...

TYÖTURVALLISUUSJOHTAMINEN RAKENNUSTYÖMAALLA - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

by user

on
Category: Documents
2

views

Report

Comments

Transcript

TYÖTURVALLISUUSJOHTAMINEN RAKENNUSTYÖMAALLA - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO
TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA
TYÖTURVALLISUUSJOHTAMINEN
RAKENNUSTYÖMAALLA
TEKIJÄ:
Tomi Hakkola
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala
Tekniikan ja liikenteen ala
Koulutusohjelma
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Työn tekijä(t)
Tomi Hakkola
Työn nimi
Työturvallisuusjohtaminen rakennustyömaalla
Päiväys
15.3.2016
Sivumäärä/Liitteet
50/5
Ohjaaja(t)
pt. tuntiopettaja Hannu Haaranen, pt. tuntiopettaja Matti Ylikärppä
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
NCC Rakennus Oy
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli selvittää, miten NCC Rakennus Oy:n työntekijät ymmärtävät työturvallisuuden tärkeyden
yleisesti ja työmaalla. Lisäksi työhön koostettiin tiivistetty versio Suomen työturvallisuuslaista ja -säädöksistä.
Työn tilaajana toimi NCC Rakennus Oy, jonka yhteyshenkilönä oli Tuukka Kuukkanen. Työturvallisuus on tärkeä
osa päivittäistä toimintaa ja se tulisi ottaa huomioon kaikessa toiminnassa työpaikoilla.
Opinnäyteytyössä tehtiin työharjoittelun aikana työmaalla lomakekysely työturvallisuudesta, johon 38 hengen
työporukasta noin 95 % työntekijöistä vastasi. Siitä ei tule julkinen, koska se sisältää konsernin omaan
turvallisuuteen liittyvää tietoa. Sen lisäksi selvitettiin työnjohtajien mielipiteet ja ajatukset keskustellen. Päätyönä
kirjoitettiin Suomen työturvallisuuslaista ja valtioneuvoston asetuksista sekä työturvallisuutta koskevista
määräyksistä helppolukuinen kooste.
Yrityksen työturvallisuuspäällikkö sai työn pohjalta hyviä kehitysvinkkejä, miten työturvallisuutta voisi kehittää
yrityksessä. Lisäksi kyselyn pohjalta tehtiin päätelmiä, joiden perusteella työmaiden toimintaa voidaan kehittää.
Avainsanat
työturvallisuus, työturvalaki, vna 205/09, työmaa
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
Field of Study
Technology, Communication and Transport
Degree Programme
Degree Programme In Construction Engineering
Author(s)
Tomi Hakkola
Title of Thesis
Work safety Management of construction site
Date
15 March 2016
Pages/Appendices
50/5
Supervisor(s)
Mr. Hannu Haaranen, Lecturer, Mr. Matti Ylikärppä, Lecturer
Client Organisation /Partners
Nordic Construction Company Ltd.
Abstract
The purpose of this thesis was to find out how the employees understand the meaning of work safety at building
sites. One aim of this thesis was to create a summary about the legislation regarding the Finnish work safety.
The client was Nordic Construction Company Ltd. and the contact person in the company was Tuukka
Kuukkanen. Work safety is important part of daily activities and it should be taken into account in all activities the
workplaces.
As a part of this thesis a guestionnaire on work safety was given for the employees. About 95 % of 38 employees
answered the guestions. The results of this survey were kept confidential, because of the information related to
the companys own safety. The employers were asked to give their opinions and views on safety issues. Based on
those discussions a summary was made. One of the aims of the thesis was to create a small summary about the
legislation regarding the Finnish work safety.
This thesis gave results for NCC about how both the employees and the management level understand the
importance of work safety at building sites. Some suggestions on how the employer could develop work safety in
the company were provided.
Keywords
work safety, work safety law, vna 205/09, constuction site
ESIPUHE
Opinnäytetyöstäni haluan kiittää tilaajana toiminutta yritystä eli NCC Rakennus Oy:ta, jossa yhteyshenkilönä ollut
Tuukka Kuukkanen opasti ja antoi hyviä vinkkejä opinnäytetyöhöni. Lisäksi kesällä työmaalla ollutta vastaavaa mestaria Kimmo Kurosta, sekä Sanna-Maria Holopaista haluan kiittää suuresti kaikesta tiedosta ja informaatiota mitä
heiltä sain. Ohjaava opettaja Hannu Haaranen antoi hyvää ja asiantuntevaa ohjausta työturvallisuuteen liittyen,
tästä oli suuri apu työssäni.
Kuopiossa 15.3.2016
Tomi Hakkola
5 (55)
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO ....................................................................................................................... 7
1.1
Työn tavoitteet ja taustat .......................................................................................................... 7
1.2
NCC Rakennus Oy ..................................................................................................................... 7
1.3
Kuopion Elias Lönnrotinkatu 27, Männistö ................................................................................... 8
2 RAKENNUSALAN SANASTOA ............................................................................................... 9
3 TYÖTURVALLISUUSLAIT JA ASETUKSET ............................................................................ 11
3.1
3.2
3.3
Työturvallisuuslaki 738/2002 ................................................................................................... 11
3.1.1
Työturvallisuuslain soveltaminen .................................................................................. 11
3.1.2
Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ....................................................................... 11
3.1.3
Työnantajan ja työntekijän kommunikaatio ................................................................... 12
3.1.4
Työntekijän velvollisuudet ............................................................................................ 12
Valtioneuvoston asetus 205/2009 ............................................................................................ 12
3.2.1
Lain soveltaminen ....................................................................................................... 12
3.2.2
Pääurakoitsijan velvollisuudet ...................................................................................... 12
3.2.3
Rakennuttajan turvallisuustehtävät ............................................................................... 13
3.2.4
Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu ........................................................................ 13
Rakennustöiden turvallisuusohjeet 2 ........................................................................................ 13
4 JOHTAMINEN JA TYÖTURVALLISUUS ................................................................................ 15
4.1
Hyvän johtamisen kulmakivet .................................................................................................. 15
4.2
Johtamisjärjestelmät ............................................................................................................... 16
4.3
Johtamistavat ......................................................................................................................... 17
4.4
Työturvallisuusjohtaminen ....................................................................................................... 17
4.5
4.4.1
Työnjohdon sitoutuminen työturvallisuuteen ................................................................. 20
4.4.2
Keskeiset elementit ..................................................................................................... 21
4.4.3
Turvallisuuden parantaminen ....................................................................................... 22
Työturvallisuuden seuranta ...................................................................................................... 23
4.5.1
Yleinen seuranta ......................................................................................................... 23
4.5.2
Tr-mittauksen käyttö työmaalla .................................................................................... 24
4.5.3
Tr-mittauksen toteutus ................................................................................................ 25
4.5.4
Tr-mittaustuloksien vaikutukset .................................................................................... 26
5 TURVALLISUUSTEHTÄVÄT JA VASTUUNJAKO .................................................................... 27
6 (55)
5.1
Rakennuttajan vastuut ............................................................................................................ 27
5.2
Työmaan vastuut .................................................................................................................... 27
5.3
Rakennusyrityksen vastuut ...................................................................................................... 27
5.4
Perehdyttäminen..................................................................................................................... 29
5.4.1
Työntekijän perehdyttäminen....................................................................................... 29
5.4.2
Urakoitsijan perehdyttäminen ...................................................................................... 29
6 KYSELYTUTKIMUS TYÖTURVALLISUUDESTA ..................................................................... 30
6.1
Kyselytutkimuksen taustatietoja ............................................................................................... 30
6.2
Kysymysten laatiminen ............................................................................................................ 30
6.3
Kysymystyypit ......................................................................................................................... 31
6.4
Kyselyn tulokset ...................................................................................................................... 32
6.5
Kyselytutkimuksen vastauksien analysointi ja toiminnan kehittäminen ........................................ 41
6.6
Kyselytutkimuksen yhteenveto ................................................................................................. 43
7 TYÖTURVALLISUUSKUSTANNUKSET ................................................................................. 44
7.1
Turvallisuusjohtamisen tuottavuus ........................................................................................... 44
7.2
Tapaturman laskenta .............................................................................................................. 44
7.3
Työturvallisuuden kustannuslaskenta ....................................................................................... 45
8 YHTEENVETO JA POHDINTA ............................................................................................ 46
LÄHTEET ............................................................................................................................. 49
LIITE 1: NCC:N TR-MITTAUSPOHJA ....................................................................................... 51
LIITE 2: KYSELYLOMAKE ....................................................................................................... 53
7 (55)
1
JOHDANTO
1.1
Työn tavoitteet ja taustat
Tämä opinnäytetyöni käsittelee rakennustyömaan työturvallisuusjohtamista. Tässä työssä tarkastellaan lähinnä uudisrakentamista, mutta samat asiat pätevät myös osittain korjausrakennuskohteissa.
Lisäksi niihin sovelletaan korjausrakentamisen erityispiirteitä ja ohjeita. Työssäni on tarkoitus perehtyä ja selvittää tutkimusten ja kysymysten avulla NCC Rakennus Oy:n työturvallisuustasoon, miten
työmaalla suhtaudutaan ja omaksutaan työturvallisuusvelvoitteet. Työturvallisuus on tärkeä osa rakentamista ja sen arvostus ja tärkeys on noussut kovalla vauhdilla viime vuosien aikana. Työturvallisuus on myös keskeinen asia, kun pohditaan työntekijöiden viihtyvyyttä työssä ja työergonomiaa.
Työni perustuu osin lakeihin, määräyksiin ja omaan työkokemukseen. Työssäni perehdyn työmaalla
oleviin turvallisuuskansioihin ja pyrin saamaan keskustelemalla, sekä kertyneen kokemuksen avulla
työturvallisuuteen liittyvistä ja vaikuttavista asioista. Tästä opinnäytetyöstä tulee itselleni pieni käsikirja työturvallisuusvelvoitteista ja työturvalaista, jota voin tulevaisuudessa hyödyntää työelämässäni
ja jakaa sen avulla tietoa eteenpäin. Työssäni käytän kyselylomaketta, jonka avulla selvitän ymmärrystä työturvallisuudesta, sekä parannusideoita yleisesti turvallisuuteen työmaan työntekijöiltä. Kyselylomake on lomakemuotoinen ja se kysytään noin 40 työntekijältä.
1.2
NCC Rakennus Oy
NCC on lyhenne englanninkielisistä sanoista, Nordic Construction Company. Se on pohjoismainen
rakennusalan yritys, jonka perusti Peter Wågström vuonna 1988 vuonna. Suomessa NCC on yksi
johtavista ja menestyksekkäimmistä rakennusalan yrityksistä. Yritys toimii laajasti seuraavissa
maissa:

Saksa, Venäjä, Viro, Latvia, Suomi, Ruotsi, Tanska ja Norja.
NCC tarjoaa monipuolisia rakennuspalveluita, joita ovat:

asunto-, liike- ja teollisuusrakennuksia,

maanteitä sekä

maa- ja vesihuoltorakenteita.
NCC työllistää Pohjoismaissa yhteensä 18 500 ihmistä ja Suomessa vähän yli 2 000 ihmistä, joka
kertoo paljon yrityksen koosta ja organisaatiosta. Yrityksen liikevaihto on pohjoismaissa yhteensä
6,7 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 1 059 miljoonaa euroa. (ncc.fi 2016)
8 (55)
1.3
Kuopion Elias Lönnrotinkatu 27, Männistö
Tässä työssä kerron omista havainnoista ja kertyneistä kokemuksista, joita tein työturvallisuuteen
liittyen kesän työmaasta. Kesän 2015 olin työmaalla suorittamassa työnjohtoharjoittelua, jossa samalla keräsin tietoja opinnäytetyötäni varten. Työmaa oli uudisrakentamiskohde Männistössä ja työn
pääurakoitsijana oli NCC. Työkohteen tilaajana toimi myös NCC, eli perustajaurakoitsija on rakennusalan toimija, joka perustaa asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöosakeyhtiön ja rakentaa tai rakennuttavat kyseisen yhtiön rakennukset. Usein grynderi sanaa käytetään synonyyminä rakennusliikkeelle.
Pääurakoitsijana kohteessa toimii NCC Rakennus Oy, aliurakoitsijoita kohteessa ei ollut kesän aikana
paljoa. Putki-, IV- ja sähkötyöt oli tehty aliurakkana jo niin pitkälle, että niitä ei kesän aikana
tarvittu, kun muutamia kertoja. Aliurakoitsijoina kesällä toimi laminaatti-asentaja, maalausyritys ja
kalusteasentajaporukka.
Kerrostalossa oli viisi asuinkerrosta ja lisäksi yksi kellarikerros. (kuva 1) Asuntoja oli yhteensä 31,
joiden koot vaihtelivat 28 m2 yksiön ja 71m2 kolmion välillä. Ensimmäinen kerros oli pohjaratkaisultaan erilainen ja loput neljä kerrosta oli samanlaisia pohjaratkaisultaan. Ensimmäisessä kerroksessa
oli kuusi asuntoa ja lopuissa kerroksissa oli viisi asuntoa. Kellarissa sijaitsi väestönsuoja, varastotilat,
kuivaushuone, ulkovälinevarasto ja yritystila, joka tehtiin R-kioskille. Kellarikerroksesta oli suoraan
pääsy autokatokseen, joka oli tehty YIT toimesta aiemmin, sekä ensimmäisestä kerroksesta pääsi
upeasti varustellulle sisäpihalle.
Kohteen perustukset, väestönsuoja ja ensimmäisen kerroksen ulko- ja väliseinät on tehty paikallavaluna. Loput kerroksen ulkoseinät on tehty elementeistä. Kerroksissa väliseinät on tehty muutamilla
erilaisilla ratkaisuilla, joita ovat: kalkkihiekka tiilit, paikallavaletut seinät ja peltirankaiset kipsilevyseinät. Välipohjat tehtiin massiivibetoni valuilla. Vesikatto ratkaisuna kohteessa oli sisäänpäin viettäväksi tehty bitumikatto. Kattoalue oli jaettuna kolmeen osaan, joissa jokaisella oli oma kattokaivo,
jonka kautta vedet saadaan pois katolta. Parvekeratkaisuna käytettiin rungosta kannatetut ja upotetut parveke-elementit, joihin tehtiin lasitukset. Julkisivu pintamateriaalina toimii rappaus.
KUVA 1. Kuopion Elias Lönnrotinkatu 27 (ncc.fi 2015)
9 (55)
2
RAKENNUSALAN SANASTOA
(Valtioneuvoston asetus 2015 2 §), Theseuksessa julkaistussa opinnäytetyössä (Salonen 2012)
Rakennustyömaa
työpaikka, jolla tehdään valtioneuvoston asetuksen 1
§:ssä määritettyä työtä. Jossa samanaikaisesti toimii
useampi kuin yksi työnantaja tai korvausta vastaan
työskentelevä itsenäisen työnsuorittaja.
Rakennuttaja
henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen ja jonka tehtävänä on ohjata ja valvoa rakennushanketta.
Turvallisuuskoordinaattori
rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistä vastaava edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle
säädetyistä velvoitteista. Lisäksi hän antaa ohjeita ja
opastusta työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.
Valvoja
rakennuttajan edustaja, joka valvoo ajallisten ja teknisten asioiden toteutumista. Lisäksi hän on tässä kohteessa as Oy:n edustaja, joka valvoo töiden toteutusta
asuntokauppalain ja KVR-urakkasopimuksen mukaisesti.
Pääurakoitsija
rakennuttajan nimeämä päätoteuttaja tai muuten pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja.
Urakoitsija
sitoutuu urakkahintaa vastaan rakentamaan rakennuksen tai rakennelman toiselle osapuolelle.
Työntekijä
henkilö, joka on sitoutunut tekemään korvausta vastaan
sopimuksen mukaista työtä työnantajalle.
Suunnittelija
huolehtii, että rakennussuunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi varmistaa, että sille asetetut laatu- ja turvallisuusvaatimukset täyttyvät.
Elementtirakentaminen
tarkoitetaan rakentamista, jossa rakennus tai muu rakennelma tehdään osittain tai kokonaan esivalmistetuista tila- tai rakennusosista. Elementti voi olla esimerkiksi betonia, terästä, metallia, puuta, lasia tai muuta
käyttöön soveltuvaa materiaalia.
10 (55)
Itsenäisen työn suorittaja
tarkoitetaan aliurakkaa, hankintaa tai muuta työsuoritusta tarkoittavan muun sopimuksen, kuin työsopimuksen perusteella tehtävää työtä rakennustyömaalla.
Turvallisuuden hallinta
on suunnitelmallista ja kokonaisvaltaista toimintaa turvallisuuden edistämiseksi työmaalla. Se pitää sisällään
ne menettelytavat, joilla hyvään turvallisuuteen päästään. Tälläinen toiminta perustuu yhteistyöhön koko
työmaahenkilöstön kanssa.
Riskien arviointi
on laaja-alaista ja järjestelmällistä vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamista. Riskien arvioinnin tavoitteena
on työturvallisuuden parantaminen työmaalla.
Riskienhallinta
on tärkeä osa turvallisuusjohtamista. Se on täsmällistä
työtä toiminnan jatkuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. Riskienhallinta tarkoittaa yrityksessä ja työmaalla tehtävää toimintaa riskien pienentämiseksi tai
poistamiseksi. Työelämässä riskienhallinta on yksi turvallisuusjohtamisen tärkeimpiä työvälineitä.
11 (55)
3
TYÖTURVALLISUUSLAIT JA ASETUKSET
3.1
Työturvallisuuslaki 738/2002
Tätä lakia sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen
verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa suoritettavaan työsuoritukseen. Tällä lailla pyritään parantamaan työntekijöiden työolosuhteita kokonaisvaltaisesti parempaan suuntaan. Tätä lakia
tukee myös rakentamista erikseen sovellettava asetus, joka on Valtioneuvoston asetus 205/2009.
(Työturvallisuuslaki 738/2002 1-2 §.)
3.1.1 Työturvallisuuslain soveltaminen
Rakennustyömaalla työturvallisuus perustuu kokonaisuudessaan työturvallisuuslakiin (738/2002).
Tämän lain päätarkoituksena on parantaa työntekijöiden työympäristöä ja työolosuhteita työkyvyn
turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi, sekä ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja
muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Tällä
lailla sovelletaan työsopimuksen perusteella tehtäviä töitä sekä virkasuhteessa tai palvelusuhteessa
tehtäviä töitä. Tämän lain lisäksi on myös noudatettava eri työvaiheisiin säädettyjä työturvallisuushuomioita. (Työturvallisuuslaki 738/2002 1-2 §.)
3.1.2 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite
Työnantaja on velvollinen huolehtimaan tarpeellisilla toimenpiteillä työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Huolehtimisvelvoitteen laajuutta rajaavana tekijöinä otetaan huomioon epätavalliset ja arvaamattomat olosuhteet, joihin työnantaja ei olisi voinut vaikuttaa. Lisäksi poikkeukselliset tapahtumat, joiden seurauksia ei olisi voinut välttää varotoimista huolimatta. Työnantajan on
suunniteltava, valittava, mitoitettava ja muuten toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi kaikki
mahdolliset toimenpiteet. (Työturvallisuuslaki 738/2002 8 §.)
Työnantajan on annettava työtä tekevälle riittävät tiedot työpaikalla olevista haitta- ja vaaratekijöistä, sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen kokemus on työhön varmasti riittävä.
(Työturvallisuuslaki 738/2002 14 §.) Lisäksi työnantaja on velvollinen hankkimaan ja antamaan työntekijälle vaatimukset täyttävät ja tarkoituksen mukaiset henkilösuojaimet, jotta sairastuminen tai
työtapaturmat voidaan välttää ajoissa. Lisäksi työntekijöillä on oikeus saada työnantajalta työskentelyyn tarvittavat apuvälineet tai muut varusteet, jotta tapaturmat vältettäisiin. (Työturvallisuuslaki
738/2002 15 §.)
12 (55)
3.1.3 Työnantajan ja työntekijän kommunikaatio
Yhteistoiminnalla on ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työnantajan pitää
antaa työntekijälle tarpeeksi ajoissa riittävästi tietoa työpaikan turvallisuuteen, terveellisyyteen vaikuttavista asioista. Työntekijän on toimittava yhteistyössä työnantajan kanssa, jotta tämän lain tavoitteet saavutetaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus tehdä työnantajalle ehdotuksia ja saada niistä
palaute. (Työturvallisuuslaki 738/2002 17 §.)
3.1.4 Työntekijän velvollisuudet
Työntekijän on noudatettava työnantajan vallan mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää teveellisyyden ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä. Työntekijän on myös työnantajalta saamansa opetuksen, oman kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti työssään huolehdittava käytettävissä olevin keinoin omasta
ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. (Työturvallisuuslaki 738/2002 18 §.)
Työntekijän on viipymättä ilmoitettava työsuojeluvaltuutetulle ja työnantajalle työolosuhteissa tai
työmenetelmissä tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle. Työntekijän on työnantajalta saamansa ohjauksen, oman kokemuksensa, sekä oman ammattitaitonsa mukaisesti ja mahdollisuuksiensa mukaan poistettava havaitsemansa vaaraa aiheuttavat viat ja puutteellisuudet. Työntekijän
on tehtävä siitä ilmoitus työnjohdolle myös siinä tapauksessa, että hän on korjannut tai poistanut
kyseisen vian tai puutteellisuuden. (Työturvallisuuslaki 738/2002 19 §.)
3.2
Valtioneuvoston asetus 205/2009
3.2.1 Lain soveltaminen
Valtioneuvoston asetusta on voimassa maan päällä ja alla, sekä vedessä tapahtuvaan rakennuksen
ja muun rakennelman uudis- ja korjausrakentamiseen ja sen kunnossapitoon sekä näihin liittyvään
asennustyöhön, purkamiseen, vesi- ja maarakentamiseen. Lisäksi tätä asetusta sovelletaan näitä
työsuorituksia koskevan rakennushankkeiden suunnitteluun ja valmisteluun. (Valtioneuvoston asetus
205/2009 1 §.)
3.2.2 Pääurakoitsijan velvollisuudet
Pääurakoitsijan on hoidettava opastamalla ja perehdyttämällä siitä, että kaikilla rakennustyömaan
työtä tekevillä työntekijöillä on riittävät tiedot turvallisesta työskentelystä ja että he tuntevat rakennustyömaan mahdolliset haitta- ja vaaratekijät, sekä niiden poistamiseen tarvittavat toimenpiteet.
(Valtioneuvoston asetus 205/2009 4 §.)
13 (55)
3.2.3 Rakennuttajan turvallisuustehtävät
Rakennuttaja nimeää jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaavan ja pätevän
turvallisuuskoordinaattorin. Rakennuttajan on huolehdittava, että rakennustyötä suunniteltaessa ja
rakennusteknisessä ja teknisten järjestelmien suunnittelussa, sekä rakennushankkeen toteuttamisen
liittyvässä suunnittelussa otetaan huomioon rakennustyön toteuttaminen niin, että työ voidaan tehdä
aiheuttamatta haittaa työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Rakennuttajan on laadittava rakentamisen suunnittelua ja valmistelua varten turvallisuusasiakirja. (Valtioneuvoston asetus
205/2009 5-9 §.)
3.2.4 Rakennustöiden turvallisuussuunnittelu
Päätoteuttajan on suoritettava ennen rakennusurakan aloittamista kirjallisesti työturvallisuutta koskevat erilaiset suunnitelmat, joiden mukaan työt järjestetään mahdollisimman turvallisiksi ja ettei
niistä aiheudu minkäänlaista vaaraa rakennustyömaalla työskenteleville henkilöille. Tällöin päätoteuttajan on pystyttävä tunnistettava ja selvitettävä työmaan yleisistä työolosuhteista, työtehtävistä ja
työympäristöstä aiheutuvat vaaratekijät. Työn vaaratekijät on poistettava asiaan kuuluvalla tavalla,
sekä milloin niitä ei voida poistaa, on tällöin arvioitava niiden merkitys työmaalla työskentelevien terveydelle ja turvallisuudelle. (Valtioneuvoston asetus 205/2009 10 §.)
3.3
Rakennustöiden turvallisuusohjeet 2
Raturva 2 on rakentamisen työlajikekohtainen turvallisuusohjeistus työsuorituksen toteuttamiseen.
(Kuva 2) Raturva 2 sisältää työnjohdolle ja työntekijöille suunnattua tärkeää turvallisuusaineistoa.
Keskeistä turvallisuuteen vaikuttavaa tietoa löytyy esimerkiksi perehdyttämisestä, aliurakoitsijoiden
turvallisuussuunnittelusta, läheltä piti -tilanteiden ilmoittamisesta, henkilönsuojaimista, sekä työnjohdon ja työntekijöiden erilaisista velvollisuuksista. Tähän Raturva 2 -julkaisun painokseen on tehty
rakennustyön rakennustyömaan turvallisuusmääräysten uusimisesta (vna 205/2009) johtuvat tarvittavat muutokset. Sisällössä on otettu huomioon myös muissa työturvallisuusmääräyksissä tapahtuneita muutoksia, uudistuksia ja energiansäästötavoitteista johtuvat muutokset. (Rakennustieto
2015.)
14 (55)
KUVA 2. Rakennustöiden turvallisuusohjeet, Raturva 2 (Rakennustieto 2015)
Rakennustöiden turvallisuusohje-kirjaa ei NCC työmailla ollut käytössä, mutta intranetistä löytyi paljon muuta hyödyllistä tietoa aiheeseen liittyen.
15 (55)
4
JOHTAMINEN JA TYÖTURVALLISUUS
4.1
Hyvän johtamisen kulmakivet
Hyvä johtaminen koostuu seuraavista näkökulmista: (Työterveyslaitos 2015.)
1. Luottamuksen rakentaminen

Hyvä johtaja toimii esimerkkinä, jolloin häneen luotetaan ja häntä kunnioitetaan.

Johtajat pystyvät asettamaan alaisten tarpeet omiensa edelle.

Riskit koetaan yhteisiksi, eettinen ja moraalinen perusta johtamiselle on vahva.

Johtajan toiminta vahvistaa alaisten keskinäistä luottamusta, vankentaa yhteishenkeä ja yhteisvastuun tunnetta.

Hyvä johtaja osoittaa selkeästi luottavansa alaisiin.
2. Inspiroiva tapa motivoida

Johtaja saa alaisensa löytämään haasteita ja uusia näkemyksiä asioista.

Johtaja saa alaisensa mukaan visioimaan yhteisiä tavoitteita.

Hyvä johtaja kykenee kokoamaan kunkin työlle asetettavat vaatimukset.

Hyvä johtaja korostaa yhteisvastuun merkitystä.
3. Älyllinen stimulointi

Hyvä johtaja tukee alaistensa innovatiivisuutta ja luovuutta asettamalla perusolettamukset
kyseenalaiseksi, hakemalla ongelmiin uusia ratkaisumahdollisuuksia ja eri näkökulmia.

Virheet pystytään näkemään oppimismahdollisuutena.

Alaisilta pyydetään ideoihin ja heidät pyydetään mukaan ongelmanratkaisuihin.

Alaisten sallitaan yrittävän uusia ratkaisuja eikä alaisten oleteta olevan aina samaa mieltä
minun kanssa.
4. Ihmisten yksilöllinen kohtaaminen

Hyvä johtaja havaitsee jokaisen yksilölliset tarpeet. Koko kykypotentiaali pyritään saamaan
tuottavaan käyttöön.

Hyvä johtaja luo yksilöllisellä kohtaamisella yksilötasolle asti yltävän kannustavan ilmapiirin.

Johtajan käyttäytymisessä näkee että hän hyväksyy yksilölliset ihmiset. Palaute on kaksisuuntaista. Johtaja viettää aikaansa alaistensa parissa.
16 (55)
4.2
Johtamisjärjestelmät
Johtamisjärjestelmät ovat keskeisiä johtamisen työvälineitä. Johtamisjärjestelmiä tarvitaan sekä organisaation sisäisten tavoitteiden, kuten toiminnan suuntaamisen, tehostamisen ja seurannan, sekä
ulkoisten tavoitteiden, kuten laadun varmistamisen saavuttamiseksi. (Suominen 2015.)
Tavoitejohtaminen
Tämä johtamisjärjestelmä tarkoittaa sitä, että alainen saa työlleen selkeät tavoitteet, jotka on esimiehen kanssa sovittu etukäteen. Tavoitejohtaminen toi rakennusyrityksiin entistä paremman kustannustietoisuuden, kun työmaan tavoitteet esitettiin tavoitearvioissa litteroittain ja niiden seurantaan oli luotu erilaisia raportointipohjia. Tavoitejohtamisen riskeihin kuuluu, että rakentamisen laatu
saattaa kärsiä, koska tämä johtamismalli keskittyy kustannusten seurantaan ja tulostavoitteiden saavuttamiseen. (Suominen 2015.)
Tulosjohtaminen
On hyvin samankaltainen tavoitejohtamisjärjestelmän kanssa. Tämän mallin tarkoituksena on määrittää vastuuhenkilölle tulostavoitteet avaintulosten osalta ja henkilökohtainen toimintasuunnitelma.
(Suominen 2015.)
Tilannejohtaminen
Ajattelutapana tässä on, että tilanteesta ja alaisten valmiudesta riippuen, sekä tehtäväkeskeinen että
ihmiskeskeinen johtamistapa voivat kumpikin olla käyttökelpoisia johtamistapoja. Tilannejohtaminen
on nimensä perusteella tilanteessa ja hetkessä elämistä, jolloin muutoksiin pitää pystyä reagoimaan
siihen kuuluvalla tavalla välittömästi. (Suominen 2015.)
Minuuttijohtaminen
Tämä johtamistapa perustuu käyttäytymistieteeseen, mutta on samalla yksinkertaistettu, eikä välttämättä sovi kirjaimellisesti noudatettavaksi. Lähtökohtina tässä on, että ihmiset jotka voivat hyvin,
myös tekevät hyvää tulosta. Minuuttijohtaminen muodostuu kolmesta eri osa-alueesta joita ovat

tavoitteiden sopiminen,

täyden suoritustehokkuuden saavuttaminen ja

palautteen antaminen. (Suominen 2015.)
17 (55)
Laatujohtaminen
Periaatteena on, että jokaisen toimintavapautta rajoitetaan yrityksen laatujärjestelmän puitteissa.
Tämä menetelmä saattaa lisätä byrokratiaa, joten sen kehittämisessä on oltava paljon psykologista
silmää, jotta ei menetä alaisten ja muiden työntekijöiden innostusta. Valvotaan ja seurataan sitä,
että alaiset noudattavat suunniteltua laatujärjestelmää. Tässä johtamistavassa myös ajankäyttö on
erilaista, koska työmaan laatujärjestelmäkatselmukseen menee useita tunteja. (Suominen 2015.)
4.3
Johtamistavat
Johtamistapoja on kaksi, joita ovat asioiden johtaminen ja ihmisten johtaminen. Asioiden johtamisella tarkoitetaan organisaation strategian käytännön toteuttamista pääpainon ollessa markkinoinnissa, tuotannossa ja hallinnossa. (Kuva 3) Ihmisten johtaminen taas tarkastelee organisaation toimintaa yksilön kannalta, eli esimiehen ja alaisen näkökulmasta katsoen. (Suominen 2015.)
Työnjohtoharjoittelussani johtamistavoista omassa toiminnassani korostui enemmän ihmisten johtaminen, koska kenttätyönjohtajana pääsee olemaan alaisten kanssa tekemisissä koko ajan. Asioiden
johtaminen korostui enemmän vastaavan työnjohtajan ja työpäällikön tehtävissä, kun pääsin seuraamaan heidän tekemisiään kesällä muutamaan otteeseen.
4.4
Työturvallisuusjohtaminen
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työturvallisuuden johtamiseen liittyviä seikkoja NCC Rakennus Oy:n työmaalla. Tein omia havaintoja työmaalla ja perehdyin internetistä löytyviin tietoihin.
Myöhemmin tässä luvussa esittelen näkemyksiä johtamistavoista, säädöksistä, johtamisen kulmakivistä sekä työnjohdon sitoutumisesta. Lopuksi teen omia havaintoja kesätöissä opitusta asioista.
Työturvallisuuslaki (738/2002) ei virallisesti vaadi turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Mutta sen 10 § 1
momentti kuitenkin edellyttää, että työnantajan on työ ja toiminta huomioon ottaen selvitettävä ja
tunnistettava työstä, työympäristöstä, sekä työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Lisäksi
on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Siten se sisältää itsessään
jo useita hyvään turvallisuusjohtamiseen kuuluvia aiheita. Lisäksi rakennustyön säädöksissä on
hankkeen organisointiin, työn suunnitteluun, sekä työmaan valvontaan liittyviä säädöksiä, jotka ovat
yhdenmukaisia turvallisuusjohtamisen kanssa. Työnantaja on velvollinen selvittämään ja kehittämään työterveyttä ja -turvallisuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Turvallisuusjohtaminen on kokonaisvaltaista, lakisääteistä ja omaehtoisen työturvallisuuden hallintaa
työmaalla, jossa yhdistyvät menetelmien, toimintatapojen ja ihmisten johtaminen. Se pitää sisällään
ajatuksen jatkuvasta turvallisuuden ja terveellisyyden edistämisestä ja myös jatkuvan suunnittelun,
toiminnan ja seurannan. Turvallisuusorganisaation tapa toimia turvallisuuden suhteen, vaikuttaa
suuresti työmaan turvallisuusjohtamiseen. Turvallisen työskentelyn pitäisi olla osa jokaisen rakennustyömaalla olevan esimiehen ja työntekijän normaalia työnkuvaa. (Työsuojeluhallinto 2015.)
18 (55)
Hyvän turvallisuusjohtamisen lähtökohtia on monia eri asioita. Koko johdon tulee olla sitoutunut tällaiseen ajatteluun, jotta se saa vastakaikua henkilöstöltä. Vasta henkilöstön sitoutuminen varmistaa
sen, että turvallisuusjohtamisajattelu ja sen kautta tulevat toiminnot kehittävät turvallisuuskulttuuria.
Turvallisuusjohtamisen yksi keskeisin työkalu on työmaan riskien arviointi. Sen avulla arvioidaan työolojen mahdolliset kehittämistarpeet ja työympäristötekijöiden vaikutukset. Turvallisuusjohtaminen
varmistaa myös työmaan työntekijöiden osaamisen, osallistumisen ja motivoinnin. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Turvallisuusjohtaminen on tärkeä asia työpaikan turvallisuuden kokonaisvaltaisessa kehittämistä. Se
vaikuttaa myönteisesti esimerkiksi työmaahenkilöstön sitoutumiseen, työilmapiiriin, tuotannon laadun paranemiseen ja tapaturmien vähenemiseen. Turvallisuusjohtamista voi toteuttaa monella erilaisella tavalla. Siihen vaikuttaa esimerkiksi organisaation omatapa toimia. (kuva 5) Tarvitaan kuitenkin
turvallisuusjohtamisen periaatteet, jotta toiminta olisi järjestelmällistä ja tavoitteellista. Ne voivat olla
yrityksen laatimia tai käytännön kautta (työmaalla) kertyneitä havaintoja. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat yrityksen ja työmaiden asiantuntijoita ja yhteistoimintahenkilöitä. Tuloksia saavutetaan toteuttamalla turvallisuusjohtamista käytännön teoin. Turvallisuusjohtaminen ei ole vain turvallisuushenkilöstön vastuulla, vaan se kuuluu jokaisen työntekijän
perustehtävään. Johdon sitoutuminen näkyy työpaikalla esimerkiksi johdon kierroksina sekä turvallisuusasioiden mukanaolona kaikissa palavereissa. (Kuva 3) Turvallisuusjohtamisen perustyökalut,
kuten riskien arviointi sekä toiminnan seuranta ja tarkkailu, ovat automaattisesti osa työpaikan toimintaa. (Työsuojeluhallinto 2015.)
NCC:llä oli selkeä työturvallisuusorganisaatio, joka oli nähtävillä yrityksen intra-sivuilla. Siellä jokaiselle on merkattu oma nimike ja vastuualue. Työturvallisuuteen ja johtamiseen oli myös molempiin
paljon lisätietoa, joita lukemalla opin paljon käytännöllisiä menetelmiä, joilla pystyin parantamaan
omaa toimintaani. Yhteistyö ilmeni NCC:llä niin, että työturvallisuusorganisaatiolla oli sopivin väliajoin tapaamisia, joissa käsiteltiin ilmenneitä ongelmia, tapaturmia ja kehitimme turvallisuutta paremmaksi. Työmaatoimistossa oli olemassa työturvallisuuskansio, jossa löytyi perusteet turvallisuusjohtamiseen. Omalla työmaalla oli töissä työnjohdon työsuojeluyhteyshenkilö ja työntekijätasolla työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelupäällikkö kävivät muutamia kertoja kesän aikana työmaalla, jolloin
pääsin heidän kanssa keskustelemaan työmaan turvallisuusasioista. Työturvallinenjohtaminen työmaalla perustuu työturvallisuuslakiin.
19 (55)
KUVA 3. Turvallisuuskulttuuri (Työsuojeluhallinto 2015)
Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu ovat asiantuntijoita ja yhteistoimintahenkilöitä jokaisella
työpaikalla. Tuloksia saavutetaan toteuttamalla turvallisuusjohtamista käytännön teoin. Turvallisuusjohtaminen ei ole vain turvallisuushenkilöstön vastuulla, vaan se on osa jokaisen työntekijän perustehtävää. Johdon sitoutuminen näkyy työpaikalla esimerkiksi johdon kierroksina sekä turvallisuusasioiden mukanaolona kaikissa palavereissa. Turvallisuusjohtamisen perustyökalut, kuten riskien arviointi sekä toiminnan seuranta ja tarkkailu, ovat automaattisesti osa työpaikan toimintaa. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Työturvallisuuden johtaminen on tällä hetkellä kuumimpia trendejä rakennusalalla, joten siihen kiinnitetään paljon huomiota. NCC:llä työturvallisuuteen panostetaan hyvin ja työnjohtoharjoitteluni aikana minun tavoitteista suurimpana oli työturvallisuuden seuranta ja valvonta. Riskinarviointia oli
päivittäin erilaisissa merkeissä, kun teki tehtäväsuunnitelmaa, jossa työvaiheen turvallisuusriskit arvioin ja työmaalla arvioida kokonaisuudessa turvallisuuden toimivuutta. Kesän aikana huomioin
myös, että muut työnjohtajat ovat omaksuneet työturvallisuuden jokapäiväisessä johtamisessa ja se
ilmenee kaikissa suunnitelmissa ja päätöksissä mitä he tekevät.
20 (55)
NCC intranetissä pääsin tutustumaan työturvallisuuden ohjeistukseen ja kuinka se huomioidaan jokapäiväisessä johtamisessa. Johtamisen kulmakiveksi NCC:llä oli asetettu jämäkkyys, joka tarkoittaa:
(NCC intranet 2015.)
• tavoitteellisuutta
• toimia arvojen ja pelisääntöjen mukaisesti ja vaatii tätä myös muilta
• ohjata toimintaa ja antaa palautetta
• puuttua asioihin oikea-aikaisesti
• olla johdonmukainen ja sitoutua sovittuun.
KUVA 4. Johtamisen kulmakivet NCC:ssä (NCC intranet 2015)
4.4.1 Työnjohdon sitoutuminen työturvallisuuteen
Työturvallisuus otetaan osaksi yrityksen johtamista ja toiminnan suunnittelua seuraavasti:

Työturvallisuudelle laaditaan yhteiset tavoitteet ja toimet seuraavan 5−10 vuoden ajalle.

Lasketaan tapaturmien taloudelliset vaikutukset ja seurataan niiden kehittymistä jatkuvasti.

Taataan työturvallisuuteen tarvittavat ja riittävät resurssit, esimerkiksi palkkaamalla organisaatioon työturvallisuusasiantuntija. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi työmaalla on oltava aina joku, jolla on tarvittava ymmärrys työturvallisuudesta osana omaa ammattitaitoa.
21 (55)

Yritysjohto, henkilökunta, yhteistyöyritykset ja alihankkijat sitoutetaan ja koulutetaan työturvallisuuteen erilaisilla koulutuksilla.

Yritysjohdolle, henkilöstölle ja alihankkijoille laaditaan työturvallisuuteen ja harmaan talouden torjuntaan toimintaohjeet.

Tavoitteita seurataan ja tuloksia analysoidaan, sekä tehdään tarvittavat johtopäätökset ja
suunnitellaan jatkotoimia niiden perusteella. (kuva 4)

Sovitaan, miten ongelmiin ja laiminlyönteihin puututaan.

Työturvallisuus laitetaan kaikkien kokousten asialistoille.

Sovitaan, miten yrityksessä huomioidaan ja palkitaan uudet kehityskelpoiset työturvallisuusideat. (Rakennusteollisuus 2015.)
4.4.2 Keskeiset elementit
Hyvälle turvallisuusjohtamiselle on olemassa selkeitä lähtökohtia, joita ovat (Työsuojelulaitos 2015.)

turvallisuuspolitiikan luominen,

toimintavelvoitteiden ja -valtuuksien määrittäminen,

riskien arviointi ja -mittaaminen,

seuranta ja dokumentointi,

osaamisen varmistaminen sekä

tiedottaminen.
HKI-tutkimuksen mukaan palautetta annetaan NCC:llä yleisesti liian vähän. Taustalla on ehkä vanhanaikainen käsitys siitä, että positiivinen palaute ”ylpistää”. Palautteella on kuitenkin monenlaisia
vaikutuksia. Hyvin ja oikea-aikaisesti annetulla rakentavalla palautteella esimies voi puuttua ei-haluttuun toimintaan ja positiivisella palautteella motivoida ja saada henkilöstönsä työskentelemään tehokkaammin ja innostuneemmin. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Palautteella voidaan (Työsuojeluhallinto 2015.)

vahvistaa haluttua toimintaa,

ohjata alaisia tai ryhmää oikeaan tekemiseen,

motivoida yksittäistä henkilöä tai koko työyhteisöä tavoitteiden
saavuttamiseen,

luoda pientä prässiä/painetta toiminnan korjaamiseksi sekä

kehittää alaisia haluttuun suuntaan.
Turvallisuusjohtaminen vaatii myös palautejärjestelmän, jonka avulla työpaikalla pystyy järjestelmällisesti varmistamaan omien käytäntöjensä jatkuvan parantamisen. (kuva 5) Turvallisuusjohtamisen
keskeiset elementit ovat: (Työsuojeluhallinto 2015.)

toimintajärjestelmien,

toimintavastuiden ja -velvollisuuksien määrittäminen sekä

riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi.
22 (55)
Työnantajalla tulee aina olla turvallisuusperiaatteet, jotka määrittelevät yleiset turvallisuuden päämäärät yrityksessä. Periaatteissa ilmenee johdon kannanotto turvallisuustyön merkityksestä. Lisäksi
henkilöstön yhteistyön toimintaperiaatteet ja -tavat on määritelty selkeästi. Hyvä tilanteen kartoitus,
joka kattaa riskien ja toiminnan arvioinnin, antaa perustan turvallisuustyölle. Tilanteen selvitykseen
ja riskienarviointiin on olemassa erilaisia työkaluja. Tehtyjen toimenpiteiden toteutumista pitää seurata ja turvallisuuden arvioimiseksi pitää valita niille sopiva mittari. Osaaminen, oikeat asenteet ja
motivaatio tarvitaan myös hyvän turvallisuustason saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi. Johtamisen
tueksi tarvitaan monipuolista tiedottamista ja kouluttamista näistä asioista. (Työsuojeluhallinto
2015.)
KUVA 5. Turvallisuusjohtamisen elementit (Työsuojeluhallinto 2015)
4.4.3 Turvallisuuden parantaminen
Yrityksen tai organisaation turvallisuustoiminnan keskeisenä ajatuksena on sen toiminnan kokonaisvaltainen ja jatkuva parantaminen. Se on järjestelmien toimivuuden parantamista ja myös olosuhteiden ja ihmisten hyvinvoinnin parantamista. (Työsuojeluhallinto 2015.)
Kesän aikana itselle nousi ainakin ajatuksena mieleen, että työnjohdon pitää toimia enemmän esimerkkinä työturvallisuuden noudattamisessa. Jos itse laiminlyö määräyksiä, niin on vaikea muilta
vaatia sen toteutumista tai luoda luottamuksellista ja kunnioituksellista yhteistyötä työntekijöiden
kanssa. Edistämällä työturvallisuuskulttuuria yrityksessä saavutetaan vielä parempi status työturvallisuudelle, jota kautta työntekijät omaksuvat paremmin työturvallisuuden ja sitä kautta se tulee
enemmän arjen tekemiseen mukaan. NCC:llä tämäkin asia on hyvässä kehityksessä, kun yritys järjesti viime vuonna työturvallisuuskilpailun työmaiden välillä. Kilpailussa mitattiin työmaan tapaturmien määrää, tr-mittauksien keskiarvoa ja työturvallisuushavaintojen määrää.
23 (55)
Lisäksi tapahtuneista tapaturmista laitetaan raportit jakoon muillekin työmaille, jonka avulla omalla
tai tulevalla työmaalla osataan välttää tapahtuvia tapaturmia. Työvaiheiden suunnittelussa tulee
myös huomioida aikaisemmat tapaturma-asiat, ja näin ollen mahdollistetaan tehokas ja turvallinen
työsuoritus. Suunnittelussa tulee myös huomioida uusia työskentelytapoja ja onko mahdollista käyttää turvallisempia työvalineitä mitä aikaisemmi. (kuva 6)
KUVA 6. Turvallisuuden kehittäminen (Työsuojeluhallinto 2015)
4.5
Työturvallisuuden seuranta
4.5.1 Yleinen seuranta
Jotta työturvallisuutta voidaan johtaa kuten muitakin työmaan toimintoja, työturvallisuustason seuraamiseen tarvitaan niihin soveltuvia menetelmiä. Jatkuvalla turvallisuuusseurannalla varmistetaan,
että työnantaja toimii sovittujen toimintaperiaatteiden ja vaatimusten mukaisesti. (taulukko 1) Seurannan perusteella toimintaa kehitetään työmaalla ja yrityksessä. Työturvallisuuslaki määrää myös
työnantajaa valvomaan työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä työskennellessä. (Työturvallisuuslaki
738/2002.)
Kun kiersin työmaalla kesätyöni aikana, niin huomioin jatkuvasti ympäristöä, työpisteitä ja työntekijöiden turvallisuuden tilaa. Samalla pystyin puuttumaan asiaan heti ja korjaaman mahdolliset puutteet. Työmaalla pääsääntöisesti turvallisuusasiat oli hyvällä mallilla, joten puuttumisia ei tarvinnut
paljoa tehdä. Aliurakoitsijoilla oli yleisemmin turvallisuuden laiminlyöntejä, kuin NCC omilla työntekijöillä.
24 (55)
Turvallisuudenseurannan tarkoitus


varmistetaan, että toimina vastaa
kerätään ja analysoidaan puutteellisten
sille asetettuja vaatimuksia ja peri-
johtamis- ja hallintamenettelyjen seurauk-
aatteita,
sia sekä

toiminnan ohjaaminen ja

palautteen antaminen.

poikkeamien hallinta ja niistä oppiminen.
Ennakoivuus
koulutuksen laajuus
Takautuvuus
ulkoinen auditointi
olosuhteiden
tapaturma-
vahinkokustannus-
havainnointi
tutkinta
ten seuranta
Määrällisyys
tapaturmalaajuus
Laadullisuus
työhygieeninenmit-
työpaikkasel-
työsuojelu-
taus
vitys
tarkastus
Objektiivisuus
vahinkotilasto
ilmapiirin kartoitus
Subjektiivisuus
riskianalyysi
organisaation
Asiantuntijan arvio
rakenne
Taulukko 1. Turvallisuuden seurannan tarkoitus (Työterveyslaitos 2015)
4.5.2 Tr-mittauksen käyttö työmaalla
Tr-mittarilla voidaan työsuojelupiirin luvalla korvata vanhanaikaisella tavalla tehdyt lakisääteiset
"kunnossapitotarkastukset". Tr-mittauksen tekemiseen menee hieman enemmän aikaa kuin perinteiseen viikkotarkastukseen, sillä työmaata tarkastellaan tarkemmin läpi. Kierroksella saa hyvän käsityksen työmaan koko tilanteesta ja monta ongelmaa hoituu samalla kierroksen aikana. Lisäksi aikataulu ja budjetti pysyvät paremmin hallinnassa ja tiedossa. Tr-mittaus on nähty hyvänä keinona työmaan laatutoiminnassa. (Työterveyslaitos 2015.)
Työnjohtoharjoitteluni aikana Tr-mittaus kierrettiin torstai- tai perjantaiaamuisin, jolloin perjantaiaamun palaveriin mennessä mittauksen tulos oli selvinnyt. Tr-mittaus tehtiin aluksi paperisena versiona lyijykynällä täyttäen, mutta myöhemmin kesällä työmaalle tuli tabletti-tietokone käyttöön, jolla
täytimme jatkossa lomakkeen suoraan internettiin.
25 (55)
4.5.3 Tr-mittauksen toteutus
Tr-mittaus tapahtuu kiertämällä työmaa tarkasti ja tärmällisesti läpi merkkaamalla lomakkeeseen
oikein tai väärin olevia havaintoja tukkimiehen kirjanpito -tyylisesti. Kierroksella tarvitaan lomake,
johon on ryhmitelty työmaan keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat asiat:

työskentely

telineet

kulkusillat ja tikkaat

koneet ja välineet

putoamissuojaus

sähkö ja valaistus sekä

järjestys ja jätehuolto.
Kohde merkitään oikeaksi, jos se täyttää työsuojelutarkastuksessa sille säädetyn turvallisuusvaatimuksen. Jos joissakin tapauksissa kohde ei täytä vaadittuja kriteerejä, merkitään se täten vääräksi.
Mittaajien on tunnettava riittävän hyvin rakennustyölle säädetyt turvallisuusmääräykset. (Työterveyslaitos 2015.)
Tarkan ja luotettavan tuloksen saamiseksi havaintoja tulee tehdä paljon. Yli 100 havaintoa kun on
yhdellä kierroksella, niin tulos on realistinen. Mittaustuloksesta lasketaan työmaan työturvallisuustaso prosentteina seuraavan kaavan mukaisesti:
KUVA 7. TR-tason laskeminen (Työterveyslaitos 2015)
Jos taso on esimerkiksi 90 %, oli työmaalla 90 arvioitavaa kohdetta sadasta kunnosta. (kuva 7) Mittausten tulokset merkitään tarkastuksen jälkeen viikoittain kaikkien näkyville taukokopin seinätauluun, josta työmaan turvallisuustason kehittymistä on jokaisen työntekijän helppo seurata. Palautteella pyritään opastamaan työntekijää työskentelemään suositeltujen työtapojen mukaisesti ja välttämään vanhoja työskentelyvirheitä. (Työterveyslaitos 2015.)
Kesällä työntekijän edustajan kanssa suoritimme mittauksen niin, että ensin teimme havainnot rakennuksen ulkopuolisista osista eli piha-alueista ja sen jälkeen menimme rakennuksen viidenteen
kerrokseen ja tulimme rappusia pitkin kellariin asti alas. Työmaatoimistolla teimme yhteenvedon tuloksista ja ilmoitimme ne prosentteina ja laitoimme allekirjoitukset alle ja tuloksen seinälle muiden
katseltavaksi.
26 (55)
4.5.4 Tr-mittaustuloksien vaikutukset
Liian usein työturvallisuudesta annettava palaute on moittimista ja korjauskehotuksia. Tavallisessa
työturvallisuustarkastuksessa pyritään juuri epäkohtien löytämiseen. Niitä löytyy aina jokaiselta hyvältäkin työmaalta. Epäoikeudenmukaiselta tuntuva palaute ei kannusta, vaan voi herättää kielteistä
asennoitumista. Työntekijät luottavat palautteeseen ja uskovat sen olevan totta ja oikeudenmukaista, koska se antaa tunnustusta parantamaan ja kannustaa niihin. Hyvälle palautteelle on myös
tärkeää se, että se koetaan henkilökohtaisesti. Omalla toiminnalla on aina vaikutusta työmaan turvallisuustasoon. (Työterveyslaitos 2015.)
Liian korkea/epärealistinen tavoite ei palvele enää turvallisuutta, vaan jopa päinvastoin. Työmaan
mittaustulokset kirjataan yleensä siihen muotoon, jotta tavoitteet täyttyvät. Näin jää paljon puutteita
kirjaamatta ylös ja myös korjaamatta. Tilannetta pahentaa myös sakkomenettely tavoiteindeksin
alittamisesta. (Tapaturva 2015.)
Työmailla käy joskus jopa niin, että rakennuttajan edustajat kiinnittävät huomiota pikkuasioihin ja
samalla jättävät huomaamatta kertaluokkaa vakavampia puutteita. Työturvallisuuden pitää kuitenkin
olla yhteistyötä, jossa sekä rakennuttajan että päätoteuttajan on pystyttävä luottamaan toinen toistensa osaamiseen ja tukeen, jotta projekti saavuttaa sille annetut vaatimukset. (Tapaturva 2015.)
NCC työmaalla Tr-mittauksen tulos ilmoitettiin heti vastaavalle mestarille. Tämän jälkeen keskustelimme kahdestaan millaisia puutteita työmaalla oli ollut ja mikä työmaan yleiskatsaus oli mittauksen
aikana. Kun puutteita löydettiin, niin merkkasin niille vastuuhenkilön joka kävi välittömästi korjaamassa puutteet. Myöhemmin päivän aikana kävin työmaalla varmistamassa, että kyseiset kohdat oli
korjattu asianmukaisesti. Perjantaisessa aamupalaverissa mittauksen tulos käytiin yhdessä läpi.
27 (55)
5
TURVALLISUUSTEHTÄVÄT JA VASTUUNJAKO
5.1
Rakennuttajan vastuut
Rakennuttajalla on seuraavia keskeisiä turvallisuustehtäviä:

huolehtia, että hankkeen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon myös rakentamisen turvallisuus.

antaa tarvittavia lähtötietoja ja ohjeita suunnitteluun työmaaturvallisuuden varmistamiseksi.

laatia tai teetättää hankkeesta turvallisuusasiakirja, joka sisältää tiedot rakennushankkeen erilaisista vaara- ja haittatekijöistä.

laatia tarvittaessa eri töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisen säännöt rakennustyömaan turvallisuuden varmistamiseksi.

varmistaa ennen töiden aloittamista, että turvallisuuteen liittyvistä seikoista on sovittu urakoitsijoiden kanssa ja mahdolliset erimielisyydet on turvallisuusasioiden hoitamisessa selvitetty.

määrätä työmaalle päätoteuttaja sekä antaa tälle riittävät toimivaltuudet. Lisäksi tulee varmistaa
päätoteuttajaksi nimetyn asiantuntemus. (VTT - Rakentamisen turvallisuuden hallinta 2015.)
5.2
Työmaan vastuut
Turvallisuussuunnitteluun kuuluu kaikkien työvaiheiden suunnittelu. Vaarallisista työvaiheista ja
töistä laaditaan kirjalliset suunnitelmat, joissa huomioidaan töihin liittyvät turvallisuusasiat ja riskit.
Töiden turvallisuussuunnitteluun kuuluu turvallisuus- ja työmaasuunnitelman laatiminen ja riskienarviointi ennen töiden aloittamista. Rakentamisen aikana on laadittava yksityiskohtaiset turvallisuussuunnitelmat, kuten meluntorjunta-, putoamissuojaus- ja pölyntorjuntasuunnitelma. (kuva 8) Turvallisuusasioiden huomioon ottaminen resurssi-, kalusto-, tai aikataulusuunnittelussa ovat myös osa
ennakoivaa työturvallisuussuunnittelua. (VTT - Rakentamisen turvallisuuden hallinta 2015.)
Työmaan vastuut jakautuu kolmeen eri osa alueeseen:

Huolehtia työmaan turvallisuusjohtamisesta

Vaadittavien turvallisuussuunnitelmien tekeminen

Seurata ja valvoa kokonaisvaltaisesti työturvallisuutta työmaalla, sekä raportoida niistä.
(VTT - Rakentamisen turvallisuuden hallinta 2015.)
5.3
Rakennusyrityksen vastuut
Työsuojelun toimintaohjelma on yrityksille pakollinen raportti, joka perustuu riskien arviointiin
(Työturvallisuuslaki 738/2002). Ohjelman tarkoituksena on tehostaa ennakoivaa työturvallisuutta
ja parantaa suunnitelmallisesti työoloja. (kuva 8) Ohjelma pitää olla yleensä kirjallisessa muodossa ja sitä ylläpidetään jatkuvasti. Ohjelma on hyvä käydä läpi kerran vuodessa ja tehdä siihen tarvittavat päivitykset. (VTT - Rakentamisen turvallisuuden hallinta 2015.)
28 (55)
Rakennusyrityksen vastuut jakautuvat neljään erilaiseen alueeseen:
1. Suunnitelmien tekeminen
o
työsuojelun toimintaohjelma
o
sisäinen pelastussuunnitelma
o
ensiapuvalmius
o
työterveyshuollon toimintasuunnitelma
o
muut riskienarvioinnit.
2. Työhön opastaminen ja perehdytyksistä huolehtiminen
3. Määrittää työsuojeluorganisaatio:
o
työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio
o
työsuojelupäällikkö
o
työsuojeluvaltuutettu
o
työsuojeluasiamies
o
työsuojelutoimikunta.
4. Tehdä työturvallisuusohjeet:
o
henkilökohtaiset suojaimet
o
koneiden ja laitteiden käyttö
o
vahingon varalle
o
yksintyöskentely
o
melu
o
tärinä
o
valaistus
o
ilmastointi. (VTT - Rakentamisen turvallisuuden hallinta 2015.)
KUVA 8. Turvallisuuden tehtäväjako (Työsuojeluhallinto 2015)
29 (55)
5.4
Perehdyttäminen
5.4.1 Työntekijän perehdyttäminen
Työturvallisuuslaki määrää pykälässä 14, että työntekijälle pitää antaa riittävä ohjaus ja opastus työmaalla vallitsevista vaaroista ja huomioitavista asioista. (Työturvallisuuslaki 738/2002.) Jokainen
työntekijä tulee perehdyttää kyseiseen työmaahan ennen kuin hän aloittaa työt siellä. Perehdyttämisen yhteydessä kerrotaan työmaan erityiset olosuhteet, turvallisuustekijät ja mahdolliset riskitekijät.
Samalla annetaan tiedot työmaalla olevien toimintojen ja kohteiden sijainnista, sekä työmaalla noudatettavista turvallisuusohjeista ja -säännöistä. Työmaahan perehdyttämisen lisäksi on huolehdittava
uuden materiaalin, työmenetelmän ja koneeseen perehdyttämisestä. Lopuksi tiedot niistä ja perehdyttämisestä laitetaan työmaan työturvallisuuskansioon. Lähin esimies vastaa sekä työntekijän yleisestä perehdyttämisestä, että perehdyttämisestä työmaahan ja -tehtävään. Työntekijöiden perehdyttämisessä työmaahan käytetään erillistä perehdyttämislomaketta. (Työsuojeluhallinto 2015.)
5.4.2 Urakoitsijan perehdyttäminen
Päätoteuttajan pitää huolehtia siitä, että jokainen urakoitsija perehdytetään työmaan vallitseviin olosuhteisiin, mahdollisiin vaaratekijöihin, sekä työmaalla noudatettaviin turvallisuusohjeisiin ja -sääntöihin, koska niiden hallitseminen ja tunteminen ovat perustana turvalliselle työskentelylle rakennustyömaalla. (Työsuojeluhallinto 2015.) Aliurakkasopimuksiin liitetään työmaan turvallisuussäännöt ja
-ohjeet, mikäli sellaiset on olemassa sopimuksia tehtäessä, sekä muut turvallisuusvelvoitteet, kuten
perehdyttämiseen ja turvallisuusseurantaan osallistuminen. Näitä asioita on listattu Turvallisuuden
hallinta rakennustyömaalla -kansion Tilaus- ja sopimusasiakirjoihin liitettäviä vaatimuksia työmaan
turvallisuuden varmistamiseksi lomakkeelle. Aliurakoitsijoille annettu perehdyttäminen voidaan dokumentoida turvallisuuden hallinta rakennustyömaalla -kansion yleisen perehdyttämislomakkeen
avulla. Toinen mahdollisuus on laatia perehdyttämisestä kokousmuistio, joka varmennetaan allekirjoituksilla. (Työsuojeluhallinto 2015.)
30 (55)
6
KYSELYTUTKIMUS TYÖTURVALLISUUDESTA
6.1
Kyselytutkimuksen taustatietoja
Opinnäytetyössäni laadittiin kyselytutkimus työmaan työntekijöille työmaan työturvallisuudesta. Kyselytutkimus toteutettiin kysymällä suoraan työntekijöiltä. Kävin sen itse tekemässä Puijonlaakson ja
Papinpihan työmailla Kuopiossa. Molemmat kohteet olivat uudisrakennuksia, joista ensimmäisessä
kohteessa oli viisi identtistä kerrostaloa ja pysäköintihalli, toisessa oli kaksi samanlaista kerrostaloa
ja pysäköintihalli. Kyselytutkimus sisälsi yhteensä 15 erilaista kysymystä. Tutkimus teetettiin nimettömänä, joten kenenkään henkilöllisyys ei paljastunut kyselyn myötä. Näin menettelemällä sain
mahdollisimman avoimia vastauksia työntekijöiltä. Kyselyn tavoitteena on selvittää, miten hyvin työturvallisuusasiat on hoidettu työmailla aliurakoitsijan ja NCC työntekijöiden näkökulmasta. Kyselyn
vastausprosentti oli lisäksi erittäin korkea, kun vastaajia oli yhteensä 38/40 henkilöstä eli 95 %.
6.2
Kysymysten laatiminen
Kysymyslomakkeen tekeminen ja laatiminen on erittäin tärkeä osa kyselytutkimusta. Kysymyksien
laatiminen pitää tehdä tarkasti ja huolellisesti, sillä kysymysten muotoilu ja esillepano on yksi yleisimmistä virheistä kyselyä tehtäessä. Myös tärkeä on pohtia, kuinka tuloksia jatkossa tullaan analysoimaan ja miten vastaukset ilmoitetaan valmiiseen taulukko-ohjelmistoon, jolla tulokset aiotaan
analysoida. Etukäteen olisi myös hyvä miettiä, minkälaisia raportteja tuloksista halutaan aikaan
saada ja millä eri tavoilla ne ovat toteutettavissa. Myös vastausmahdollisuuden tarkkuutta ja vaihtoehtoja on pohdittava, kuinka tarkkoja vastauksia niihin halutaan. Ennen kyselytutkimuksen tekemistä on saatava tieto koko tutkimuksen tavoitteista, sekä minkälaista informaatiota sillä halutaan
saada tuotettua. Tutkimuksessa oleviin kysymyksiin on oltava helposti vastattavia, sillä epäselviin
kysymyksiin ei voi odottaa oikeaa tai selkeitä vastauksia. Hyvän kysymyslomakkeen on oltava siisti,
tyylikäs, selkeä ja houkuttelevan näköinen. Vastaaja päättää melkein aina jo kysymyslomakkeen ulkonäön perusteella vastaako hän kyselyyn tosissaan vai ei. Mielellään olisi vähän väljä, kuin liian tiiviisti ahdettua tekstiä. Lomakkeen alkuun olisi hyvä laittaa joitakin helppoja kysymyksiä, joilla saadaan herätettyä vastaajien kiinnostus koko tutkimukseen. (Heikkilä 2004, 48.)
Hyvä kysymyslomake on:
 selkeä, siisti ja kiinnostavan oloinen
 kysymykset on aseteltu tyylikkäästi
 vastausohjeet ovat helppoja ja selkeitä
 kysymykset ovat ymmärrettävässä järjestyksessä
 kysymykset ovat numeroitu juoksevasti
 samaa aihetta käsittelevät kysymykset on ryhmitelty luontevasti
 kyselyn alkuun joitakin helppoja kysymyksiä
 lomake ei tulisi olla liian pitkä
 lomake on testattu jollakin ennen sen käyttämistä
 tulokset olisi mahdollisimman helppoja syöttää ja käsitellä. (Heikkilä 2004, 48.)
31 (55)
6.3
Kysymystyypit
Avoimia kysymyksiä käytetään yleensä laajasti laadullisissa tutkimuksissa. Vapaamuotoisissa
haastattelututkimuksissa kysytään erilaisia näkökulmia muutamilla erilaisilla avoimilla kysymyksillä. Tällöin vastaajien valintamahdollisuutta ei pienennetä tai rajata mitenkään. Kyselytutkimuksissa on usein mukana myös muutamia avoimia kysymyksiä, mutta niissä yleensä rajataan
vastaajan mielepiteiden suuntaa jotenkin. Avoimia kysymyksiä on hyvä käyttää vain silloin, kun
vastauksien vaihtoehtoja ei tiedetä etukäteen tai tavoittena on selvittää täysin uutta tietoa.
Avoimia kysymyksiä on helppo luoda, mutta niiden käsitteleminen ja analysoiminen on haastavaa. Kysymystyyppinä avoimet kysymykset voivat liian helposti houkutella laiminlyömään kysymyksiin vastaamista. Sanallisten vastauksien analysointi ja luokitteleminen saattaa olla hankalaa. Avoimet kysymykset on järkevää asettaa kyselylomakkeen loppuun ja varata niihin vastaustilaa riittävästi. Myös mahdollisuus jättää avointen kysymysten vastauskohta tyhjäksi, voi
kasvattaa tutkimukseen vastaajien määrää todella paljon. Avoimien kysymysten ansiosta vastauksista voidaan löytää ennalta arvaamattomia ajatuksia tai mielipiteitä, joista voi syntyä uusia
kehitysideoita, joita ei ennestään osattu aavistaa. (Heikkilä, 2004, 49.)
Suljetuissa kysymyksissä valmiissa vastausvaihtoehdoissa sopivat vaihtoehdot voidaan rastittaa
tai ympyröidä. Suljettuja kysymyksiä voidaan kutsua myös monivalintakysymyksiksi. Näitä on
hyvä käyttää silloin, kun tiedetään selvästi mahdolliset rajatut vastausvaihtoehdot. Suljettujen
kysymysten avulla haetaan helpotusta tuloksien käsittelyyn ja virheiden välttämiseen vastauksissa. Kaikki kysymyksiin vastaajat eivät välttämättä ole kieliopillisesti taitavia tai välttämättä
hallitse vastauksien muotoilua. Jotkut henkilöistä ei halua antaa huonoa palautetta sanallisesti.
Negatiivisten palautteen antaminen on yleisesti helpompaa jos vastaajalle löytyy sopiva vastaus
valmiiksi olevista vaihtoehdoista. Suljetuissa kysymyksissä vaihtoehtoja ei pidä antaa liikaa,
mutta jokaiselle vastaajalle tulisi myös löytyä mieleinen vastausvaihtoehto. Vastausvaihtoehdoista voi valita yhden, joten valittu vastaus sulkee samalla pois kaikki muut vaihtoehdot. Valittavien vaihtoehtojen tulee olla viisaita ja mielenkiintoisia. Suljettujen kysymysten etu muihin
kysymyksiin on vastaamisen nopeus ja tuloksien vaivaton käsittely, mikä mahdollistaa kyselyn
suorittamisen nopeassa aikataulussa. Huonona puolena suljetuissa kysymyksissä on harkitsematon ’’en osaa sanoa’’ vaihtoehto, joka voi olla houkuttava. Kyselylomakkeen tekijä voi johdatella vastaajaa haluamaansa suuntaan esim. jättämällä tietyt vastausvaihtoehdot pois kokonaan
kysymyksistä. (Heikkilä, 2004, 51.) Sekamuotoisissa kysymystyypeissä annetaan yleisesti vain
osa vastausvaihtoehdoista, jonka lisäksi on usein avoin vastausvaihtoehtokohta ”muu tai
mikä?”. Tämän tyyppinen vastausvaihtoehto on hyvä laittaa vastaukseen vain silloin, kun on
epävarmuutta siitä, onko vastaajalle sopivaa vastausvaihtoehtoa annettu kysymyslomakkeeseen ollenkaan. (Heikkilä, 2004, 52.)
32 (55)
Kysymyksiä laatiessa tavoitteenani oli saada selkeitä kysymyksiä, joihon vastaaminen onnistuu helposti annetuilla vastausvaihtoehdoilla. Vastausvaihtoehdot olin suunnitellut niin, että niistä sai helposti koostettua kattavan yhteenvedon. Lopuksi muokkasin kysymysten muotoja niin, että vastausmahdollisuudet kohtasivat saumattomasti keskenään. Tähän ratkaisuun päädyin, koska se mahdollistaisi korkean vastausprosentin tutkimukseen.
Kyselyn tulokset
Taulukko 2:
Tämä kysymys kuuluu taustatietoihin, jossa selviää vastaajien työkokemus. Sen ansiosta asenteet
työturvallisuutta kohtaan tulevat paremmin esille. Työturvallisuuden parantamisen kannalta asenteet
ovat suuressa roolissa, joten tämän kysymyksen ansiosta ne selviävät. Tutkimuksen kaksi työmaata
sisälsi aika tasaisesti nuoria ja kokeneita työntekijöitä.
Taulukko 2
Vastaajien työkokemus ja yritysjakauma
1-5 vuotta
6-10 vuotta
10 tai enemmän vuotta
14
12
12
11
10
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
6.4
8
7
6
5
4
3
2
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
33 (55)
Taulukko 3:
Kysymyksellä pyritään selvittämään, miten kattavan perehdytyksen työntekijät kokevat saavansa
työmaahan. Tämä kysymys on tärkeä työturvallisuuden kannalta, koska perehdytyksessä annetaan
työmaalla toimimiseen turvallisuusperusteet. Tulos on kohtalaisen hyvä, koska on vain muutamia,
jotka kokevat saaneensa riittämättömän perehdytyksen työmaan työturvallisuuteen.
Taulukko 3
1. Oletko saanut mielestäsi riittävän
perehdytyksen työturvallisuuteen?
Täysin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
30
25
24
20
15
10
6
5
5
0
0
1
0
1
0
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 4:
Tällä kysymyksellä haluan tuoda työntekijöiden näkemyksen esille heidän esimiehensä asenteen työturvallisuutta kohtaan. Kysymys on tärkeä työturvallisuuden kannalta, koska tämä paljastaa esimiehen välinpitämättömyyden työturvallisuutta kohtaan. Tulosta voidaan pitää hyvänä, koska suuri osa
työntekijöistä kokee riittävän turvallisuuden huomioimisen.
Taulukko 4
2. Huomioiko esimiehesi mielestäsi
tarpeeksi hyvin työturvallisuus asiat?
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
Täysin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
20
15
Jokseenkin samaa mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
16
13
10
5
1
3
0
0
2
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
1
1
34 (55)
Taulukko 5:
Tällä kysymyksellä haetaan tietoa työntekijöiden riittävästä työturvallisuustietämyksestä ja heidän
halukkuudesta saada lisää tietämystä turvallisuudesta. Tulos on yrityksen työturvallisuuspäällikölle
viesti siitä, että työntekijöitä kiinnostaa saada koulutusta.
Taulukko 5
3. Haluaisitko saada koulutusta
työturvallisuus asioista?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
13
14
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
Jokseenkin eri mieltä
12
10
8
6
5
6
4
2
4
3
2
1
2
0
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 6:
Tämän kysymyksen avulla selviää työntekijöiden riskialttius tapaturmiin, joka kertoo paljon työntekijöiden asenteista työturvallisuutta kohtaan. Tulokset ovat huomiota herättävät, koska melkein joka
kolmas työntekijä riskeeraa turvallisuutensa työssään.
Taulukko 6
4. Otatko työturvallisuusriskejä
työskentelyssä?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
12
Jokseenkin eri mieltä
11
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
10
10
8
6
6
4
3
3
2
1
0
1
0
0
NCC työntekijät
3
Aliurakoitsijat
35 (55)
Taulukko 7:
Tämän kysymyksen avulla pyrin selvittämään työntekijöiden havainnointikykyä työturvallisuutta kohtaan. Kysymys on tärkeä siksi, koska havainnointi on tärkeä osa työturvallista työmaata. Tulokset
ovat erittäin positiivisia, koska moni havaitsee mahdolliset puutteet ja sen ansiosta ne voidaan korjata mahdollisimman nopeasti.
Taulukko 7
5. Välitätkö havaitsemistasi
työturvallisuuspuutteista?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
16
15
12
10
4
5
2
0
3
0
0
0
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 8:
Kysymyksellä pyrin saamaan selville työntekijöiden näkökulman esimiehen toiminnasta turvallisuussuunnitteluun. Ennakkosuunnittelu on tärkeimpiä työkaluja työnjohdolla, jolla pystytään ennakkoon
välttämään tapaturmia ja läheltä piti -tilanteita. Tulokset ovat positiivisia tämänkin kohdalla, koska
moni kokee saavansa mahdollisuuden turvalliseen työskentelyyn.
Taulukko 8
6. Mahdollistaako esimiehesi työturvallisen
työsuorituksen?
18
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
16
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
16
14
13
12
10
8
6
4
4
2
1
0
0
3
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
0
1
36 (55)
Taulukko 9:
Tällä kysymyksellä pyrin avaamaan työntekijöiden näkökulmaa työturvallisen työskentelyn vaikeudesta. Kysymys on tärkeä turvallisuuden kannalta, koska mitä hankalampaa on työskennellä turvallisesti, sitä enemmän tulee laiminlyöntejä. Vastauksissa tuli pientä hajontaa, jossa varmasti yhtenä
tekijänä on uudistunut työturvallisuuslaki, että kypärässä pitää käyttää leukaremmiä.
Taulukko 9
7. Onko helppoa työskennellä turvallisesti?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
13
14
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
Jokseenkin eri mieltä
12
10
9
7
8
6
4
4
1
2
3
0
1
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 10:
Tämän kysymyksen avulla pyrin selvittämään työmaalla tapahtuvan vuorovaikutuksen toimivuutta
turvallisuuden suhteen. Asia on hyvin tärkeä, koska työnjohdon ja työntekijöiden yhteistoiminta on
oltava mutkatonta ja toimivaa, jotta saavutetaan turvallinen työmaa kokonaisuudessaan.
Taulukko 10
8. Onko työnjohdolla ja työntekijöillä hyvää
yhteistoimintaa turvallisuuden suhteen?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
25
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
20
15
10
5
7
3
3
0
0
2
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
1
1
37 (55)
Taulukko 11:
Tällä kysymyksellä pyrin saamaan esille työjohdon täsmällisyyttä ja toimintatapoja uuden työvaiheen
perehdyttämiseen. Kysymys on tärkeä varsinkin, jos aloitettava työvaihe ei ole tuttu entuudestaan
työntekijälle tai käytetään uusia työmenetelmää. Tulos on hyvä, koska monen kanssa asiat on käyty
läpi, kun uutta isompaa työvaihetta aletaan työmaalla tekemään.
Taulukko 11
9. Käydäänkö työvaiheen alkaessa
työturvallisuussuunnitelmaa työntekijän
kanssa läpi?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
Jokseenkin eri mieltä
17
15
10
6
5
5
3
1
0
0
0
1
2
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 12:
Tällä kysymyksellä haen, miten hyvin työnjohto toimii esimerkkinä työmaalla työntekijöiden läsnä
ollessa. Kysymys on tärkeässä roolissa työturvallisuuteen nähden, koska esimiehen on toimittava
esimerkillisesti ja on vaikea alaisilta vaatia sitä, jota ei itse edes noudata.
Taulukko 12
10. Onko esimiehenne rikkonut
työturvallisuusmääräyksiä teidän nähden?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
10
9
Jokseenkin eri mieltä
9
8
8
6
6
4
3
2
2
1
0
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
38 (55)
Taulukko 13:
Kysymykselläni hain, että miten hyvin työntekijät kokevat saavansa vastinetta sille, että he työskentelevät turvallisesti. Tämä asia motivoi työntekijöitä paremmin turvallisempaan työmaahan, jonka
takia kysymys on tärkeä. Tulokset ovat mielestäni yllättävän hyviä, koska rakennusalalla kilpailu on
tiukkaa ja ylimääräistä rahaa ei ole, niin työntekijät kokevat silti palkitsevuuden olevan hyvää.
Taulukko 13
11. Palkitaanko/palkitseeko mielestäsi
riittävän hyvin työturvallisuudessa
menestyminen?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
Jokseenkin eri mieltä
16
15
10
8
6
5
3
5
1
1
1
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 14:
Tällä kysymyksellä hain, että miten hyvin työnjohto tekee yleistä valvontaa työmaalla mahdollisten
työturvallisuuspuutteiden tai vaarallisien työskentelymenetelmien poistamiseksi. Kysymys on tärkeä
osa työnjohdon perustehtävää, joka on työnseurantaa ja alaisten työturvallisuuden takaamista. Tulokset ovat kohtalaisen hyvät, mutta 15 % työntekijöistä kokee, ettei turvallisuutta valvota tarpeeksi,
jonka vuoksi mahdollisia tapaturmia pääsee tapahtumaan, tässä on parantamisen varaa.
Taulukko 14
12. Valvotaanko työturvallisuutta riittävästi
työmaalla?
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
15
10
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
12
9
6
4
5
0
1
3
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
1
39 (55)
Taulukko 15:
Kysymyksellä hain tietoa, miten työmaaturvallisuuteen vaikuttaa eri urakoitsijat. Tuloksilla on vaikutusta tulevaisuuteen, eli tämän tiedon avulla voidaan muuttaa ja parantaa eri urakoitsijoiden perehdytystä turvallisuuteen. Tulokset ovat ristiriitaisia sen takia, koska urakoitsijat puolustavat omiaan.
NCC:n työntekijät ovat suuresti sitä mieltä, että aliurakoitsijat ovat suurempi riski turvallisuudelle,
kuin he itse. Tämä sama asia toistuu aliurakoitsijoidenkin näkökulmasta vastakkaisesti.
Taulukko 15
13. Laiminlyövätkö aliurakoitsijat enemmän
työturvallisuutta?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
14
12
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
12
10
9
8
6
5
6
4
2
1
2
0
0
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
Taulukko 16:
Tällä kysymyksellä haetaan tietoa, miten hyvin työturvallisuudesta informoidaan yrityksen sisällä.
Tämä on tärkeä osa työntekijän perehdytystä, kun hän tulee uuden yrityksen palvelukseen. Tuloksista päätellen varsinkin aliurakoitsijoilla ei ole tiedossa oma työsuojeluorganisaatio. Tässä asiassa
heillä on kehitettävää ja parannettavaa.
Taulukko 16
14. Onko Yrityksen työsuojeluorganisaatio
sinulla tiedossa?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
Jokseenkin eri mieltä
17
15
10
5
9
4
3
0
1
1
1
1
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
1
40 (55)
Taulukko 17:
Kysymyksellä hain työntekijöiden riskialttiutta toimia nopeammin, mutta turvallisuutta laiminlyöden.
Helposti saattaa käydä, että työntekijä esimerkiksi kurottaa jonnekin kiristääkseen pulttia, jonka seurauksena horjahtaa ja putoaa lattialle. Kysymys on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeä, koska
mitä riskialttiimpi työntekijä on, sitä helpommin tapaturmia sattuu. Tulokset ovat huolestuttavia NCC
työntekijöiden suhteen, kun heille on sattunut useita tapaturmia laiminlyönnistä johtuen.
Taulukko 17
15. Onko sinulle sattunut tapaturmaa,
johtuen työturvallisuuden laiminlyönnistä?
Täysin samaa mieltä
Jokseenkin samaa mieltä
Täysin eri mieltä
En osaa sanoa
Jokseenkin eri mieltä
25
21
VASTAUKSIEN MÄÄRÄ
20
15
10
8
5
3
4
0
2
0
0
0
0
NCC työntekijät
Aliurakoitsijat
0
41 (55)
6.5
Kyselytutkimuksen vastauksien analysointi ja toiminnan kehittäminen
Tutkimuslomakkeessa kysymyksinä oli yksi taustatietokysymys ja 15 tarkempaa kysymystä työturvallisuuteen liittyen. Tutkimuksen vastausprosenttiin olin erittäin tyytyväinen, koska se oli 95 %. Syitä
vastausprosentin korkeuteen oli, että tiedotin ajoissa työmaille ja henkilöstölle, että kyselytutkimus
on tulossa. Kysymykset olivat lomakkeessa selkeitä, helppoja ja sopivan lyhyitä.
Tuloksissa yleisesti ottaen ei ollut suuria eroja aliurakoitsijoiden ja NCC työntekijöiden vastauksien
välillä, paitsi muutama kohta erottuu joukosta selkeästi. Työnjohdon tekemät työturvallisuusrikkeet
alaisten nähden ovat huomattavasti yleisempiä NCC työntekijöillä kuin aliurakoitsijoiden työnjohdon
tekemät. Tämä tosin selittää sen, että NCC:n työnjohto on kokoajan työmaalla ja aliurakoitsijoiden
työnjohtoa ei työmailla näy. Yllätyin kuitenkin todella paljon vastauksien eroavaisuuksista NCC työntekijöiden ja aliurakoitsijoiden välillä (Taulukko 12). Edellä mainittua ongelmaa voisi lähteä ratkaisemaan niin, että työnjohtoa opastettaisiin ja koulutettaisiin työturvallisuuteen paremmin, kun he aloittavat työskentelyn yrityksessä. Toinen selkeä eroavaisuus oli turvallisen työskentelyn palkitseminen.
Aliurakoitsijat kokivat saavansa huonosti korvausta tai palkkiota työturvallisesta työskentelystä, NCC
työntekijät sen sijaan kokivat saavansa hyvän palkkion onnistumisestaan (Taulukko 13). Tämä asia
on aina yrityskohtainen, joten muidenkin kuin rakennusalan yrityksien pitäisi palkita työntekijöitä
onnistumisesta. Kolmantena asiana kiinnitin huomiota siihen, rikkovatko aliurakoitsijat enemmän
työturvallisuutta kuin NCC työntekijät (Taulukko 15). NCC työntekijät kokivat, että aliurakoitsijat rikkovat työtuvallisuussääntöjä enemmän kuin he itse. Aliurakoitsijat eivät olleet NCC työntekijöiden
kanssa samaa mieltä kyseisistä kysymyksistä. Vastaus ei sinänsä yllätä, että vastakkainasettelua
syntyy ja omia puolustetaan. Paremmalla perehdyttämisellä työmaahan voitaisiin välttää ne vähäisetkin rikkeet. Lisäksi työnjohdon pitää työmaata valvoessaan huomioida aliurakoitsijat, niin kuin he
olisivat oman yrityksen työntekijöitä.
Kolmannessa kysymyksessä ollaan hyvin keskeisen ja tärkeän turvallisuuskysymyksen äärellä. (Taulukko 3) Vastaajista 8 % ei kokenut saavansa riittävää perehdytystä turvallisuuteen, tätä pitäisi pystyä parantamaan. Perehdytyksen pitämisen pitäisi olla kattavampaa ja selkeämpää, jotta työntekijälle tulisi parempi vaikutelma vallitsevasta turvallisuustilanteesta työmaalla. Kokeen pitäminen
osana perehdytystä olisi mielestäni oiva keino parantaa työntekijän oppimista työmaan turvallisuudesta. Kokeessa voisi kysyä työmaan erityisistä turvallisuusvaatimuksesta ja tärkeimmistä turvallisuuteen liittyvistä seikoista työmaalla. Viidennessä kysymyksessä puhutaan työturvallisuuden kehittämisestä työntekijätasolla. (Tauluko 5) Yrityksen olisi hyvä pitää vaikka paikkakunnittain yhden päivän mittaisia koulutustilaisuuksia, jonne pyydettäisiin muutamia puhujia turvallisuuden parantamiseen liittyvistä seikoista. Tapahtumassa voitaisiin käydä läpi yrityksen vuositasolla esiintyneet tapaturmat ja miten näitä voidaan jatkossa välttää.
42 (55)
Kuudennessa kysymyksessä vastaukset ovat huolestuttavia. (Taulukko 6) Vastaajista noin 30 % otti
tietoisia turvallisuusriskejä työskentelyssään. Tähän selittyy asenteet turvallisuutta kohtaan, koska
pidemmän työkokemuksen omanneet työntekijät ottivat enemmän riskejä, kun vähemmän työkokemusta omanneet. Turvallisuusmääräykset ovat kiristyneet huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana, joten monille on ollut vaikeaa tottua muutoksiin. Tähän parantamiskeinona on valvonnan lisääminen työmailla. Työnjohdon pitäisi olla enemmän työmaalla seuraamassa alaisten työntekoa.
Lisäksi koulutuksien järjestäminen työntekijöille auttaisi ongelman poistamisessa. Yhdeksennessä
kysymyksessä paneudutaan turvallisuuden hankaluuteen työskentelyssä. (Taulukko 9) Joka neljäs
vastaajista kokee, että turvallisuusmääräyksien noudattaminen on hankalaa ja työlästä. Tähän ongelmaan pitäsi miettiä ratkaisua siltä kannalta, että onko muita tapoja hoitaa samaa työtä niin, että
kenenkään turvallisuutta ei vaaranneta. Mitä paremmin työntekijä saadaan motivoituneeksi työstään
ja ajattelemaan, että työturvallisuus ei ole este eikä hidaste, niin työnteosta saadaan sujuvampaa ja
mukavampaa. Yrityksen sisällä pitäisi olla turvallisuuden asiantuntija, joka kehittäisi työmaan turvallisuuden toteuttamista helpompaan suuntaan.
14. kysymyksessä paneudutaan tarkemmin työnjohdon tärkeisiin toimiin työturvallisuuden suhteen.
(Taulukko 14) Työnjohdon velvoite on työturvallisuuden yleinen seuranta, joten tämän pitäisi olla
itsestäänselvyys. Kysymykseen 16 % vastaajista oli kokenut, että työturvallisuuden yleistä valvontaa
on liian vähän. Työmaiden vastaavien mestareiden tehtävä olisi muistuttaa työnjohtajia seurannasta
enemmän, jos se heiltä on jäänyt kiireiden vuoksi liian vähälle. Yleisellä valvonnalla voidaan ennaltaehkäistä tapaturmia työmaalla, koska mitä nopeammin mahdolliset puutteet huomataan ja korjataan, niin sitä vähemmän tapaturmia pääsee tapahtumaan.
Aiheenani opinnäytetyössä on työturvallisuus, niin tuloksien perusteella työnjohdolla on paljon kehitettävää alaistensilmin työturvallisuuden suhteen. Verrattaessa mitä työturvallisuuslaki ja muut määräykset sanovat, niin tuloksien perusteella käytännön rakentaminen ei toteudu aivan niin, kuin sen
teoriassa pitäisi toteutua. Työnjohdon pitää pyrkiä toimimaan paremmin esimerkkinä ja tekemään
harkitumpia ratkaisuja jokapäiväisissä ongelmissa. Hyviä asioita on paljon, mutta esimiehen toiminta
esimerkkinä työntekijöille ei ole itsestäänselvyys, joten siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota. Lisäksi kehitettävänä kohteena näkisin aliurakoitsijoiden yrityksen sisällä palkitsemisen, koska
raha lisää yleensä työntekijöiden motivaatioita. Lisäksi tapaturmat maksavat paljon, joten niiden
välttämiseen tulisi panostaa.
43 (55)
6.6
Kyselytutkimuksen yhteenveto
Vastauspapereista tein yhteenvedon kirjallisten vastauspapereiden perusteella. Taulukoiden tekemiseen käytettiin wordin omaa taulukko-työkalua. Kyselytutkimuksessa saatiin hyvä tilannekatsaus
NCC Rakennuksen Kuopion työmaiden työturvallisuuden tasosta. Tulokset on jaettu sähköisesti työmaiden yrityksen työpäällikölle ja työmaiden vastaaville mestareille, jotta he osaisivat kehittää toimintaansa parempaan suuntaan työturvallisuuden suhteen. Kyselytutkimus menee kokonaisuudessaan raporttien kanssa NCC Kuopion yksikön toimistoon, jossa halukkaat pääsevät kyselyyn ja tuloksiin käsiksi.
Tutkimuksen vastaukset eivät poikkea suuresti normaalitilanteista rakennustyömailla. Kehitettäviä
asioita on esimerkiksi asenteissa ja työnjohdon toiminnassa. Näitä asioita voidaan parantaa ja kehittää esimerkiksi kouluttautumalla. Taulukoissa tulokset on käsitelty niin, että NCC työntekijöille, sekä
aliurakoitsijoille on omat pylväsdiagramminsa.
Top 3 kehitettävää asiaa NCC Rakennuksen työturvallisuuteen:
1) Perehdyttämisestä on tehtävä kattavampi ja tarkempi, eli esimerkiksi kokeen
pitäminen voitaisiin ottaa osaksi työmaahan perehdytystä.
2) Työnjohdon koulutusta turvallisuuteen on tehostettava. Lisäksi työnjohdon tulisi
osallistua koulutuksiin säännölisesti.
3) Työmaan valvontaa lisäämällä vähennetään tapaturmia ja turvallisuuden laiminlyöntejä.
44 (55)
7
TYÖTURVALLISUUSKUSTANNUKSET
7.1
Turvallisuusjohtamisen tuottavuus
Toimivan työterveyshuollon ja työturvallisuustoiminnan avulla saadaan turhia kustannuksia poistettua ja samanaikaisesti voidaan kasvattaa työmaan tuottavuutta. Ennaltaehkäisevä toiminta on kustannustehokas ratkaisu. Tulosta on mahdollista saada aikaan myös hyvin pienilläkin panostuksilla,
kuten esimerkiksi kiinnittämällä huomiota siisteyteen ja järjestykseen. (Työterveyslaitos 2015.)
Työympäristön kohentaminen ja turvallisuuden parantaminen lisäävät työntekijöiden viihtyvyyttä ja
kerryttävät säästöjä, koska työtapaturmien ja sairauspoissaolojen aiheuttamat kustannukset vähenevät yrityksessä. Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien paraneminen työmaalla lisää tuottavuutta ja
luo työpaikalle innostavan ilmapiirin. Henkilöstön kouluttaminen lisää myös tuottavuutta. Parantuneen turvallisuuden seurauksena sairauspoissaolojen väheneminen ja työviihtyvyyden paraneminen
voi vaikuttaa myönteisesti myös ylitöiden määrään ja alihankintana tehdyn työn määrään. Näillä tavoilla syntyvät kustannussäästöt voivat olla moninkertaiset välittömiin sairauspoissaolosäästöihin
verrattuna. (Työterveyslaitos 2015.)
7.2
Tapaturman laskenta
Tapaturman sattuessa työterveyslaitoksen raportin mukaan, työntekijä on keskimäärin 39 päivää
poissa, joka tekee rahallisesti ison summan. Lisäksi huonona puolena on, että työntekijän työpanos
on poissa käytöstä kyseisen ajanjakson ajan, joten työtkään eivät etene niin nopeasti.
(Työterveyslaitos 2015.)
Tapaturman sattuessa kustannuksia syntyy kahdella eri tapaa, jotka ovat suoria- ja epäsuoria kustannuksia. Suorat kustannukset aiheutuvat tapaturmavakuutuksen mukaisesti. Vakuutettuja kustannuksia ovat esimerkiksi työkyvyttömyysajalta maksetut hoitokulut ja palkkakorvaukset. Epäsuoria
kustannuksia ovat vakuuttamattomat kustannukset. Niitä ovat esimerkiksi hallinnolliset kustannukset, menetetyn työajan kustannukset ja korvaavien toimenpiteiden kustannukset. (Finnsafe 2015.)
Esimerkkilasku
Henkilöstöä työmaalla on 50, työtapaturmista johtuvia poissaolopäiviä on 65 päivää vuodessa, teoreettinen työaika on 252 päivää henkilöä kohti vuodessa, työtapaturman arvioitu kokonaiskustannus
on noin 300 € päivässä. (Finnsafe 2015.)
Tapaturmakustannukset:
Poissaolopäivien määrä*arvioitu päiväkustannus = 65 pv*300 €/pv = 19 500 € (Finnsafe 2015.)
45 (55)
7.3
Työturvallisuuden kustannuslaskenta
Työturvallisuudelle on laadittu ja laskettu oma littera työmaan budjettiin. Työturvallisuuteen lasketaan yleensä litterointivaiheessa liian vähän rahaa, joka aiheuttaa monesti ongelmia ja painetta työmaille. Laskennassa työturvallisuudelle kertyvät summat perustuvat pääsääntöisesti urakkakohteen
kuutiomäärään. Yksi kuutio (m3) kerrotaan tietyllä kertoimella, joka on laskettu keskimääräisesti rakennusprojektin työturvallisuushinnaksi ja se kerrotaan koko projektin kuutiomäärällä. Myös vanhoista kohteista seurataan, miten siellä rahanmeno on toteutunut ja osataan sen perusteella laskea
entistä tarkemmin kustannukset seuraaville työmaalle. Työturvallisuuslittera käsittää työturvallisuustarkastukset, työturvallisuutta varten rakennettavat suoja-aidat, -kaiteet, -kulkusillat, -portaat ja varusteet, kuten suojaimet, kypärät, turvavaljaat ja työasusteet.
46 (55)
8
YHTEENVETO JA POHDINTA
Kun saavuin kesätöihin työnjohtoharjoitteluun, aloin aluksi tutkia miten työmaalla työturvallisuusasioista pidetään kirjaa ja mitä asiakirjoja ja suunnitelmia on tehtävä. Niiden avulla sain lisätietoa erinäisistä turvallisuusriskeistä mitä pitää huomioida työmaalla. Eli kun turvallisuussuunnitelmat tehdään ajatuksella, niistä on suuri apu itselle ja muille. Kesätyön työnjohtoharjoitteluni aikana huomasin, että työturvallisuus on laajaa aluetta käsittelevä kokonaisuus. Työturvallisuus edustaa rakennusyrityksessä seuraavia asioita:

taloudellista voittoa

laadukasta rakentamista

hyvää imagoa yritykselle

hyvää ryhmähenkeä ja välittämistä.
Taloudellisesti tapaturmat ovat tappiollisia, koska tapaturman sattuessa aiheutuu myös epäsuoria
kustannuksia sairaalamaksun ja palkanmaksun lisäksi, kuten uudelleen resursointia ja tapaturman
läpikäyntiä organisaation eri tasoissa. Työturvallisuuden hallinta vaatii työvaiheen hallintaa, joka synnyttää myös laadukasta tulosta. Työntekijöilläkin on mukavampi ja turvallisempi olo, kun turvallisen
työskentelyn eteen on panostettu.
Mieleeni nousi kesän aikana myös muutamia pääkohtia miten työturvallisuutta voitaisiin parantaa
työmailla ja yritystasolla.

puututaan työturvallisuuden laiminlyönteihin ja puutteisiin

työturvallisuussuunnitelmat tehdään huolellisesti

henkilökohtaisten suojaimien käyttöä valvotaan ja vaaditaan niiden käyttöä kaikissa työvaiheissa

esimiesten toimia esimerkkinä työturvallisuuden kannalta

toimia tavoitteellisemmin ja yrityksen arvojen ja pelisääntöjen mukaan

ohjata ja seurata entistä enemmän työmaalla, että asiat tapahtuvat, niin kuin pitää

kun koulutuksiin osallistutaan, niin siellä opittu tieto pitää jakaa eteenpäin.
Turvallisen työskentelyn lähtökohdat annetaan jo perehdytysvaiheessa, kun uusi työntekijä tulee
työmaalle. Olen huomannut sen osoittautuvan hyvin tärkeäksi osaksi sitä, miten ihmiset suhtautuvat
turvallisuuteen työmaalla. Kun on asiallisen jämäkkä, niin siinä luodaan luottamuksellinen ilmapiiri
työnantajan ja työntekijän välille. Kesätyöni aikainen työmaa oli hyvä esimerkki turvallisesta työmaasta. Lähellä piti tilanteita, eikä tapaturmia sattunut kenellekään. Tämä kertoo siitä miten hyvin
NCC:llä työturvallisuuteen on panostettu ja miten johtajilla on taitoa ylläpitää turvalliset olosuhteet
työskennellä. Johtajien pitää myös toimia esimerkillisesti työturvallisuuden suhteen. Määräyksien
laiminlyönti tarttuu alaisiin ja saattaa alkaa tapahtumaan lipsumisia turvavaljaiden ja muiden turvallisuusvälineiden käytön kanssa. Asenteet nousivat kesän aikana suuresti esiin työturvallisuuden suhteen.
47 (55)
Jo perehdytysvaiheessa vanhempi työntekijäkaarti kyseenalaisti työturvallisuusmääräyksiä esimerkiksi kypärän pidosta sisällä, vaikka kohde oli kohtalaisen loppusuoralla. Nuoret työntekijät omaksuivat sen hyvin, koska eivät ole olleet siihen aikaan töissä vielä rakennusalalla, kun kypäräpakkoja ei
ole ollut tai muutenkaan työturvallisuus ei ollut näin kehittynyttä kuin nykyisin. Sama asenne jatkui
työmaalla perehdytyksen jälkeen, jolloin jouduin puuttumaan varusteiden puuttumiseen. Tässä paljastuu myös se seikka, miten tärkeää työnjohdon on valvoa alaisten tekemisiä enemmän, ennen
kuin sattuu tapaturmia.
Seuraavaksi pohdin opinnäytetyöni kappaleen ”4.2 Turvallisuusjohtamista” omasta näkökulmastani.
Erilaiset johtamistavat tulivat hyvin esiin kesän työnjohtoharjoittelussa. Ihmisten johtaminen ilmeni
työnjohtajilla hyvin. Vastaavalla mestarilla oli ihmisjohtaminen ja asiajohtaminen hyvin hallussa, tosin hänen roolinsa vaatii molempien tapojen omaksumista ja esiintymistä.
Turvallisuuden valvomista edellytetään laissa, joten siihen kiinnitin kesätyön aikana paljon huomiota.
Lisäksi työturvallisuuteen liittyvä opinnäytetyöni lisäsi kiinnostusta kesällä työturvallisuutta kohtaan
ja sen seuraamiseen, mutta kesän aikana muutkin työnjohtajat seurasivat hyvin turvallisuutta. Johtamiseen kuului esimerkiksi puuttua laiminlyönteihin ja keksiä turvallisempia tapoja ja keinoja suorittaa työ turvallisemmin, jotta kenenkään henki ei pääse vaarantumaan työn teossa. Turvallinen työskentely lisää tehokkuutta ja vähentää taloudellisia vahinkoja. Kesän aikana toimin aina varman
päälle ja tilattiin nostimia vuokralle, jos siihen tarvetta oli. Se lisää tuottavuutta pitkällä aikajänteellä,
koska tapaturmat ovat kalliita ja saattavat aiheuttaa työntekijälle pidempiaikaista haittaa elämässä.
Turvallisuuden seuraamista pystyi kesällä tekemään käytännössä kahdella eri tavalla. Ensimmäinen
on työmaalla kiertely, jossa samalla tutkia töiden etenemistä, turvavälineiden käyttöä ja yleistä turvallisuutta. Toinen tapa oli viikoittainen Tr-mittaus, jossa konkreettisesti selvisi, mikä työmaan turvallisuustaso on. Tämä on hyvä tapa mitata turvallisuutta, koska siitä saadaan mahdolliset puutteet
yhteenvetona ja ne voidaan käydä saman tien korjaamassa. Mittaukseen käytettiin erillistä mittauslomaketta, johon tuloksia kirjattiin. Mittauslomake on liitteenä 1 opinnäytetyöni lopussa. Perehdyttäminen oli pohjana turvallisuuden antamiseen työmaalla. Pidin käytännössä kaikki perehdytykset kesätyön aikana, kun uusia työntekijöitä tai urakoitsijoita tuli. Perehdyttämisessä käytiin kattavasti läpi
työmaan turvallisuuteen liittyvät seikat. Urakoitsijan perehdyttämiseen liittyi vielä monesti, että kävimme heidän työtehtävänsä ja muut asiaan liittyvät seikat läpi, joten siltä osin se erosi muiden
työntekijöiden perehdyttämisestä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia työturvallisuuden johtamiseen liittyviä seikkoja NCC rakennus Oy:n työmaalla. Opinnäytetyön tekemisen aikana perehdyttiin NCC rakennuksen työturvallisuuden nykytilaan. Työturvallisuus on tärkeässä osassa onnistunutta työmaata sekä työntekijöiden
hyvinvointia ja työssä viihtymistä. Tämän opinnäytetyön lopputuloksena syntyi työturvallisuusopas,
jossa koottu työturvallisuuslain tärkeimpiä seikkoja, sekä työturvallisuuskysely NCC työmaille Kuopiossa, sekä työturvallisuuskysely NCC työmaille Kuopiossa.
48 (55)
Kuopion NCC työntekijöille suunnatun työturvallisuuskyselyn sekä työnjohtajien haastattelun perusteella yrityksen työturvallisuuden nykytila on hyvä. Kyselyn pohjalta nousi muutamia asioita esiin,
joissa parantamisen varaa oli. Esimerkiksi työnjohdon merkitystä esimerkkinä alaisille ei voida liikaa
painottaa, koska laiminlyönnit tarttuvat alaisiin helposti. On tärkeää, että tieto yhdellä työmaalla sattuneesta läheltä piti – tilanteesta tai tapaturmasta saavuttaa kaikki työmaat, jotta mahdolliset vaaranpaikat voidaan poistaa jatkossa. Kyselytutkimuksen tuloksia voidaan pitää luotettavina, sillä kyselyyn vastasi jopa 95 % työntekijöistä.
Opinnäytetyössäni onnistumisena nostaisin esiin kyselytutkimuksen pitämisen ja tulokset. Hyvästä ja
selkeästä kyselylomakkeesta sain kiitoksia työmailla, lisäksi hyvä vastausprosentti vahvisti onnistumista. Toinen onnistuminen ja hyvä asia oli mutkaton yhteistyö yrityksen kanssa, josta apua sai tarpeen tullen. Myös lähteitä löytyi paljon opinnäytetyöni tekemiseen, mikä oli suuri helpotus. Parannettavana osana näin, että kyselytutkimus kannattaa jatkossa teettää internetissä, koska tuloksien
yhteenveto ja analysointi luonnistuu paljon helpommin ja nopeammin, kuin manuaalisesti vastauslomakkeiden tuloksien yhteenkostaminen ja vasta sen jälkeen tuloksien analysointi.
49 (55)
LÄHTEET
HEIKKILÄ, Tarja. 2004. Tilastollinen tutkimus. 5. uudistettu painos. Helsinki: Edita
Mittaaminen osana työturvallisuuden johtamista. [verkkoaineisto]. FINNSAFE. [Viitattu 2015-12-22]
Saatavissa: http://www.finnsafe.net/fin/images/pdf/mittaaminen_osana_tyoturvallisuuden_johtamista.pdf
NCC.FI 2015. Kuva Kuopion Elias Lönnrotinkatu 27. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2015-04-17] saatavissa: http://www.ncc.fi/ Polku: Asunnot, asuntohaku, Kuopio, Elias
NCC.FI 2015. Tietoa NCC:stä. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2015-12-22] saatavissa: http://www.ncc.fi/
Polku:Tietoa nnc:stä, ncc-konserni.
RAKENNUSTEOLLISUUS. Johdon sitoumus työturvallisuuteen, mitä yritysjohdon tulee tehdä? [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015–04-23.] saatavissa: https://www.rakennusteollisuus.fi/ Polku: Tietoaalasta, työturvallisuus, ylin johto sitoutuu työturvallisuuteen, mitä yritysjohdon tulee tehdä.
Rakennustöiden turvallisuusohjeet. Raturva 2. Ratu KI-6018. [online]. Helsinki. [Viitattu 2015-04-05]
Saatavissa: https://www.rakennustieto.fi/kortistot/ratu/kortit/6018.html.stx
Rakentamisen turvallisuuden hallinta. [verkkoaineisto.] [viitattu 2015-05-01] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/ytya/index.htm
Rakentamisen turvallisuuden hallinta. [verkkoaineisto.] [viitattu 2015-04-30] Saatavissa: http://virtual.vtt.fi/virtual/proj3/ytya/index.htm Polku: Rakennuttamisen turvallisuustehtävät.
SALONEN, T. 2012. Rakennustyömaan työturvallisuus. Oulun seudun ammattikorkeakoulu [viitattu:
2015-04-11.] Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/48426/Salonen_Timo.pdf..pdf?sequence=1
SUOMINEN, E. 1992. Rakentajan johtamistaito. Helsinki.
TAPATURVA 2015. Tr-Mittari. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-05-16.] saatavissa: http://www.tapaturva.fi/ Polku: Palvelumme, tr-mittari.
TYÖSUOJELUHALLINTO 2000. Turvallisuuden hallinta rakennustyömaalla. [verkkoaineisto.] [viitattu:
2015-04-10.] Saatavissa: http://www.tyosuojelu.fi/upload/p1tuynkc.pdf
TYÖSUOJELUHALLINTO 2014. Turvallisuusjohtaminen. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-04-12.] saatavissa: http://www.tyosuojelu.fi/fi/ Polku: tyosuojelu.fi. Turvallisuusjohtaminen.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. TR-mittarin käyttö työmaalla. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-04-22.]
saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, tapaturmien ehkäisy,
työturvallisuuden edistamäiskeinoja, tr-tuoteperhe, tr-mittarin käyttö työmaalla.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. TR-mittauksen toteutus. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-04-22.] saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, tapaturmien ehkäisy, työturvallisuuden edistamäiskeinoja, tr-tuoteperhe, tr-mittauksen toteutus.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. TR-palaute ja vaikutukset. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-04-18.] saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, tapaturmien ehkäisy, työturvallisuuden edistamäiskeinoja, tr-tuoteperhe, trpalaute ja vaikutukset.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. Työolojen seuranta ja mittaaminen. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-0425.] saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, turvallisuusjohtaminen, työolojen seuranta ja mittaaminen.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. Työtapaturman aiheuttamat kustannukset. [verkkojulkaisu.] [viitattu:
2015-07-29.] saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, tapaturmien ehkäisy, tutkimuksia turvallisuudesta, tapaturmien aiheuttamat kustannukset.
TYÖTERVEYSLAITOS 2014. Turvallisuus ja tuottavuus. [verkkojulkaisu.] [viitattu: 2015-04-25.] saatavissa: http://www.ttl.fi/fi/ Polku: ttl.fi. Työturvallisuus ja riskien hallinta, turvallisuusjohtaminen,
tuottavuus.
50 (55)
TYÖTURVALLISUUSLAKI 738/2002. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020738
VALTIONEUVOSTON ASETUS RAKENNUSTYÖN TURVALLISUUDESTA 205/2009. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090205
51 (55)
LIITE 1: NCC:N TR-MITTAUSPOHJA
52 (55)
53 (55)
LIITE 2: KYSELYLOMAKE
54 (55)
55 (55)
Fly UP