...

Ísland Erilainen matkaopas Riikka Siippainen Opinnäytetyö

by user

on
Category: Documents
6

views

Report

Comments

Transcript

Ísland Erilainen matkaopas Riikka Siippainen Opinnäytetyö
Ísland
Erilainen matkaopas
Riikka Siippainen
Opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulututkinto
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Koulutusala
Kulttuuriala
Päivämäärä
29.10.2010
Field of Study
Culture
Date
29.10.2010
Koulutusohjelma
Viestinnän koulutusohjelma
Sivumäärä
61
Degree Programme
Degree Programme in Communication Design
Pages
61
Tekijä
Riikka Siippainen
Ohjaajat
Jukka Kiviniemi, Heli Reinikainen
Author
Riikka Siippainen
Supervisors
Jukka Kiviniemi, Heli Reinikainen
Työn nimi
Ísland - Erilainen matkaopas
Yhteistyökumppani
Jani Svensk
Title of the Thesis
Ísland - Different type of Travel Guide
Partner
Jani Svensk
THESIS
Abstract
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin, millaista on tehdä visuaalisesti kaunis ja toimiva matkaopas. Valmiina
Abstract
The aim of the thesis was to contemplate how to make a visually beautiful and functional travel guide.
tuotoksena tehtiin valmiiksi painettu matkaopas Islannista.
The end product was a printed travel guide of Iceland.
Tarkastelun kohteena olivat eri kirjasarjojen matkaoppaat. Matkaoppaista esitellään ratkaisuja, joita
The contemplation targeted travel guides of different book series. Such aspects of the travel guides,
haluttiin välttää tai säilyttää tulevassa kirjassa monien esimerkkien avulla ja selvitetään, miten kirjasta
which should either be avoided or replicated, are presented with several examples ensuring that a more
saisi käyttäjäystävällisemmän.
user-friendly travel guide can be produced.
Tarkastelujen jälkeen asetettiin omat tavoitteet kirjalle, jotta se erottuisi tarkastelluista oppaista. Pohdit-
After these contemplations a set of aims for the book, which would be the outcome of this thesis were
tiin myös, sopiiko kirja valokuvakirjan tai kuvareportaasin kategoriaan.
defined, so that it would be distinguished from the ordinary travel guides presented in the report.
Whether this book should be categorized as a photography book or as a photo reportage book was also
Kirjanteon vaiheet käsitellään valokuvauksesta aina painovalmiiseen tuotteeseen asti. Kuvien valinnan
contemplated.
kautta pohditaan, miksi juuri kyseiset valokuvat ovat päässeet mukaan lopulliseen matkaoppaaseen.
Taittopohjaa suunniteltaessa on pitänyt miettiä, miten taitosta on saatu yksilöllinen. Yksilöllisyyteen
The whole process of the book’s creation was documented from the photography into the print-ready
ovat vaikuttaneet myös typografian valinta ja valokuvien asettelu sivuille.
design. The selection of the photographs to be included in the final book is discussed and the reasons
for the selection of the final photographs are given. Designing the layout of the book is also discussed
Tämän pohjalta on tehty matkaopas, joka on kuvakirjan ja matkaoppaan välimuoto, matkakertomus.
as well as how to ensure that its graphic design is unique. The typography and the adjustment of the
Sen painopiste on isoissa valokuvissa ja matkaoppaille epätyypillisessä graafisessa ilmeessä. Matkaop-
photographs on the pages are influenced by their uniqueness.
paan pääosassa ovat tekijän ottamat valokuvat, mutta matkoppaan tarinan takia se on myös käyttökelpoinen matkaopas. Työn lopputuloksena syntynyt kirja on visuaalisesti sellainen, kuin tekijä on sen
From all this a travel guide was created, which is an intermediate form of a photo book and a travel
halunnut olevan.
guide, a travel story. Its priorities are large photographs and an unusual graphic design for travel guides.
The main component is the author’s photographs; however its inclusion of a story makes it a useful
travel guide, too.
Avainsanat
Kirjan taittaminen, graafinen suunnittelu, matkaopas, Islanti
Keywords
Book design, graphic design, travelguide, Iceland
Julkinen
Public
SISÄLLYS
1. JOHDANTO.......................................................................................................................6
1.1 Aiheen syntyminen...........................................................................................6
1.2 Lähtökohta............................................................................................................6
1.3 Tavoite..................................................................................................................7
1.4 Toimeksiantaja ja muut hyödynsaajat.......................................................8
1.5 Toteutus...............................................................................................................8
1.6 Työmenetelmät.................................................................................................9
2. MATKAOPPAAT, samanlaisia kaikki?...............................................................10
2.1 Ennen matkakohteen valintaa...................................................................10
2.2 Lukemieni matkaoppaiden ongelmat....................................................11
2.2.1 Matkaoppaiden graafiset ongelmat......................................18
2.2.2 Matkaoppaiden sisältöongelmat...........................................19
3. MATKAOPPAANI TAVOITE......................................................................................20
3.1. Kuvareportaasi vai valokuvakirja........................................................20
3.2 Sisällön ja ulkoasun tavoitteet...............................................................22
4. KIRJANTEON PROSESSI.....................................................................................26
4.1 Valokuvaus........................................................................................................26
4.1.1 Kuvien valinta................................................................................27
4.1.2 Kuvien käsittely.............................................................................34
4.2 Taittopohja........................................................................................................36
4.2.1 Palstat..............................................................................................38
4.2.2 Typografia.......................................................................................40
4.3 Kuvitustyyli.......................................................................................................44
4.3.1 Graafiset elementit......................................................................45
4.3.2 Valokuvien käyttö.........................................................................46
4.4 Kirjan kansi.......................................................................................................53
4.5 Teksti...................................................................................................................54
4.6 Painoon asti päätyminen.............................................................................55
5. POHDINTAA TYÖN TULOKSISTA...................................................................56
6. PÄÄTÄNTÄ..............................................................................................................58
Lähteet.....................................................................................................................................60
Kuvaluettelo...........................................................................................................................61
4
1. JOHDANTO
1.2 Lähtökohta
1.3 Tavoite
Luin koulun kirjastossa opinnäytetöitä. Osa aiheis-
Työharjoittelun aikana opin, että työnteko graa-
Opinnäytetyössäni pyrin kuvaamaan työskente-
luaisi mennä. Siinä kerrotaan myös, mitä kaikkea
ta oli mielenkiintoisia, osa ei. Mietin, miten oppi-
fisella alalla on asiakaspalvelulähtöistä. Vaikka
lyäni itselleni mieluisan, mutta myös muille käyt-
voi tapahtua ja mitä asioita matkalla voi mennä
laat jaksoivat työskennellä, jos aihe ei ollut mie-
asiakkaalle pääsee suunnittelemaan mainoskam-
tökelpoisen matkaoppaan tekijänä. Analysoin
pieleen. Kirjan voi lukea myös jälkikäteen ja ver-
lenkiintoinen. Itsekin meinasin sortua tälle tielle,
panjoita omaa luovuttaa käyttäen, antaa asiakas
tekemiäni valintoja ja pohdin miten ne ovat toteu-
rata vastasivatko omat kokemukset kirjassa esi-
mutta tarkemmin asiaa pohdittuani mietin, miksi
kehykset ja tarvittavat rakennusaineet, mitä he
tuneet.
tettyjä. Kirjan kohderyhminä ovat Islannin matkaa
en tekisi työtä, josta olisin kiinnostunut ja jonka
kampanjalta haluavat. Omassa opinnäytetyössäni
Tavoitteenani oli tehdä matkaopas, joka erot-
suunnittelevat suomalaiset, sekä siellä jo käyneet,
lopputuloksesta voisin olla ylpeä. Olihan kyseessä
pidin siis tärkeänä sitä, että ennen työuraani pys-
tuisi muista matkaoppaista. Teoksessa pääosissa
mutta myös ihmiset, jotka haluavat lukea matkai-
opinnäytetyö. Minun pitäisi olla parhaimmillani ja
tyisin tekemään jotain graafista ja luovaa omin
ovat valokuvat, mutta sen tavoitteena ei ole olla
lusta kertovia tarinoita.
nauttia työnteosta.
ehdoin.
pelkkä valokuvakirja, vaan myös opastava teos.
Lisäksi tavoitteenani oli suunnitella esteettises-
Halusin kehittyä valokuvan ja tekstin yhteen
Koska matkaoppaita ja valokuvakirjoja matkakoh-
ti kaunis matkaopas, miellyttävä kokonaisuus, jos-
1.1 Aiheen syntyminen
sovittamisessa ja kokeilla tekstin kuvittamista va-
teista on paljon, halusin erottua niistä niin, että
sa kuvituksen ja taiton kautta matkalla kokemani
Opinnäytetyöni aiheen valinta ei ollut aluksi help-
lokuvin. Halusin myös olla parempi käyttämään
matkaoppaassani kerrottaisiin kokemuksia islan-
asiat ja informaatio Islannin matkailusta välittyisi-
poa. Asiakastöitä muiden makuun saa tehdä työ-
Adobe InDesign taitto-ohjelmaa.
ninmatkailusta sekä esiteltäisiin maisemia ja mie-
vät lukijalle.
lenkiintoisia kohteita suurin valokuvin.
Tavoitteenani oli saada selkeä ja toimiva ulko-
elämässä enemmän kuin tarpeeksi, joten halusin
Pidän matkustamisesta ja matkaoppaiden tut-
tehdä opinnäytetyön omasta mielenkiintoises-
kimisesta, mutta yleensä matkaoppaat ovat aina
Matkaoppaan kohderyhmää miettiessä alkoi
asu. Se ei voi miellyttää kaikkien graafista silmää,
ta aiheesta. Nautin valokuvaamisesta ja halusin
minun makuuni vääränlaisia. Nämä elementit ra-
hahmottua, että matkaoppaani on ennemmin
mutta niin kauan kuin itse olen tyytyväinen ja joku
jollain tapaa saada ottamiani valokuvia mukaan
kensivat hyvän yhtenäisen pohjan sille, että halu-
matkakohteen valintaopas, kuin itse matkalle mu-
antaa positiivista palautetta, uskon, että taitto on
opinnäytetyöhöni. Pohdinnan jälkeen päädyin
sin tehdä opinnäytetyössäni jotain itselle mieluis-
kaan otettava opas. Kirjastani voi lukea etukäteen,
tarpeeksi hyvä.
tekemään kirjan. Olin lähdössä Islannin matkalle
ta, mutta mistä voisi olla hyötyä myös muille.
olisiko Islanti sellainen kohde, jonne matkaaja ha-
syyslomalla 2009, josta syntyi idea matkaoppaaseen. Matkaoppaan tekeminen Islannista tuntui
mieluisalta.
6
7
1.4 Toimeksiantaja, yhteyistyökumppani
ja muut hyödynsaajat
1.5 Toteutus
1.6 Työmenetelmät
Toimeksiantajana toimin minä itse. Työstä hyöty
Alkuperäinen tarkoitukseni oli saada työ valmiiksi
Tutkivan toiminnan aiheenani työssäni on itsel-
on itselleni se, että joudun pohtimaan kirjantait-
neljännessä seminaarijaksossa lukuvuonna 2009-
leni mieluisan matkaoppaan toteutus ja tutkinta,
tamiseen liittyviä ongelmia. Saan työstää opin-
2010. Sain kuitenkin työharjoittelupaikan, joten
miten matkaoppaani eroaa niistä matkaoppaista,
näytetyötä ohjelmilla, joita tulevassa työssäni
opinnäytetyön teko viivästyi. Otin tavoitteekseni
joissa mielestäni on parannettavia elementtejä.
joudun käyttämään ja saan niihin lisää varmuutta.
syksyn 2010 toisen seminaarikauden. Tämä tavoi-
Työskentelyn aikana luen mielestäni huonoja mat-
Hyötynäni on myös toteuttaa kokonaan itse taitta-
te tuntui realistiselta, koska vasta silloin minulla oli
kaoppaita ja vertailen niitä omaan kirjaani. Pidän
mani teos, jota voin pitää osana portfoliotani työ-
aikaa tehdä työtä rauhassa, sillä työharjoitteluni
itsearviointituokioita, joissa mietin tekemisiäni ja
paikkaa hakiessa. Kirjasta jää myös konkreettinen
loppui vasta 6. elokuuta. Tein aluksi työtäni iltaisin
miten olen onnistunut toteuttamaan erilaisuuden.
muisto ensimmäisestä Islannin vierailustani.
ja viikonloppuisin. Työharjoittelun päättymisen
Tärkeimpinä vertailukohteina ovat kuvitus ja tait-
jälkeen tein opinnäytetyötäni päivittäin.
topohjan toimivuus.
Yhteistyökumppaninani on avopuolisoni Jani
Svensk, joka opiskelee Haaga-Helian ammatti-
En laatinut tarkkaa aikataulua, vaan halusin
korkeakoulussa journalismia. Hän oli ulkomaan-
työskennellä aina silloin kun ennätin. Liika kiireh-
vaihdossa Islannissa syyslukukauden 2009. Hän
timinen olisi huonontanut työn laatua.
tuottaa minulle tekstin Islannin matkaltani, kun
Kirjaan tarvittavat materiaalit, valokuvat, ovat
vierailin hänen luonaan ja seikkailimme yhdessä
peräisin minulta itseltäni. Valokuvat käsitellään
Islannissa.
Adobe Photoshopilla ja kirja taitetaan Adobe In-
Lopputuloksen ulkopuolisina hyödynsaajina
Designilla. Kirjan tekstit sain, Haaga-Helia ammat-
ovat matkailijat, jotka haluavat lukea Islannista
tikorkeakoulun toimittajaopiskelija Jani Svenskil-
matkakohteena, joko niin, että he suunnittelevat
tä. Kirjan painatus toteutetaan omakustanteisesti.
matkaa jonnekin tai ovat jo matkanneet Islannissa.
8
8
99
2. MATKAOPPAAT,
samanlaisia kaikki?
2.2 Lukemieni
matkaoppaiden ongelmat
2.1 Ennen matkakohteen valintaa
Olen pääasiassa omatoimimatkailija. En halua
Ennen kuin lähden matkalle, tai mietin kohteita,
Onko juuri tämä kirkko oikeasti käymisen ar-
Matkaopasta lukiessani haluaisin tietää mielen-
matkustaa perinteisiin suomalaisten suosimiin tu-
joissa ulkomaan sisällä haluaisin vierailla, eivät
voinen vai onko se mainittu matkaoppaassa vain,
kiintoisista kohteista ja paikoista, jotka eivät ole
ristiryppäisiin, enkä halua edes törmätä matkani
pelkät pienet kuvaukset kylästä ja tapahtumien
koska se sattuu olemaan kaupungin pääkirkko.
aivan niitä päänähtävyyksiä. Haluan nähdä mie-
aikana muihin suomalaisiin. En matkusta paket-
esittely riitä. Haluan enemmän. Haluan nähdä vi-
Yleensä matkaoppaat esittelevät kaikki mahdolli-
luummin hienon vähemmän kuuluisan rakennuk-
timatkoilla matkatoimistojen kautta. En ainakaan
suaalisesti millaiseen paikkaan rahani ja vähäisen
set vierailukohteet, mikä toisaalta on hyvä, tällöin
sen, kuin sen kaikista kuuluisimman rakennuksen,
pääasiallisesti. Haluan, että pystyn itse liikkumaan
ulkomailla vietetyn aikani käytän. Jos ulkomaa-
on kohteita mistä valita. Liian suuri informaation
joka ei säväytä, vaikka historiallisesti olisikin tär-
matkallani sinne, minne haluan. Haluan nähdä
laisena turistina saapuisin Helsinki-Vantaalle ja
määrä lisää kirjan paksuutta ja paljon asioita on
keä. Haluan myös päästä lähelle paikallisten elä-
mahdollisimman paljon erilaisia asioita, mikä vaan
haluaisin Helsingin lisäksi vierailla jossain muussa-
saatava tiivistymään pieneen tilaan. Tämä ei ole
mää. Tietää millaista on käydä ruokakaupassa sen
on suotuisaa yleensä suhteellisen pienille budje-
kin suomalaisessa kaupungissa. Lukisin matkaop-
aina paras vaihtoehto kirjan taiton ja selkeyden
sijaan, että söisin joka kerta ravintolassa. Esimer-
teilleni. Olen nuori omatoimimatkaaja, joka ei ole
paasta Lahdesta ja Kuopiosta. Niiden kerrottaisiin
kannalta.
kiksi lainaamani Gardajärvi - Lomailijan opas kirja,
kiinnostunut antiikki- ja kalamarkkinoista, eikä de-
olevan mukavia järvenrantakaupunkeja. Näke-
Opinnäytetyötäni tehdessä seuraava matka
oli tältäkin saralta pettymys. Kirjassa on kerrottu
signtuotteiden ostoskaduista. Haluan tietoa, mi-
mättä kuvia valitsisin Lahden sen läheisemmän
siintää jo tulevaisuudessa: interrail. Matka, jossa
yleisesti Gardajärvestä, jonka jälkeen siirrytään
ten pääsee omin neuvoin paikasta A paikkaan B.
sijainnin takia, tietämättä, että Kuopio olisi ollut
käymme monessa eri paikassa ja matkaoppaita
kylien esittelyyn. Koska kuvia kylistä ei ole kuin
Tällainen matkustaminen vaatii kärsivällisyyttä ja
kaupunkina paljon kauniimpi ja pitkän matkan
tulee luettua itse matkan kannalta, mutta myös
korkeitaan yksi valokuva kuva-aukeamalla, halu-
suunnitelmallisuutta, mutta loppujen lopuksi pal-
arvoinen. Kun itse suunnittelen omatoimimatkoja,
opinnäytetyötä varten. Yksi kohteista on Garda-
aisin edes lukea siitä, millaisia kylät ovat nykyään.
kitsee matkailijansa.
yritän välttää tekemättä tällaisia virheitä etsimällä
järvi. Varaan ”Gardajärvi - matkailijan opas”-kirjan
Pienen kuvauksen jälkeen siitä, miten alueella on
tietoa ja kuvia kirjoista. Yleensä kirjat eivät juuri ku-
kirjastosta odottaen kauniita kuvia kauniista mai-
vehreää, tekstissä paneudutaan kylän historiaan.
via tarjoa, joten joudun hyödyntämään internettiä
semista. Silmissäni siintää, miten kohta löhöän
Yli puolet tekstistä menee hukkaan. Opas osoit-
niissä. Ja miten paljon kivempi kuvakirjaa olisi lu-
kotisohvalla ja ahmin silmillä kauniita maisemia,
tautuu turhaksi matkaa suunnittelevalle. Interne-
kea ulkona riippukeinussa kesätuulen lämmittäes-
jonka perusteella päätän, minne Gardajärven ran-
tin Wikipedia-sivusto tarjoaa enemmän kaipaa-
sä varpaita.
nalla sijaitsevaan kylään haluan matkustaa. Avaan
maani tietoa ja Googlen kuvahaku kuvia. Kannen
Matkaoppaita ei myöskään yleensä ole kirjoi-
kirjan ja mikä pettymys, kirjassa on pelkkää teks-
ulkoasusta ja kuva-aukeaman taitosta olisi voinut
tettu henkilökohtaisesta näkökulmasta. Kirjoilla on
tiä. Kirjassa on kaksi aukeamaa värikuvia ja yhden
päätellä kirjan ilmestyneen joskus 1990-luvulla,
ulkopuolinen kertoja, joka vain latelee kohdetieto-
sivun värillinen kartta. Päätän lainata teoksen silti.
mutta kirjan ilmestymisvuosi on 2008.
ja. Kuvista ei käy ilmi pitivätkö matkailijat kohtees-
Haluan alueesta lisätietoa, mutta on tyydyttävä
ta, eikä yhtään negatiivista sanaa uskalleta sanoa
käyttämään omaa mielikuvitusta maisemien ku-
mistään. Matkaoppaissa kerrotaan nähtävyyksistä
vitteluun.
ja turistien suosimista paikoista, mutta kukaan ei
kerro, pitävätkö turistit oikeasti niistä.
10
11
Mondo
Lonely Planet
Reppumatkaajalle kaiken kertovista oppaista hy-
liian paksu. Jostain on siis täytynyt karsia. Suuren
Mondon matkaopas houkuttelee tyylikkäästi tai-
Thaimaaseen, mutta luulen, että Mondon oppaa-
vänä esimerkkinä on Lonely Planetin matkaop-
sivumäärän vuoksi Lonely Planet on myös painettu
tetulla kannella ja selkeillä graafisilla linjoilla. Kir-
seen tartun vasta sen jälkeen, kun Thaimaan koh-
paat, jotka pitävät sisällään aivan kaiken. Esimer-
päällystämättömälle ohuelle paperille, joka ei yh-
ja on paksu kuin romaani ja paperimateriaali on
de on jo kuvien perusteella valittu. En halua päätyä
kiksi Islannin Lonely Planetissa esitellään jokainen
tään lisää opuksen houkuttelevuutta. Ongelmat:
samanlaista. Kuvia oppaassa on muutamia, jotka
HuaHiniin rannoille, joissa rantaviivaa koristavat
kaupunki tapahtumineen ja majapaikkoineen. Kir-
kuvien puuttuminen lähes täysin, päällystämätön
kaikki ovat mustavalkoisia. Yhtään erillistä väriku-
pilvenpiirtäjät. Haluan varmistaa tämän kuvin.
ja on pieni ja paksu. Kätevä ottaa mukaan matkal-
sanomalehtimäinen paperi. Itse en tälläistä opusta
vien kuva-aukeamaa ei kirjan sisälle ole upotettu.
le. Kuvia se ei juuri tarjoa. Näillekin matkaoppaille
jaksa lukea vielä silloin, kun olen valitsemassa koh-
Mondon opasta, en ole vielä lukenut kuvien puut-
on käyttötarkoituksensa. Ne ovat erittäin hyviä
detta, mihin aion matkustaa. Näitä informaatioita
teen takia. Thaimaan matkaopas odottaa hyllys-
tiedonlähteitä, kun etsii faktatietoa asioista; mus-
tarvitsee vasta paikan päällä tai kun on valinnut jo
säni. Sain sen kaupanpäälle, kun tilasin Mondon
taa valkoisella. Olen lukenut ja joskus hyötynytkin
matkakohteen ja suunnittelee, mitä kohteessa on
matkailulehden. Joskus tulevaisuudeessa haluan
tällaisesta oppaasta. Kuitenkin Lonely Planetissa
aikeissa tehdä. Lonely Planetin hyvät puolet ovat
on erittäin vähän kuvia. Jos haluaisi täydellisen in-
kaupunkien kartat ja täydellinen informaatio fak-
fopaketin yhdistettyinä hyviin kuviin, kirjasta tulisi
tatiedoista.
Kuva 2: Mondo Thaimaa -opas
Kuva 1: Lonely Planet Iceland -opas
12
13
Berlitz
Eye Witness
Infopaketti on myös Eye Witness -sarja kävelyreit-
ta ennen ja jälkeen matkojen. Kirja antaa kuvineen
Koska kirjan koko on hyvin pieni, ongelmana on,
tikarttoineen ja pienine infobokseineen. Nämä
melko kylmän ja harmaan kuvan Dublinista. Jopa
että kirja on melko suppea sisällöltään. Niin kuvis-
kirjat eroavat Lonely Planetista siitä, että ne ovat
hieman vanhanaikaisen. En tarkoita siinä mielessä,
ta kuin tekstistäkin on karsittu. Yleensä Berlitzin
värillisiä, ne on painettu kiiltävälle, melko paksulle
etteikö Dublinissa olisi historiaa, mutta valokuvat
opas esittelee vain yhtä kaupunkia kokonaisen
paperille ja ovat täynnä pienen pieniä kuvia. Ulko-
näyttävät siltä kuin ne olisi otettu 1980-luvulla.
maan sijaan. Berlitzissä on alku- ja loppuaukeamil-
asultaan nämä aukeamat muistuttavat sillisalaat-
Dublin opas ei ole kovin paksu ja sitä olen kuljet-
le lisätty kohteen kartat eri mittakaavoissa, mikä
tia. Osa kuvista on piirretty. Tämä kirjasarja toimii
tanut matkalla myös mukana. Tämä on opas, jota
on hyvä asia. Berlitzin oppaat ovat keskitasoisia.
siinä, että kuvia ja tekstiä on lähes yhtä paljon.
voi lukea matkan valintavaiheessa. Opas esittelee
Näistäkin pienistä opuksista olisi voinut tiivistää
Huonoa siinä on se, että kuvat ovat pienikokoi-
kohteet kuvin, mikä ainakin minua auttaa, mutta
historiaosuuden ja lisätä muuta infoa tilalle. Taitto
sia ja melko mitäänsanomattomia. Ongelmia tuo
kunnon kokonaisuutta Dublinin viehättävyydestä
ja kuvamaailma ovat kuitenkin melko perinteisiä.
myös sekava taitto. Plussia ovat kartalle hahmote-
ei tämäkään opas pysty tarjoamaan.
Esimerkiksi Berlitzin Dublin-oppaassa hyvää on
tut kävelyreittisuositukset ja selkeät listat ravinto-
Eye Witness ja Lonely Planet -oppaat ovat kes-
esittely päiväretkistä Dublinin ulkopuolelle. Pää-
loista sekä hotelleista erillisillä sivuilla. Mutta täs-
kikokoisia ja tarkoitettu matkalle mukaan otet-
nähtävyydet on esitelty tekstein, mutta huonoin
täkin kirjasta yhtenäinen visuaalinen kokonaisuus
taviksi. Berlitz ja City Spots sarjat suosivat vielä
kuvin. Melko hyvä opas mukaan matkalle, mutta
jää puuttumaan, vaikka onkin miellyttävämpi kuin
pienempää taskukokoista mallia, joka on helppo
ei pysty tarjoamaan mitään enempää, mitä Eye Wi-
Lonely Planet.
kantaa aina mukana. Se ei ole painava ja se mah-
ness ei olisi jo esitellyt.
Olen vieraillut Dublinissa, Irlannissa, kolme kertaa. Olen lukenut Eye Witness -sarjan Dublin-opas-
tuu pieneenkin käsilaukkuun, tai vaikka miehen
farkkujen takataskuun.
Kuva 3: Eye witness Dublin -opas
14
Kuva 4: Berlitz Dublin -opas
12
15
City Spots
Muita oppaita
City Spots tarjoaa keskinkertaiset kuvat ja eroaa
meellisintä Biarritzin City Spots kirjassa mielestäni
AA Twin Guide Corfu -oppaassa graafinen suun-
Baedgerin matkaopas Dubai jatkaa samaa har-
hieman sisällöltään aiemmin esitellyistä kirjoista.
on kannen kuvavalinta. Kaikista hienoista nähtä-
nittelu ei taaskaan hivele silmiä. Oppaan tarkoitus
maata linjaa. Mutta tällä kertaa yleiskerronta ara-
City Spots Biarritz kirjassa kuvat ovat pieniä, mutta
vyyksistä kannen kuvaksi on valittu ortodoksikir-
on esitellä saaren 25 parasta nähtävyyttä, shop-
bikulttuurista on tervetullutta. Vähän kuvia, mikä
onnistuneita, koska niissä on esitelty kaupungin
kon tornit. Tämän vielä voisi jotenkin ymmärtää,
pailua, ruokailua ja yöelämää. Perusinformaatiota
harmittaa, mutta informaatiopuoli on hyvä. Kirjas-
yleisilmettä, maisemia ja kaupungin katuelämää.
jos kyseesä olisi ortodoksiuskontoinen maa, mutta
pintapuolisesti. Ei henkeäsalpaavia maisemakuvia,
sa luvataan, miten siistiä, turvallista ja monipuolis-
City Spotsissa on hyvin kerrottu, mitä ennättää
sitä Ranska ei ole. Kirjan kansi voisi olla paljonkin
joiden kohdalla voisi huokaista ja todeta: ”tuon-
ta Dubaissa on. Tekstin kehujen puolesta matkalle
tehdä kaupungissa tietyssä ajassa. City Spots tarjo-
houkuttelevampi. Jos minun pitäisi valita seuraa-
ne minäkin haluan”. Hyvää oppaassa on kuitenkin
voisi lähteä heti, mutta visuaalinen puoli jää uupu-
aa myös retkiä kaupungin ulkopuolelle ja esittelee
va kaupunkilomakohde, City Spots sarja voisi hy-
nähtävyyksien esittely. 25 kohdetta, joista voi vali-
maan. En vakuutu.
kaupunkia hyvin. Sisällöltään City Spots on oikein
vinkin olla ensimmäinen vaihtoehto kirjasarjaksi,
ta ne, joissa haluaa mennä käymään. Kirjan muka-
Matkaopas Mallorca & Menorca -kirjassa on
hyvä pikkukirjaksi. Mutta taitto ja visuaalinen puo-
josta aloittaisin tutkimaan, mitä kaikea kaupunki-
na tulee erittäin hyödyllinen Corfun tiekartta. Suu-
jopa sivun kokoisia kuvia, mikä on erittäin hyvä
li, eivät tarjoa lukijalleen mitään uutta. Kaikista ih-
lomalla ennättää tekemään.
rin osa näistäkin nähtävyyksistä on mahdollista
pienten kuvien jälkeen, joiden kuva-aiheet eivät
käydä katsomassa, jos on auto käytettävissä. Oma
kunnolla erotu. Mallorcan pohjoisrannikon esitte-
Islanti-oppaani olisi voinut olla tämän tapainen
lysivu on tehty sillä tyylillä, mistä pidän. On kuva
teos, joka esittelisi Islannin 25 parasta nähtävyyttä,
ja alueen kartta sekä kerrotaan lisäinformaatiota.
mutta esimerkiksi AA-sarjalta tällainenkin kirja on
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, ja tuo
jo olemassa.
juuri sitä kaipaamaani visuaalista puolta, mitä haluan nähdä ennen rahojeni sijoittamista.
Kuva 7: Dubai -opas
Kuva 5: City Spots Biarritz -opas
Kuva 6: AA Twin Guide Corfu -opas
Kuva 8: Mallorca & Menorca -opas
16
17
2.2.1 Matkaoppaiden graafiset ongelmat
2.2.2 Matkaoppaiden sisältöongelmat
Olen visuaalinen ihminen. Tarvitsen kuvia tekstin
Matkaopasta lukiessa ei aika saa kulua turhan-
Matkaoppaisiin, joissa sanottaisiin paikan olleen
tueksi. Jos kuvissa näkyvät maisemat eivät mielly-
päivästen asioiden etsimiseen vaan kirjan täytyy
aivan kamala, pitää suhtautua kriittisesti, koska
tä, voin valita toisen kohteen jo kotona, enkä pety
edetä sulavasti eteenpäin.
oppaasta pitäisi löytyä myös hyvä perustelu, miksi
matkakohteeseen paikan päällä. Haluan myös lu-
Matkaoppaissa minua suuresti vaivaa se, että
kirjoittajan mielestä paikka ei ollut hyvä. Kun on lu-
kea kokemuksista millaista on olla kohteessa, en
yleensä alkusivulla on matkakohteen kartta. Siitä
kenut perustelun, voi huomata, että syy ei kohdis-
vain siitä, mitä siellä on. Miltä kohteessa haisee ja
pitäisi sitten painaa kymmeniä eri paikannimiä
tu itseen. ”En pitänyt paikasta, koska siellä oli pie-
mitä siellä kuulee. Tosin pitääkö matkakohteesta
mieleen, missä ne sijaitsevat, jotta kirjan sisäsivuja
niä lapsia”. Perheellinen voisi kumota tämän heti
vai ei, on aina henkilökohtainen mielipide.
lukiessa muistaisi, että ”ahaa, tämä oli aivan saa-
toteamalla, ettei se häntä haittaa ja uskoa kohteen
Jos matkaoppaissa on kuvitusta, ne ovat yleen-
ren länsirannikolla”. Minulle on tärkeää, ettei kirjaa
olevan hyvä, vaikka kirjailija toista väittikin.
sä päänähtävyyksistä. Ranskan matkaoppaassa
lukiessa tarvitse kesken kaiken alkaa selailemaan
Tämän takia oman matkaoppaani teksti tuo
on kuva Eiffel-tornista. Varmasti moni tietää, mil-
alkusivuille, ”missäs se kartta nyt olikaan ja mistä
esille matkan hyvät ja huonot puolet tasaisesti. Ei
tä Eiffel-torni näyttää. Tavallisten matkaoppaiden
minä löydän täältä nyt tämän paikan nimen”. Sen
niin, että jokin oli aivan kauhea, eikä suosittele ke-
kuva-aiheina saattaa olla esimerkiksi lähikuva lin-
takia aion tehdä omaan kirjaani otsikkosivut jokai-
nenkään menevän sinne. Toiselle kamala paikka,
nusta. Haluan itse nähdä laajoja kokonaisuuksia
sesta paikan nimestä kartan kanssa, että lukijan on
voi olla joillekin juuri se, mitä on aina etsinytkin.
ja esteettisiä asioita, mitä paikan päällä voi nähdä.
helppo seurata missä nyt mennään. Näin matka
Matkakirjaa tehdessäni tarkoitus oli tuoda näky-
etenee katsojan mielessä kuvin, mutta myös kar-
ville juuri näitä laajoja näkökulmia, mutta myös
tan avulla. Kun haluaa etsiä tietoa, edestakainen
sellaisia yksityiskohtia, joita kohde pitää sisällään,
kirjan selaaminen, saa lukijan vain hermostumaan.
mitä laajassa tarkastelussa ei huomaa.
18
19
3. MATKAOPPAANI TAVOITTEET
Olin lukenut lukuisia matkaoppaita, jotka eivät ol-
”Moderni kuvareportaasi on klassisen kuvaes-
Näitä kahta vertailtuani tulin siihen tulokseen-
leet miellyttäneet minua. Tästä oli helppoa alkaa
seen tapaan kertomuksellinen ja sitä voi tarkastella
että kirjani ei ole pelkkä kuvareportaasi, eikä valo-
pohtia, mitä haluan omalta matkaoppaaltani, jotta
ehyenä tarinana. Jos klassisessa tarinassa on selkeä
kuvakirja, vaan jotain näiden kahden välimaastos-
se olisi erilainen. Pohdin mahdollisuuksia, mitä mi-
aloitus, keskikohta ja loppu, niin moderni tarina voi
ta. Kuvareportaasiksi kirjani ei etene täydellisessä
nulla oli, kun aloin tehdä kirjaa samoin myös asioi-
jakautua temaattisesti kahdeksi tai useammaksi
aikajärjestyksessä, eikä jokaista vaihetta ole rapor-
ta, joita en pystyisi toteuttamaan kirjassani.
alateemaksi. .” (Vanhanen, 2002, 120)
toitu. Kirjan pituus taasen on liian pitkä lehdessä
3.1. Kuvareportaasi vai valokuvakirja
Kirjassani kertomus etenee tarinamaisesti, mut-
ilmestyväksi kuvareportaasiksi. Valokuvakirjaksi
ta ei selkeästi niin, että siinä olisi aloitus, keskikoh-
kirjassani on myös enemmän tekstiä, kuin pelkät
ta ja loppu, vaan ennemminkin moderniin tapaan
kuvatekstit.
Kirjassa ”Välissä valokuvat ymmärtämisen väli-
Aloittaessani tekemään kirjaani, pohdin ensiksi
teemoittain. Pohjoinen Islanti, Eteläinen Islanti,
vaihtoehtoja olisiko se ollut kuvareportaasiin poh-
Reykjavik, ja Golden Circle. Näin ollen kirjani voisi
jautuva kirja. Otin myös selvää millaisia valokuva-
hieman sivuta modernia kuvareportaasia.Valoku-
”Valokuva ei ole yksi yhteen todellisuuden kanssa,
kirjoja on ja voisiko kirjani olla valokuvakirja.
vakirjoja joita selailin olivat todellakin pelkästään
vaikka se toistuvasti hämää meidät uskomaan niin.
Kuvareportaasi on valokuvasarja, joka doku-
valokuvakirjoja, joissa oli valokuvien lisäksi vain
Tämän estää jo se, että ainoa todellisuuden taso,
mentoi tapahtumaa tai tapahtumia tietyllä ajan-
kuvatekstit. Minun alkuperäinen tarkoitus oli kui-
jonka valokuva poystyy jossain määrin toistamaan,
jaksolla. Kuvareportaasi ilmestyy yleisimmin aika-
tenkin kertoa tekstinavuin tarina Islannista, eikä
on visuaalinen todellisuus. Valokuva ei suoraan väli-
kaus- ja sanomalehdissä.
pelkästään esitellä valokuvia kuvatekstein. Hannu
tä ääntä, hajua, makua tai tuntemusta.” (Erävaara,
Vanhanen kertoo valokuvakirjasta näin:
Tanskanen, 2009, 131)
Kuvajournalismin rakenteiden ja tyylien välillä
neinä” - todetaan näin:
”Valokuvakirja pyrkii lehdessä julkaistua kuvaes-
Näin ollen pelkistä valokuvista koostuva kirja ei
seetä laajempaan, koherentimpaan ja persoonal-
ole tarpeeksi, jos haluaa välittää lukijalle tarkempia
Työni on laajempi, kuin pelkkä aikakaus- tai
lisempaan kokonaisuuteen. Valokuvakirja on ’kiin-
tuntemuksia kokemuksista. Kuva yksistään pystyy
sanomalehdessä ilmestyvä kuvakertomus. Hannu
teästi yhteen sidottu, hyvin toimitettu, organisoitu
hämäämään katselijaa hyvinkin paljon. Kaatosade
Vanhasen Kuvareportaasin (r)evoluutiossa kuvare-
ryhmä tai sarja kuvia lineaarisessa sekvenssissä kir-
ei näy valokuvassa, se voi erottua vain harmaana
portaasin modernista rakenteesta kerrotaan näin:
jan muodossa’ (Sweetman 1985, 187)” (Vanhanen,
taivaana, joka katsojasta voi näyttää ihan mukaval-
2002, 103)
ta ilmalta. Kirjani on siis kuvareportaasin ja valoku-
on erilaisia mielipiteitä. Se mikä on oikea ratkaisu
on tulkintakysymys.
vakirjan välimuoto.
20
20
21
21
3.2 Sisällön ja ulkoasun tavoitteet
Tarkoitus ei ole jakaa täydellistä informaatiota joka
Oman matkaoppaani tarkoitus on auttaa valit-
Tavoitteenani on päästä eroon tyypillisestä mat-
Tarkoitukseni oli tehdä taitosta myös eläväi-
ikisestä asiasta, vaan välittää lukijalle omakoh-
semaan kohteita, joissa haluaa vierailla. Valintaa
kaoppaiden taittotavasta, eli täyteen ahdetuista
sempää kuin ruutukaavataittoa neliömäisillä ku-
tainen kokemus Islannin matkasta, joka samalla
helpottavat kuvat kohteesta ja teksti, jossa kerro-
tekstisivuista pienine kuvineen.
villa. Liika tekstimäärä on karsittu ja kuvat ovat
opastaa tulevia matkailijoita. Tarinan pitää olla
taan millaista kohteessa on.
pääosissa, mutta tyhjää tilaa on jätetty. Taittoni ei
mielenkiintoinen, jotta lukija jaksaa lukea sen ja
Haluan tuoda oppaassani esille, missä kaik-
välittyy paikan päällä vallinnut tunnelma. Kuvista
myöskään saa olla sekava, jossa aukeama on ah-
jopa odottaa, mitä seuraavaksi tapahtuu. Oppaan
kialla ennättää käydä, kun aikaa on tietyn verran
myös näkee kokonaisuuden. Olen nostanut joita-
dettu täyteen kuvia ja informaatiota niin, että lu-
tarkoitus on esitellä Islannin nähtävyyksiä, mutta
käytettävissä. Matkaa suunnitellessa tärkeintä on
kin yksityiskohtia taitossa oleviin pieniin palloihin,
kijan täytyy miettiä aukeamaa lukiessaan, minkä
samalla kokemuksia ja tuntemuksia, millaista siellä
ottaa huomioon, mitä perillä vietettävässä ajassa
mutta millään aukeamalla nämä yksityiskohdat
kohdan on jo lukenut. Kirjan täytyy edetä sulavasti
oli. Sen on tarkoitus opastaa, että myrskysäällä ul-
ennättää tehdä. Olin Islannissa kaksi ja puoli viik-
eivät ole pääkuvia. Haluan, että oppaassani ku-
eteenpäin.
kouimalaan ei välttämättä kannata lähteä, vaikka
koa, mikä on suhteellisen pitkä aika lomaksi. Tähän
vat puhuvat puolestaan niin, että lukutaidotonkin
kuinka mieli tekisi. Opas pyrkii neuvomaan hyvis-
aikaan sisältyi päiviä, jolloin emme tehneet yhtään
pystyy ymmärtämään millaista paikassa on.
tä asioista, että näin kannattaa tehdä, mutta huo-
mitään, koska matkakumppanini oli 39-asteen
Olen pyrkinyt tekemään taitostani myös yksilöl-
noista lukijan kannattaa ottaa opiksi ja tehdä asiat
kuumeessa. Silti ennätimme matkata saarella poh-
lisen ja väljän, niin että se miellyttäisi lukijaa mah-
paremmin.
joiseen ja etelään. Välimatkat eivät ole mahdotto-
dollisimman paljon. En ole halunnut ahtaa sivuja
Tavoitteenani on käyttää myös graafisia koris-
man pitkiä, joten lyhyemmässäkin ajassa ehtii nä-
täyteen vain sen takia, että informaatiota olisi vielä
te-elementtejä, joita on tehty otsikko-fontista. Täl-
kemään paljon.
tarjolla. Pyrin siihen, että visuaalisuus miellyttää.
laisia ylimääräisiä koristeita harvoin näkee matka-
Oma oppaani on tarkoitus lukea siinä vaiheessa, kun on valitsemassa kohdetta tai on jo käynyt
Valitsin matkaoppaalleni hieman isomman
siellä, joten suurempi koko ei haittaa, sillä kirja ei
Kirjani tavoite on olla erilainen myös typografian osalta. Leipätekstifontiksi en ole valinnut painetulle materiaalille tyypillistä antiikva-fonttia, vaan
nykyaikaisemman groteskin.
oppaissa, sillä sivut ovat jo täynnä muuta tavaraa.
•
Omakohtainen kokemus Islannin matkasta
koon, koska halusin, että kuvat ovat näyttäviä. En
Tietopaketin sijaan tavoitteenani on tehdä vi-
Informatiivisuutta en ole halunnut jättää pois.
•
Esittelee Islannin nähtävyyksiä
missään nimessä halua, että oman matkaoppaani
suaalisesti kaunis kirja. Koska emme matkanneet
Kohteista on kerrottu perustiedot, mutta jos syväl-
•
Ei ole tarkoitus kantaa mukana matkalla
lukijalle tulee samanlaisia ajatuksia kirjaa lukies-
Islannin joka kolkkaan, kirja jää hieman vajaam-
lisemmin haluaa tutustua kohteen historiaan, täy-
•
Perusinformaatiota kohteista
saan kuin minulle muista oppaista. En halua että
maksi, kuin esimerkiksi Mondon opas, mutta sen
tyy tieto etsiä muualta. Tätä yleisinfoa ja historiaa
•
Mielenkiintoinen tarina
kirjani lukijat joutuvat kokemaan pettymyksen.
pitäisi tarjota tarpeeksi aktiviteetteja Reykjavíkiin
Haluan tarjota heille visuaalisen nautinnon.
matkaajille.
ole tarkoitettu kannettavaksi käsilaukussa.
enemmän haluan kertoa kokemuksista.
22
Oppaassani tulee olemaan isoja kuvia, joista
23
Tavoitteenani on myös tehdä sisällysluottelol-
Kirjantaitossa mielenkiintoista on kirjan kasaa-
Kohderyhmän miettiminen on suunnittelupro-
taan ja seurattavuudeltaan selkeämpi teos. Sen
minen pienistä paloista. Kuvien ja tekstien pitää
sessissa tärkeää. Ei olisi kiva huomata jos aikuisille
takia aina uuden paikan esittelyssä on mukana
asettua aukeamille tai yksittäisille sivuille sulavas-
suunnattu kirja olisi kuvitettu aivan liian lapsimai-
Islannin kartta, jotta tietää, miten kaukana Reyk-
ti. Pienikin tekstilaatikon koon muutos vaikuttaa
silla kuvilla. Ísland-kirjassa kohderyhmä ei riipu iäs-
javikista kohde on ja matkailija pystyisi heti näke-
ulkoasuun. Koko ajan saa olla hyvin tarkkana, et-
tä tai sukupuolesta, vaan kohderyhmänä ovat sekä
mään, ennättäisikö niin kauaksi matkustaa.
tei joukkoon lipsahda leski- tai orporivejä. Entä jos
maantiedosta ja matkailusta kiinnostuneet henki-
Ísland on kirja, josta voi myös poimia vain itse-
kuvia on liikaa? Entä liian vähän? Entä, jos en saa
löt. Kirjaa voivat lukea niin nuoret koululaiset kuin
ään kiinnostavat asiat. Jos haluaa lisätietoa tietys-
tekstiä ja kuvia mahtumaan niin kuin haluaisin?
vanhuksetkin. Koska skaala on laaja, ei aina voi
tä asiasta, voi kirjaa selata vain siitä kohdin. Ehkä
Kysymyksiä on monia ja yhä useampaan pitää löy-
miellyttää kaikkia. Pystyin suunnittelemaan kirjan
löytää jotain uutta, mistä ei ollut tietoinen. Tai jos
tää sopiva ratkaisu kirjaa taittaessa.
rytmiä ja kulkua, vaikkei minulla vielä ollut tekstiä
aiheesta on erittäin kiinnostunut, voi kirjan lukea
Kirjan suunnittelussa vaihtoehtoja on loputto-
kirjaan. Olinhan elänyt ja kokenut ne kokemukset,
kannesta kanteen. Selkeällä rakenteella pyrin kui-
masti. Koko, muoto, paperin laatu, kannet, väri-
joista teksti tulisi kertomaan. Aikaa miettiä asioita
tenkin siihen, että mahdollisimman moni nauttisi
maailma, tekstin asettelu, typografia, lisäkoristeet,
oli paljon. Tein opinnäytetyötäni pikku hiljaa. En
kirjaa lukiessaan. Lukija pystyisi keskittymään si-
anfangit, leipäteksti, palstaleveys, palstan määrä.
osannut ottaa asiasta paniikkia. Halusin, että se
sältöön ja kuviin, ilman selailua ja pläräilyä ja her-
Kun jokaisesta ryhmästä valitsee yhden elemen-
etenee omalla painollaan, eikä väkisin pakotta-
mostumista siitä, missä mennään.
tin, on niiden sovittava toisiinsa luodakseen kir-
malla. Aloittaminen oli vaikeinta.
jalle kokonaisuuden; yhteinäisen tyylin. Näin voi
Matkaoppaani tekeminen ei edennyt aivan sii-
•
Isot kauniit kuvat
luoda omaperäisiä ratkaisuja, rikkoa rajoja, väri-
nä järjestyksessä, missä normaalisti kirjat tehdään.
•
Väljä ja yksilöllinen taitto
harmoniaa tai tyytyä tavalliseen ja yksinkertaiseen
Aloitin kirjan tekemisen valokuvaamalla, koska,
•
Visuaalisen nautinto
taittoon.
kun aiheeni oli hyväksytty, olin lähdössä matkalle
•
Erilainen typografia
Islantiin. Koska valokuvat ovat työni pääosassa, va-
•
Seurattavuudeltaan selkeä teos
lokuvauksen jälkeen siirryin ensimmäiseen valokuvien valintavaiheeseen, taittopohjan mietinnän
sijaan.
24
25
4. KIRJANTEON PROSESSI
4.1 valokuvaus
4.1.1 Kuvien valinta
Vaikka tiesin etukäteen osan matkakuvistani pää-
laksi, sillä kuvaustilanteet vaihtuivat nopeasti ja
hyviä mitenkään. Onneksi joukkoon mahtui muu-
Kuvien valinnassa olen kriteereinä käyttänyt es-
tyvän opinnäytetyönä tekemääni matkakirjaan,
säätilat eivät aina olleet suosiolliset. Vettä satoi
tama aurinkoinen päivä, jolloin sai otettua kuvia
teettisyyttä ja informatiivisuutta. Pyrin valitse-
en valokuvatessani koko ajan pitänyt mielessä
usein tai kuvauspaikka muuten oli luokkaa ”extre-
myös siitä aurinkoisestakin Islannista. Koska otin
maan kuvat niin ettei yksikään kuva olisi turha.
tulevaa käyttötarkoitusta, vaan pyrin kuvaamaan
me”, kuten esimerkiksi vesiputouksen takana, jossa
kuvia paljon, tiesin myös, että minulla olisi valin-
Jokaisella kuvalla pitäisi olla linkki tekstiin tai muu
kaikkea mielenkiintoista rennolla otteella. Halusin
vesisumua oli ympäriinsä. Tällöin peitin kameran
nanvaraa. Tämä vähensi myös kuvien onnistumis-
syy esiintyä kirjassa. Kuvien valinta melkein 2000
säilyttää valokuvauksessa turistimaisia kuvauspiir-
muovipussilla, niin että vain linssin ja etsimen-
paineita.
kuvan joukosta oli iso prosessi, täytyi valita ja kar-
teitä, jotta kuvat vastaisivat mahdollisimman pal-
kohdilla oli reiät. Tällaisissa tilanteissa asetusten
Vaikka kuvasinkin välillä melko rennoin ottein,
sia ja taas karsia uudestaan. Yritin valita myös kuvi-
jon todellisuutta. Joissain kohteissa halusin taas
säätäminen oli hankalaa ja kuvia piti ottaa niillä
mielestäni monet kuvat onnistuivat oikein hyvin.
en joukosta toistensa kanssa harmonisia kuvia, sil-
leikkiä kameran kanssa ja kokeilla uusia kuvakul-
asetuksilla, mitkä ne olivat ennen putouksen taak-
Pienien väriisäätöjen jälkeen kuvissa ei ollut enää
lä tavoitteenani oli saada esteettisesti kaunis teos.
mia ja rajauksia.
se menoa. Lopputulos ei välttämättä ollut paras
mitään valittamista.
Valitsin kuvia, joissa ei ollut ihmisiä. Pidin tätä
Islannissa haasteita valokuvaukseen toivat
mahdollinen, mutta ainakin sain pelastettua rak-
Leena Sarasteen mukaan ”Yksilöllinen taiteili-
ihan tietoisena valintana, kunnes sain ohjaavalta
vaihtelevat säätilat; kova tuuli, jonka takia sormet
kaan kamerani vesivahingoilta. Luotin myös pal-
jan käsiala erottaa hänet muista kuvaajista”. Mat-
opettajaltani palautetta, että hän kaipaa ihmisten
olivat aivan jäässä. Vesisade, jota satoi puuskissa
jolti siihen, että pystyn jälkikäteen hyödyntämään
kaopaskirja koostuu pääosin valokuvista, joita on
läsnäoloa. Pohdin itse myös tätä asiaa. On totta,
ja ripeksien aivan miten sattuu, oli myös haaste.
photoshop-taitojani valokuvien suhteen, enkä
otettu Islannin luonnon nähtävyyksistä. Siihen,
että kirja huokuu tietynlaista tyhjyyttä, koska ih-
Kamera piti peittää välillä muovipussilla niin, että
suhtautunut kovin kriittisesti, jos kuvat kameras-
ovatko otokset yksilöllisiä, vaikuttavat kuvaajan
misiä ei juurikaan ole. Päätin siis käydä valoku-
tein linssin kohdalle reiän, jotta pystyin kuvaa-
sa eivät olleet priimaluokkaa. Yritin kuitenkin aina
taito käyttää mielikuvitustaan ja tietenkin sääolo-
vakansioni läpi siltä pohjalta, että mitkä ihmisiä
maan. Joitain maisemia ja nähtävyyksiä kuvasin
parhaani mukaan säätää asetukset kohdilleen.
suhteet. Koska valokuvat ovat matkakirjassa osana
sisältävät kuvat ovat sopivia kirjaan. Valokuvia tut-
niin, että pystyin rakentamaan niistä panoraama-
Pilvinen, sateinen, kylmä ja tuulinen sää ei hanka-
taittoa, pystyn luomaan erilaisella taitolla ja erilai-
kiessani huomasin, että tällaisia kuvia ei juurikaan
kuvia Adobe Photoshopilla.
loittanut kuvaamista pelkästään epämiellyttävällä
silla valokuvilla yksilöllisen matkakirjan, joka erot-
ole. Tai jos ihmisiä kuvissa on, ne ovat minä tai
Kameran asetusten säätäminen jokaista ku-
olotilalla, mutta myös valoa oli vähän. Välillä oli
tuu muista samankaltaisista teoksista.
Jani, tai molemmat yhdessä. Tämä ei johdu siitä,
vauskohdetta varten erikseen osottautui hanka-
todella harmaata ja sumuista, eikä kuvista saanut
että olisin tietoisesti vältellyt ihmisten kuvausta,
vaan siitä, että luontokohteissa ei ollut sillä hetkellä paikalla muita ihmisiä kuin me. Joten Islannin
näyttäminen ilman ihmisiä on totuudenmukainen
näkymä turistikauden ulkopuolisesta matkasta
kertovaan kirjaan.
26
27
Kuvat 12 ja 13: Hraunfossar ja Esjan
Reykjavík
Ruoka Islannissa
Islanninhevoset
Hraunfossar & Barnafoss
Reykjavíkista halusin valita kuvia, joissa näkyisi pie-
Tälle aukeamalle halusin valita tuotekuvia pakka-
Islanninhevosten kuvat valitsin toisena. Aihe oli
Hraunfossar ja Barnafoss olivat ensimmäiset vesi-
nen pääkaupungin herkkä tunnelma. Lähes joka
uksista, joita löytyy islantilaisen ruokakaupan hyl-
tärkeä ja halusin valita kuvat ajoissa. Islanninhe-
putoukset, jotka näimme yhdessä. Hraunfossarista
puolelta Reykjavíkia katsottuna jossain suunnassa
lyltä. Suuressa kuvassa on kaakojuomapakkaus,
voset olivat tärkeä osa islantilaista maisemaa. He-
oli helppo ottaa kuvia ja yhdistää ne panoraama-
horisontissa näkyvät vuoret. Myös meri on vahva-
joka on mielestäni hauska. Toisessa pienistä ku-
vosia näytti olevan joka puolella, mikä sai ihmet-
kuvaksi. Halusin tuoda Hraunfossarin kauneutta
na osana Reykjavíkilaista maisemaa. Kaupungin
vista on yhden litran pinkki maitopurkki, joka oli
telemään niiden käyttötarkoitusta. Ei joka vuoren
esille mahdollisimman paljon, joten päädyin koko
pääkadulta merenrantaan on vain muutama sata
pakko ostaa kaupasta ihan vain pakkauksen värin
reunalla keskellä erämaata voi olla ratsastusfarmia.
aukeaman panoramakuvaan. Barnafoss ei ollut
metriä. Meri- ja vuorielementit ovat siis hyvin tär-
takia. Uskallettaisiinpa Suomessakin olla joskus eri
Islanninhevosten kuvien valinnassa tyyli on selkeä.
niin helppo kuvattava. Se koostui kerroksittaises-
keä osa Reykjavíkin maisemaa. Tämän lisäksi kau-
mieltä maitopurkin sinisestä värityksestä. Toisessa
Isossa kuvassa esitellään yleiskuva islanninhevosis-
ta ja mutkaisesta kivireitistä alaspäin, jolloin kivi-
pungin värikkäät talot ovat suuressa osassa maise-
pikkukuvassa on skyr -rahkajugurtin pakkaus. Skyr
ta. Kuva on hyvin tyypillinen maisemakuva islanti-
seinämät estivät veden kulun näkymistä kuvissa.
maa. Halusin tuoda esille juuri näitä elementtejä.
on perinteistä islantilaista syötävää ja sen takia tär-
laisista hevosista laitumella. Kuvasta käy ilmi myös
Valitsin Barnafossista omasta mielestäni keskita-
keä mainita.
se, miten paljon hevosia aina yhdessä paikassa on.
soisesti onnistuneen otoksen, koska en halunnut
Isommassa nostokuvassa on yksityiskohtainen
jättää sitä kokonaan pois kirjasta. Luonnossa Bar-
kuva islannin hevosesta. Pienessä nostokuvassa
nafoss oli paljon vaikuttavampi.
on kuva hevosista.
Hofsós
Esjan
Hofsós oli pieni kylä Atlantin rannalla. Koukkasim-
Esjan vuorilta halusin valita kuvan, josta näkyy
me kiertotietä sinne. Pysähdyimme paikallisessa
maisemat pääkaupungin yli sekä tekstin mainitse-
keskustassa ottamassa kuvan sympaattisesta ky-
man kuvan ”valkoisesta tundrasta”.
lästä.
Kuvat 9, 10 ja 11: Reykjavík, ruoka Islannissa ja Islannin hevoset
Kuva 14: Hofsós
28
29
Jumissa
Akureyri
Tästä tapahtumasta ei ollut montaa kuvaa, joten
Akureyri on Islannin toiseksi suurin kaupunki, jos-
oli tyydyttävä niihin, joita oli. Kuvien puuttuminen
sa asukasmäärä on noin 10 000 asukasta. Se sijait-
johtui lähinnä siitä, että olin todella jännittynyt
see Pohjois-Islannissa. Akureyri sijaitsee vuonon
ja jopa peloissani, kun jäimme vuoren rinteellä
lahdessa, joka toiselta puolelta vuonoa on kuvat-
jumiin. Siinä tilanteessa ei paljon pystynyt kuvaa-
tavissa kokonaisuudessaan. Halusin tuoda esille
maan.
tämän maiseman pienessä kuvassa ja isossa lumihuippuiset vuoret, jotka kuuluvat Akureyrin perus-
Goðafoss
Kuvat 19, 20, 21 ja 22: Namaskard, Geysir, Gullfoss ja Pingvellir
maisemaan.
Goðafoss oli ensimmäinen iso vesiputous ja teki
suuren vaikutuksen minuun. Harmi, ettei veden
Mývatn & Mývatn Baths
ääntä pysty kuulemaan kuvissa. Siksi onkin teksti.
Mývatnin aluetta kehuttiin paljon turistioppaassa.
Goðafossia pääsi katsomaan kahdelta eri puolelta
Tietenkään turistioppaassa ei ollut alueelta kuvia.
ja molemmilta puolilta näkymä oli täysin erilainen.
En tiedä johtuiko suomalaisuudesta ettei pieni jär-
Halusin esitellä kirjassa nämä molemmat puolet.
ven pläntti tehnyt vaikutusta vai harmaan koleasta
Valitsin oikealta puolelta putousta lähikuvan ve-
säästä, ettei Mývatn järvialueena ollut mitenkään
desta ja vasemmalta puolelta yleiskuvan vesiputo-
suosikkipaikkani. Sen sijaan Mývatn-järven vierellä
uksesta.
oleva kraateri oli suomalaiselle hieno ja uusi kokemus ja halusin korostaa tätä kirjassani. Valitsin
yleiskuvan kraaterista ja kuvia sen päältä. Miltä
kraaterin sisällä näyttää ja miten pieniltä kraaterin
reunalla kävelevät ihmiset voivatkaan olla.
Myös Mývatn Baths oli kiehtovan näköinen sininen pläntti keskellä höyryävää maaperää. Halusin ottaa kirjaan kuvat tästä tuntemattomammasta geothermaalisesta kylpylästä.
Námaskarð
Geysir
Námaskarð oli yksi ensimmäisistä aiheista, johon
Geysir, yksi Islannin kuuluisimmista nähtävyyk-
valitsin kuvia. Tiesin jo ennalta, mitkä asiat Námas-
sistä. Valitsin kuvan, joka on otettu kauempaa, ja
karð kuvissa olivat minulle tärkeitä ja mitä halusin
jossa näkyy ihmisiä, jotta Geysir saisi oikeat mit-
esitellä lukijalle. Námaskarð oli myös yksi suosik-
tasuhteet. Geysirin alueella oli myös pieniä sinisiä
kipaikoistani Islannissa, joten ehkä myös sen takia
lammikoita, jotka ihmeellisessä sinisessä loistos-
päädyin valitsemaan Námaskarð-kuvat ensimmäi-
saan halusin näyttää lukijoille.
senä.
Námaskarð ensimmäisellä aukeamalla oleva
Gullfoss
iso kuva kuvaa Námaskarðin vulkaanista aluetta
Gullfossin isossa kuvassa ilma on suhteellisen hyvä,
kokonaisuudessaan. Toisella aukeamalla kuvas-
pienessä kameran linssi on huurussa. Nämä kuvat
sa on kiehuva ”mutareikä”, josta nousee kuumaa
kuvastavat hyvin Islannin säätilan vaihtelevuutta.
höyryä. Nostossa samalla aukeamalla on kuva, mil-
Ensimmäisellä aukeamalla Gullfoss on esitetty sen
tä höyryävän mutareijän sisällä näytti. Höyry on
tutuimmasta kuvakulmasta. Toisella aukeamalla
tärkeä elementti Námaskarðin kuvissa, koska sitä
Gullfoss on esitetty erilaisesta kuvakulmasta, jota
oli alueella paljon ja sen hajua ei voinut olla huo-
ei kannata jättää paikan päällä väliin.
maamatta.
Námaskarðin kolmannella aukeamalla on laaja
Þingvellir
yleiskuva alueesta toiseen suuntaan. Se kuvastaa
Þingvellirin luonnonpuistosta on esitelty kuva
sitä, miten laaja alue kokonaisuudessaan oli. Halu-
yleismaisemasta ja haltijoiden rakentamasta kivi-
sin näyttää lukijoille, ettei höryäviä kohtia maassa
tornista. Kuva kuvaa hyvin Þingvellirin yleismaise-
ollut vain yksi tai etteivät he luule höyryn olleen
maa.
väliaikaista usvaa. Höyryä tuli maan uumenista
koko ajan ja monesta kohtaa.
30
Kuvat 15, 16, 17 ja 18: Jumissa, Godafossin vesiputous Näkymä Akureyrin
vasta rannalta ja kraateri Mývatanin alueella
31
Hveragerði
Seljalandsfoss
Dyrhólaey
Keilir
Vaikka itse Hveragerðin kaupunki oli mitäänsa-
Seljalandsfoss oli siitä erityinen putous, että sen
Dyrhólaeyn alue oli laaja. Siihen kuuloi kaksi jätti-
Keilir-vuorelta valitsin kuvan, josta avautuu maise-
nomattoman pieni, ympäristö jossa Hveragerði
taakse pääsi kävelemään. Vesi valui kallionrinnet-
mäistä mustaa rantaa sekä pienempi ranta kahden
ma kohti Reykjavíkia. Maisema näyttää uskomat-
sijaitsee on mainitsemisen arvoinen. Hveragerð
tä alas lammikkoon. Putous oli melko pieni, mutta
kalliomuodostelman välissä. Halusin valita kuviksi
toman karulta ja avaralta, eikä pääkaupunki ole
i on pääntien varrella alhaalla laaksossa. Päätien
erittäin sympaattinen. Kuvavalinnassa tärkeää oli
maisemakuvan, joka esittelee yhtä kolmesta Dyr-
kuin noin 30 km päässä.
alkaessa laskeutua vuorelta alas Hversgerði näkyy
näyttää näkymä myös vesiputouksen takaa. Isossa
hólaeyn rannasta ja lisäkuviksi yksityiskohtia tältä
neliön muotoisena ruutukaavana alhaalla. Hver-
kuvassa putous on kuvattu edestä. Nostokuvassa
kyseiseltä rannalta. Dyrhólaey oli alueena erittäin
Blue Lagoon
agerðin ympäristön erikoispiirteet ovat kuumat
kuva on kuvattu putouksen takaa sivulle päin, jos-
vaikuttava ja kuvia olisi ollut vaikka kolmen lisäau-
Varmasti yksi Islannin kuuluisimmista nähtävyyk-
höyryävät kohdat maaperässä. Hveragerðista läh-
ta voi nähdä myös sateenkaaren pilkistävän pilvi-
keaman verran. Päätin pitäytyä yhtenäisessä sini-
sistä on Blue Lagoonin kylpylä. Mineraaleista joh-
tee myös salainen polku ”hot&cold”-joelle, jossa
en seassa.
teemaisessa linjassa, joten en valinnut kuvia, joissa
tuen kylpylän vesi on täysin turkoosin sinistä, jopa
olisi ollut vihertävää ruohoa.
pilviselläkin ilmalla. Blue Lagoon sijaitsee myös
kylmä ja kuuma vesi yhdistyvät ja tekevät joesta
ihanteellisen kylpeä. Hveragerðista olen valinnut
Skógafoss
kuvan, jossa kaupunki näkyy vuoren rinteeltä kat-
Skógafoss oli ehdottomasti suosikkini kaikista
Reykjanes
Wellness Spa:sta halusin valita kuvia, jotka on otet-
sottuna sekä aukeaman kokoisen kuvan vuoresta
putouksista. Putous oli korkea, mutta kapea. Sen
Reykjanes on pääasiassa pelkkää laavakenttää.
tu kylpylän ulkopuolella olevista altaista sekä ku-
ennen laskeutumista Hveragerðiin.
putouspaikka näytti enemmänkin trooppiselta sa-
Tärkeimmät nähtävyydet täällä ovat Keilir-vuori
vat kylpylästä myrskyllä ja hyvällä säällä.
demetsältä kuin karulta Islannilta. Isossa kuvassa
ja mannerlaattojen kohtauspaikka. Jälkimmäises-
putous on koko komeudessaan. Nostokuvassa on
tä ei teknisistä syistä ole kuvia. Sen sijaan tärkeä-
kuva putouksen reunaan ilmestyneestä sateen-
nä esittelykohteena pidin silmänkantamattomiin
kaaresta.
ulottuvat laavakentät ja niiden välissä menevän
laavakenttien keskellä. Tästä luonnonihmeestä ja
autotien. Sitä ainakin itse en voinut olla ihmettelemättä.
Kuvat 23, 24, 25 ja 26: Hvergerd, Seljalandsfoss, Skógafoss ja yksityiskohta Dyrhlaeyn rannalta.
32
Kuvat 27, 28, ja 29 laavakenttää Reykjanesissa, maisema Keiliriltä ja Blue Lagoon
33
4.1.2 Kuvien käsittely
Kuvien käsittely Adobe Photoshopilla on tuttua
Työharjoittelussa olin oppinut, että näin mai-
puuhaa, mutta vaikeimpien värikorjausten teke-
nostoimistossakin lehdet ja esitteet menevät
minen on aina yhtä haastavaa. Kuvankäsittelyssä
painoon. Ensin taittaja taittaa kuvat ja tekstit pai-
pyrin tuomaan esille kuvien oikeat värisävyt. Ha-
koilleen ja sitten reprossa kuvat käsitellään pai-
lusin tuoda mukaan myös hiukan taiteellisuutta
nokelpoisiksi. Tämä tekniikka toimi hyvin, sillä
ja tein kuvasarjoista panoramakuvia, joita halusin
pystyin poistamaan ja lisäämään kuvia, ilman että
käyttää taitossa kokonaisilla aukeamilla. Kuvat on
minun piti huolehtia, ovatko ne painokelpoisia.
säädetty näyttämään mahdollisimman paljon sil-
Näin ollen vältin myös turhan työn etukäteen,
tä, miltä ne näyttivät luonnossa. Kuviin on tehty
kun en vielä tiennyt varmaksi kaikkia kuvia, joita
värisävyjen säädöksiä ja horisontin suoristuksia.
tulin käyttämään. Tiedän, että näin ei yleensä toi-
Aloitin tekemään kirjaa niin, että käsittelin
mita kirjantaitossa, mutta koska kuvalähteet tuli-
valokuvia.
vat itseltäni, eikä asiakkaalta valmiina, oli minun
Tämä tekniikka toimi niin pitkälle, kunnes aloitin
helpompi käyttää mainostoimistoissa käytettävää
taittamisen. Heti alkuvaiheessa huomasin, että
tekniikka. Tämä auttoi myös sitä, että pystyin vaih-
tarvitsenkin sellaisia kuvia, joita en ole käsitellyt.
tamaan kuvia ja sommittelemaan kuvia kesken
Niinpä päädyin laittamaan kaikki tarvittavat ku-
taiton niin, että kuvista sai hyvän näköisen koko-
vat InDesign-taittotiedostoon ennen käsittelyä ja
naisuuden, koska kuvia ei oltu ennalta määritelty.
Adobe
Photoshopilla
valitsemiani
tekemään Adobe Photoshop -käsittelyn vasta jälkikäteen.
34
34
35
4.2 Taittopohja
Taittoon hain selkeää ja tunnelmallista ilmettä
vaakamalliseen kirjaan. Kirjan tarkoitus on olla
niin, että lukijalle välittyisi mahdollisimman hyvin
miellyttävä matkaopas. En halunnut tehdä kirjas-
aito islantilainen tunnelma.
ta vaakamallista, koska mielestäni se huonontaisi
Kirjan koon valinta oli haastavaa. Näin kirjan
kirjan käytettävyyttä. Se on vaikea asetella kape-
pääni sisällä koko ajan pystyformaatissa. Valo-
aan kirjahyllyyn ja avattuna se on pitkä ja kömpe-
kuvista kuitenkin melkein kaikki olivat vaakoja.
lö. Nämäkin näkemykset tukivat ratkaisuani tehdä
Ensimmäiset luonnokset taitto-ohjelmassa tein
kirjasta neliömäinen.
todella pikaisesti. Kokeilin ensin vaakamalliseen
Mietin edelleen pystymallista kirjaa ja se alkoi
taittopohjaan. Kaikki keneltä kysyin palautetta, sa-
vaakasuuntaisia valokuvia käsitellessä tuntumaan
noivat, että tottakai kirjan pitää olla vaaka. Itse en
väärältä ratkaisulta. Pystymallisessa kirjassa valo-
osannut kuvitella kirjaa vaakakoossa, niin vahvat
kuvista rajautuisi liikaa tärkeitä elementtejä pois
visiot minulla oli pystyversiosta.
ja koska valokuvat ovat suuri osaa kirjaa, niiden
Tämän jälkeen otin koulusta saamani Gumme-
pitää näyttää hyviltä. Koska olin hylännyt jo vaa-
ruksen kirjan koko -monisteen käteeni ja leikkasin
kamallisenkin kirjan, aloin miettiä kompromissia
tulostuspaperista kolme erikokoista kirjan pohjaa.
ja melkein neliön muotoista kirjaa. Ratkaisu tuntui
Pystymallisen kooltaan 14,8 cm x 21 cm, neliömal-
oikealta. Pystykirjassa olisi ollut liian vähän leveyt-
lisen 21,5 cm x 19,5 cm ja vaakamallisen 25 cm x
tä aukeamalla ja vaakakirjassa taas liian paljon.
17,6 cm. Oli helpompi miettiä kirjan mallia, kun
Nyt minulla oli rajallisesti tilaa ja hieman haas-
kädessä olivat todelliset kirjan koot. Annoin tämän
tetta saada kuvat ja teksti mahtumaan neliön-
kokeilun hautoa mielessäni.
muotoiselle alueelle. Tein kompromissin ja valitsin
Tein kolme erilaista pohjaluonnosta. Yhden
vaakaan, yhden pystyyn ja yhden melkein neliön
Kuva 30: Taittopohja
kirjan formaatiksi melkein neliömäisen kirjan kooltaan (215 mm x 195 mm).
muotoisen. Vaakakirjaformaatti ei miellyttänyt,
Tein uuden luonnoksen neliönmalliseen 21,5
mutten halunnut vielä poissulkeakaan sitä. Niin-
cm x 19,5 cm kokoiseen taittopohjaan. Valitsin
pä tein ensimmäiset luonnokset vaakana. Vaaka-
kaksipalstaisen taittopohjan.
taitto ei kuitenkaan tuntunut miellyttävältä. Olisi
ollut liian yksinkertaista taittaa vaakavalokuvia,
36
37
4.2.1 Palstat
Palloja, otsikoita ja karttoja yhdistellessäni huo-
palstainen. Yhden palstan aukeama näytti ilmaval-
Tein masteri-sivuille guidit, eli apuviivat, jotta
talle sisennettyjä kappalejakoja. Se ei mielestäni
masin, ettei jokaiselle tekstisivulle mahtunutkaan
ta ja raikkaalta. Kirjalta, jossa kuvat ovat pääosissa,
palstojen asettelu edes olisi kohdakkain vastakkai-
näyttänyt hyvältä. Tein kappale jaot kuin digitaa-
kahden palstan verran tekstiä. Tässäkin olin van-
kuten kuvassa 31. Kaksipalstaisessa taitossa korke-
silla sivuilla. Näin pidin kiinni yhtenäisestä linjasta.
lisessa muodossa olevaan tekstiin, ja mielestäni se
nottanut itselleni, että käytän aina kahta palstaa
at pystypalstat näyttivät korkeilta, virallisilta ja ah-
Tein apuviivoja myös kuvien sijoitteluun.
toimi.
yhtenäisyyden nimiin. Aluksi suunniteltu ratkaisu
distavilta. Kuten aikasemmin olen jo maininnut,
Tulosteiden oton jälkeen tykäistyin niin pal-
Palstojen asetteluissa sivuille käytin kahta eri-
ei toiminutkaan käytännössä. Kahden palstan lisäk-
itselleni kuvat ja visuaalisuus ovat tärkeintä ja jos
jon yksipalstaiseen, että rupesin tutkimaan tait-
laista kohtaa kirjassa riippuen siitä miten paljon
si otin käyttöön yhden palstan taiton. Pidemmille
näkisin aukeaman noin raskailla tekstikentillä, en
toani, voisivatko kaikki kirjan aukeamat taittaa
viereisen sivun kuva tulisi tekstisivulle. Kuvissa 32
teksteille käytössä olisi kaksi palstaa, lyhyemmille
tiedä riittäisikö mielenkiintoni lukea niitä. Haluai-
yksipalstaisesti. Yksipalstainen taitto myös näytti
ja 33 on havainnollistettu palstojen kohdat. Jokai-
yksi. Halusin, että tekstilaatikoiden yläpuolelle jäi
sin vain selata kirjaa nopeasti eteenpäin ja ahmia
rauhallisemmalta palloelementtien kanssa. Ennen
nen aukeama on yksilö, joten korkeusuunnassa
paljon ilmaa, jottei sivuista tulisi ahtaan näköisiä,
kuvia.
tekstin taittamisen aloittamista karsin kaikki kah-
palstat eivät aina ala samalta kohtaa. Tähän ovat
den palstan sivut yhteen palstaan. Halusin pitää
vaikuttaneet, jos tekstisivulla on ollut otsikko tai
kiinni yhtenäisestä linjasta.
kartta, tai tekstilaatikon yläpuolella esimerkiksi ku-
joten aloitin palstat vasta 5 cm jälkeen. Reuna marginaaleiksi jäi sisälle 2 cm ja ulkoreunaan 2,5 cm.
Kuvassa 30 on kokeiltuna kahden palstan taittoa, mikä ei miellyttänyt niin paljon kuin yksi-
Jos olisin tehnyt kaksipalstaisen tekstikentän sisennetyillä kappalejaoilla, olisi tekstin taitto näyttänyt hyvin aikakauslehtimäiseltä, enkä halunnut
sitä.
via.
olin odottanut, en halunnut tehdä leveälle pals-
Kuva 31: Alkuperäinen kokeilu kirjan aukeaman ulkoasuksi
Kuva 32: Lopullinen ulkoasu
38
Koska lopullista tekstiä ei ollut niin paljon kuin
Kuva 33: Keskemmällä oleva palsta, viereinen kuva tulee vähemmän tekstisivulle.
Kuva 34: Reunemmalla oleva palsta, viereinen kuva tulee enemmän tekstisivulle.
39
4.2.2 Typografia
Hain erilaisia script-tyylisiä fontteja. Kolmen kär-
kuitenkin hieman liian vaikeasti luettava, enkä ha-
helppolukuista, mikä oli tärkeä kriteerini otsikko-
historiallisempi ja varma valinta painetun tuoteen
keen nousivat Zapfino, Baker Script, Mistral ja
lunnut, että lukija joutuu arvuuttelemaan paikan-
fontin valinnassani.
leipätekstiksi. Mutta olin myös kiinnostunut ko-
Voluta Script. Zapfino fontti oli entuudestaan tut-
nimiä, varsinkin kuin islantilaiset nimet ovat aina
Otsikkofontin valinnan kohdalla toteutui en-
keilemaan groteskia fonttia. Antiikvoista Cambria
tu, olin käyttänyt sitä koulutyössäni aikaisemmin,
jotenkin suomalaiselle vaikeasti hahmotettavia
simmäinen mielikuvani, miltä kirja näyttäisi. Olin
oli vertailussani, koska sitä olin koulutyön kirjan-
joten sen osasin hakea jo ihan nimen perusteella.
outojen kirjainyhdistelmien takia. Islanninhevo-
valintaani erittäin tyytyväinen, enkä edes harkin-
taittokurssilla valinnut Times New Romanin ja Ti-
Zapfinossa häiritsi se, että se on melko käytetty
set-tekstissä fonti on vielä melko selkeä, mutta jos
nut muita Voluta Scriptin löytämisen jälkeen. Mi-
mesin joukosta parhaaksi ja olin edelleen samaa
fontti ja graafikon silmäni tunnistaa sen aina, jos
sillä olisi joutunut kirjoittamaan paikan nimiä, ku-
nulla oli selvä visio otsikko fontista ja mielestäni
mieltä. Groteskeista suosikkini oli Myriad pro, jota
jokin yritys on käyttänyt kyseistä fonttia. Omaan
ten Hveragerði, olisi sitä ollut jo hankalampi hah-
se toteutui paremmin kuin hyvin. En kadu yhtään,
olin töissä käyttänyt lehtitaiton painofonttina ja se
kirjaani en halunnut näin tunnettua fonttia, vaan
mottaa. Tämän olisin valinnut, jos sitä olisi voinut
etten miettinyt ja pähkäillyt kauemmin otsikko-
näytti silmääni kauniin selkeältä. Vertailun vuoksi
jotain uutta ja raikasta. Zapfino osoittautui myös
lukea paremmin.
fontin valinnan suhteen, koska tämän parempaa
kokeilin myös kuvassa 35 olevaa Century Gothicia,
liiän säännölliseksi. Siinä ei ollut sellaista villin
Kuvassa 37 olevaa Mistralia en harkinnut kau-
en voisi kuvitellakaan olevan. Voluta Script näyttää
mutta en pitänyt sen i:n, ä:n ja ö:n pisteiden pal-
luonnon tunnetta, mitä etsin, vaan enemmänkin
an. Se näytti vapaalta ja hyvältä fontilta, mutta
vapaasti kirjoitetulta aivan kuin Islannin tuuli olisi
lomaisuudesta. Se vaikutti liian leikkisältä fontilta.
hienostunutta selkeää tyyliä. Kuvassa 35 on otsik-
mielestäni se oli ahdistavan paksu kirjaani. Siitä
tempaissut tekstin mukaansa. Se kuvasti ja tehosti
Joten näiden kahden väliltä päädyin vertailemaan
ko kirjoitettuna Zapfinolla.
tuli mieleen ennemmin maalipensselit, kuin tuuli
islantilaista tunnelmaa, ilman että veisi huomion
Myriad Pro:ta ja Cambriaa.
ja luonto.
pois kuvista.
Kuvassa 36 oleva Baker Script oli mieluinen. Se
Groteski-fontti sai kirjan sivut näyttämään ke-
oli niin villi ja vapaa kuin halusinkin. Se oli minulle
Näiden jälkeen löysin Voluta Scriptin, juuri sel-
Leipätekstifontin valinnan kanssa olin kahden
peämmiltä ja selkeämmiltä. Pääotsikkotyylin ko-
myös täysin uusi fontti, enkä muistanut, että olisin
laisen kuin olin otsikko fontin kuvitellutkin olevan.
vaiheilla. Halusinko käyttää leipiksenä antiikvaa
riisteellisuus vaati rinnalleen selkeän fontin, ettei
nähnyt sitä käytettävän missään. Baker Script oli
Fontti näyttää villiltä ja vapaalta, mutta on silti
vai groteskia. Antiikva-tyylinen fontti olisi hieman
kokonaisuudesta tulisi liian sekava.
Kuva 35: Otsikko Zapfino, leipäteksti
Century Gothic
Kuva 37: Otsikko Mistral, leipäteksti
Cambria
Kuva 38: Lopullinen typografia, otsikko Voluta Script ja leipäteksti Myriad Pro
Kuva 36: Baker Script
40
41
Otsikkofontin kooksi valitsin koon 200 pt. Voluta scriptillä näin iso koko ei vielä ollut jättisuuri,
kuten yleensä normaaleilla fonteilla. Päätin, että
kaikilla aukeamilla on sama otsikkokoko, jotta kirjalla säilyy yhtenäinen linja. Kun taittotyö eteni ,
koko näytti sopivan useampiin aukeamiin, mutta
ei sivuille, joissa otsikko oli pitkä. Se ei mahtunut,
joten jouduin ottamaan pienen rinnakkaisfontin.
Pienemmän otsikkotyylin kooksi valitsin 100 pt. Se
osoittautui hyväksi valinnaksi.
Ensimmäisten leiskojen jälkeen aloin epäilemään 200 pt:n olevan sittenkin liian iso otsikoksi.
Joten pienensin pääotsikoita 170 pt:eeseen. Siinä
rinnalla käytin myös 100 pt:een kokoa pidemmissä
otsikoissa. Aluksi runsas ja täysi näyttivät kauniilta,
mutta aloin kaipaamaan rauhallisuutta ja levollisuutta sekä tyhjää tilaa sivuillle. Kun muistelen
Islannin reissua, juuri samanlainen levollisuus ja
Kuva 38: Skógafoss-aukeaman ensimmäinen ilme
rauhallisuus vallitsi Islannissa. Kirjan tarkoitus on
mahdollisimman paljon kuvastaa juuri tätä.
Otin tulosteet Reykjavík ja islanninhevoset aukeamista. Islanninhevoset aukeama näytti oikein
hyvältä. Otsikon koko 100 pt oli näytöllä ollut pääotsikkoon nähden erittäin pieni, mutta nyt tulosteessa se näytti paljon isommalta. Tämä ei kuitenkaan ollut huono asia, vaan vaikka se näytti isolta,
se näytti myös sopivalta. Reykjavík tulosteessa 200
pt:sta 170 pt:hen pienennetty fontti näytti vieläkin
liian massiiviselta, joten pienensin kokoa vielä 150
pt:een. Aukeamalle, jossa ei ollut paljoa tavaraa
150 pt:tä oli sopiva valinta. Isompi fonttikoko olisi näyttänyt raskaalta ja tukkoiselta. Näin kuvioitu
fontti tarvitsee ilmaa ympärilleen, jotta sen hie-
Kuva 39: Skógafoss-aukeaman lopullinen ilme
nous pääsee esille. Loppujen lopuksi pienensin
otsikkofontit 100 pt:een ja pidempien otsikoiden
koon 85 pt:een.
42
42
43
4.3 Kuvitustyyli
4.3.1 Graafiset elementit
Halusin käyttää työssäni voimakkaita värejä, kos-
Myrskytuuli - tyyni. Välimaastoja oli paljon vähem-
Näin työharjoittelussa ollessani esitteen kannen,
paljon vähemmän kuin niitä mille se sopi ja mie-
ka Islannin maisemat ja ilmasto olivat vahvoja ja
män. Ei mitään kevyttä ja lappeaa. Halusin tehdä
jossa kuvia oli istutettu pallojen sisälle. Halusin ko-
tin, kannattaisiko minun laittaa näitä ollenkaan. En
karuja. Vaisut ja hempeät värit eivät olisi tukeneet
kuvien päälle tuulimaisia efektejä, joka tukisi liiket-
keilla tätä ideaa, mutta en matkia ideaa kokonaan.
kuitenkaan halunnut heti luopua niistä. Pohdin,
kuvamaailmaa, vaan latistaneet niitä. Esimerkiksi
tä ja kuvaisi tuulta.
Tein omille pallokuville isot ja selkeät valkoiset ra-
että minun täytyy ensin tehdä taitto kuvien osal-
Ensimmäisten luonnosten jälkeen huomasin
jaukset. Kuvilla täytetyillä palloilla pystyi leikittele-
ta valmiiksi, jonka jälkeen voin aloittaa tutkimaan,
tämän ratkaisun olevan väärä. Hykeröiset brush-
mään mukavasti ja ne toivat sivuille eloa. Pidin sii-
mille aukeamille näitä elementtejä laittaisin vai jät-
Löysin brusheezy.com-sivustolta hienon brush
elementit olisivat syöneet huomiota kuvilta ja
tä, ettei taitto toistanut samaa ruutukaavaa, vaan
täisinkö ne kokonaan pois kirjasta.
-työkalun, jota aioin käyttää kuvituksen lisämaus-
näyttäneet turhilta kuvien päällä. Näin jälkikäteen
palloja pystyisi sijoittelemaan epäsymmetrisesti.
Sommittelin kirjainkoristeita aukeamille, mutta
teena. Brush kuvastaa erinomaisesti Islannin jää-
mietin, että mitä ihmettä oikein ajattelin, että sot-
Pallojen taittoon tuoma pehmeys myös miellytti.
en saanut sopimaan niitä kuin vain Námaskarðin
tävän hyistä tuultaa ja tihkuavaa vesisadetta. Tein
kisin kuvat brusheilla.
Sen jälkeen kun löysin pallokuvituksen, aloin jopa
toisella aukeamalle. Muilla aukeamilla ne näyttivät
nauttimaan kirjan taittamisesta. Innostuin tekemi-
ylimääräisiltä ja levottomilta. Kuvalla kuitenkin on
sestä ja pidin taittojäljestä, jota tein.
työssä pääasia. Päätin lopulta jättää nämä kirjain
vesiputouksien jykevyys ja jylhyys välittyy pelkän
kuvan avulla todella huonosti.
mustavalkoisen luonnoksen, jonka päälle laitoin
Taittoa tehdessäni mielikuvani siitä, miltä kirja
kirkkaan pinkkejä tuulibrush kuvia. Jätin kuvat sik-
näyttäisi, ei vastannutkaan todellisuutta. Kirjaan
seen ja yritin hakea kirjan aukeamiin tunnelmaa ja
tulevat valokuvien värisävyt olivat luonnollisia ja
Tiesin kuitenkin ettei palloja voi käyttää joka
palstoitusta. En ollut pohtinut vielä typografiaa.
murrettuja värisävyjä, jos olisin lähtenyt niihin se-
aukeamalla tai kirjasta tulisi levoton. Minulla oli
Kirjassa on koristeina myös pieniä palloja eri
Kuvassa Goðafossin putous näyttää matalalta
koittamaan voimakkaita päävärejä olisivat kuvat
myös paljon valokuvia, jotka tarvitsivat tilaa itsel-
aukeamilla. Isojen väripallojen tarkoitus lukujen
ja vaarattomalta pikku lätäköltä, vaikka oikeasti
menettäneet painoarvonsa. Nyt kuvat näyttävät
leen, joten päätin laittaa aukeaman kokoisia kuvia
vaihtuessa on värikoodata kirjan luvut. Jokainen
putous kuulosti voimakkaalta ja näytti pelotta-
yhtä raaoilta ja karuilta, mitä islantilaiset maise-
pallotaiton ja tekstisivujen väliin. Ne rauhoittivat
luku on teemaltaan eri värinen, ja kun luku vaih-
valta vesipyörteineen. Taitollisilla elementeillä ha-
matkin, juuri sellaisina kuin ne ovat. Ainoita väri-
tunnelmaa.
tuu, alku aukeamalla on pallo, joka edustaa kysei-
lusin tukea tätä jykevyyttä, mitä se oli luonnossa.
läiskiä olen käyttänyt hieman otsikoinnissa ja sivu-
Kokeilin taustaelementteinä typografiaa. Joille-
Islannissa maisemien ja ilman tuntu oli voimakas.
kuvituksissa. Näihinkin olen valinnut luonnollisia
kin aukeamille se sopi erittäin hyvin, kun taas toi-
Tuuli, sateet, hajut. Kaikki olivat erilaista. Kuuma
värisävyjä valokuvista, jotta se tukee karua tunnel-
sille ei ollenkaan. Näitä sopivia aukeamia vain oli
lähde - kylmä ilma. Korkeat vuoret- tasaiset pellot.
maa eikä hävitä sitä.
elementit kokonaan pois.
sen luvun väriä. Saman värin löytää myös kartassa
olevista pikkupalloista.
Kirkas aurinko - harmaatakin harmaampi pilvisää.
44
45
4.3.2 Valokuvien käyttö
Taittoa aloittaessani, olin suunnitellut aukeaman
paikasta ja palloissa käytetyt kuvat ovat yksityis-
kokoisia kuvia ja sivun kokoisia kuvia. Sijoitin kir-
kohtia, mitä kustakin paikasta myös löytyy.
jaan neliön mallisia kuvia sivusta toiseen. Erilainen
Kuten aikasemmin jo totesin, pidän itse siitä,
matkaopas näytti juuri niin perinteiseltä, kuin kirja
että oppaissa on kuvia, joista näkee maiseman
voi näyttää. Olin pettynyt itseeni. Teen opinnäy-
kokonaisuudessan tai ison osan tietystä paikasta.
tetyötä, enkä tämän parempaan pysty. Mielestäni
Mutten toki halunnut jättää pois hienoja yksityis-
valokuvien käyttö sivuilla ei ollut tarpeeksi omape-
kohtiakaan, joten niiden lisääminen tuntui tärkeäl-
räistä.
tä.
Tuijotin sivuja. Ne olivat liian tavallisen näköisiä,
Koska kuvat ovat pääosissa, halusin isoja kuvia
liian virallisia, ehkä jopa hieman vanhanaikaisia.
myös tekstisivujen kaveriksi. Aukeaman yli mene-
En pitänyt ajatuksesta, että sivunkokoisten kuvien
vät panoraamakuvat luovat vahvemman tunnel-
ympärille jäisi valkoiset kehykset. Tällöin oppaani
man kohteesta kuin pienemmät kuvat.
kuvien asettelu ei olisi poikennut aikaisemmista
Muutamia taittojani jouduin muokkaamaan
oppaista juuri lainkaan. Aikani pähkäiltyäni ko-
opettajien kommenttien jälkeen, koska he epäili-
keilin pyöristää kuvien kulmat. Se toi työhön ihan
vät, että painon jälkeen keskellä sivunvaihtoa ole-
uudenlaista pehmeää tunnelmaa. Mutta se ei ollut
vat pallot eivät enää näyttäisi palloilta. Näitä olivat
vielä sitä, mitä halusin.
esimerkiksi kuva 40, jossa pallokuviot olivat aivan
Elementtejä pyöritellessäni kokeilin kuvan is-
keskiaukeaman kohdalla. Uudessa taitossa palloja
tuttamista pallon sisälle. Kokeilin muutamalle au-
on yksi ja se on sijoitettu reunaan. Samoin seuraa-
keamalle ja pidin ideasta. Näin sain eloa kokosivun
valla aukeamalla olevat kuvat 42 ja 44.
Kuva 40: Kuva-aukeaman ensimmäinen ilme
kuviin ja pystyin nostamaan palloihin yksityiskohtia kohteesta. Kirjassa koko sivun kuvat tai aukeaman kuvat antavat siis laajemman yleiskuvan
Kuva 41: Kuva-aukeaman lopullinen ilme
46
47
Kuva 42: Blue Lagoonin ensimmäinen ilme
Kuva 43: Mývatn-aukeaman ensimmäinen ilme
Kuva 44: Námaskarð-aukeaman ensimmäinen ilme
48
Kuva 45: Blue Lagoonin lopullinen ilme
Kuva 46: Mývatn-aukeaman lopullinen ilme
Kuva 47: Námaskar ð-aukeaman lopullinen ilme
49
Kuva 50
Kuva 51
Kuva 54
Kuva 52
Kuva 55
Kuvat 50, 51 ja 52: Dyrhólaey-aukeamien ensimmäiset ilmeet
50
Kuva 53
Kuvat 53, 54 ja 55: Dyrhólaey-aukeamien lopulliset ilmeet
51
4.4 Kirjan kansi
Ensimmäisessä versiossani kirjan kannessa oli
Photoshopilla reilusti vaalennettu kuva geysiriltä,
kuvassa 48. Tämä kuva ei kuitenkaan kuvannut
tarpeeksi Islannin luontoa, eikä se ollut tarpeeksi
luonnollisen näköinen muutenkaan, joten pohdin
kansivalintaani uudestaan.
Kirjan kanteen halusin jonkin kuvan, missä olisi
Islannille tyypillistä luontoa. Kuvan piti olla myös
selkeä niin, että siihen olisi helppo lisätä tarvittavat tekstit. Valitsemani kuva on Dyrhólaeylta, mutta tätä kuvaa ei ole muualla kirjassa. Näin kansikuKuvat 48: Ensimmäinen kirjan kansi
vakin antaa jotain uutta tutkittavaa. Samaisesta
maisemasta kirjassa on kuva, mutta hieman eri
kuvakulmasta, joten tällöin ei myöskään käy niin,
että kannessa olisi jotain, mitä kirjan sisällä ei esitellä. Kirjan takakannessa on kaksi pientä nostokuvaa kirjan sisällöstä. Valitsin takakannen väriin
sopivat kuvat islanninhevosista, sekä Námaskarðin
mutakuopasta.
Kirjan nimeksi valitsin Ísland, islannin kielisen
nimen, joka tarkoittaa Islantia. Halusin, että oppaani erottuu myös nimeltään muista Islanti-nimisitä oppaista.
Kuvat 49: Lopullinen kirjan kansi
52
53
4.6 Painoon asti päätyminen
4.5 Teksti
Pohdimme Jani Svenskin kanssa yhdessä tekstin
helppo löytää. Itse inhoan matka kirjoja, kun ha-
Olin jo alkukeväästä kysynyt ensimmäisen tarjous-
kpl painatus olisi maksanut yli 1000 e, joten kus-
rakennetta. Tulimme yhdessä siihen tulokseen,
kee sisällysluettelosta jotain kohdetta ja sitten
pyynnön Kuopion Graafisilta palveluilta. Heiltä
tannus syistä suostuin pehmeäkantiseen ja liima-
että kirjan selkeyden vuoksi järjestämme tapahtu-
sitä esitellään kolmessa kohtaa kirjaa. Sellaisten
ilmoitettiin, että liimasidotussa kirjassa pitää olla
sidottuun. Tällöin hinnaksi tuli noin 26 e/kpl, mikä
mat alueittain Reykjavíkiin, pohjoiseen ja etelään.
kirjojen lukeminen on hankalaa ja epämukavaa ja
vähintään 50 sivua. Tuo sivumäärä kuulosti silloin
mielestäni on jo kohtuullinen hinta.
Matkakirjan pitää olla lukijalle selkeä. Todellisuu-
minä haluan tehdä kirjan, jota lukiessa voi nauttia
paljolta. Miten ihmeessä saisin kirjasta 50 sivua pit-
Harkitsin myös kirjan tilaamista internetin pal-
dessa matka eteni niin, että aina välillä palasimme
kuvista ja tekstistä ilman, että joutuu selaamaan ja
kän? Taittoa tehdessä huomasin melko pian, että
veluista, mutta niiden ongelmat olivat valmiit si-
”tukikohtaamme” Reykjavíkiin, joten esimerkiksi
pläräämään kirjaa edes takaisin.
tuo raja ylittyy melko nopeasti, joten minun ei tar-
vupohjakoot. Enkä halunnut muokata kirjaa kokonaan uuteen formaattiin.
Reykjavík aiheisten juttujen levittely ympäri kirjaa
Mietimme yhdessä myös kirjan nimeä, mutta
vinnut huolehtia, pystyisikö kirjan painattamaan
tekisi kokonaisuudesta rikkonaisen ja hajanaisen.
päädyimme siihen, että Ísland on hyvä nimi. Poh-
liimasidontamenetelmällä. Kun sivumäärä kasvoi,
Valitsin painopaikaksi Offset Tuovisen edullisen
Lukija voisi ajatella: ”Ai taas Reykjavík, miksei kaikki
dimme myös sitä, käytämmekö islannin kielen
alkoi huolenaiheenani olla kirjan aukeamien kes-
hinnan vuoksi. Paperina kirjassani oli G-Print 130
ole kerrottu samalla kertaa”. Näin minä itse ainakin
aakkosia. Kirjoitmme nimet islantilaisia aakkosia
kikohdat. Miten syvälle kirjan uumeniin kuvan
g/m2 ja kannessa InvercoteG 300g/m2. Sain näh-
ajattelisin ja ympäriinsä ripottelu saisi minut vain
käyttäen, koska myös erikoiskirjaimet luovat aitoa
reunaa tulisi häviämään? Kuinka paksua sivujen
dä kirjan koevedoksen ennen lopullista painatus-
ärtymään ja todennäköisesti kirjan kiinnostavuus
islantilaista tunnelmaa, sen sijaan, että nimet oli-
paperi voi olla, että näin ei käy? Minun täytyi pyy-
ta. Kirjan värisävyt olivat oletettua tummemmat,
laskisi.
sivat käännetty meidän aakkosillemme. Emmehän
tää myös tarjouspyyntö uudestaan. Näistä asioista
vaikka olin käyttänyt Offset Tuovisen omaa CMYK
mekään haluaisi, että suomenkielisistä paikanni-
oli neuvoteltava uudestaan painon kanssa.
- väriprofiilia kuvien käsittelyssä. Saimme vaalen-
Ei niin, että esimerkiksi Reykjavíkistä kertovia
kokonaisuuksia on monessa kohtaa kirjaa. Ne pitää olla yhdessä kohdassa peräkkäin, jotta ne ovat
mistä hävitettäisiin ä- ja ö-kirjaimet pois.
Syyskuussa soitin Offsett Tuoviselle. Koska si-
nettua Offset Tuovisella kokonaisuudessaan kirjan
vumäärä oli kasvanut jo 104 sivuun, kysyin lanka-
värisävyjä ja lopullisesta kirjasta tuli värisävyiltään
sidotun kirjan painamisesta. Koska painosmäärä
huomattavasti parempi. Ei kuitenkaan ihan niin
tulee olemaan pieni, minulle suositeltiin edelleen
vaalea, mitä olin toivunut.
liimasidottua. Lankasidottuna ja kovakantisena 10
54
55
5. POHDINTAA
TYÖN TULOKSISTA
Hain työlleni myös erilaista typografiaa, joka
englannin kielessä tarkoittaa saarta, joten tämäkin
edes hieman eroaisi aikaisemmista oppaista. Esit-
voi aiheuttaa sekaannusta, vaikka i-kirjaimen pääl-
Kuvat olivat pääosassa työssäni, ja mielestäni
telemissäni oppaissa typografia oli melko yksiselit-
lä on islannin kielessä käytettävä ´- merkki.
tämä näkyy siinä selvästi. Tekstiä ei kuviin verrat-
teistä. Itselläni käytössä on erilainen otsikkofontti,
Pääasiana oli siis saada aikaan visuaalisesti kau-
Halusin tuoda läheisemmän lähestymistavan
tuna ole yhtä paljon. Kuville on annettu tilaa ja ko-
joka edustaa Islannin tuulista luontoa. Olen erit-
nis ja erilainen matkaopas. Mielestäni yleistavoit-
matkaoppaisiin. Informaatiotulvan ja paikkojen
konaisia kuva-aukeamiakin on. Aukeaman kuvat,
täin tyytyväinen groteskileipätekstin valintaan,
teessani onnistuin hyvin. Kirja on erilainen verrat-
kuvailun sijaan tavoite kirjassa oli henkilökohtais-
eivät ole mitään lähikuvia linnuista, vaan oikeita
eikä otsikkofontistakaan ole mitään pahaa sanot-
tuna kuvailemiini kirjoihin. Se on pienimuotoinen
ten kokemusten ja valokuvien tuominen esiin.
maisemia, joita kirjan sivuilla voi ihailla.
tavaa. Otsikkofontin takia typografia näyttää ko-
tarina Islannissa seikkailusta ja mielestäni kuva-
Kirjanteon alussa listasin ominaisuuksia, joita ha-
erittäin hyvin oppaana, josta voi valita mielenkiin-
lusin matkaoppaaltani. Tärkeää minulle oli, että
toisia kohteita.
matkaoppaastani tulisi erilainen muihin lukemiini
matkaoppaisiin nähden.
56
Mielestäni tarina on hyvinkin henkilökohtainen
Halusin myös yksilöllisen taiton, joka ei olisi
risteellisemmalta ja sivut arvokkaammilta kuin jos
valinnat ovat onnistuneita todistaessaan Islannin
kuvaillessaan retkien vaiheita, mutta silti tarinas-
ahdas. Mielestäni taitosta tuli onnistunut ja per-
olisin taittanut otsikot samalla leipätekstifontilla,
kauneutta.
ta löytää upotettuna informaatiota kohteista. Jos
soonallinen. Jokainen aukeama on oma yksilölli-
mutta isommalla koolla. Nyt jokainen aihe on yhtä
jotain infoa lähtee hakemaan jälkikäteen, voi se
nen kokonaisuus vaikka taitto noudattaa tiettyjä
arvokas.
olla lukijan vaikea löytää, ellei tarkkaa kohtaa ole
tekstipalstojen ja kuvien asettelun linjoja. Hieman
Yksi tärkeimmistä tavoitteistani oli myös se,
toisin, sillä olen juuri saanut projektini valmiiksi,
pistänyt mieleen. Tosin kirjan tarkoitus ei ollut olla
jäi harmittamaan etten saanut mahdutettua typo-
että kirjaa olisi helppo seurata siitä, missä ollaan
ja mielessä pyörii vielä tekoprosessi, ei jälkipuinti.
informaatiotulvamatkaopas, joten henkilökohtai-
grafisia koristeita mukaan, koska ne olisivat olleet
menossa. Tähän osa-alueeseen olisin voinut pa-
Mutta seuraavaa taittotyötä tehdessäni mieleeni
suus, tarinamaisuus ja läheisyys toimivat kirjassani.
hienoja, mutta taas vieneet kuvilta pois huomio-
nostaa enemmän kuin mitä tein. Itse kartta on sel-
varmasti tulee asioita, mitä teen eri tavalla tai sa-
Kirjan tavoitteena oli olla kirja, joka auttaisi tu-
arvoa. Tyhjääkin tilaa tarvitaan. Toisilla aukeamil-
keä kohdesivuilla, mutta lukujen vaihto olisi voinut
malla tavalla kuin nyt.
levia matkaajia päättämään, missä kohteissa he
la tyhjän tilan käyttö on onnistunut paremmin,
tapahtua selkeämmin. Painotarjouksen olin tehnyt
haluavat vierailla sekä esitellä Islannin nähtävyyk-
mutta esimerkiksi otsikkoaukeamilla, joissa kart-
104 sivusta, eikä sivujen loputon lisääminenkään
siä. Olisi ollut hienoa, jos olisin käynyt joka puolella
ta on mukana, oli taittaminen haastavaa ja sivut
tuntunut hyvältä ratkaisulta. Minun olisi pitänyt
Islantia, että kohteita olisi ollut enemmän. Muuta-
näyttävät ahtaammilta. Näitä sivuja olen mahdol-
suunnitella lukujen vaihtosivut jo heti ensimmäi-
mia tärkeitä alueita jäi kokonaan pois, muun mu-
lisuuksien mukaan keventänyt lyhyemmällä teks-
seksi taittoon, jotta tältä ongelmalta olisi vältytty.
assa Westfjordsit ja Vatnajökull jäätikkö, koska yk-
tikappaleella. Taitto on loppujen lopuksi monilta
Nyt luvut vaihtuvat kuvien kanssa, mutta sivut oli-
sinkertaisesti aika ei riittänyt niissä vierailemaan.
sivuilta melko yksinkertainen, kun taas osa sivuista
sivat voineet olla kuvattomiakin, jotta lukujen ero
Mutta näistä kohteista mitä olen esitellyt, olisi mi-
on räväkämpiä ”pallosivuja”. Nämä kaksi erilaista
olisi ollut selkeämpi.
nun itseni helppo katsoa kohteita, joissa Islannissa
taittotapaa tasapainottavat teosta. Ilman palloja
Pidän siitä, että valitsin nimeksi ìslandin. Olisin
haluaisin vierailla. Esimerkiksi Mývatnin alueelle
kirja olisi tasaisempi, ehkä hieman tylsä. Pelkillä
kuitenkin voinut listätä ìsland nimen perään jon-
lähtisin oman esittelyn jälkeen paljon mieluum-
pallotaittoaukeamilla kirja taas olisi ollut liian le-
kin kuvaavan lisänimen, esimerkiksi ”matkaopas
min kuin mitä siitä tiesin ennen kuin itse olin käy-
voton. Joten sopivassa suhteessa molempia tekee
Islantiin”, jotta lukijat ymmärtäisivät heti, että ky-
nyt siellä. Mielestäni kirja toimii kuvien puolesta
kirjasta mielestäni mielenkiintoisen.
seessä on suomenkielinen teos Islannista. Island
Kaikenkaikkiaan kokonaisuus on mielestäni onnistunut. Vielä on vaikea sanoa, mitä olisin tehnyt
57
6. PÄÄTÄNTÄ
Aloitin opinnäytetyöni ideoimisen syksyllä 2009.
stressannut jo sen verran kauan, että en halunnut
Koska opinnäytetyön tekeminen on ollut pitkä
Tarkoituksenani oli työstää opinnäytetyötä täysi-
antaa enää periksi. Sen oli valmistuttava. Loppu-
prosessi, on vielä vaikea arvioida sen vaikutuksia
päiväisesti ensimmäisessä jaksossa keväällä 2010.
vaiheesta aloin olla myös jo lopen kyllästynyt ai-
ammatilliselta kannalta. Tällä hetkellä tuntuu vielä
Sain kuitenkin harjoittelupaikan, jossa aloitin hel-
naiseen stressitilaan. Tärkein tavoitteeni oli päästä
siltä, että työharjoittelu oli se, missä todella opin
mikuun alusta, joten aloittamani opinnäytetyö
työstä eroon keinolla millä hyvänsä. Ja se ainoa
tekemään asioita, mikä auttoi minua myös opin-
siirtyi hieman taka-alalle. Työstin työtä harjoitte-
keino oli istua tietokoneen ääreen, pohtia asioita
näytetyön teossa. Minulle tyypillistä on nähdä
lun ohella satunnaisesti iltaisin ja viikonloppuisin.
ja kirjoittaa. Sellainen asia, mitä en meinannut pys-
isompien asioiden vaikutukset vasta jonkin ajan
Kirjan taitto edistyi mukavasti. Raportille oli alusta
tyä tekemään. Pystyin olemaan kriittinen kirjan tai-
päästä jälkikäteen. Jos kuitenkin joitain asioita ra-
asti vaikea löytää rakennetta. Itse kirjoja voisin tait-
tosta, sen piti miellyttää minua sataprosenttisesti,
portin kannalta on mainittava, niin olen kehittynyt
taa ja tehdä vaikka kolme, jos tekemisestä ei tarvit-
eikä yksikään kuva saanut olla väärä. Sen sijaan
luovana taittajana, sain lisää varmuutta ja rohkeut-
sisi raportoida. Kirjoitin raporttia samanaikaisesti
raportin kanssa minulla ei ollut tällaista tunnetta.
ta käyttää InDesignia sekä pystyin hyödyntämään
työn kanssa, mutta silti minusta oli vaikea kuvailla
Itse kirjan taittamisesta nautin. Pidän ongel-
ja pohtia tekemisiäni. Perusteluiden löytäminen
manratkaisutehtävistä, ja kirjantaittaminen on
ratkaisulleni oli hankalaa. Se, että aikaa oli paljon,
osaltaan sellainen. Täytyy sovittaa kuvat ja tekstit
ei mielestäni helpottanut työn etenemistä.
yhteen. Minusta oli erittäin mielenkiintoista rat-
Opinnäytetyö oli vuoden mittainen stressi-
kaista kuvien sijoittamisongelmia ja tekstin sijoit-
möykky, joka unohtui hetkeksi, mutta palasi aina
tamista sivuille. Tein taittotöitä myös työharjoit-
kummittelemaan. Hyvin helposti se jäi lojumaan
telussa, mutta tämä oma työ myös vahvisti sitä,
viikoiksi ilman, että vilkaisinkaan koko työtä. Lop-
että voisin nähdä itseni tulevaisuudessa lehden tai
pua kohti, kun aika rupesi loppumaan, alkoi tuntu-
kirjojen taittajana. Olisi myös hienoa päästä taitta-
maan jo pientä paniikkia siitä, etten saisi sitä val-
maan kirjaa asiakastyönä, jossa minulle asetettai-
miiksi ja palautettua. Opinnäytetyö oli kuitenkin
siin enemmän rajoja, siitä miten kirja pitää taittaa
muun muassa työharjoittelussa oppimiani asioita
kirjan taitossa.
ja aikataulu olisi tiukempi.
58
59
Lähteet:
Edwards, N. 2009. City Spots Biarritz. Spain. Thomas Coop Publishing.
Erävaara, T. & Tanskanen, I. 2009. Välissä - valokuvat ymärtämisen välineinä.
Saarijärvi.
Fellows, A. 2004. Berlitz Dublin. Värnamo. Fälth & Hässler.
Hannigan, D. 2007 . The AA Map & Guide to Corfu, Top 25 Sights. AA Publishing.
Parnell, F. & O’Connel, E. 2007. Lonely Planet: Iceland. 6th Edition
Perry, T. 2006. Eyewitness Travel Guides: Dublin. Dorling Kindersley Limited, London, A penguin Company.
Persson, M. & Helin, A. 2010. Mondo Matkaopas Thaimaa. Keuruu. Otavan Kirjapaino Oy.
Saraste, L. 1996. Valokuva tradition ja toden välissä. Helsinki. Musta Taide.
Stidom, W. 1999 Matkaopas Mallorca ja Menorca. Hong Kong. New Holland Publishers (UK).
Vanhanen, H. 2002. Kuvareportaasin (r)evoluutio.pdf. Tampereen yliopisto,
tiedotusopin laitos.
Wöbcke, M. 2008. Dubai : United Arab Emirates. Ostfildern, Karl Baedger.
60
Kuva 1: Lonely Planet Iceland -opas Parnell, F. & O’Connel, E. 2007, 114-115
Kuva 2: Mondo Thaimaa -opas Persson, M. & Helin, A. 2010, 162-163
Kuva 3: Eye witness Dublin -opas Perry, T. 2006, 66-67
Kuva 4: Berlitz Dublin -opas Fellows, A. 2004, 28-29
Kuva 5: City Spots Biarritz -opas Edwards, N. 2009, 40-41
Kuva 6: AA Twin Guide Corfu -opas Hannigan, D. 2007, 24-25
Kuva 7: Dubai -opas Wöbcke, M. 2008, 74-75
Kuva 8: Mallorca & Menorca -opas Stidom, W. 1999, 62-63
Kuva 9: Reykjavík - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 10: Ruoka Islannissa - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 11: Islannin hevoset - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 12: Hhraoundfossar - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 13: Esjan - Kuvaus Jani Svensk
Kuva 14: Hofsos - Kuvaus Jani Svensk
Kuva 15: Jumissa - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 16: Godafossin vesiputous - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 17: Näkymä Akureyrin vasta rannalta - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva18: Kraateri Mývatanin alueella - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 19: Namaskard - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 20: Geysir - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 21: Gullfoss - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 22: Pingvellir - Kuvaus Jani Svensk
Kuva 23: Hvergerd - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 24: Seljalandsfoss - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 25: Skógafoss - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 26: Yksityiskohta Dyrhlaeyn rannalta - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 27: Laavakenttää Reykjanesissa - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 28: maisema Keiliriltä - Kuvaus Jani Svensk
Kuva 29: Blue Lagoon - Kuvaus Riikka Siippainen
Kuva 30: Taittopohja - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 31: Alkuperäinen kokeilu kirjan aukeaman ulkoasuksi - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 32: Lopullinen ulkoasu - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 33: Keskemmällä oleva palsta, viereinen kuva tulee vähemmän tekstisivulle. - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 34: Reunemmalla oleva palsta, viereinen kuva tulee enemmän tekstisivulle. - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 35: Otsikko Zapfino, leipäteksti Century Gothic - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 36: Baker Script
Kuva 37: Otsikko Mistral, leipäteksti Cambria - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 38: Lopullinen typografia, otsikko Voluta Script ja leipäteksti Myriad Pro - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 39: Skógafoss aukeaman ensimmäinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 40: Skógafoss aukeaman lopullinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 41: Kuva-aukeaman ensimmäinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 42: Kuva-aukeaman lopullinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 43: Blue Lagoonin ensimmäinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 44: Myvatn aukeaman ensimmäinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 45: Namaskard aukeaman ensimmäinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 46: Blue Lagoonin lopullinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 47: Myvatn aukeaman lopullinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 48: Namaskard aukeaman lopullinen ilme - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 49: Ensimmäinen kirjan kansi - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 50: Lopullinen kirjan kansi - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 51: Dyrhólaey aukeamien ensimmäiset ilmeet 1 - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 52: Dyrhólaey aukeamien ensimmäiset ilmeet 2 - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 53: Dyrhólaey aukeamien ensimmäiset ilmeet 3 - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 54: Dyrhólaey aukeamien lopulliset ilmeet 1 - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 55: Dyrhólaey aukeamien lopulliset ilmeet 2 - Taitto Riikka Siippainen
Kuva 56: Dyrhólaey aukeamien lopulliset ilmeet 3 - Taitto Riikka Siippainen
61
Fly UP