...

LAPSEN ADHD Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto

by user

on
Category: Documents
4

views

Report

Comments

Transcript

LAPSEN ADHD Opinnäytetyö (AMK) Hoitotyö Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Opinnäytetyö (AMK)
Hoitotyö
Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
2012
Rebecca Saksi & Sina Vikberg
LAPSEN ADHD
– Verkkosivut Terveysnettiin
OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Hoitotyö | Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
Tammikuu 2012| 59
Ohjaajat Sirpa Nikunen & Satu Halonen
Rebecca Saksi & Sina Vikberg
LAPSEN ADHD – Verkkosivut Terveysnettiin
Lähes jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi. ADHD:ssa
on kysymys lapsen vaikeudesta säädellä omaa toimintaansa ja käyttäytymisestään tehtävän,
ympäristön tai omien tavoitteiden mukaisesti. ADHD voidaan ajatella kolmessa ulottuvuudessa,
jotka ovat käyttäytyminen, työskentely ja oppiminen sekä tunteet. Käyttäytyminen ilmenee vaikeutena toimia ohjeiden, sääntöjen, tavoitteiden tai tilanteiden vaatimusten mukaisesti, johon
ympäristöllä on voimakas toimintaa ohjaava vaikutus. Työskentelyn ja oppimisen vaikeudet ovat
tarkkaavaisuuden kohdentamisen ja ylläpitämisen vaikeudet sekä toiminnan suunnittelun ja
arvioinnin ongelmat. Lisäksi tunteiden hillitseminen ja ilmaisemisen vaikeus ovat lapselle haastavia. ADHD- lapselle saattaa olla vaikeaa löytää ystäviä, sillä lapsen impulsiivisuus ja ylivilkkaus aiheuttavat helposti sen, etteivät muut lapset halua olla hänen ystäviään.
Projektin tehtävänä oli luoda alakouluikäisille verkkosivut Terveysnettiin lapsen ADHD:sta. Tavoitteena on tuottaa tietoa lapsille ADHD:sta. Tässä projektissa käsitellään aihetta lapsen näkökulmasta koulunkäyntiin liittyen. ADHD- lapsen ongelmat havaitaan yleensä vasta koulussa,
koska lapseen kohdistuvat vaatimukset nousevat. Tästä johtuen ADHD:lle ominaiset piirteet
korostuvat. Projekti toteutettiin osana Terveysnetti –projektia, joka on ollut käynnissä vuodesta
2001 lähtien. Projektia toteuttavat ammattikorkeakoulun opiskelijat ja opettajat yhteistyössä
Salon terveyskeskuksen ja Salon kaupungin kanssa. Terveysnettiin on tehty sivut, jotka käsittelevät ADHD- lasta perheessä.
Verkkosivuilla esiintyy ADHD- lapsena Kalevi Karhu. Kalevin luokka lähtee luokkaretkelle, jossa
ilmenee tapahtumia, joissa Kaleville tulee ongelmia ADHD:hen liittyen. Sivuilla käsitellään tilanteet, joissa tulee näitä ongelmia, annetaan selityksiä ja ratkaisuja. Tilanteita ovat esimerkiksi
oppimistilanne, jonotustilanne ja tilanteita liittyen vuorovaikutukseen. Verkkosivuilla on sijoitettu
yhdelle sivulle aina yksi tapahtuma. Verkkosivujen henkilöiksi valittiin erilaisia eläinhahmoja,
jotta ne sopisivat paremmin alakouluikäiselle. Verkkosivuihin haluttiin erilaisia oikeita tapahtumia, jotta lapset oppisivat paremmin ja oppiminen olisi mielenkiintoisempaa. Verkkosivut löytyvät terveysnetin juniorinetistä osoitteesta http://terveysnetti.turkuamk.fi/juniori.html.
Lapsen ADHD:n yleisyyttä silmällä pitäen olisi hyvä olla lasten kirjallisuutta aiheesta. Aiheesta
olisi mielenkiintoista saada ADHD lasten omia kokemuksia sairaudestaan ja sen vaikutuksesta
omaan elämään sekä lasten ystävien kokemuksia ystävänsä sairaudesta. Terveysnetti –
projektiin voisi liittää myös sivusto työikäisen ADHD:sta ja sen vaikutuksesta elämään.
ASIASANAT:
ADHD, lapsen ADHD, tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkas lapsi, oppimisvaikeudet, aktiivisuuden ja
tarkkaavuuden häiriö
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Nursing | Nursing
2012 | 59
Instructors Sirpa Nikunen & Satu Halonen
Rebecca Saksi & Sina Vikberg
ADHD IN CHILDREN – Website at Terveysnetti
Almost every classroom has at least one child with attention disorder. ADHD is about a child´s
difficulty to adjust his/her actions and behavior in accordance with tasks, environment or his
own aims. ADHD includes three dimensions, which are behavior, working and learning as well
as feelings. Behavior appears as problems to act according to directions, rules, child´s own
goals or according to demand of the situation, which the environment has a big influence on.
Working and learning difficulties are allocating and sustaining attention as well as planning and
assessing own actions. In addition children have difficulties to restrain and express his feelings.
Child with ADHD may have difficulties to find friends because his impulsiveness and
hyperactivity may easily cause that other children do not want to be around him.
The purpose of the project was to create a website at Terveysnetti for elementary school
children concerning child´s ADHD. The goal was to produce information about ADHD for
children. In this project the subject is handled from the child´s perspective. The ADHD child´s
problems are not discovered until at school because the school demands are higher than the
child is used to. Due to this ADHD characters are emphasized. Project was carried out as
Terveysnetti –project, which was started year 2001. Terveysnetti –project was carried out in
collaboration with students and teachers of Turku University of Applied Sciences, Salo health
center and Salo city. At Terveysnetti there is also a website that deals with ADHD children in the
family.
ADHD in children website the performing ADHD child is a bear named Kalevi Karhu. Kalevi´s
class is going to a field trip, where Kalevi has some troubles concerning ADHD. Website gives
explanations and solutions for the troubled situations Kalevi is having. These situations are for
example learning, queuing and situations concerning interaction with others. At the website
there is only one event on one page. The characters chosen for the website are animals
because those will suit better for children. Events on the website were purposefully chosen to
be truthful so children could learn better and learning would be more interesting. Website will be
found at Terveysnetti´s Juniorinetti http://terveysnetti.turkuamk.fi/juniori.html.
As far as ADHD is concerned the matter that ADHD is common should there be more literature
at the subject. It would be interesting to get ADHD children’s own experiences about their
disorder and its effects in their life´s as well as their friends experiences about their friend’s
disorder. Website concerning adult ADHD and its effects to life could be added to the
Terveysnetti –project.
KEYWORDS:
ADHD, child´s ADHD, attention disorder, hyperactive child, learning difficulties, AttentionDeficit/Hyperactivity Disorder
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
5
2 LAPSEN ADHD
6
3 ADHD -LAPSEN HOITO
9
4 VUOROVAIKUTUS ADHD -LAPSEN KANSSA
13
5 ADHD -LAPSI KOULUSSA
19
6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN VERKKOSIVUJEN AVULLA
26
7 PROJEKTIN TEHTÄVÄ JA TAVOITE
29
8 PROJEKTIN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN
30
9 PROJEKTIN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS
35
10 POHDINTA
38
LÄHTEET
41
LIITTEET
Liite 1. ADHD:n oireet ICD-10 tautiluokituksen mukaan
Liite 2. Toimeksiantosopimus
Liite 3. Projektilupa
Liite 4. Verkkosivut
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
5
1 JOHDANTO
ADHD tarkoittaa tarkkaavuus- ja aktiivisuushäiriötä (Voutilainen ym. 2004).
ADHD on aivojen toimintahäiriö, joka periytyy voimakkaasti ja säilyy koko eliniän, mutta piirteet lievenevät useimmiten iän mukana. (Lehtokoski 2004, 11.) Se
on yksi yleisempiä lasten pitkäaikaissairauksia (Voutilainen ym. 2004). Kouluikäisistä lapsista 3- 5 prosentilla on ADHD oireyhtymä (Adhd liitto ry 2006).
ADHD:n kriteerit täyttäviä on 4-10% väestöstä (Moilanen ym. 2008).
ADHD havaitaan yleensä vasta kouluiässä, sillä koulussa lapseen kohdistuvat
vaatimukset nousevat ja erot luokkatovereihinsa korostuvat. Kotona häiriölle
ominaisia piirteitä ei yleensä tunnisteta. Häiriö aiheuttaa usein oppimisen ongelmia ja käytöshäiriöitä, jolloin lapsella on vaikeuksia oppia lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan. Lapsella voi olla myös kielellisiä ja motorisia ongelmia,
hahmotushäiriöitä, matemaattisia vaikeuksia sekä muistiongelmia. (Michelsson
ym. 2004, 49.)
Lähes kaksi kolmasosaa 7-vuotiaista ja kolme neljäsosaa 8 -vuotiaista käyttävät internetiä jo vähintään kerran viikossa (Mannerheimin lastensuojeluliitto
2011). Jo 7 –vuotiaasta lähtien luku- ja kirjoitustaidon myötä lapsen nettiarki
laajenee. Viimeistään 10 – 13 vuotiaana nettimaailma avartuu osaksi lähes jokaisen koululaisen elämää. (Pelastakaa lapset 2011.)
Tämän projektin tehtävänä oli luoda alakouluikäisille verkkosivut Terveysnetin
juniorinettiin lapsen ADHD:sta. Tavoitteena on tuottaa tietoa lapsille ADHD:sta.
Työ on osa Terveysnetti –projektia. Projektia toteuttavat ammattikorkeakoulun
opiskelijat ja opettajat yhteistyössä Salon terveyskeskuksen ja Salon kaupungin
kanssa. Terveysnetti edistää väestön terveyttä, toimintakykyä ja itsehoitovalmiutta hyödyntämällä uutta tietotekniikkateknologiaa. Terveysnetti sisältää juniorinetin, nuorisonetin, perhenetin, työikäisten netin ja seniorinetin. (Turun Ammattikorkeakoulu 2008.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
6
2 LAPSEN ADHD
ADHD tarkoittaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä (Käypä hoito 2007).
ADHD on aivojen toimintahäiriö, joka säilyy koko eliniän (Lehtokoski 2004, 11).
Toimintahäiriö aiheutuu aivojen hermosolujen vajaatoiminnasta, joka aiheuttaa
puutteellisen impulssien estokyvyn, jolloin henkilö toimii nopeasti ja ajattelematta seurauksia, jonka katsotaan olevan ADHD:n keskeinen ongelma (Michelsson
ym 2003, 24). ADHD on tavallinen toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka ydinoireet ovat keskittymisvaikeudet sekä yliaktiivisuus, häiriöherkkyys ja impulsiivisuus. ADHD:n kehityksellisenä perusongelmana on aistiärsykkeiden sekä omien tunneyllykkeiden tunnistamisen ja kokemuksen vaikeus, kun samaan aikaan
yllykkeet muuttuvat nopeasti toiminnaksi. Tästä johtuen ADHD –lapsi häiriintyy
usein tavallista herkemmin stressaavissa tilanteissa, kuten perheen ristiriitojen
keskellä, liian suurten vaatimusten äärellä tai traumojen ja menetysten kohdatessa. (Westerinen 2009.)
ADHD on luokiteltu sairaudeksi, joka on etiologialtaan neurobiologinen kehityksellinen häiriö. Häiriön kehittymisessä perimän ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutus on merkittävä. (Käypä hoito 2007.) Häiriön taustalla ilmenevät erilaiset
biologiset tekijät ovat joko geneettisiä tai liittyvät synnytyksen aikaisiin komplikaatioihin (Lyytinen ym. 2002, 44). Nämä tekijät voivat olla esimerkiksi aivojen
kehityspoikkeamat, keskushermostoon vaikuttavat sairaudet, kromosomipoikkeavuudet, raskaudenaikaiset tekijät kuten äidin raskauden aikainen tupakointi,
alkoholin käyttö ja virustaudit, tapaturmat vastasyntyneisyys kaudella sekä synnytysvauriot (Michelsson ym. 2003, 25). Toisaalta myös psykososiaalinen
stressi lisää lasten impulsiivisista ja levotonta käyttäytymistä (Aronen 2000).
Perheeseen liittyvät riskitekijät saattavat muokata lapsen kehittyvää keskushermostoa, esimerkiksi väkivaltakokemukset ylläpitävät ylivilkautta, tai vaikeuttavat turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista sekä motoriikan ja vireyden säätelytaitojen kehittymistä erityisesti varhaislapsuudessa (Käypä hoito
2007). Varhainen vuorovaikutus sekä varhaiset olosuhteet vaikuttavat lapsen
aivojen toiminnallisten yhteyksien muodostumiseen (Aronen 2000). Oireita sää-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
7
televiä tai voimistavia riskitekijöitä ovat riitaisa kotiympäristö, kriittisyys, lämmön
vähäisyys ihmissuhteissa ja epäjohdonmukaisuus kasvatuksessa, vanhemman
psyykkinen sairaus erityisesti äidin masennus ja vanhempien ADHD sekä väkivalta (Käypä hoito 2007).
Suomessa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä diagnosoidaan käytössä olevan ICD-10 –tautiluokituksen mukaan. ADHD:hen liittyy erilaisia tarkkaamattomuusoireita, yliaktiivisuusoireita ja impulsiivisuusoireita, jotta ADHD voidaan
diagnosoida (LIITE 1). Lapsella tulee olla ainakin kuusi kuukautta vähintään
kuusi
yhdeksästä
tarkkaamattomuusoireesta,
kolme
viidestä
yliaktii-
visuusoireesta ja kolme neljästä impulsiivisuusoireesta. Oireiden tulee olla haitaksi ja lapsen kehitystasoon nähden poikkeavia. Oireiden täsmääminen ei pelkästään riitä, ainakin joidenkin oireiden on tullut alkaa viimeistään seitsemän
vuoden iässä sekä ne aiheuttavat kliinisesti merkittävää ahdistusta tai sosiaalisten, opintoihin liittyvien tai ammatillisten toimintojen heikkenemistä. Diagnosoinnissa lapsen tilannetta tulee aina tarkastella kokonaisvaltaisesti, koska ylivilkkausoireet saattavat olla merkkinä monesta lapseen ja hänen psykososiaaliseen tilanteeseen liittyvästä tekijästä. (Aronen 2000.) Tästä syystä diagnostiset
kriteerit tulee täyttyä useammassa kuin yhdessä tilanteessa. Esimerkkinä tästä
tarkkaamattomuutta ja hyperaktiivisuutta tulee esiintyä sekä kotona että koulussa. ADHD diagnoosin varmistamiseksi tarvitaan tietoa lapsen käyttäytymisestä
eri tilanteissa, kuten kotona, koulussa ja tutkimustilanteessa eri ihmisten havainnoimana. (Käypä hoito 2007.) Pelkkä vanhempien kertomus lapsen käytöksestä ei siis riitä. Lapsen itse ja opettajien kertomus on yleensä välttämätön
lisä vanhempien kertomuksiin. (Aronen 2000.)
Diagnostiikassa tulee ottaa huomioon myös oireiden soveltuvuus muihin mielenterveyden häiriöihin. ADHD voi olla mahdollinen, mikäli oireet eivät sovi paremmin muuhun mielenterveydenhäiriöön tai diagnosoitavissa ei ole maanista
jaksoa, depressiivista jaksoa, ahdistuneisuushäiriötä tai laaja-alaista kehityshäiriötä. (Käypä hoito 2007.) ADHD:n kanssa esiintyy usein muita häiriöitä tai
sairauksia. Monet kärsivät erilaisista käytösongelmista sekä masennus- ja ahdistusoireista. (Huttunen 2010.) Uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä esiintyy yli puo-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
8
lella sekä ahdistuneisuushäiriöitä ja masennusta noin neljänneksellä ADHD –
diagnoosin saaneilla (Moilanen ym. 2008). Lapsista 10-20%:lla on masennushäiriö, 20%:lla käytöshäiriö, 40%:lla uhmakkuushäiriö ja 7%:lla Touretten syndrooma tai nykimisoireita (Aronen 2000). Somaattisesti ilmeneviä liitännäishäiriöitä ovat unihäiriöt, tuhriminen sekä yö- ja päiväkastelut (Moilanen ym. 2008).
ADHD- oireisilla lapsilla unihäiriöt, kuten nukahtamisvaikeudet, yöheräily, itkuisuus, varhainen herääminen tai poikkeava aamuväsyneisyys ovat yleisiä. Subjektiivisten arvioiden mukaan unihäiriöt ovat yhtä yleisiä sekä stimulanttihoitoa
saavilla, että lääkkeitä käyttämättömillä lapsilla. Myös ADHD:hen liittyvät psykiatriset häiriöt saattavat aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia tai muutoksia unen laadussa. (Virkkunen 2007.) ADHD –lapsen nukkumisen parantamiseksi tulisi perheessä ottaa tavaksi joka ilta samanlaisena toistuva nukkumaanmeno rituaali.
Rutiinit ja johdonmukaisuus joka iltaisessa aikataulussa sekä suurien virikkeisten toimintojen välttäminen juuri ennen nukkumaanmenoa ovat suuri apu lapsen
unen laadun parantamiseksi. Virikkeisiä toimintoja ovat esimerkiksi videopelit ja
television katselu. Fyysistä aktiivisuutta tulee rajoittaa ennen nukkumaan menoaikaa, mutta esimerkiksi rauhalliset toiminnot kuten iltasadun lukeminen rauhoittavat lapsen nukkumaan. Taustaäänet kuten musiikki ilman sanoja ja luonnonäänet saattavat auttaa lasta nukkumaan. (Hefley 2011.)
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö on varsin yleinen ongelma. Vaikeaasteisista oireista kärsii noin 1-2 % lapsista, lievistä oireista jopa 10 %. Selvästi
haitallisista oireista kärsii noin 5 % lapsista. (Huttunen 2010.) ADHD:n esiintyvyys DSM-IV kriteereillä vaihtelee 5 % -9 %:iin ja ICD-10 tautiluokituksen mukaan välillä 1-4 %. Esiintyvyys luvut vaihtelevat eri tutkimuksissa diagnostisten
kriteerien ja menetelmien erilaisuuden vuoksi. (Aronen 2000.) Häiriö on selvästi
yleisempi pojilla. Väestöpohjaisissa tutkimuksissa on todettu, että poikien suhde
tyttöihin on ollut 1-3:1 ja kliinisissä tutkimuksissa 9:1. (Käypä hoito 2007.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
9
3 ADHD -LAPSEN HOITO
ADHD:n hyvään hoitoon kuuluu yksilöllinen tarpeiden ja tavoitteiden arviointi
sekä erilaisia lapseen ja hänen ympäristöönsä kohdistuvia tukitoimia sekä tarvittaessa lääkehoito. ADHD:n diagnoosin saaneet lapset eivät aina tarvitse kaikkia
saatavilla olevia hoitoja, vaan hoitojen tarve arvioidaan yksilöllisesti tarpeiden
mukaan. (Riikola ym. 2007.) ADHD:n varhainen toteaminen on olennaista, mutta myös myöhemmin aloitettu hoito ja kuntoutus on tärkeää. Lapsen kehityksen
kannalta on merkittävää huomioida vanhempien mahdollinen haittaava ADHD,
jotta myös vanhempi saa siihen asianmukaisen hoidon ja kuntoutuksen. (Westerinen 2011.)
On suositeltu, että ADHD:n hoito porrastetaan. Diagnosointi ja hoito tapahtuvat
perusterveydenhuollossa, perheneuvolassa tai erikoissairaanhoidossa paikallisesti sovitun työnjaon ja käytettävissä olevien asiantuntijapalveluiden mukaan.
Erikoissairaanhoitoon ohjataan tapaukset, joissa vaikeuksia ei ole kyetty selvittämään ja hoitamaan perusterveydenhuollossa tai perusterveydenhuollon toimenpiteet ovat riittämättömiä. (Riikola ym. 2007.) Tarvittaessa tarkemmat tutkimukset suorittaa moniammatillinen työryhmä, jossa on sekä lastenpsykiatrinen
että neuropsykologinen painotus yhteistyössä lapsen koulun kanssa. Toimintamallit vaihtelevat alueittain. (Westerinen 2011.)
Tehokkaimmat interventiot perustuvat yleensä sekä lapsen, että perheen auttamiseen. Tärkeätä on, että oireiden hallinnan ohella tapahtuu psyykkistä kasvua lapsen kyvyssä tunnistaa omia tunteitaan sosiaalisissa tilanteissa ja jakaa
niitä toisen kanssa sekä lapsen vanhemmilla on taitoa olla tämän tukena. Perheet hyötyvät kasvatuksellisesta tuesta, kuten sopeutumisvalmennuksesta,
vanhempien- tai perhelomista, sosiaalisesta tuesta, hyvästä kirjallisesta informaatiosta, vanhempainyhdistysten vertaistoiminnasta ja joskus perhepsykoterapiasta. (Westerinen 2011.) Sopeutumisvalmennuskurssien tavoitteena on antaa tietoa ja tukea sekä mahdollistaa samassa tilanteessa olevien vertaistuki.
Vertaistukiryhmissä jaetaan kokemuksia arjen iloista ja suruista muiden samas-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
10
sa tilanteessa olevien kanssa, sekä saadaan hyviä vinkkejä arkeen ja tukea
olemassa olevien vahvuuksien hyödyntämiseen. ADHD-lapsen käyttäytymisen
muokkaaminen on hoitomuoto, jossa sovitaan mihin hyvä ja huono käyttäytyminen johtaa sekä pyritään kannustamaan hyvää käyttäytymistä erilaisilla positiivisilla palkkioilla. Kognitiivisessa psykoterapiassa tavoitteena on auttaa lasta
tiedostamaan omien ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen keskinäinen yhteys
ongelmia ylläpitävässä toiminnassa. Siihen liittyy tehtäviä ja käytännön harjoitteita ja se on tavoitteellista, oivaltavaa ja aktiivista. (ADHD-liitto 2006.) Korhonen (2006) on tutkinut kyselyn avulla ADHD –lääkitystä käyttävien lasten ja
nuorten (n=51) sekä heidän huoltajiensa (n=53) kokemuksia ja mielipiteitä
ADHD:n lääkehoidosta ja koulunkäynnistä. Huoltajien mukaan lääkitystä käyttävistä lapsista ja nuorista 36,6%:lla oli käytössä jokin muu tukimuoto lääkärinkäyntien ja koulun toiminnan lisäksi. Toimintaterapia oli hieman yleisempi kuin
muut. Muita tukimuotoja oli musiikkiterapia, fysioterapia, lastenpsykiatrian vastaanotot, muksuoppi, ratsastusterapia, neuropsykiatrinen kuntoutus, psykologin
vastaanotot sekä ryhmäterapia. (Korhonen 2006, 42-45.)
Ryhmissä annettava hoito takaa vanhemmille kokemusten ja ratkaisukeinojen
jakamisen samankaltaisten ongelmien kanssa elävien perheiden kanssa. Perhekeskeinen ohjaus mahdollistaa ongelmatilanteiden tunnistamisen ja onnistumisen kokemisen perheen arkipäivässä. Hoidossa korostuu perheen rajojen ja
vanhemmuuden tukeminen. Lisäksi päämääränä on lisätä vastuuta ja perheensisäistä kunnioitusta sekä löytää uusia ratkaisuja arkipäivän ongelmatilanteisiin.
(Voutilainen ym. 2004.) Vanhempainohjaus saattaa vähentää ADHD-diagnoosin
saaneiden lasten ja nuorten käytösongelmia sekä parantaa sosiaalista selviytymistä. Lisäksi se lisää vanhemman käsitystä lapsesta sekä vähentää käytösongelmien kielteistä vaikutusta vanhempiin. (Käypähoito 2007.)
Lääkehoitoa voidaan harkita, jos oireet ovat vaikeat, eikä riittävää apua ole saatu paikkakunnan resurssien mukaisella optimaalisilla tuki- ja kuntoutustoimilla.
Lääkehoitoon voidaan päätyä myös silloin, kun lapsella on vaikea ADHD ja lisäongelmana vaikea käytöshäiriö tai jos lapsi on jouduttu poistamaan koulusta tai
hänellä esiintyy muita hankalia ongelmia, kuten epäsosiaalisuutta. (Voutilainen
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
11
ym. 2004.) Lääkehoito aloitetaan psykososiaalisiin hoitoihin liitettynä. Lääkehoidon voi aloittaa ADHD –lapsen psyykkiseen ja fyysiseen kehitykseen sekä
ADHD:n hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Lääkehoitoa suunniteltaessa on otettava huomioon riskit ja niitä on verrattava mahdollisiin lääkehoidon hyötyihin.
Lääkehoidossa tähdätään lääkkeiden riittävään tehoon ilman merkittäviä haittavaikutuksia. ADHD:n lääkehoito tulee olla johdonmukaista ja sen tehokkuutta on
arvioitava jatkuvasti. Lääkehoidon tehokkuutta voidaan seurata kyselykaavakkein, sekä säännöllisin kliinisin arvioin ja haastatteluin. Samalla arvioidaan kokonaistilannetta ja lääkehoidon jatkon tarvetta. Osalla lapsista lääkehoito voidaan lopettaa oireiden lievittymisen ja uusien taitojen oppimisen myötä. Joillakin
lääkehoidon tarve jatkuu aikuisikään asti. (Voutilainen 2008, 8.)
ADHD:n hoitoon määrätyt lääkkeet muuttavat välittäjäaineiden pitoisuuksia ja
tehostavat aivojen reseptorisolujen toimintaa. Näin keskittyminen ja oppiminen
ovat helpompaa. Lääkkeet voivat vähentää impulsiivisuutta sekä auttavat lasta
säätelemään käyttäytymistään. (O.Quinn ym. 2009, 48.) Korhosen (2006) tutkimuksen mukaan tärkeimmäksi syyksi käyttää ADHD –lääkitystä ilmoitettiin se,
että lapsi voisi keskittyä paremmin. Suurimmat myönteiset muutokset lääkkeen
käyttöön oton jälkeen oli todettu käyttäytymisessä, keskittymisessä ja arvosanoissa. (Korhonen 2006, 42-45.) ADHD:n lääkehoitona käytetään psykostimulantteja, jossa vaikuttavana aineena on metyylifenidaatti tai deksamfetamiini.
Myös muita lääkevaihtoehtoja kuin psykostimulantteja voidaan harkita. Tietyt
masennuslääkkeet tai atomoksetiinia vaikuttavana aineena sisältävää ovat
osoittautuneet tehokkaiksi ADHD:n hoidossa. (Valvira 2011.) ADHD –lääkkeillä
on olemassa useita haittavaikutuksia. Yleisimpiä ovat ruokahaluttomuus, univaikeudet, päänsärky ja vatsakivut. (Riikola ym. 2007.)
Toisin kuin vielä vuosikymmen sitten luultiin, ADHD ei ole ohimenevä ilmiö vaan
jatkuu huomattavalla osalla potilaista häiritsevänä vielä aikuisenakin. On tutkittu, että jopa 65% :lla ADHD -diagnoosin saaneista ihmisistä on vielä 25 vuoden
iässä selviä tarkkaavaisuushäiriön piirteitä. Tutkimusten mukaan noin 15%:lla
täyttyy 25 vuoden iässä edelleen ADHD:n diagnostiset oireet. (Penttilä ym.
2011.) ADHD oireista yliaktiivisuus ja impulsiivisuus usein lievittyvät nuoruus-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
12
ikään mennessä. Sen sijaan tarkkaamattomuusoireet voivat lisääntyä ja aiheuttaa selkeää haittaa, vaikka diagnoosikriteerit eivät täyttyisikään. (Riikola ym.
2007.)
Jos ADHD:ta ei hoideta, se voi lisätä psykiatrisen häiriöiden, syrjäytymisen ja
päihteiden käytön riskiä. Se voi myös vaikeuttaa lapsen sekä lähipiirin selviytymistä arjessa. (Riikola ym. 2007.) Lapsuusiän ADHD:hen liittyvät sosiaalisen
vuorovaikutuksen ongelmat suurentavat myöhemmällä iällä monien psykiatristen liitännäissairauksien riskiä. Tällaisia ovat esimerkiksi tunne-elämän ongelmien sekä käytös- ja päihdehäiriöiden riskiä. (Penttilä ym. 2011.)
Kippola- Päivinen (2011) on tutkinut kyselyin ADHD –oireisten henkilöiden ja
heidän läheistensä (n=110) kokemaa hyvinvointia, sekä ADHD –liiton ja sen
jäsenyhdistysten toimintojen merkitystä ja mahdollisia kehittämistarpeita. Kyselyyn vastanneet arvioivat ADHD –oireisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin
pääosin kohtalaiseksi tai huonoksi. Lasten tilanne koettiin molemmissa ryhmissä selvästi parempana. Vastaajat ilmoittivat, että ehkäisevä työ, varhainen tuki
ja kevyemmät avohuollon tukipalvelut ovat vähäisiä sekä apua voi saada vasta,
kun ongelmat ovat kärjistyneet ja riittävän isoja. Vastaajat toivoivat erityisesti
varhaista, konkreettista arkeen liittyvää tukea, kuntoutuksellisia tukitoimia ja
koko perheen huomioimista. (Kippola-Pääkkönen 2011, 34-35.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
13
4 VUOROVAIKUTUS ADHD -LAPSEN KANSSA
Kaikki ADHD– lapset eivät ole samanlaisia ja käyttäydy samalla tavalla. On kuitenkin monia piirteitä, jotka ovat tyypillisiä ADHD:n omaavilla. Joillakin henkilöillä piirteet tulevat esille eri voimakkuuksina eri tilanteissa ja seurassa. (Lehtokoski 2004, 48.) ADHD:sta johtuvien oireiden ja ongelmien ollessa selviä ja vaikeuksien suuria, lapsi saa yleensä riittävästi tukea, koska hänet mielletään selvästi poikkeavaksi. Se helpottaa myös aikuisten taakkaa, jotka ovat vastuussa
lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä. Eniten hämmennystä tuottaa lapsi,
jonka vaikeudet eivät tule esiin sosiaalisissa tilanteissa siten, että oivallettaisiin,
että kyseessä on poikkeavuus. Ollessaan kahdestaan aikuisen kanssa ADHD–
lapsi voi käyttäytyä edukseen. Tämän vuoksi voi olla vaikeaa ymmärtää ilman
asiallista informaatiota, mikä on vialla. Tällöin voi olla vaikeaa selittää muille
lapsille poikkeavaa reagointia ja käyttäytymistä, sillä vanhemmatkaan eivät
tarkkaan tiedä, mistä on kysymys. Mitä tarkemmin aikuisilla on tiedossa lapsen
erityispiirteet ja niiden syyt, sitä paremmin erilaista käyttäytymistä voi ymmärtää,
joskaan ei hyväksyä. (Michelsson ym. 2004, 128–130.)
ADHD– lapsella on herkkyys joutua muita lapsia useammin tilanteisiin, joissa
hän saa tahattomasti huomiota aikuiselta tehdessään jotain ei-toivottua. Lapsen
ja aikuisen itsensä kannalta on parempi, että hän saa huomiota toimimalla toivotulla tavalla ja saa siitä myönteistä palautetta. Aikuiset huomaavat usein lapsen käyttäytymisen silloin, kun hän tekee jotain väärää tai käyttäytyy sopimattomasti. Tällöin aikuiset myös ryhtyvät ennakoimaan lapsen häiritsevää käytöstä reagoimalla nopeasti kieltämällä ja moittimalla. ADHD -lapsi huomaa vähitellen saavansa todennäköisemmin huomiota huonosta käytöksestä. ADHD -lapsi
tarvitsee enemmän, useammin ja voimakkaammin myönteistä palautetta kuin
ikätoverinsa. Myönteinen palaute on tehokkaampaa, kun se annetaan mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. (Numminen & Sokka 2009, 113-117.) Miskala
(2010) on tutkinut kyselyin kymmeneltä äidiltä ylivilkkaan lapsen sisarussuhteita. Osa äideistä koki, että ADHD toi sisarussuhteisiin kateutta, koska ADHD lapsi sai käytöksellään enemmän huomiota. (Miskala 2010, 41-42.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
14
Ammatillinen koulutus ei suojaa kielteisiltä tunteilta, joita lapsen haastava käytös voi tuoda esiin. Vuorovaikutus voi ajautua noidankehään, jossa sekä kasvattaja että lapsi kokevat epäonnistuvansa. Aikuiset voivat omalla käyttäytymisellään vaikuttaa lapsen itsesäätelytaitojen kehittymiseen. Se vaatii aikuiselta rohkeutta ottaa esiin ongelmatilanteita ja uskoa siihen, että muutos on mahdollinen.
Lapsen tukemisessa tulisi löytää yhteinen sävel vanhempien kanssa. Yhteiseen
näkemykseen voi olla hankala päästä, koska pulmat eivät aina näy kotioloissa
samalla tavalla. Joskus vanhemmat voivat olla myös niin uupuneita, etteivät
jaksa etsiä uusia ratkaisuja. (Suominen 2011.)
ADHD -lapset vaativat usein tarpeidensa tyydyttämistä sekä välitöntä huomiota
kovaäänisesti ja asiayhteyksiin liittymättä. Tämän vuoksi hän saattaa vaikuttaa
itsekeskeiseltä, päällekäyvältä ja epäystävälliseltä. ADHD –lapsi voi myös helpommin menettää malttinsa, ja ahdistuessaan voimakkaasti eri tilanteissa, hän
saattaa olla arvaamaton. Tämä saattaa pelottaa muita lapsia. (Michelson ym.
2004, 128.). Monille lapsille, joilla on ADHD, on ominaista nopeasti vaihtelevat
olotilat, joita muut eivät huomaa päällepäin. Muut eivät voi ennustaa, kuinka
ADHD -lapsi suhtautuu eri asioihin. Hän voi tulla levottomaksi, jos muut toimivat, tekevät tai kävelevät hitaammin kuin hän. Kaiken täytyy tapahtua saman
tien, eikä viivytyksiä saa tulla. Jos ADHD -lapsi joutuu odottamaan, se saa hänet tuntemaan turhautuneeksi ja kiukkuiseksi. Ympäristön reaktioiden ennalta
arvattavuus kuuluu vuorovaikutustilanteiden onnistumisen edellytyksiin. Kiukunpuuska voi myös tulla jonkin tekemisen epäonnistuessa. Toisaalta kiukunpuuskat voivat olla hyvin ennalta arvaamattomia ja päivittäisiä. Näiden reaktioiden
taustalla on vähäinen aktivaatio aivojen etuotsalohkossa. (Lehtokoski 2004, 49
55-57.) Miskalan (2010) tutkimuksessa tuli ilmi, että muilta sisaruksilta odotettiin
ymmärrystä ADHD –lapsen käytöstä kohtaan. Muiden sisarusten tuli ottaa
huomioon mahdollinen ärsytys ja raivokynnys sekä toivottavaa oli, etteivät he
tarkoituksellaan ärsyttäisi esimerkiksi jankuttamalla eri asioista. (Miskala 2010,
42.)
Joskus ystävien voi olla vaikea ymmärtää ADHD -lapsen erilaisia reaktioita. Ystävien kannattaa antaa äärimmäisten reaktioiden mennä ohitse, eikä ottaa niitä
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
15
omaksi pään vaivakseen. Asiasta voi keskustella myöhemmin rauhallisena hetkenä ja auttaa toista tunnistamaan tämä epätasainen käyttäytyminen. Keskustelua voi toistaa, kunnes tilanne tunnistetaan lähes automaattisesti. Äärimmäisiä
tekoja voi ystävänä jarruttaa tietoisesti vähentämällä huomiota ylilyövään toimintaan ja antamalla huomiota suotavamman toiminnan yhteydessä. (Lehtokoski 2004, 50.)
ADHD -lapsi ymmärtää heikommin sosiaalisia vihjeitä, eikä osaa tulkita muiden
ilmeitä, eleitä ja tunteita. Hän ei siis aina pysty reagoimaan niihin siten kuin ympäristössä edellytetään. Tämä on syy siihen, että hän rikkoo sosiaalisia sääntöjä ja joutuu jatkuvasti hankaliin tilanteisiin. ADHD -lapsi ei aina osaa ottaa huomioon sitä, miltä toisesta tuntuu, jolloin leikkiessä tulee usein riitaa. (Henttonen
ym. 2011.) Joillakin ADHD -lapsilla on tapana sanoa äänen, mitä mieleen tulee,
miettimättä asiaa ollenkaan. Tämä johtuu vähentyneestä aktiivisuudesta etuotsalohkon ja aivokuoren alueella. Nämä alueet liittyvät myös asioiden suunnitteluun, aloittamiseen, ongelmanratkaisuun, impulsiivisuuden ehkäisyyn ja muiden
käyttäytymisen ymmärtämiseen. Nämä kaikki ovat tärkeitä ominaisuuksia riittävään sosiaaliseen kanssakäymiseen. (Steer 2009.)
ADHD -lapsella voi olla vaikeuksia osallistua erilaisiin joukkuepeleihin. Lapsi ei
välttämättä tunne pelin sääntöjä tai muuttaa niitä oman mielensä mukaan. Motorisen koordinaation vaikeudet hankaloittavat juoksemista ja luistelemista esimerkiksi jalkapallossa ja jääkiekossa. Lapsella voi olla myös vaikeuksia pallon
tai kiekon käsittelyssä. (Michelson ym. 2004, 130.) Lahjakaskin ADHD -lapsi
voidaan leimata huonoksi joukkueen jäseneksi, koska hänellä voi olla vaikeuksia kiinnittää huomiota valmentajaan tai siihen, mitä kentällä tapahtuu. Impulsiivinen ja yllättävä käytös voi olla tavallista lapsella, jolla on ADHD, koska urheilutilanteissa adrenaliini on korkealla. (Steer 2009.)
Ystävien kannattaa välttää tilanteita, jotka voivat johtaa ristiriitaisiin tilanteisiin.
Asiantuntijat uskovat, että tilanteissa, joihin ei sisälly kilpailua, ADHD -lapsi saa
suotuisampia kokemuksia. Kilpailu voi laukaista lapsessa kiihtymystä, lisätä
epäorganisoitua käytöstä ja turhautumista. Poikkeuksena ovat sellaiset lajit,
jolloin ADHD– lapsi saa menestyä siinä huolimatta sen kilpailuluontoisuudesta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
16
Lisäksi kannattaa välttää toimintoja, joihin liittyy paljon koordinoitua ponnistelua
tai monimutkaisia sääntöjä. Kannattaa myös välttää aktiviteetteja, joihin kuuluu
paljon passiivisuutta tai paikallaan istumista, koska ne ovat vaativia ADHD lapselle. (Barkley 2008, 251.) ADHD:n omaavat tulevat harvoin liian aikaisin
mihinkään, joten ystävän kannattaa miettiä, voiko ajankohdan sopia väljästi jollekin aikavälille. Ajankohta kannattaa sopia siten, että itsellä on varaa joustaa
eikä tule kiire. Erilaisiin tapahtumiin voi myös mennä eri aikaan, jos itse haluaa
olla paikalla huomattavasti aiemmin. (Lehtokoski 2004, 52–53.)
Harrastuksissa on hyvä ottaa huomioon, että ADHD -lapsi saattaa reagoida
epätavallisen voimakkaasti tai heikosti koskettamiseen ja/tai liikkeeseen, koska
lapsi voi olla kykenemätön käsittelemään aistien kautta saatua tietoa riittävän
hyvin. Lapsi saattaa myös haluta kokea voimakkaita liikekokemuksia, jolloin
hänen on pakko riehaantua ja purkaa energiaa. Voimankäytön säätely saattaa
olla häiriintynyt, joten lapsi saattaa tarkoittamattaan olla kovakourainen tai kokea kaverin kannustavan olalle taputtelun lyöntinä. Koulutettu ohjaaja varmistaa
kuitenkin leikin turvallisuuden lajissa kuin lajissa. Vauhdikkaatkin leikit ovat
ADHD -lapselle tarpeellisia ja onnistuvat oikeassa ympäristössä. (Aronen 2000.)
ADHD -lapsi voi myös olla yliherkkä äänille. Erilaiset äänet esimerkiksi kilinä ja
kolina voivat aiheuttaa sen, että hän käyttäytyy levottomasti ja jopa hyökkäävästi. Lapsi ei välttämättä itse tunnista syytä levottomalle käytökselle. ADHD- lapselle sattuu myös tavallista enemmän tapaturmia, koska joskus hänen kipukynnyksensä voi olla korkea. Hän ei välttämättä huomaa isoa haavaa polvessaan
vaan jatkaa samaa entistä vauhtia. (Jokinen & Ahtikari 2004, 43.)
Monet ADHD -lapset tarvitsevat aikuisen tukea sosiaalisten suhteiden luomisessa ja ylläpitämisessä. Lapsi voi tarvita tukea myös leikkitilanteissa. ADHD lapsi voi tarvita tukea, kun valitaan leikkiä, päätetään erilaisista rooleista tai kun
lapsille tulee riitaa keskenään. Tällaisissa tilanteissa aikuisen on hyvä toimia
apuna muun muassa tunteiden säätelyssä ja tasapuolisuuden toteutumisessa.
Impulsiivinen lapsi tarvitsee tukea sosiaalisissa suhteissa rauhoittamalla ja hillitsemällä käytöstä. (Numminen & Sokka 2009, 175–176.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
17
Monet ADHD -lapset ovat uteliaita, vilkkaita, reippaita ja aktiivisia. He ovat
yleensä halukkaita sosiaaliseen kanssakäymiseen, sillä he eivät usein ujostele.
(Michelson ym. 2004, 128.) ADHD -lapsi on usein porukassa se, joka on menossa ja mukana kaikessa. Hän on ystävä, joka keksii ideat, jotka ovat villeimmät, hulluimmat ja hauskimmat. Hän myös usein innostaa muut mukaan toimintaan. Lapsi on usein äänessä ja häntä pidetään usein rohkeana, koska hän ei
kaihda vaarallisempiakaan temppuja. (Lehtokoski 2004, 48-50.)
ADHD -lapsi voi myös olla syrjäänvetäytyvä ajattelija. Hän voi olla läsnä, mutta
mieli vaeltelee omissa unelmissa tai suunnitelmissa. ADHD -lasta, jolla on taipumusta filosofiseen ajatteluun yksinään, kannattaa huomioida entistä enemmän. Ystävän kannattaa lähestyä häntä rohkeasti ja tehdä aloite keskusteluille.
Keskustella kannattaa hänen ajatuksistaan, mutta ei kannata unohtaa omia ajatuksia. (Lehtokoski 2004, 49–51.)
Useimmat ADHD -lapset elävät hetkessä. Heille on siis tärkeää se, mitä he voivat saada juuri nyt. Sosiaalisissa taidoissa ei saa yleensä välittömiä palkkioita.
Siksi jakaminen, yhteistyö, vuorottelu, lupausten pitäminen ja toisesta ihmisestä
kiinnostumisen ilmaiseminen eivät yleisesti vaikuta heistä kovinkaan arvokkailta. ADHD -lapsilla on vaikeuksia pohtia tulevia seurauksia. He eivät usein huomaa, että heidän itsekkyytensä ja itsekeskeisyytensä johtaa pidemmällä aikavälillä ystävien menettämiseen. He eivät ymmärrä läheisen molemminpuoliseen
palvelusten ja kiinnostusten kohteiden jakamiseen perustuvan ystävyyssuhteen
rakentamisen merkitystä pitkällä aikavälillä. (Barkley 2008, 244.)
Johdonmukaisuus on yksi tärkeimmistä keinoista tukea ADHD -lasta. Johdonmukaisuus edellyttää, että aikuiset keskustelevat, miten haastavaa lasta kohdataan. Lapsen käyttäytymisen hallinnassa auttavat erilaiset ohjauskeinot, kuten
leikin ohjaaminen, palkkiot, jäähyt ja tunteiden nimeäminen. Tärkeää on purkaa
tilanteita, miettiä ongelman laatua ja luoda yhteiset pelisäännöt. (Suominen
2011.) ADHD -lapsen kanssa on joskus oltava kova ja komennettava. Tilanteissa, joissa on vaaraa joko itselle tai muille, on oltava ehdoton. Komennot tulee
antaa niin, että itsekin uskoo siihen. Komennon täytyy olla käsky, ei kysymys tai
suostuttelu. Se ei myöskään saa olla monisanainen, vaan yksinkertainen. Aikui-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
18
sella tulee olla katsekontakti lapseen ja käsky tulee toistaa ja varmistaa, että
lapsi ymmärtää sen. Tilanteissa tulee ottaa huomioon muiden oppilaiden osuus.
Jos toiset lapset huomaavat, että jollakin lapsella on väljemmät säännöt esimerkiksi käyttäytymisen suhteen, se aiheuttaa keskustelua ja ristiriitoja. Kyseinen lapsi voi silloin saada muilta lapsilta huomautuksia ja syrjiviä eleitä. Tavoitteena on, että kaikilla lapsilla on samat säännöt. (Jokinen & Ahtikari 2004, 43.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
19
5 ADHD -LAPSI KOULUSSA
Lähes jokaisessa koululuokassa on vähintään yksi tarkkaavaisuushäiriöinen
lapsi. ADHD -lapsella on ongelmia tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen kanssa. ADHD on lapsen kehityksen riskitekijä, koska usein siihen liittyy vaikeuksia
selviytyä opiskelun ja koulunkäynnin vaatimuksista. (Jokinen & Närhi 2008.)
Koulu on erityisen haastava paikka, koska suoriutumisodotukset ovat suuret ja
lapsen tulisi oppia uusia asioita ympäristössä, jossa on maksimimäärä ärsykkeitä (Jokinen & Ahtikari 2004, 33). ADHD:hen liittyviin liitännäisoireiden osuus
onkin arvioitu seuraavasti: Huonoa koulumenestystä on 90%, erilaisia oppimisvaikeuksia on 25-70%, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia on 15-30%, puheen ja kielenhäiriöitä 8-90% sekä motoriikan häiriöitä 30-60% henkilöistä.
(Henttonen ym. 2004.) Usein lapsella on myös suurempi riski emotionaalisen ja
käyttäytymisen ongelmien kehittymiseen myöhemmin (Jokinen & Närhi 2008).
Ala-koulussa tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi onkin usein alisuoriutuja, joka saa
kokeista heikkoja arvosanoja, vaikka psykologin testeissä taidot ovat ikätasoa
vastaavia (Ekebom ym 2000, 48).
Koti ja koulu ovat useasti jyrkästi erimieltä lapsen taidoista. Vanhemmat pitävät
lastaan väärinymmärrettynä. (Ekebom ym. 2000, 48.) Koulussa näitä vaikeuksia
pyritään lieventämään tukitoimilla, mitkä perustuvat opetustilanteiden ja tehtävien jäsentämiseen sekä lapsen käyttäytymistä ohjaaviin palautusmenetelmiin.
Tukitoimien avulla ympäristö muokataan niin, että se tukee lapsen suoriutumista. Pyrkimyksenä on opettaa lapselle keinoja selvitä opiskelun vaatimuksista.
(Jokinen & Närhi 2008.) Tärkeää on myös lisätä ympäristön ja lapsen itsensä
ymmärrystä ongelmien suhteen (Aronen 2000).
Kun ADHD -lapsi aloittaa koulun, mietitään erityisopetuksen eri mahdollisuuksia
(Aronen 2000). Diagnoosin ja tutkimusten jälkeen tehdään koulumuodon arviointi koulupsykologin toimesta yhteistyössä lasta tutkineen tahon kanssa. Ensisijainen vaihtoehto on lapsen lähikoulu ja tarvittavat tukitoimet. Mikäli ADHDoireet ovat vaikea-asteisia tai niihin liittyy käytöshäiriöitä, tulee tällöin harkita
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
20
erityisopetuksen pienryhmää. Erityisopetuksessa oleva lapsi opiskelee joko erityisluokalla tai yleisopetuksen ryhmässä. (Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ky
2008.) Hänelle tehdään HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
koskeva suunnitelma, joka ohjaa lapsen tukitoimia koulussa. Koulu tarjoaa erilaisia tukitoimia, kuten eriyttämistä, jossa tehtävien määrää ja sisältöä sekä käytettyjä materiaaleja muokataan lapselle sopivaksi. (Aronen 2000.)
Osa lapsista hyötyy avustajan tuesta (Adhd-liitto 2010). Koulunkäyntiavustaja
mahdollistaa suuremman aikuisen tuen lapselle, ja näin myös välittömän palautteen antaminen onnistuu helpommin (Jokinen & Närhi 2008). Avustaja voi tukea
ADHD -lasta kuuntelemalla, osallistumalla lapsen kotitehtävien tekoon ja auttamalla ongelmien kanssa. ADHD -lapset oppivat parhaiten keskustelemalla opiskeltavasta materiaalista. Kun asiasta keskustellaan, lapsi saa tilaisuuden kerrata tiedot ja näin muistaa ne paremmin. Keskustelu antaa myös mahdollisuuden
esittää kysymyksiä, mikäli aineistossa on jotakin mikä askarruttaa. (O.Quinn
ym. 2009, 20.)
Honkasillan (2011) tekemän tutkimuksen mukaan ADHD -lapsen (n=8) erityistuen tarpeiden huomioiminen koulussa sekä lapsen vanhempien (n=24) kasvatusasiantuntijuuden kuuleminen on varsin sattumanvaraista, jotka tutkimuksen
mukaan tukisivat ADHD -lapsen oppimista ja kasvua. Lisäksi tutkimuksessa
kävi ilmi, että kouluhenkilökunnalla on huono tietotaito ja ymmärrys ADHD:sta.
(Honkasilta 2011, 2.) Toisaalta Lindströmin ja Tanskasen (2001) tutkimuksessa
tarkasteltiin opettajien (n=171) näkökulmasta ADHD -oppilaan opetuksen esteiksi luokkakoon, ajanpuute erityishuomiolle ja koulutuksen puutteen. Kokeneemmilla opettajilla oli tutkimuksen mukaan paremmat valmiudet tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opettamiseen. Yleisesti opettajat kokivat olevansa
melko luottavaisia tarkkaavaisuushäiriöisen lapsen opettajina. Opettajat kokivat
saavansa luottamusta enemmän tarkkaavaisuushäiriöön liittyvällä täydennyskoulutuksella. (Lindström & Tanskanen 2001, 2.)
Impulsiivisuuden, levottomuuden ja tarkkaavaisuuden ongelmien vuoksi lapsi
joutuu yleensä vaikeuksiin viimeistään kouluiässä. Koulussa ADHD -lapsen on
vaikea keskittyä oppitunneilla opetettaviin asioihin, eikä hän jaksa istua paikalla
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
21
koko tuntia. Lapsella on vaikeuksia saada itseään keskittymään asioihin, joista
hän ei ole kiinnostunut. (Aronen 2000.) Lisäksi, että ADHD vaikuttaa lapsen oppimiseen, ADHD -lapsi häiritsee myös muiden työrauhaa ja opetusta (Ekebom
ym. 2000, 48). Siksi lapsi saa helposti laiskan, ilkeän tai tyhmän maineen (Aronen 2000). Näiden toiminnanohjauksen ja siihen liittyvien tarkkaavaisuuden
osataitojen ongelmien vuoksi lapsella on vaikeuksia koulutyöskentelyssä. Toiminnanohjaus tarkoittaa henkilön kykyä säädellä omaa toimintaa. Lapsi, jolla on
toiminnanohjauksen ongelmia, toimii ilman suunnitelmaa tai omaa kontrollia.
Toiminnanohjauksen vaikeudet saattavat ilmetä työskentelyn aloittamisen vaikeutena, oman työn suunnittelun vaikeutena, oman työskentelyn heikkona hallintana työskentelyvaiheessa sekä ajan hahmottamisen ja ajankulun ymmärtämisen vaikeutena. (Jokinen ym. 2004, 37-38.) Toiminnanohjaukseen vahvasti
liittyvät ongelmat tarkkaavaisuuden osataidoissa ovat tarkkaavaisuuden ylläpitäminen, valikoiva kohdentaminen, kahden toiminnon samanaikainen hallinta,
kohteen vaihtaminen ja ponnistelu. Tarkkaavaisuuden osataitoja tarvitaan eri
tilanteissa, joissa edellytetään onnistunutta toiminnanohjausta. (KannostoPuhakka 2011.)
ADHD -lapsen keskeisenä ongelmana on levottomuus, joka aiheutuu lapsen
toiminnanohjauksen vaikeudesta. Tästä johtuen oppilas on motorisesti levoton
ja hän saattaa käyttäytyä vastuuttomasti sekä häiritsee usein myös muita. Oppilaan on vaikea tietoisesti kontrolloida toimintaansa, mikä saattaa ilmetä esimerkiksi rummuttamisena, paikalta nousemisena ja vastausten sanomisen viittaamatta. (Ekebom ym. 2000, 48-49.) Lapsi on levoton, kun lapsen edessä on keskittymistä ja uuden tiedon sisäistämistä vaativia tilanteita. (Jokinen & Ahtikari
2004, 33.) Levottomuus ja liikehdintä on lapsen keino ylläpitää vireyttä (Adhdliitto ry 2010). Toisaalta lapsi saattaa kehitellä nämä oheistoiminnot myös peitelläkseen osaamattomuuttaan. Tällaiseen levottomuuteen ei toimi rangaistukset,
sillä oppilas ei pysty hillitsemään kaikkea tätä levottomalta ja huonolta vaikuttavaa käytöstä. (Ekebom ym. 2000, 48.) Kun ADHD -lapsi ei keskity työskentelyyn
ja levottomuus vie hänet mennessään, eikä käskeminen auta, hän tarvitsee ohjausta oikean toimintamallin löytämiseen (Jokinen & Ahtikari 2004, 37). Levottomuus on hyvä kanavoida yleisesti hyväksyttävämpään toimintaan. Joillakin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
22
lapsilla auttaa käsissä olevan stressilelun näpertely, luvallinen liikkuminen luokassa tunnin aikana, purukumin pureskelu tai opittavan aineen opiskelu jollakin
toiminnallisella tavalla. (Adhd-liitto ry 2007.) Erityisen tärkeää on muistaa pitää
lyhyitä taukoja, jotta lapsi ei väsy ja pitkästy. Tauolla voi kävellä, heittää palloa
tai syödä välipalaa. Tällainen vaihtelu ja liike nostavat vireystilaa sekä auttavat
lasta keskittymään annettuun tehtävään taas paremmin. Liikkuessaan lapsi voi
myös vapauttaa ylimääräisen energiansa, mikä auttaa rentoutumaan ennen
keskittymistä vaativia tehtäviä. (O.Quinn ym. 2009, 30.) On myös hyvä muistaa,
että levottomuuteen kuin tarkkaavaisuuteenkin vaikuttuvat myös lapsen perustarpeisiin liittyvät asiat kuten nälkä ja väsymys (Aro & Närhi 2008, 22). Levottomuuden ongelmat näkyvät usein oppiaineissa, joissa edellytetään kynä- ja paperityöskentelyä sekä paikallaan istumista (Ekebom ym. 2000, 48-49). Siksi
ylivilkas ja levoton lapsi oppii parhaiten toiminnan kautta ja on parhaimmillaan
toimintapäivinä ja retkillä. Myös pitämällä opiskelutuokiot lyhyempinä, ja vaihtelemalla tehtävätyyppejä pystytään myönteisesti vaikuttamaan tarkkaavaisuuteen ja sitä kautta levottomuuden vähentämiseen. (Jokinen & Ahtikari 2004, 3335.)
Lepolan (2004) tutkimuksen mukaan ADHD -lapsen (n=5) ollessa liikuntakerhossa, voitiin tutkimusajanjakson aikana huomata yliaktiivisuuden ja impulsiivisuuden vähentyneen heidän käyttäytymisessään. Tutkimuksen mukaan eniten
ongelmia ADHD -lapsilla tuotti tarkkaavaisuuden ylläpito ja huomion kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti, joihin tutkimusjakson aikana voitiin huomata ero
alkutilanteeseen nähden. Tutkimuksen mukaan kannattaa siis kokeilla liikuntaa
yhtenä ADHD -lapsilla kuntoutuksen keinona. (Lepola 2004, 59.)
ADHD -lapsen keskittymisen kohdentuminen epäolennaisiin asioihin tai karkaaminen pois tehtävästä on levottomuuden lisäksi yksi yleisimmistä ongelmista
koulutyöskentelyn näkökulmasta. Lapsella on usein vaikeuksia jäsentää ympäristöään ja tehtäviään riittävästi, jotta hän pystyisi löytämään niistä olennaiset
asiat. Tästä johtuen lapsella on ongelmia tehtävien hahmottamisessa, toiminnan suunnittelussa, itsenäisessä tehtävien aloittamisessa ja lopettamisessa.
(Aro & Närhi 2008, 29.) Oppitunnilla lapsi ei tiedä, mitä tehdään ensin ja mitä
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
23
sitten (Jokinen & Ahtikari 2004, 38). Lapsi saattaa tehdä tehtävän kannalta
epäolennaisia asioita tai vaipua omiin ajatuksiinsa. Näissä ongelmissa lasta
voidaan tukea ennakoimalla tapahtumia ja ohjaamalla lapsen toimintaa suorilla
ohjeilla ja kysymyksillä, (Aro & Närhi 2008, 29.) kuten mitä nyt on tarkoitus tehdä tai mikä on tavoite (Jokinen ym. 2004, 40). Kysymyksillä lapsi ohjataan itse
oivaltamaan ja oppimaan. Siltaamalla asiat lapsen kokemusmaailmaan ja kiinnittämällä huomio prosesseihin ennemminkin kuin vastauksiin. (KannostoPuhakka 2011.) On myös hyvä muistaa, että välitön ja jatkuva kannustus sekä
toistuvat ohjeet auttavat lasta pitämään mielessä tehtävän tavoitteen sekä suoritusvaiheet ja säännöt. Lapsen vierellä ei voi kuitenkaan aina olla tukihenkilöä
tai opettajaa riittävästi tukemassa lapsen tarkkaavaisuuden ylläpitämistä. Tällöin
voidaan avuksi ottaa myös tarkkaavaisuutta ohjaavat ohjeet ja kuvat. (Aro &
Närhi 2008, 31.) ADHD -lapsi ei aina ymmärrä asioita pelkän kuulonsa avulla.
Ohjeiden noudattamisessa lapsi voi apunaan käyttää opettajan puheesta itse
kirjoittamia muistiinpanoja, joiden avulla hän muistaa vielä kotonakin tehtävän
tarkoituksen. Mikäli kirjoittaminen on hankalaa, voi lapsi myös piirtää muutaman
puheesta muistuttavan kuvan. (O.Quinn ym. 2009, 40.) On tärkeää muistaa,
että jos lapsi saa itse määrätä työn tahdin ja sisällön, saattaa lapsen tarkkaavaisuuden ongelma pienentyä (Aro & Närhi 2008, 31).
ADHD -lapsen tarkkaavaisuuden pysyminen olennaisessa edellyttää, että lapsi
tietää tehtävän tavoitteen ja sen kannalta olennaiset osatavoitteet (Aro & Närhi
2008, 31). Osatavoitteiden tärkeyttä ei tule unohtaa, sillä ADHD -lapsella on
heikkous hallita omaa työskentelyään työskentelyvaiheessa. Tämän vuoksi lapsi unohtaa, mitä oli tekemässä ja miksi. Uuden työvaiheen tullessa kohdalle hänen on vaikea päästä eteenpäin. Tärkeintä siis on, että lasta autetaan tekemään oppimisprosessista näkyvä eli käydään yhdessä koko oppimistehtävä tai
oppitunnin kulku läpi ennen kuin aletaan töihin. Työvaiheet ja toiminta on hyvä
käydä läpi ennen ja jälkeen aina kun mahdollista. (Jokinen & Ahtikari 2004, 38.)
Samankaltaisia ongelmia aiheuttaa tehtävän vaihtaminen toiseen, jolloin tehtävä taas käydään läpi ja kerrotaan lapselle jo etukäteen tehtävän vaihtumisesta
(Strong & O.Flanagan 2005, 233).
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
24
ADHD:hen liitetään usein myös vaikeus virittäytyä tai ponnistella tehtävän vaatimusten mukaisesti. Koulussa lapsi tarvitsee tällöin ulkoista tukea aina, kun
tehtävä muuttuu hieman vaikeammaksi. Rutiininomaisista tehtävistä hän suoriutuu helposti, mutta tehtävän vaatiessa enemmän asioiden tai toimintojen yhdistämistä, päättelyä tai muistamista, lapsi luovuttaa. Tämä ponnistelun vaikeus
tulee usein esiin opeteltaessa uutta asiaa, jolloin lapsi tarvitsee tukea uuden
asian opettelemisen alkuvaiheessa. (Aro & Närhi 2008, 31.)
ADHD -lapsen ajanhallinnan vaikeus ilmenee esimerkiksi viikonpäivien, kuukausien tai tapahtumienjärjestyksien ymmärtämisen vaikeutena, käsitteet ennen
ja jälkeen ovat kateissa, järjestykset ovat sekaisin sekä tarinan omin sanoin kertomisen vaikeutena. Tästä syystä lapselle saattaa olla vaikeuksia tottua koulumaiseen työskentelyyn. (Jokinen & Ahtikari 2004, 39.) Strukturoitu opetus helpottaa ADHD -lapsen työskentelyä vaatimusten mukaisesti. Strukturoinnin ei
tarvitse olla peräänantamatonta, mutta selvää ja johdonmukaista. (Strong &
O.Flanagan 2005, 244.) ADHD -lapsi hyötyy siis selkeydestä, ennustettavuudesta, toistuvista rutiineista ja struktuurista. Siksi lasta helpottaa, kun päivä on
jaettu selvästi ajallisiin periodeihin ja, että sama malli toistuu päivittäin. Jos
muutoksia tulee päivittäiseen ohjelmaan olisi lapsi hyvä valmistella etukäteen
uusiin tilanteisiin. Visuaalinen lukujärjestys, mikä on nähtävillä julkisesti tai oppilaan pulpetin kannessa, auttaa ADHD -lasta hahmottamaan päivän kulun.
(Kannosto-Puhakka 2011.) Ajan hallinnan vaikeutta ADHD -lapsi voi purkaa
myös käyttämällä kelloja, ajastimia ja kalentereita esimerkiksi, kun jonkin tehtävän suorittamiseen on vain rajallisesti aikaa. Tämä toiminta auttaa lasta keskittymään annettuun tehtävään ja estää sivuraiteille ajautumista. (O.Quinn ym.
2009,35.)
Ympäristön melu, lämpötila tai epämiellyttävä työasento vaikuttavat olennaisesti
tarkkaavaisuuden suuntaamiseen (Aro & Närhi 2008, 24). ADHD -lapsen kohdalla oppimisympäristöllä on suuri merkitys. Järjestelmällisyys ja johdonmukaisuus on luokkahuoneessa tärkeitä asioita. (Kerola 2001, 138.) Paras tapa saada lapsi keskittymään ja ylläpitämään sitä, on luoda oppimismateriaalista stimuloiva (Strong & O.Flanagan 2005, 232). Toisaalta oppimisympäristön tulee olla
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
25
mahdollisimman rauhallinen ympäristöltään (Kerola 2001, 138). Ympäristössä
tulisi olla mahdollisimman vähän häiriötekijöitä (O.Quinn ym. 2009, 30). Äänet,
kuten taustahäly ja melu saattavat aiheuttaa lapselle levottomuutta, häiriökäyttäytymistä, vaikeuttaa ohjeiden kuuntelemista, tiedon vastaanottamista ja työskentelyä (Jokinen & Ahtikari 2004, 31).
Ylimääräiset oppimista häiritsevät visuaaliset ja auditiiviset ärsykkeet tulisi poistaa luokkahuoneesta (Huhtanen 2007, 118). Jos luokan ulkopuolelta tulee paljon häiritseviä ääniä tai oppilas istuu lähellä ikkunaa, josta tunnin aikana näkyy
muuta toimintaa, kiinnittyy huomio helposti oppimisen kannalta epäolennaiseen.
ADHD- lapsi kannattaa sijoittaa istumaan luokassa seinän viereen ja mahdollisuuksien mukaan takariviin rauhallisen oppilaan viereen. Näin huomio ei kiinnity
takana tapahtuviin asioihin, jonka vuoksi levoton pyöriminen saattaa vähentyä.
(Kerola 2001, 138.) Myös ylimääräiset tavarat tulisi pitää pois näköpiiristä ja
vain työskentelyyn tarvittavat välineet esillä työpöydällä (Kerola 2001, 138).
Joskus lapsen työkirjojen tehtäväsivuista on syytä karsia pois liialliset ja häiritsevät ärsykkeet (Aro & Närhi 2008, 29). ADHD -lapselle, jolla keskeisenä oireena on levottomuus, voi olla edullista järjestää luokkaan työskentelypiste, jossa
ei ole näköyhteyttä joka suuntaan eikä häiritseviä ärsykkeitä. Tällaisessa ”toimistossa” lapsi pystyy työskentelemään. Joskus saattaa eteen tulla myös tilanteita, jolloin lapselle saattaa olla hyväksi siirtyä hetkeksi toiseen tilaan esimerkiksi käytävään tekemään tehtäviä kaikessa rauhassa. (Ekebom ym. 2000, 50.)
Lapsi saattaa myös häiriintyä siitä, että toiset tulevat liian lähelle, jolloin hän
saattaa tarvita suuremman oman tilan ympärilleen. Mitä selkeämpi ympäristö ja
tilanteet ovat, sitä vähemmän lapsella menee voimia ulkopuolisen kaaoksen
hallintaan. Ympäristö, jossa tavaroilla on selkeä paikka ja asiat tapahtuvat ajallaan tietyssä paikassa, tukee ADHD- lapsen oppimista ja keskittymistä. (Jokinen
& Ahtikari 2004, 32.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
26
6 TERVEYDEN EDISTÄMINEN VERKKOSIVUJEN AVULLA
Terveyden edistäminen on prosessi, jonka avulla ihmiset voivat parantaa ja hallita omaa terveyttään. Prosessi ei rajoitu vain yksittäiseen ihmiseen vaan koko
ympäristöön. (World Health Organization 2011.) Terveyden edistämisen tarkoituksena ei ole muuttaa ihmisten käyttäytymistä, vaan parantaa mahdollisuuksia
oman ja ympäristönsä terveydestä huolehtimisesta. Terveyden edistämiseen
sisältyy terveyden edellytysten parantamista yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan
kannalta. (Vertio 2003, 29.)
Internetin käyttö kasvaa ja monipuolistuu koko ajan. Se sisältää miljardeja sivuja. Suomessa internet on muuttunut muutamassa vuodessa vain harvojen herkusta osaksi yhä useampien ihmisten arkikokemuksia. Internetin alueellinen ja
sosiaalinen kattavuus sekä käyttötarkoitusten moninaisuus lisääntyy jatkuvasti.
Nykyään monet lapset ovat oppineet hakemaan internetistä tietoa tehokkaasti.
Verkkosivuja tehdään monenlaisiin tarkoituksiin ja monista syistä. (Korpela &
Linjama 2003, 4-5.) Arvioidaan, että noin 400 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on käyttänyt Internetiä jo vuoden 2000 aikana. Jo noin 2 % verkkosivuista
on koskenut terveysaiheita. Se onkin yksi tavallisimmista syistä käyttää Internetiä. (Aaltonen 2003, 9-13.) Sairauksiin, ravitsemukseen tai terveyteen liittyvää
tietoa on etsinyt 68% internetinkäyttäjistä vuonna 2009. Samana vuonna internetin käyttäjistä 16 % on käyttänyt internetiä verkko-opiskeluun. (Tilastokeskus
2009.)
EU Kids Online (2011) tutkimuksessa tutkittiin (n=142) 9-16 vuotiaiden lasten
Internetin käyttöä 25 eri Euroopan maassa. Tutkimuksen mukaan lapset alkavat
käyttää Internetiä yhä nuorempina. 9-10-vuotiaat kertovat aloittaneensa Internetin käytön ollessaan 7 vuotta. Eri maiden välillä on eroja. Internetin käyttö aloitetaan nuorimpana Pohjoismaissa, Virossa, Alankomaissa ja Iso-Britanniassa.
Kyselyyn osallistuneet lapset kertoivat käyttäneensä Internetiä pääasiassa läksyjen tekemiseen (84 %) tai videoiden katseluun (83 %). Muita käyttötarkoituk-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
27
sia ovat erilaisten pelien pelaaminen (74 %) ja yhteydenpito pikaviestipalveluilla
(61 %). (Livingstone ym. 2011, 5.)
Alakouluikäinen on aktiivinen tiedon etsijä, innostunut lukija ja tietokoneen käyttäjä. Lapset, jotka käyttävät paljon aikaansa media parissa, sisäistävät paljon
tietoa. Myös fiktiiviset mediasisällöt opettavat lapsia. Motivaation kannalta internetillä on havaittu olevan merkittävä vaikutus. Oppimisprosessista tekee hauskemman ja vetovoimaisemman, kun lapsi saa itse hakea aktiivisesti tietoa. Internet on monille uusi tapa oppia. Kielellinen kehitys, sanavaraston kehittyminen
ja lukemistaidon ylläpitäminen on todettu olevan positiivisessa yhteydessä internetin käyttöön. (Salokoski & Mustonen 2007, 22,29-32.)
Terveydenhuollon organisaatioiden verkkosivut tarjoavat hyvän mahdollisuuden
tuottaa ja jakaa terveyteen sekä sen ylläpitoon liittyvää luotettavaa tietoa. Internetissä tieto on saatavissa 24 tuntia vuorokaudessa ja muokattavissa alueellisten tarpeiden mukaan. Internetissä oleva hyvä terveyskasvatusmateriaali lisää
potilaan sitoutumista hoitoon. Onnistunut verkkosivujen materiaali terveyden
edistämiseen ja ylläpitämiseen muuttaa potilaiden terveys käyttäytymistä myönteisesti, antaa lisätietoa sekä vaikuttaa potilaiden ja ympäristön asenteisiin
myönteisesti. Verkkosivuilla informaatio pyritään räätälöimään niin, että ne sopivat kohderyhmän hallitsemiin tietoihin ja hänen uskomuksiinsa, elämäntilanteeseensa ja kokemuksiinsa. (Saranto & Korpela 1999, 341-343.)
Internetin mahdollisuudet opetuskäytössä ovat moninaiset. Teknologian kehittyessä ja arkipäiväistyessä mahdollisuudet kasvavat. Teknologian avulla lapsia
voidaan motivoida uudella tavalla. Internetin ja opetusteknologian käyttö voi
parhaimmillaan yhdistää verkon viihdekäyttöä ja oppimista. (Matikainen 2008,
140.)
Verkkosivuja tehdessä tulee huomioida, millaisille ihmisille sivusto on ensisijaisesti tarkoitettu. Eri ihmiset tarvitsevat erilaisia esitystapoja, kieltä myöden. Sivuja tehdessä on pyrittävä hahmottamaan ensisijainen kohderyhmä ja ne erityiset edellytykset ja ongelmat, joita siihen kuuluvilla on sivujen aihepiirin kannalta.
Tämän tiedon avulla pystytään valitsemaan asioiden esittämistapa tarkoituk-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
28
senmukaisesti, esimerkiksi kuvien käyttö lapsilla. (Korpela & Linjama 2003, 4951.) Verkkosivujen testaus on tärkeää, koska sillä voidaan estää korjattavissa
olevat puutteet ennen julkaisua. (Hatva 2003, 48.) On erittäin hyödyllistä tarjota
lukijalle mahdollisuus lukea taustatietoja sellaisesta lähteestä, jonka verkkosivujen tekijä on itse lukenut ja hyödylliseksi havainnut. Tämä tieto tarjotaan lukijalle
linkkien avulla. (Korpela & Linjama 2003, 68.)
Hyvä verkkoteksti on kuin mikä tahansa hyvä teksti. Parhaimmillaan teksti on
kuin kirjoitettu tarina, sitä kuljetetaan sujuvasti ja kikkailematta tavallisella arkikielellä. (Sinkkonen ym. 2009, 252-254.) Sivuja tehdessä tulee pyrkiä selkokielisyyteen. Selkokieltä tarvitsevat lapset. Selkokielisyys merkitsee usein sisällön
karsimista olennaisimpaan, koska itse asia voi olla liian vaikea tai liian laaja
monille vastaanottajille. (Korpela & Linjama 2003, 175.) Korostuksien avulla
helpotetaan lukijaa ymmärtämään tekstin rakennetta, osakokonaisuuksia ja asioiden yhteyksiä. (Hatva 2003, 86.) Kuvat havainnollistavat asioita, toimivat katseen kohdistajina, luovat ilmettä, lisäävät aiheen vaikuttuvuutta ja luovat mielikuvia. Värit ovat voimakas osa sommittelua ja leimaavat vahvasti koko verkkosivun ilmettä. (Sinkkonen ym. 2009, 252-254.) Värit valitaan niin, että ne kuvaavat verkkosivujen viestiä ja haluttua tunnelmaa. Verkkosivujen värit luovat suuren osan sivun tunnelmasta esimerkiksi lapsille suunnatut sivustot voivat olla
värikylläisiä. (Korpela & Linjama 2003, 368.)
Käyttäjän pitää aina tietää, missä hän on, mitä hän voi sivuilla tehdä, mihin hän
pääsee siitä ja miten hän pääsee palaamaan takaisin päin. Verkkosivuja suunnitellessa tulee siis muistaa hyvä otsikointi ja linkittäminen. (Sinkkonen ym.
2009, 36.) Sivuilla tulisi käyttää samanlaista tapaa siirtyä sivulta toiselle eli koko
ajan sama taustakuva ja sisältö sijoitetaan mahdollisimman samalla tavalla jokaiselle sivulle. Kun verkkosivujen kiinteät elementit ovat sivulta toiselle siirryttäessä samanlaisia näyttää sivusto yhtenäiseltä. (Korpela & Linjama 2003,
363.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
29
7 PROJEKTIN TEHTÄVÄ JA TAVOITE
Tehtävänä oli luoda alakouluikäisille verkkosivut juniorinettiin lapsen ADHD:sta.
Tavoitteena on tuottaa tietoa lapsille ADHD:sta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
30
8 PROJEKTIN EMPIIRINEN TOTEUTTAMINEN
Projekti –sana on peräisin latinasta ja tarkoittaa suunnitelmaa tai ehdotusta.
Projekti on määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla
on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokaisella projektilla on alku ja loppu. Projektin tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa asettajalleen ja
hyötyä kohteelleen. (Rissanen 2002, 14.)
Tämän Projektin tehtävänä oli luoda alakouluikäisille verkkosivut juniorinettiin
lapsen ADHD:sta. Terveysnettiin on tehty vastaavanlaisia verkkosivuja terveyteen liittyvistä aiheista. Juniorinetissä Aspergerin oireyhtymää käsittelevät verkkosivut olivat saaneet hyvää palautetta. Samantyylistä sivustoa on toivottu koskien lapsen ADHD:ta Terveysnetin juniorinettiin. Lisäksi ADHD on yksi yleisempiä lasten pitkäaikaissairauksia, kuten Voutilainen, Sourander ja Lundström
(2004) toteavat. ADHD aiheuttaa oppimisongelmia ja käytöshäiriöitä, jotka havaitaan yleensä vasta kouluiässä (Michelsson ym. 2004, 27). Siksi on tärkeää
tuottaa tietoa ADHD:sta alakouluikäisille lapsille. Näin lapsen on helpompi ymmärtää omaa tai kaverinsa käytöstä. Neuvojen avulla lapsi pystyy helpottamaan
omaa ja kaverinsa arkea. Projektilla on toimeksiantosopimus (LIITE 2) toimeksiantajalta, joka on Salon terveyskeskus.
Projekti alkaa käynnistysvaiheella. Heti alussa on mietittävä projektin lopputulos
ja tavoitteet kuvattava mahdollisimman tarkasti sekä laadittava työn aloittamiseksi tarvittavat suunnitelmat. Ennen kuin projektia ryhdytään käytännössä toteuttamaan, tulisi kohdealueesta tehdä esiselvitys. (Ruuska 2008, 35.) Aluksi on
tehty projektisuunnitelma, jossa on kuvattu lopputulos ja tavoitteet. Projektisuunnitelma on hyväksytty ja projektilupa (LIITE 3) on saatu. Tiedonhaku aloitettiin hakemalla aineistoa Medic, Terveysportti, Google, Medline, Cinahl, Cochrane ja Terveyskirjaston tietokannoista. Lisäksi aineistoa löytyi paljon manuaalisesti. Tietokantojen hakusanoina olivat muun muassa ADHD, tarkkaavaisuushäiriöt, oppimisvaikeudet, Attention deficit hyperactivity disorder ja levoton lapsi.
Hyviä ja luotettavia lähteitä oli kattavasti. Artikkeleita, katsauksia, pääkirjoituksia
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
31
ja pro gradu –tutkielmia löytyi tiedonhaun laajentuessa monille tieteenaloille.
Aineistoa löytyi niin lääketieteellisiä julkaisuja kuin ”maallikoille” suunnattuja teoksia. Lisäksi on haettu lähteitä liittyen terveyden edistämiseen Internetissä ja
vinkkejä sopiviin verkkosivuihin sekä terveyden edistämisen etiikasta ja luotettavuudesta.
Seuraava vaihe on rakentamisvaihe, johon kuuluu projektin määrittely, suunnittelu, toteutus, testaus ja käyttöönotto (Ruuska 2008, 39). Koulu on erityisen
haastava paikka sekä suoriutumisodotukset ovat suuret ja lapsen tulisi oppia
uusia asioita ympäristössä, jossa on maksimimäärä ärsykkeitä (Jokinen ym
2004, 33). Tästä syystä projektissa halutaan tuoda esille erilaisia arjen vuorovaikutustilanteita ja oppimistilanteita koulunkäyntiin liittyen sekä ADHD:n pääpiirteet ja hoito. Ylivilkas ja levoton lapsi oppii parhaiten toiminnan kautta ja on
parhaimmillaan toimintapäivinä ja retkillä (Jokinen & Ahtikari 2004, 33). Verkkosivujen tapahtumat sijoittuvat luokkaretkeen, joka aiheena alusta alkaen oli
selvillä. Luokkaretki valittiin, koska sivujen haluttiin olevan erilaiset kuin jo juniorinetissä julkaistut sivustot. Toiminnallinen ympäristö on ADHD -lapselle suotuisa. Tämän vuoksi luokkaretki aiheena antaa mahdollisuuden tuoda esille myös
ADHD -lapsen positiivisia piirteitä. Näin verkkosivuilla ei keskitytä pelkkiin häiriön aiheuttamiin ongelmiin. Aihe mahdollistaa monenlaisten tilanteiden sisällyttämisen sivuihin, kuten ADHD -lapselle keskeiset vuorovaikutuksen ongelmat
sekä oppimisenvaikeudet.
Verkkosivuilla lapsille tieto tuodaan esille tarinan muodossa ja annetaan selitys
käyttäytymiselle sekä vinkkejä käyttäytymisen helpottamiseen. Verkkosivuilla
esiintyy ADHD -lapsena Kalevi Karhu, joka lähtee luokkansa kanssa luokkaretkelle. Retkellä esiintyy tilanteita, jotka aiheuttavat vaikeuksia Kaleville. Tilanteita
ovat esimerkiksi oppimistilanne, jonotustilanne ja tilanteita liittyen vuorovaikutukseen. Verkkosivuilla pyrittiin tuomaan esille ADHD -lapsen positiivisia ominaisuuksia ongelmista huolimatta. Verkkosivuilla on sivuja, joissa tuodaan esille
lapsen onnistumisia, ja lopussa muistutetaan ADHD:n hyvistä puolista. Henkilöiksi valittiin erilaisia eläinhahmoja, jotta ne sopisivat paremmin alakouluikäiselle. Tarinan avulla halutaan, että varsinkin pienemmät alakouluikäiset oppisivat
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
32
jotakin. Eläinhahmojen ja konkreettisten esimerkkien avulla tieto tuodaan esille
mielenkiintoisella tavalla.
Verkkosivuja tehdessä tulee huomioida, kenelle sivusto on tarkoitettu. Lapsille
suunnatuissa sivuissa kuvat havainnollistavat asioita ja toimivat katseen kohdistajina. Lisäksi värit ovat voimakas osa sommittelua. (Sinkkonen ym. 2009, 252254.) Lapsille suunnatut sivut voivat olla värikylläiset (Korpela & Linjama 2003,
368). Suunnittelussa on otettu huomioon kohderyhmän asettamat vaatimukset.
Värit, kuvat ja fontit ovat valittu lapsille sopiviksi. Värikkyyttä sivuilla on saatu
kuvien avulla, joita on käytetty paljon. Lisäksi teksteissä on käytetty eri värejä.
Toinen projektin toteuttajista on piirtänyt kuvat. Jotta ulkoasu olisi selkeä, taustaväri on valkoinen, koska tekstin väri vaihtelee. Fontiksi valittiin chalkboard,
joka on selkeä, mutta on hauska ja satukirjamainen.
Verkkosivuilla ollessa käyttäjän pitää aina tietää, missä hän on, mitä hän voi
sivuilla tehdä, mihin hän pääsee siitä ja miten hän pääsee palaamaan takaisin
päin (Sinkkonen ym. 2009, 36). Sivuilla on otettu huomioon helppokäyttöisyys ja
-lukuisuus. Verkkosivuille tultaessa avautuu aloitussivu, jossa lyhyesti selitetään
sivujen sisältö (Kuva 1). Verkkosivuille on laitettu yhdelle sivulle aina yksi tapahtuma. Ikkunan sivupalkissa näkyy kaiken aikaa työn sisältö eli tapahtumat (Kuva
2). Helppokäyttöisyyden helpottamiseksi sivupalkissa on myös linkki Terveysnetti-sivulle. Tapahtumat ovat lueteltu etenemisjärjestyksessä. Linkkien avulla
lukija pystyy palaamaan taakse ja eteenpäin. Sivuilla on sinisellä merkitty ongelma tarinan muodossa sekä punaisella vinkkejä ja ohjeita lapsen käyttäytymiseen helpottamiseen. Sivuilla annettu lisätieto selittää miksi lapsi käyttäytyy tarinassa esitetyllä tavalla. Tämä lisätieto on merkitty vihreällä. Verkkosivuille on
alkuun sijoitettu tehtävä, joka herättää lukijan mielenkiinnon sivustoon. Loppuun
on lisätty tehtävä aiheen sitomiseksi yhdeksi kokonaisuudeksi sekä mielenkiinnon säilyttämiseksi.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
33
Kuva 1. Aloitussivu.
Kuva 2. Tapahtumasivu.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
34
Lukijalle on hyödyllistä antaa taustatietoja sellaisesta lähteestä, jonka verkkosivujen tekijä on itse lukenut ja hyödylliseksi havainnut (Korpela & Linjama
2003, 68). Sivujen lopussa on linkkejä ADHD:sta kertoville verkkosivuille ja suositus manuaaliseen kirjallisuuteen.
Verkkosivut testattiin neljällä alakouluikäisellä lapsella. Palautteen perusteella
tarina toimi hyvin, mutta sivujen rakenteeseen toivottiin pieniä muutoksia. Lisäksi joitakin asiasanoja oli vaikea ymmärtää. Vaikeat asiasanat muutettiin helpompaan muotoon. Sivujen rakenteen selkeyttämiseksi kappaleet otsikoitiin.
Selityksille ja keinoille, joilla Kalevia voidaan auttaa, saivat otsikot. Korjausten
jälkeen sivujen hahmottaminen helpottui ja tarinan ymmärrettävyys lisääntyi.
Kohderyhmän testauksen lisäksi verkkosivut luetutettiin kolmella asiantuntijalla
sekä toimeksiantajilla eli kouluterveydenhoitajalla ja neuvolan terveydenhoitajien kokouksessa. Asiantuntijat tarkistivat sivuilla olevan tiedon oikeellisuuden.
Asiantuntijat antoivat verkkosivujen tekoon vinkkejä eri auttamiskeinoihin ja
tekstin selkeyttämiseen. Verkkosivuille lisättiin asiantuntijoiden antamia faktoja,
kuten ADHD voi olla alivilkas sekä, että vain lääkäri voi diagnosoida ADHD:n.
Lisäksi toivottiin, että ADHD -lapsi käsite muutetaan, ADHD -oireinen lapsi käsitteeksi leimaamisen välttämiseksi.
Viimeinen vaihe on päättämisvaihe, johon sisältyy lopullinen hyväksyminen,
ylläpidosta sopiminen ja projektin päättäminen. Projekti loppuu heti kun voimassaoleva rajauksen mukainen lopputuote on otettu käyttöön. (Ruuska 2008, 34,
40.) Opinnäyte esitettiin tammikuussa 2012 Turun ammattikorkeakoulun Salon
toimipisteessä. Valmis työ arkistoidaan Turun ammattikorkeakoulun Theseus verkkokirjastoon.
Verkkosivut
on
http://terveysnetti.turkuamk.fi/juniori.html.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
luettavissa
osoitteessa
35
9 PROJEKTIN LUOTETTAVUUS JA EETTISYYS
Kiistatonta, yksinkertaista ja johdonmukaista menetelmää, jonka avulla voidaan
arvioida verkon tarjoaman terveystiedon luotettavuutta ei valitettavasti ole löytynyt. Portaalien ja sertifiointijärjestelmien avulla internetin käyttäjä voi saada tietoa joidenkin sivujen luotettavuudesta, mutta useimmiten hän joutuu edelleen
itse arvioimaan löydetyn tiedon luotettavuuden. Tämä korostuu varsinkin kun
käyttäjä uskaltautuu portaalien ulkopuolelle. Kilpailu ihmisten ajasta ja huomiokyvystä on kovaa ja siksi verkossa julkaistun tiedon laatuun ja luotettavuuteen tähtäävät toimet ovat ajankohtaisia. Terveystiedon julkaisijoiden tulisi ottaa tarkasti huomioon kansainväliset ja kotimaiset suositukset ja kokemukset.
(Lampe 2008.)
Maailmanlaajuinen HONcode määrittelee standardit tiedon esittämiseen verkossa. Kriteeristön avulla verkkosivuista saadaan mahdollisimman luotettava ja
asianmukainen tietolähde terveydenhuoltoon. Näin voidaan varmistaa, että lukija tietää, mistä verkkosivuilla oleva tieto on peräisin ja mikä sen asema on terveydenhuollossa. (Health on the net foundation 2011, a.) Kriteeristön mukaan
verkkosivuilla oleva terveystieto tulee olla lääketieteen tai terveydenhuollon asiantuntijan antama, ellei toisin mainita. Tieto on tarkoitettu tukemaan, ei korvaamaan, hoitosuhdetta. Tiedon tueksi tulee esittää viitteet tiedon lähteeseen.
Verkkosivuilla tieto pyritään esittämään mahdollisimman selkeällä tavalla ja antamaan lukijalle kontakteja, joista hän saa lisätietoa ja tukea. (Health on the net
foundation 2011, b.) Myös Suomessa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea on laatinut kriteerit, joiden avulla voidaan arvioida lääketieteellisen ja
terveydenhuoltoon liittyvän verkko ja kirjallisen tiedon luotettavuutta. Näiden
KATSE-kriteerien mukaan lähteissä esiintyvän tiedon tulee perustua tutkimukseen tai kokemukseen ja asianmukaiseen puolueettomaan näyttöön, sekä tiedon tulee olla ajankohtaista. (Fimea 2010.)
HONcode periaatteiden mukaisesti verkkosivuilla tuetaan ADHD –lapsen koulunkäyntiä ja ystävyyssuhteita. Verkkosivuilla on linkit tarvittavan lisätiedon
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
36
saamiseksi. Projektissa kaikki käytetyt lähteet ovat ilmoitettu. Projektin lähteet
on arvioitu näiden lääkelaitoksen määrittämien KATSE -kriteerien mukaan. Projektissa käytettyjen lähteiden tarkoitusperiä on analysoitu. Lähteinä on pyritty
käyttämään asiantuntijoiden puolueetonta tutkimukseen tai kokemukseen perustuvaa näyttöä. Mielipidekirjoitukset ja mainokset ovat suoralta kädeltä jätetty
käsittelemättä. Tietoa on pyritty etsimään mahdollisimman monista eri lähteistä
ja ajankohtaisuus on huomioitu. Löytyneitä lähteitä on verrattu keskenään, jotta
yhtenäinen kanta löytyy ja projektin lähteiden luotettavuus lisääntyy. Tiedon käsittelyssä tieto ei ole muuttunut alkuperäisestä, vaikka teksti on projektissa ilmaistu eri muodossa. Viisi eri asiantuntijaa ovat lukeneet ja tarkistaneet verkkosivujen tiedon oikeaksi.
Terveyden edistämistä ohjaavat samat eettiset lähtökohdat kuin muutakin hoitotyötä. Näitä ovat autonomia, hyvän tekeminen ja pahan välttäminen, oikeudenmukaisuus sekä rehellisyys ja luotettavuus. Terveyden edistämiseen liittyvä etiikan peruskysymys on, että millä oikeudella voidaan pyrkiä vaikuttamaan ihmisen terveysnäkemykseen. Lisäksi tulee miettiä, miten valita ja toteuttaa ne menetelmät, joiden avulla kunnioitetaan ihmisen omia näkemyksiä ja toisaalta välitettäisiin terveyteen liittyvä tieto mahdollisimman oikein perustellusti. Hoitotyössä on tärkeänä perustana huolehtia ihmisten terveydestä. Tällöin pyritään tukemaan autettavaa terveyden ymmärtämisessä, sekä mahdollisten terveysongelmien tunnistamisessa, ennakoinnissa ja ehkäisyssä. Terveyden edistäminen
voi suuntautua yksilöihin, ryhmiin ja koko yhteiskuntaan. Terveyden edistämisessä on kyse terveyteen liittyvästä oppimisesta. (Leino-Kilpi ym. 2009, 182184, 188.) Verkkosivuilla esille tuodut ADHD:hen liittyvät ongelmat ovat perusteltuja ajankohtaisen tiedon avulla. Sivuilla on pyritty välttämään turhaa yleistämistä väärinkäsitysten ehkäisemiseksi. Verkkosivuilla pyritään antamaan tietoa
ADHD -lapsille ja heidän kavereilleen ADHD:sta. Sivujen avulla lapsi voi oppia
ymmärtämään ADHD:n vaikutuksista lapsen käyttäytymiseen.
Kohderyhmän osaamisen yli- tai aliarviointi johtaa siihen, ettei tietoa tavoiteta tai
kyetä soveltamaan sitä omaan tilanteeseensa. Tällöin mielenkiinto kyseiseen
asiaan menetetään. (Leino-Kilpi ym. 2009, 184,190.) Verkkosivujen suunnitte-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
37
lussa on otettu huomioon kohderyhmän erot. Alakouluikäisten lukutaidot ja oppiminen eroavat toisistaan vielä hyvinkin paljon. Hauskoilla hahmoilla pyritään
pitämään mielenkiinto oppimisessa.
Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia ovat piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja vilppi tieteellisestä toiminnasta. Piittaamattomuus voi ilmetä törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena. Piittaamattomuus voi ilmetä
puutteellisena ja harhaanjohtavana raportointina ja kirjaamisena. Vilpillä tarkoitetaan väärien tietojen tai tulosten esittämistä. Vilpin ilmenemismuodot ovat sepittäminen, vääristely, luvaton lainaaminen eli plagiointi ja anastaminen. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2011.) Projektissa tietoa ei ole raportoitu harhaanjohtavasti, vaan tieto vastaa lähdettä. Projektin lähteet ja lähdeviitteet ovat merkitty selkeästi ja ohjeiden mukaan. Lähteistä saatuja tietoja ei ole esitetty omissa nimissä, eikä ole luvattomasti lainattu. Kirjallinen tuotos on tarkistettu Urkund
–plagioinnintarkistusohjelmalla.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
38
10 POHDINTA
Projektin tehtävänä oli luoda alakouluikäisille verkkosivut juniorinettiin lapsen
ADHD:sta. Tavoitteena on tuottaa tietoa lapsille ADHD:sta. ADHD:ta käsitteleviä lapsille suunnattuja verkkosivuja oli pyydetty toteutettavaksi Terveysnettiin.
Projektin edetessä nousi selvästi esille, että ADHD:lla on suuri vaikutus lapsen
hyvinvointiin. ADHD on yksi yleisempiä lasten pitkäaikaissairauksia (Voutilainen
ym. 2004). Kouluikäisistä lapsista 3- 5 prosentilla on ADHD -oireyhtymä (Adhd
liitto ry 2006). Yleisyyden vuoksi on tärkeää, että tietoa ADHD:sta tuodaan lapsille tarkoitetussa muodossa. Näin lapsi pystyy ymmärtämään luokkakaverinsa
käyttäytymistä sekä ADHD -lapsi saa lisää tietoa itseensä vaikuttavasta toimintahäiriöstä. Honkasillan (2011) tutkimuksessa tuli ilmi, että kouluhenkilökunnalla
on huono tietotaito ja ymmärrys ADHD:sta, jonka vuoksi myös projekti voi tukea
heitä ADHD:hen liittyvissä asioissa.
Projektin verkkosivut on tehty kirjallisen tuotoksen pohjalta, joka pyrittiin tekemään
selkeäksi
ja
kattavaksi
kokonaisuudeksi.
Joistakin
aihe-alueista
ADHD:hen liittyen löytyi paljon tietoa, mutta joistakin taas ei. Tästä esimerkkinä
ADHD:sta käsitteenä löytyi paljon tietoa, mutta ADHD:n vaikutuksia lapsen hyvinvointiin löytyi vähemmän. Tämän vuoksi aiheen rajaaminen osoittautui hankalaksi. Lähdekriittisyyden suhteen täytyi olla tarkka, koska aihe synnyttää erilaisia mielipiteitä ja keskustelua internetissä. Koko projektin ajan painotettiin
lähteiden luotettavuutta käyttämällä asiantuntijoiden materiaalia. Materiaalit arvioitiin jo aiemmin mainittujen KATSE ja HONcode kriteerien periaatteiden mukaisesti.
Projektin tuotoksena tehdyt verkkosivut pyrittiin tekemään kohderyhmälle sopiviksi. Tätä edesauttoi verkkosivujen testaaminen kohderyhmällä. Verkkosivut
toteutettiin tarinan muodossa, minkä oletettiin olevan lapsille mielenkiintoisempi
tapa oppia. Hahmot olivat eläimiä, mikä osaltaan lisää mielekkyyttä. Lisäksi väreihin ja kuvitukseen kiinnitettiin paljon huomiota. ADHD -lapsen ongelmat havaitaan yleensä vasta koulussa, koska lapseen kohdistuvat vaatimukset nouse-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
39
vat (Michelsson 2002, 10). Siksi sivuilla haluttiin painottaa kouluympäristöä. Sivuilla seikkaillaan luokkaretkellä, jotta oppimistilanteiden lisäksi saatiin sivuille
erilaisia vuorovaikutustilanteita. Retkellä voidaan tuoda esille, että ADHD lapsilla ei ole fyysisiä rajoitteita ja voivat näin osallistua kaikkeen toimintaan
samalla tavalla kuin muutkin lapset. Verkkosivuilla tulee ilmi keskeisimmät
ADHD:n piirteet. Tarinan selityksillä halutaan auttaa lasta ymmärtämään, mistä
ongelmat johtuvat ja näin ehkäistään konfliktien muodostumista lasten välisessä
vuorovaikutuksessa. Keinot antavat lapsille valmiudet auttaa itseään ja ystäviään ongelmallisissa tilanteissa. Lisäksi keinojen avulla lukija ymmärtää yleisesti
millä keinoilla ADHD -lasta voidaan auttaa.
Verkkosivujen käyttömahdollisuudet ovat moninaiset, niitä voivat käyttää paitsi
kohderyhmä, mutta myös eri-ikäiset lapset ja nuoret. Pienempi lapsi voi lukea
sivuja vanhempien avustuksella ja jo vanhempi voi sivujen avulla poimia pääasiat. Myös aikuinen voi tunnistaa ADHD:n piirteitä sivujen avulla. Kouluhenkilökunta voi käyttää sivuja oppimisvälineenä, mutta myös oppia niistä.
Lähes kaksi kolmasosaa 7-vuotiaista ja kolme neljäsosaa 8 vuotiaista käyttävät
internetiä jo vähintään kerran viikossa (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2011).
7 –vuotiaasta lähtien luku- ja kirjoitustaidon myötä lapsen nettiarki laajenee.
Viimeistään 10 – 13 vuotiaana nettimaailma avartuu osaksi lähes jokaisen koululaisen elämää. (Pelastakaa lapset 2011.) Internetiä voitaisiin tästä syystä hyödyntää enemmän koululaisten oppimisen tukena. Kouluissa verkko-oppiminen
voisi tuoda vaihtelua perinteisille oppimismenetelmille. Verkko –oppiminen on
erilainen ja mielenkiintoinen tapa oppia, siksi juniorinetissä kohderyhmälle tuotu
tieto tavoittaa lapsen paremmin.
Terveysnetti –projektin markkinoinnin lisääminen olisi tarkoituksenmukaista,
jotta ihmisillä olisi parempi mahdollisuus löytää sivusto. Näin he saavat tietoa
heitä kiinnostavista terveyteen liittyvistä aiheista. Näkyvyyden lisäämiseksi linkki
sivuille voisi olla paremmin esillä terveyttä koskevilla sivuilla. ADHD -liitto linkittää verkkosivut liiton sivuille. Näin sivusto saa huomattavasti enemmän näkyvyyttä ja lukijoita. Tekijät ovat olleet markkinoimassa työtä kouluterveydenhoitajalla ja neuvolan hoitotyön kokouksessa sekä tuoneet sivuja esille eri asiantunti-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
40
joille. Tämä osaltaan lisää tietoisuutta verkkosivuista ja asiasisällön luotettavuutta.
Projekti toteutettiin parityöskentelynä. Parityöskentely on koko projektin ajan
sujunut hyvin ja yhteisymmärryksessä. Motivaatiota työtä kohtaan löytyi aiheen
ollessa mielenkiintoinen, mutta työn edistystä hidasti ajan puute. Työtä tehdessä tekijät saivat lisää tietoa ADHD:sta ja sen vaikutuksesta hyvinvointiin lasten
kuin aikuistenkin kannalta, mikä tukee hyvin ammatillisista kasvua. Tulevina
terveydenhuollon työntekijöinä tekijöillä on hyvä olla tietoa ja taitoa kohdata tätä
yleistä häiriötä sairastava henkilö.
Verkkosivujen toteutus onnistui hyvin. Tarina ja sivujen pituus olivat alusta alkaen jo lopulliset. Rakennetta ja ulkoasua muokattiin projektin edetessä useasti
ennen kuin haluttu lopputulos saavutettiin. Rakennetta ja sisältöä muokattiin
palautteen perusteella ja ulkoasua kirjallisuutta apuna käyttäen. Sivuista saatiin
selkeät sekä haluttu ja keskeinen tieto tuotiin esille. ADHD on käsitteenä laaja ja
vaikea lapsen ymmärtää, joten sivuille haluttiin vain keskeisimmät asiat. Jotta
verkkosivuista saatiin selkeät ja tiiviit, kaikkia asioita ei voitu yksityiskohtaisesti
selittää. Tästä esimerkkinä kaikkia tukitoimia ei voitu tuoda esille kuten eri apuvälineet. Verkkosivuilla on pyritty keskittymään oireisiin ja ongelmallisiin tilanteisiin sekä lapsien omiin keinoihin auttaa ongelmien ratkaisuissa. Kuitenkin tarinassa on lyhyesti tuotu esille ADHD -lapsen saama ylimääräinen huomio ymmärryksen lisäämiseksi.
Lapsen ADHD:n yleisyys huomioon ottaen olisi hyvä olla lapsille ja nuorille
suunnattua kirjallisuutta aiheesta. Aiheesta olisi mielenkiintoista saada ADHD
lasten omia kokemuksia sairaudestaan ja sen vaikutuksesta omaan elämään
sekä lasten ystävien kokemuksia ystävänsä sairaudesta. Terveysnetti -projektiin
voisi liittää myös sivuston työikäisen ADHD:sta ja sen vaikutuksesta elämään.
Honkasillan tutkimusta silmällä pitäen olisi hyvä tutkia opettajien valmiuksia ja
tietotaitoa kohdata lapsi, jolla on ADHD. Mahdollisesti voisi myös tehdä opettajille oppaan ADHD –lapsen kohtaamisesta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
41
LÄHTEET
Aaltonen, K. 2003. Internet ja mielenterveystyö. Suomen mielenterveysseura. Viitattu 2.1.2011
http://www.mielenterveysseura.fi/files/70/internet_ja_mielenterveystyo.pdf.
Aronen, E 2000. Ylivilkas lapsi. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 12.9.2011
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo91884.pdf.
ADHD-liitto ry. 2007. Kouluikäisen ADHD. Viitattu 10.8.2011. www.adhdliitto.fi/kouluikaisennettiin.pdf.
ADHD-liitto ry. 2006. AD/HD oireet, diagnosointi ja hoito Viitattu 12.9.2011 http://www.adhdliitto.fi/oireetesite.pdf.
Aro, T. & Närhi, V. 2008. Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Jyväskylä: Niilo Mäki
instituutti.
Barkley, R. 2008. ADHD : kuinka hallita ADHD. Suomentanut Kankaansivu, K. Kuopio: Unipress.
Ekebom, U.; Helin, M. & Tulusto, R. 2000. Satayksi kouluongelmaa: opettajan käsikirja. Helsinki: Edita.
Fimea Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus. 2010. KATSE –arvioi lääketiedon luotettavuutta Viitattu 16.10.2011 http://www.fimea.fi/vaesto/katse.
Hatva, A. 2003. Verkkografiikka. Helsinki: Edita.
Health on the net foundation. 2011. The HON Code of Conduct for madical and health Web
sites (HONcode) Viitattu 16.12.2011 http://www.hon.ch/HONcode/Conduct.html.
Henttonen, N.; Kangas, R.; Leimu, P. & Palomäki, T. 2004. AD/HD-tietoa päättäjille. ADHD-liitto
ry. Verkkoprojekti. Viitattu 10.7.2011 http://www.adhd-liittofi/Paattajienopas.pdf.
Huttunen, M. 2011. Tietoa potilaalle: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuudenhäiriö). Lääkärikirja
Duodecim. Viitattu 10.6.2011
http://www.terveysportti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/dtk/ltk/avaa?p_artikkeli=dlk00353&p_haku=k%E4
yt%F6sh%E4iri%F6.
Honkasilta, J. 2011. Yksilöpatologiasta yhteispatologiaan – ADH/HD –oppilas peruskoulupolulla.
Pro-gradu tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.4.2011
http://www.adhd-liitto.fi/ADHD-oppilas_peruskoulupolulla.pdf.
Jokinen, K. & Ahtikari, K. 2004. AD/HD-opas koulunkäyntiavustajille. Jyväskylä: PS-kustannus.
Jokinen, K. & Närhi, V. 2008. Koulussa toteutettavat tukitoimet ADHD-oireisille lapsille ovat
kasvattajien yhteistyötä: Johdanto tapauskuvauksiin. NMI-bulletin 2008 vol 18 no. 3. Niilo Mäki
–säätiö. Viitattu 14.4.2011 http://www.nmi.fi/nmi-bulletin/bulletin-pdf/jokinen3_2008.pdf.
Kannosto- Puhakka, V. 2011. Tarkkaavaisuushäiriöinen lapsi koulussa. Power point –tiedosto.
ADHD-liitto ry. Viitattu 10.4.2011 www.adhd-liitto.fi/tarklapsi_koulussa.ppt.
Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin ky. 2008. ADHD -oireisen lapsen ja nuoren hoitoketju. Hoitoohjelma. Viitattu 10.7.2011 http://www.khshp.fi/index.asp?language=1.
Kerola, K. 2001. Struktuuria opetukseen: Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjänä. Jyväskylä:
PS-kustannus.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
42
Hefley, G. 2011. Helping your ADHD child get to sleep at night. Viitattu 17.12.2011 11
http://www.4-adhd.com/article1.html.
Huhtanen, K. 2007. Kun huoli herää: varhainen puuttuminen koulussa. Jyväskylä: PSkustannus.
Kippola-Pääkkönen, A. 2011. Tarkkaavuuden haasteet, hyvinvointi ja ADHD-liiton toiminta. Pro
gradu –tutkielma. Kuntoutustiede. Lappi: Lapin yliopisto. Saatavissa
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69911/Kippola-Pääkkönen.pdf?sequence=2.
Korhonen, T. 2006. Lasten, nuorten ja huoltajien kokemuksia ADHD:n lääkehoidosta ja koulunkäynnistä. Pro gradu –tutkielma. Erityispedagogiikan laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Saatavissa https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/7973/URN_NBN_fi_jyu2007548.pdf.
Korpela, J. & Linjama, T. 2003. Web-suunnittelu. Jyväskylä: Docendo.
Käypä hoito 2007. ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön) hoito lapsilla ja nuorilla.
Viitattu 14.7.2011
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50061?hakusana=adhd.
Lampe, K. 2008. Internetin terveystiedon luotettavuus. Lääketieteen aikakausiakirja Duodecim.
Viitattu 16.10.2011
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku
&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehti
haku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_vi
ew_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo97503&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_
frompage=uusinnumero.
Lehtokoski, A 2004. Aikuisen ADHD ja aivojen arvoitus. 1.-2., Painos. Helsinki: Tammi.
Leino-Kilpi, H. & Välimäki, M. 2009. Etiikka hoitotyössä. 5.-6., Painos. Helsinki: WSOY.
Lepola, H. 2004. Liikkumallako apua tarkkaavaisuuteen - Tapaustutkimus tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille suunnatusta liikuntakerhosta. Pro gradu –tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 14.12.2011
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10710/G0000497.pdf?sequence=1.
Lindström, S. & Tanskanen, E. 2001. ADHD –lapsi yleisopetuksessa – luokanopettajien kokemuksia yliaktiivisten tarkkaavaisuushäiriöisten lasten opettamisesta. Pro-gradu tutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.9.2011
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10274/sanlind.pdf?sequence=1.
Livingstone, S.; Haddon, L.; Görzig, A. & Olafsson, K. 2011. Risks and safety on the internet.
Eu kids online. Viitattu 12.10.2011
http://www2.lse.ac.uk/[email protected]/research/EUKidsOnline/Home.aspx.
Lyytinen, H.; Ahonen, T.; Korhonen, P.; Korkman, M & Riita, T. 2005. Oppimisvaikeudet: neuropsykologinen näkökulma. Helsinkin: WSOY.
Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2011. Internetin käyttö yleistyy jo esikouluiässä. Viitattu
9.10.2011 http://www.mll.fi/ajankohtaista/tiedotteet_ja_uutiset/?x41088=13437355.
Matikainen, J. 2008. Verkko kasvattajana ; mitä kasvattajan tulisi tietää ja ajatella verkosta?
Helsinki: Yliopistopaino.
Michelsson, K.; Miettinen, K.; Sareama U. & Virtanen, P. 2003. AD/HD nuorilla ja aikuisilla. Jyväskylä: PS-kustannus.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
43
Michelsson, K.; Sareama, U.; Valkama, K. & Virtanen, P. 2004. MBD ja ADHD : diagnosointi,
kuntoutus ja sopeutuminen. 3., uudistettu painos. Jyväskylä: PS-kustannus.
Miskala, M. 2010. Sisarussuhteet ja vanhemmuus ylivilkkaan lapsen perheessä. Pro Gradu –
tutkielma. Kasvatustieteidenlaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Saatavissa
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/23633/URN:NBN:fi:jyu201005221902.pdf?sequence=1.
Moilanen, I.; Närhi, V.; Olsen, P.; Pihlakoski, L.; Puustjärvi, A.; Savolainen, A.; Virkkunen, L. &
Voutilainen, A. 2008. Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito.
Duodecim vol. 124, 665-666. Viitattu 10.9.2010.
http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo97125.pdf.
Numminen, H. & Sokka, L. 2009. 1., Painos. Lapsellani on oppimisvaikeuksia. Helsinki: Edita.
O.Quinn, P.; Stern, J. & Auvinen, P. 2009. Jarruta!: Lasten ja nuorten ADHD-opas. Helsinki:
Psykologinen kustannus.
Pelastakaa lapset. 2011. Lasten netin käyttö ikäkausittain. Viitattu 12.10.2011
http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/tietoa-kasvattajille/lasten-netin-kayttoikakausittai/.
Penttilä, J.; Rintahaka, P. & Kaltiala-Heino R. 2011. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön
merkitys lapsen ja nuoren tulevaisuudelle.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku
&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehti
haku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_vi
ew_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo99678&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_
frompage=uusinnumero.
Riikola, T.; Moilanen, I. & Puustjärvi, A. 2007. ADHD lapsilla ja nuorilla. Käypä hoito. Viitattu
16.12.2011 http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/khp00071.
Rissanen, T. 2002. Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Pohjantähti.
Ruuska, K. 2008. Pidä projekti hallinnassa. 7., Painos. Helsinki: Talentum Media.
Saranko, K. & Korpela, M. 1999. Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Helsinki: WSOY.
Sinkkonen, I,; Nuutila, E. & Törmä, S. 2009. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu. Helsinki: Tietosanoma.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. 2011. ADHD ja lääkkeiden määrääminen. Viitattu 16.12.2011
http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/laakehoito/adhd_ja_laakkeiden_maara
aminen.
Suomalainen, T. 2011. Pelleilylle piste. Tehy 14/2011, 33-34.
Steer, J. 2009. Helping kids and teens with ADHD in school a workbook to support and managing transitions.
Strong, J. & O.Flanagan, M. 2005. AD/HD for dummies.
Tilastokeskus. 2009. Internetin käyttötarkoitukset 2009, prosenttia internetin käyttäjistä. Viitattu
12.9.2011 http://www.stat.fi/til/sutivi/2009/sutivi_2009_2009-09-08_tau_001.html.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
44
Turun ammattikorkeakoulu. 2008. Terveysnetti. Viitattu 13.5.2011
http://terveysprojektit.turkuamk.fi/terveysnetti/terveysnetti.htm.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2011. Tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. Viitattu 16.11.2011 http://www.tenk.fi/hyva_tieteellinen_kaytanto/loukkaukset.html.
Vertio, H. 2003. Terveyden edistäminen. Helsinki: Tammi.
Virkkunen, L. 2007. Unihäiriöt. Terveyskirjasto Duodecim. Viitattu 10.10.2011
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=nix00954.
Voutilainen, A. 2008. ADHD:n lääkehoito ja haittavaikutukset. Tabu Lääketietoa lääkelaitokselta
1/2008 4-8.
Voutilainen, A,; Sourander, A. & Lundström, B. 2004. Lasten tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö
neuropsykologisena ongelmana. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Viitattu 10.8.2011
http://www.terveysportti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=duo94633&p_haku=lasten
%20adhd
Westerinen, H. 2009. ADHD. Lääkärin käsikirja. Viitattu 14.10.11
http://www.terveysportti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/dtk/ltk/koti?p_haku=adhd.
Westerinen, H. 2011. ADHD. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. Viitattu 16.12.2011
http://www.terveysportti.fi.ezproxy.turkuamk.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=duo99606&p_haku=wester
inen.
World Health Organization. 2011. Health promotion. Viitattu 12.10.2011
http://www.who.int/topics/health_promotion/en/.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 1
ADHD:n oireet ICD-10 tautiluokituksen mukaan
Keskittymiskyvyttömyys (Väh. 6 oiretta)
Huomion kiinnittäminen riittävän hyvin
yksityiskohtiin epäonnistuu useasti, lapsi
tekee huolimattomuusvirheitä koulussa
ja muissa tehtävissä.
Keskittyminen leikkeihin tai tehtäviin
epäonnistuu usein.
Lapsi ei näytä kuuntelevan, mitä hänelle
puhutaan.
Ohjeiden noudattaminen sekä koulu- ja
kotitehtävien valmiiksi tekeminen epäonnistuvat usein. Mikä ei johdu uhmakkuudesta tai kyvyttömyydestä ymmärtää
ohjeita.
Huonontunut kyky järjestää tehtäviä ja
toimintoja usein huonontunut
Hyperaktiivisuus
(Väh. 3 oiretta)
Lapsi liikuttelee usein levottomasti
käsiään tai jalkojaan tai vääntelehtii
tuolillaan.
Lapsi lähtee usein liikkeelle luokassa
tai muualla tilanteissa, missä edellytetään paikalla pysymistä.
Lapsi juoksentelee tai kiipeilee usein
tilanteissa, missä se ei kuulu asiaan.
Lapsi on usein liiallisen äänekäs
leikkiessään tai ei onnistu paneutumaan hiljaa harrastuksiin.
Lapsi on motorisesti jatkuvasti liian
aktiivinen eikä aktiivisuus oleellisesti
muutu sosiaalisen ympäristön mukaan tai ulkoisista vaatimuksista.
Lapsi välttää tai kokee voimakkaan
vastenmielisenä tehtävät, jotka vaativat
psyykkisen ponnistelun ylläpitämistä
esim. läksyt.
Lapsi kadottaa usein esineitä, jotka ovat
tärkeitä tietyissä tehtävissä ja toiminnoissa, kuten koulutavaroita.
Lapsi häiriintyy usein helposti ulkopuolisista ärsykkeistä.
Lapsi on usein muistamaton päivittäisissä toiminnoissa.
(Käypä hoito 2007.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Impulsiivisuus
(Väh. 3 oiretta)
Lapsi vastaa usein jo ennen kuin
kysymykset ovat valmiita ja estää
vastauksellaan
toisten
tekemiä
kysymyksiä.
Lapsi ei usein jaksa seistä jonossa
tai odottaa vuoroaan peleissä tai
ryhmissä.
Lapsi keskeyttää usein toiset tai on
tunkeileva esim. tunkeutuu toisten
peleihin.
Lapsi puhuu usein liian paljon ottamatta huomioon tilanteen vaatimaa
pidättyväisyyttä.
Liite 2(1)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 2(2)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 3
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
Verkkosivut
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Liite 4
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Rebecca Saksi & Sina Vikberg
Fly UP