssä tarkastetaan, että rakennusluvan edellytykset ovat olemassa. Rakennuspaikalla on tarvittaessa
toimitettava katselmus rakennuksen ympäristöön soveltuvuuden selvittämiseksi, rakentamisen vaikutusten arvioimiseksi ja naapurien kuulemiseksi. Rakennuslupahakemuksista voidaan pyytää muilta kunnan tai valtion viranomaisilta lausuntoja.
Kun rakennuslupa myönnetään, lupapäätöksessä hyväksytään samalla pääpiirustukset
rakentamisessa noudatettaviksi sekä voidaan vaatia käsittelyn aikana erityissuunnitelmia
ja lisäselvityksiä laadun varmistamiseksi. Lisäksi määrätään pysyvään asumiseen tai
työskentelyyn tarkoitetun rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje laatimisesta. /13./
Purkamislupa tarvitaan rakennuskieltoalueella ja asemakaava-alueella sekä yleiskaavaalueella, jolla näin on määrätty. Purkamislupaa ei tarvita jos voimassa olevan rakennusluvan toteuttaminen edellyttää rakennuksen purkamista, tai jos kyseessä on vähäinen
talousrakennus, joka ei ole historiallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaana tai osa
historiallista tai rakennustaiteellista kokonaisuutta. Tilanteissa, joissa purkamislupaa ei
tarvita tulee tehdä purkamisilmoitus rakennusvalvontaviranomaiselle 30 päivää ennen
purkamistyöhön aloittamista. /13./
Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeeseen tarvittiin kaksi erillistä rakennuslupaa, yksi hotellille ja myymälälle, toinen Ajurinkadun alle rakennettavalle huoltotunnille. Hotellin ja myymälän rakennuslupahakemus jätettiin rakennusvalvontaan toukokuun lopussa, hakemusta jouduttiin täydentämään erilaisilla lisäselvityksillä kesäkuussa
ja rakennuslupa myönnettiin elokuussa. Hankkeessa ei haettu erillistä purkulupaa vaan
purkulupa sisältyi rakennuslupa hakemukseen. Hotellin ja myymälän rakennuslupahakemus sisälsi seuraavat piirustukset ja selvitykset:

hallintaoikeusselvitys

kaupparekisteriote

naapurin kuuleminen 4 kpl

pohjakuvia 7 kpl

pääpiirustuksia 28 kpl

liitepiirustuksia 9 kpl

kiinteistörekisteriote
37

ote asemakaavasta

tonttikartta

perustamisolosuhdeselvitys

VSS-piirustukset ja –ilmoitukset

autopaikkasopimus

julkisten ja asiakaspalvelutilojen esteettömyysselvitys

kulttuuriympäristötyöryhmän lausunto 24.6.2010

ympäristöterveystoimiston lausunto 22.6.2010

selvitys jätteiden määrästä ja lajittelusta

valokuvia 3 kpl.
Myönnetyssä rakennusluvassa oli määrätty, että rakennustyön sai aloittaa vasta sen jälkeen kun hyväksytty vastaava työnjohtaja, ilmanvaihtotyönjohtaja sekä kvv-työnjohtaja.
Lisäksi rakennusluvassa oli määrätty, että ennen kunkin työvaiheen aloittamista on rakennusvalvontaviranomaiselle esitettävä työvaiheen suunnitelmat ja rakennustyön edistymisen mukaan on pyydettävä erilaisia katselmuksia.
Lisäksi rakennusluvassa edellytettiin vielä rakennustarvikkeiden ja rakennuksen rungon
työaikainen sääsuojaussuunnitelman laatimista, rakennushistoriaselvitystä ja säilytyssuunnitelmaa ravintolasalin alkuperäisestä kiinteästä sisustuksesta sekä porrashuoneiden
peruskorjaus, entisöinti tai kunnostussuunnitelmaa, joka on esitettävä erikseen rakennustarkastajan hyväksyttäväksi.
Toteutussuunnitelmavaiheen valmistuttua käynnistyy rakentamisen valmistelu, jossa
määritetään urakkamuoto sekä järjestetään urakkakilpailu. Urakkamuoto määrittelee,
minkälaisin ehdoin urakoitsijan kanssa toimitaan. Urakkamuotoja käsitellään suoritusvelvollisuuden laajuuden ja urakkahinnan maksuperusteen mukaan. Lisäksi urakkamuotoja voidaan tarkastella myös urakoitsijoiden välisten suhteiden perusteella jaoteltuna
pää-, sivu-, ali-, osa- ja erillisurakoihin. Urakkamuoto –ja suhteet määritellään juridisten
sopimusten kautta.
38
7.2 Urakkakilpailun järjestäminen
Rakennusalan urakkakilpailun järjestämisestä on laadittu periaatteet urakkakilpailun
osapuolten keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi ja varmistamiseksi, että periaatteita
sovelletaan mahdollisimman laajasti. Periaatteiden tarkoituksena on mahdollisimman
tasapuolisesti määritellä hyvä rakennuttamis- ja urakointitapa urakkakilpailua käytettäessä. Vaikka periaatteet eivät ole juridisesti sitovia, on niillä merkittävien rakennusalan
järjestöjen suosituksena rakennusalan urakkakäytäntöä yhtenäistävä sekä kehittävä merkitys.
Urakkakilpailua järjestettäessä noudatettavat periaatteet ovat

annettaessa rakennustyö urakoitsijan tehtäväksi järjestetään urakkakilpailu,
elleivät erityiset syyt edellytä muunlaista menettelyä

kun urakkakilpailu järjestetään, tilaajan tarkoituksena tulee olla työn toteuttajan valitseminen kilpailun perusteella

rakennustyö on pyrittävä toteuttamaan sellaisina kokonaisuuksina, että
urakoitsijalle muodostuu selvä vastuualue. Tällöin on kuitenkin otettava
huomioon, että syntyy riittävä kilpailu töiden saamisesta

tarjousten hankkimisessa, antamisessa ja käsittelyssä edistetään vapaata
kilpailua sekä turvataan eri osapuolten oikeudet

tarjousten tekijöiden edellytetään kilpailevan työstä toisistaan riippumatta

tilaajalle tavanomaisesti kuuluvien velvollisuuksien, kuten rakennuskohteen rahoituksen pitämistä kilpailuperusteena tulee välttää.
Periaatteet ovat tarkoitettu sovellettaviksi kaikissa tilanteissa, joissa järjestetään urakkakilpailu ja periaatteita sovelletaan myös sivu- ja aliurakoitsijoihin. Rakennusalan urakkakilpailun periaatteet sisältävät urakkakilpailun vaiheet alusta loppuun (kuva 8), sillä
periaatteissa otetaan kantaa tarjouspyyntöihin, tarjousten tekemiseen, niiden käsittelyyn
eri vaiheineen sekä urakkasopimukseen. /1./
39
Kuva 8. Tarjousmenettelyn vaiheet /1/
40
8 YHTEENVETO
8.1 Hanke- ja rakennussuunnittelun pääkohdat
Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeen oli monivaiheinen ja kokoajan tarkentuva prosessi, jonka lopputuloksena syntyi selkeä kuva rakennettavasta rakennuksesta sekä asiakirjoja ja piirustuksia, joiden perusteella voitiin hakea hankkeelle
rakennuslupaa sekä järjestää urakkakilpailu. Haastavuutta tässä hankkeessa lisäsi peruskorjauksen kohteena oleva iäkäs rakennus sekä laaja purkutyön osuus. Huolellisesti ja
yksityiskohtaisesti tehty hankesuunnitelma palvelee vielä rakentamisenkin aikana, etenkin jos suunnitteluvaihe sisältää useita eri selvityksiä, tällöin rakentamisen aikana esiintyvät odottamattomat ongelmat, jotka vaikuttavat joskus merkittävästi aikatauluun ja
kustannuksiin, vähenevät huomattavasti.
Hankkeen sujuvan suunnittelun etenemisen kannalta olisi tärkeää, että tilaajan ja käyttäjän mielikuvat tulevan rakennuksen toiminnoista ja laadusta saataisiin suunnittelun alusta alkaen selkeä käsitys, ettei tilaajan ja käyttäjän vaihtoehtojen pohdinta ja valinta hidastaisi suunnittelua turhaan. Tilaajan ja käyttäjän päätöksiä helpottamaan rakennuttajakonsultti voisi koota heti suunnittelun alussa suunnittelijoiden esittämistä, kohteessa
toimivista vaihtoehdoista vaihtoehtojen edut ja haitat sekä etenkin kustannukset, näin
tilaajan ja käyttäjän päätöksen tekeminen helpottuisi huomattavasti. Lisäksi on tärkeää,
että hankkeen olemassa olevat lähtötiedot selvitetään heti suunnittelun alussa, jotta
suunnittelijat voivat aloittaa oman työnsä.
Tori-Carlson kiinteistön hankesuunnitteluvaiheeseen olisi voinut hyödyntää julkisen
tahon järjestämän hankesuunnitteluvaiheen mallia, jolloin sopimustekniset asiat, sähköteknisten ja LVIA-järjestelmien laatu ja tavoitteet olisi selvitetty tilaajan ja käyttäjän
kanssa ennen suunnittelun aloittamista. Myös riskianalyysin tekeminen ennen suunnittelun aloittamista olisi voinut olla toimiva työkalu Atlas-hotellin peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Riskianalyysissä kartoitetaan ongelmakohdat, jotka mahdollisesti
haittaavat ja hidastavat suunnittelun etenemistä ja näin ollen viivästyttää rakentamisen
aloittamista.
41
Suunnittelijoiden tiivis yhteistyö, jota rakennuttajakonsultti koordinoi, on yksi onnistuneen hanke- ja rakennussuunnittelun tekijä. Hankkeessa suunnittelupalaverit eri suunnittelijoiden kesken osoittautuivat todella hyödyllisiksi; näissä palavereissa suunnittelijat
ratkaisivat yhdessä ongelmakohtia, joita suunnitelmien yhteensovittamisessa syntyi.
Näiden suunnittelupalavereiden etuna oli myös se, että ongelmat saatiin ratkaistua jo
alkumetreillä, eivätkä ne päässeet kertautumaan suunnittelijoiden suunnitelmissa.
8.2 Tarkastusasiakirja
Tämän insinöörityön tavoitteena oli laatia Tori-Carlson kiinteistön peruskorjaus- ja laajennushankkeen hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheen pohjalta tarkastusasiakirja, jota
tilaaja ja rakennuskonsultti voivat käyttää apuna suunnittelun etenemisen seurantaan
(liite 2). Tarkastuspöytäkirjaan on poimittu hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheen tärkeimmät kohdat alkaen tilaajan ja käyttäjän tarpeiden määrittämisestä päättyen rakennusluvan myöntämiseen, pöytäkirjaa täydennetään suunnittelun edetessä. Pöytäkirjaan
merkitään suunnittelun edetessä syntyvät asiakirja, sekä merkintä vaatiiko suunnitelma
vielä tarkennusta vai voiko sen hyväksyä. Pöytäkirjasta on apua etenkin rakennuttajakonsultille, joka koordinoi suunnittelua ja kokoaa suunnitelmat suuremmiksi asiakirjakokonaisuuksiksi, lisäksi pöytäkirjasta voidaan hyötyä vielä rakentamisen aikana, jos
sen täyttämisessä ollaan huolellisia, koska siitä voidaan tarkastaa jo tehdyt selvitykset ja
tutkimukset.
42
LÄHTEET
1. Kankainen, Jouko – Junnonen, Juha-Matti, Rakennuttaminen, 2. tarkistettu painos. Tampere: Rakennustieto Oy. 2004.
2. RT
10–10387
Talonrakennushankkeen kulku
(1989)
[online-tietokanta]
www.rakennustieto.fi [viitattu 8.2.2010]
3. RT 13–18360 Suunnittelun johtaminen rakennushankkeessa (2005) [onlinetietokanta] www.rakennustieto.fi [viitattu 8.2.2010]
4. www.siilinjarvi.fi > Kaavoitus > Asemakaava [15.2.2010]
5. Kuosa Jari, Korjausrakentamisen hyvät toimintatavat, VTT 2002 ja Rakennusteollisuus RT Oy
6. Ratu
1185-S
Purkutöiden
turvallisuus
(1998)
[online-tietokanta]
www.rakennustieto.fi [viitattu 15.2.2010]
7. RT 15–10933, Rakennustapaselostuksen laatiminen 2008.
Talo
2000–nimikkeistö (2008) [online-tietokanta] www.rakennustieto.fi viitattu
26.2.2010]
8. www.ymparisto.fi Maankäyttö ja rakentaminen > Rakennuksen terveellisyys >
Asbesti [viitattu 26.2.2010]
9. RT 08-10521, Asbesti, Asbestikartoitus ja siitä aiheutuvat toimenpiteet (1993)
[online-tietokanta] www.rakennustieto.fi [viitattu 26.2.2010]
10. RT
15–10723
Rakennusselostusohje,
2000
(2000)
[online-tietokanta]
www.rakennustieto.fi [viitattu 29.10.2010]
11. RT 10–10576 Arkkitehtisuunnittelun tehtäväluettelo 1995, (1995) [onlinetietokanta] www.rakennustieto.fi [viitattu 29.10.2010]
12. RT 10–10579 Talotekniikan suunnittelun tehtäväluettelo TATE 95. (1995)
[online-tietokanta] www.rakennustieto.fi [viitattu 5.11.2010]
43
13. RT 11–10781 Luvan hakeminen rakentamiseen 2002, (2002) [online-tietokanta]
www.rakennustieto.fi [viitattu 5.11.2010]
Liite 1
Hanke- ja rakennussuunnitteluvaiheen sisältö
Asiakkaan toiminnan kartoittaminen
Tarpeet ja tavoitteet selvitetty ja kartoitettu
Suunnittelijoiden valinta
Tavoitteiden määrittäminen
Aikataulu tavoitteet
Laajuus- ja kustannustavoitteet
Tekniset tavoitteet
Rakennuksen erityispiirteet
Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus
Lähtötietojen selvitys
Asemakaavamääräykset
Rakennuksen piirustusten kokoaminen
Rakennuksen mittojen tarkastus
Piirustusten päivitys
Asbestikartoitus
Rakennuksen kunnon selvitys
Kuntotutkimus
Rakenteet ja rakennusosat
LVI-järjestelmät
Sähköjärjestelmät
Telejärjestelmät
Paloturvallisuus
Väestönsuojan lainmukaisuus
Akustiikka
Aikataulutavoite
Asia kunnossa/korjattava
Laadittu asiakirja
1(2)
Huomautuksia
2(2)
Luonnos- ja ehdotussuunnitelmavaihe
ARK
RAK
LVIA
SÄHKÖ
GEO
Toteutussuunnitelmavaihe
ARK
RAK
LVIA
SÄHKÖ
GEO
Rakennuslupahakemus
Pääpiirustukset
Lisäselvitykset
Hakemus jätetty rakennusvalvontaan
Päätös
Fly UP