...

Graafinen viestintä työterveysjulkaisuissa. Oppaan ja markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja konseptointi. Marja Vuorinen

by user

on
Category: Documents
8

views

Report

Comments

Transcript

Graafinen viestintä työterveysjulkaisuissa. Oppaan ja markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja konseptointi. Marja Vuorinen
Graafinen viestintä työterveysjulkaisuissa.
Oppaan ja markkinointiviestintämateriaalin
suunnittelu ja konseptointi.
Marja Vuorinen
Graafinen viestintä työterveysjulkaisuissa
Oppaan ja markkinontiviestintämateriaalin suunnittelu ja konseptointi
Marja Vuorinen
Opinnäytetyö
Ammattikorkeakoulututkinto
SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
Tiivistelmä
Koulutusala
Kulttuuriala
Koulutusohjelma
Viestinnän koulutusohjelma
Työn tekijä(t)
Marja Vuorinen
Työn nimi
Graafinen viestintä työterveysjulkaisuissa. Oppaan ja markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja konseptointi.
Päiväys
28.10.2011
Sivumäärä/Liitteet
64/2
Ohjaaja(t)
Marja-Sisko Kataikko, Heli Reinikainen
Toimeksiantaja/Yhteistyökumppani(t)
Työterveyslaitos
TIIVISTELMÄ
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Työterveyslaitoksen Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan visuaalisen ilmeen uusiminen. Lisäksi aiheena oli
markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu kyseiselle oppaalle ja viidelle muulle vastaavalle Työterveyslaitoksen julkaisulle. Opinnäytetyö jatkui konseptoimalla
ideoita vastaavien työterveyttä tukevien julkaisujen markkinointiviestinnästä.
Tämän työn tavoitteena oli tehdä Helsingin Työterveyslaitokselle mielenkiintoinen ja ajanhenkinen Hyvinvointia vuorotyöhön -opas sekä kiinnostavaa ja yhtenäistä
markkinointiviestintämateriaalia. Tavoitteena oli löytää uusia konsepti-ideoita ja näkökulmia työterveyttä käsittelevien julkaisujen markkinointiviestintään yleisesti.
Opinnäytetyön konkreettisena tuloksena syntyi Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan uusittu kymmenes painos, sekä tästä oppaasta ja vastaavasta viidestä
Työterveyslaitoksen julkaisusta esite, suoramainos ja lehti-ilmoitus. Opinnäytetyön tuloksena syntyi myös luonnoksia Hyvinvointia vuorotyöhön -tyyppisen oppaan
markkinointiviestinnästä, kuten nettipelit, työhyvinvointipankki ja työpaikkatutorin toiminta.
Hyvinvointia vuorotyöhön -opas on myynnissä Helsingin Työterveyslaitoksen kirjakaupassa sekä nettikaupassa. Toimeksiantaja käyttää näiden tuotteiden ja muiden
vastaavien tuotteidensa markkinoinnissa tässä opinnäytetyössä suunniteltuja suoramainoksia ja lehti-ilmoituksia. Konsepti-ideoiden käyttöön ottamisen
edellytyksenä on niiden yksityiskohtaisempi jatkosuunnittelu ja kehittäminen.
Tämä opinnäytetyö kuvaa työelämälähtöisen graafisen suunnittelun prosessia luovia ongelman ratkaisukeinoja käyttäen. Työssä käytettyjä ongelman
ratkaisukeinoja ovat esimerkiksi mielikuvakartat, sanalistat ja aivoriihityöskentely. Konseptointi jatkaa ja laajentaa prosessia pidemmälle tulevaisuuslähtöiseen
ideointiin.
Avainsanat
visuaalinen suunnittelu, taittaminen, julkaisu, markkinointiviestintä, työterveys
SAVONIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
THESIS
Abstract
Field of Study
Field of culture
Degree Programme
The Bachelor of graphic design degree programme
Author(s)
Marja Vuorinen
Title of Thesis
Graphic Communication in Occupational Health Publication. Concept Design of a Guide Book and Marketing Communication Material.
Date
28.10.2011
Pages/Appendices
64/2
Supervisor(s)
Marja-Sisko Kataikko, Heli Reinikainen
Client Organisation /Partners
Finnish Institute of Occupational Health
ABSTRACT
The topic of this thesis was to revise the visual look of the guide Well-being in shift work for the Finnish Institute of Occupational Health. Another topic was to design
the marketing communication material for the guide and five other publications of the Finnish Institute of Occupational Health. In addition, ideas for corresponding
publications which support occupational health were concept designed.
The main goal of this thesis was to do an interesting and up-to-date Well-being in shift work guide and to make interesting and uniform marketing communication
material for the Finnish Institute of Occupational Health. Another aim was also to find new concept ideas and points of view for publications which concern
occupational health publications and marketing communication material.
The concrete result of this thesis was the tenth edition of the guide book Well-being in shift work for the Finnish Institute of Occupational Health. Besides, a
brochure, direct mail ads and a newspaper advertisements of the guide book and five other corresponding publications of the Institute of Occupational Health were
made. Also, as a result of the thesis emerged drafts of the marketing communication of the guide book types such as Well-being in shift work, for example on-line
games, well-being-at-occupational-health bank and mentor’s activities at a work place.
The Well-being in shift work guide of the Finnish Institute of Occupational Health is sold in their bookstores and on-line store. The client uses the direct mail ads and
newspaper ads in question to market these products and other related products. However, the concept ideas designed by the author need further planning and
development before they can be used.
This thesis describes a work-related graphic design process as a creative problem solving process. In this project such problem solving tools as mind maps, word
lists and brainstorming were used. Conceptualization continues and extends the process further to a future-oriented brainstorming.
Keywords
visual design, layout, publication, marketing communications, occupational health
Sisällys
1. Johdanto
3
1.1 Aiheen valinnan taustaa
1.2 Työn tavoitteet ja toteutettavat tuotokset
1.3 Aikataulu
1.4 Selitettäviä käsitteitä 3
3
5
6
2. Taustatyö
7
2.1 Taustatiedot toimeksiantajasta 7
2.2 Työterveyslaitoksen julkaisun aineistot ja suuntaviivat
2.3 Kohderyhmä
7
8
3. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan suunnittelu ja taitto
9
3.1 Taiton ideointimenetelmät
3.2 Työterveyslaitos ja visuaalinen ohjeisto
3.3 Luonnosten suunnittelu
3.4 Luonnosvaihtoehdot
3.5 Toimeksiantajan palaute 3.7 Yhteistyö painon kanssa
9
11
12
17
20
21
4. Markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu
Työterveyslaitokselle22
4.1 Markkinointiviestintä ja -menetelmät
4.2 Työterveyslaitoksen toiveet ja odotukset
4.3 Suunnittelu, tausta ja tavoitteet
4.4 Suunnittelussa huomioitavaa ja tekemisessä esille tulleita asioita
4.5 Luonnokset
4.6 Toimeksiantajan palaute luonnoksista
22
24
24
24
25
30
5. Työterveyteen liittyvien julkaisujen
markkinointitviestintämateriaalin konseptointi
31
5.1 Työn jatkaminen konseptoinnilla
5.2 Mitä konseptointi tarkoittaa?
5.4 Konseptoinnin rajaaminen
5.5 Markkinoinnin säännöt ja ohjeet
5.6 Konseptoinnin työvaiheet
5.7 Konsepti-ideat
31
31
32
33
33
38
6. Lopputulokset, arviointi ja tavoitteisiin vertaaminen
46
6.1 Hyvinvointia vuorotyöhön -opas
6.2 Oppaan ja julkaisuiden markkinointiviestintämateriaalit
6.3 Yhteistyö toimeksiantajan kanssa
6.4 Konseptointi-ideat
46
50
57
58
7. Pohdinta
59
Aineistot61
Lähteet62
Kuvat ja taulukot
63
Liitteet65
Liite 1 Vastabrief
Liite 2 Sanalistat
1. Johdanto
1.1 Aiheen valinnan taustaa
Kello on neljä.Väsymys painaa silmiä, niin käy aina tähän aikaan yöstä.
Pitäisiköhän käydä tauolla. Samalla voisin vähän venytellä, se varmasti
piristäisi, Eeva ajatteli. Tämä tilanne on tuttu monelle vuorotyön tekijälle. Samanlaisista tilanteista olen kuullut usein entisessä työfysioterapeutin
ammatissani.
Työterveyslaitos on minulle entuudestaan tuttu toimija, koska olen tutustunut Työterveyslaitoksen toimintaan aikaisemman ammattini kautta.
Tehdessäni opinnäytetyöni tämän toimeksiantajan kanssa pystyn hyödyntämään opinnäytetyössäni aikaisempaa ja uutta ammatillista osaamistani.
1.2 Työn tavoitteet ja toteutettavat tuotokset
Opiskellessani medianomiksi minua on kiinnostanut erityisesti terveyteen ja kuntoutukseen liittyvän materiaalin suunnitteleminen. Mielestäni
graafisen suunnittelijan näkemystä ja taitoa voisi käyttää enemmän myös
tämänkaltaisen materiaalin suunnittelussa. Tämän opinnäytetyön aiheen
valitsin, koska olen kiinnostunut entisen ammattini vuoksi työterveydestä. Olen sitä mieltä, että myös graafisessa suunnittelussa olisi hyötyä
työterveyden syvemmästä tuntemisesta. Yksi lähtökohta opinnäytetyön
aiheen valintaan on aiheen liittyminen läheisesti työelämään. Halusin aiheen, jonka kautta saan välitettyä tietoa itsestäni ja osaamisestani toimeksiantajalleni mahdollista jatkoyhteistyötä varten.
Opinnäytetyönäni toteutan Helsingin Työterveyslaitoksen Hyvinvointia
vuorotyöhön -oppaan graafisen suunnittelun ja taiton. Opas on ohjekirjanen, joka on ollut myynnissä Työterveyslaitoksen kirjakaupassa sekä nettikaupassa. Lisäksi työhön liittyy markkinointiviestintämateriaalin tuottaminen kyseiselle oppaalle. Markkinointiviestintämateriaalia suunnittelen
myös samantyyppisille työvuorosuunnittelusta kertoville julkaisuille jotka
ovat: Voiman lähteet, Elämisen rytmi, Hyvä uni - hyvä työ ja Toimivat ja
terveet työajat. Yksi osa opinnäytetyötäni on konseptoida tämänkaltaisten
tuotteiden suunnittelua ja markkinointiviestintää eli miten tällaisten tuotteiden myyntiä voisi markkinointiviestinnän keinoin lisätä. Konseptoinnilla pyrin löytämään uusia tuotteita ja näkökulmia markkinointiviestintämateriaalin suunnitteluun perinteisten ratkaisujen lisäksi ja niiden
sijaan.
Opinnäytetyöni sisältää Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan uudistamisen
sekä Työterveyslaitoksen julkaisuiden markkinointiviestintämateriaalin
suunnittelua. Tiedustelin opinnäytetyön aihetta Kuopion Työterveyslaitokselta, josta tehtiin kysely myös Helsingin Työterveyslaitokselle. Helsingistä otettiin minuun yhteyttä ja tarjottiin Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaan suunnittelua opinnäytetyöksi. Työn toimeksiantaja on Helsingin Työterveyslaitos ja yhteyshenkilö on kustannustoimittaja Anna-Liisa
Karhula. Opinnäytetyöhöni liittyy myös vastaavien työterveyttä tukevien
julkaisujen markkinontiviestintämateriaalien konseptointia.
Omana tavoitteenani on suunnitella ja toteuttaa mielenkiintoinen ja erilainen formaatti, taitto ja kansi Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaaseen.
Lisäksi tavoitteena on pohtia ja kehittää tällaisten julkaisujen markkinointia. Tämän työn kautta haluan kehittää myös omaa suunnittelutaitoani töissä, joissa on toimeksiantajan puolelta tietyt reunaehdot, jotka vaikuttavat paljon suunnitteluun ja lopputulokseen. Opinnäytetyöni toisessa
3
osassa tavoitteenani on kehittää konseptointikykyjäni ja syventää työtäni
enemmän graafisen suunnittelun alueelle. Opinnäytetyöni yksi tärkeä tavoite on myös luoda yhteyksiä työelämään ja parhaassa tapauksessa mahdollisuus saada jatkossa työtä toimeksiantajalta.
Toimeksiantajan tavoitteena on saada Työterveyslaitokselle myyntiin uusittu Hyvinvointia vuorotyöhön -opas ja markkinointiviestintämateriaaleja samantyyppisille jukaisuille. Yleisesti oppaan ja materiaalin tavoitteena
on parantaa esimerkiksi työterveyshuolloissa toimivien sekä vuorotyötä
ammatikseen tekevien ihmisten tietoisuutta vuorotyön kuormittavuudesta ja sen ehkäisemisestä. Tavoitteena on, että tuotteet ovat painokustannuksiltaan kohtuulliset.
Valmiina tuloksina tuotetaan uusittu Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan
ulkoasu ja taitto. Lisäksi tuloksena on yhtenäisen markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu tälle oppaalle ja muille vastaaville julkaisuille.
Toimeksiantajan tarve markkinointiviestintämateriaaliksi on suoramarkkinointikirje postin kautta ja sähköisesti jaettavaksi sekä esimerkiksi esite
ja lehti-ilmoitus. Kolmantena tuotoksena ovat konsepti-ideat vastaavien
työterveyttä tukevien julkaisujen markkinointiviestinnästä.
4
1.3 Aikataulu
Opinnäytetyön aiheen valinta tuli minulle ajankohtaiseksi ennakoitua aikaisemmin. Huomasin huhtikuussa 2011, että valmistumiseni kannalta
opinnäytetyön aloittaminen olisi enemmän kuin ajankohtaista. Tuolloin
tein ensimmäisen kyselyn opinnäytetyön aiheesta Kuopion Työterveyslaitokselle. Maalis-huhtikuun 2011 aikana opinnäytetyön aihe alkoi hahmottua toimeksiantajan kanssa. Tuolloin siitä keskusteltiin ja se hyväksyttiin
myös Kuopion Muotoiluakatemiassa. Varsinaisesti aloitin suunnittelutyöt
huhtikuun lopussa. Oppaan suunnittelussa aikataulu oli kiireinen, luon-
Toukokuu
Kesäkuu
Heinäkuu
Elokuu
noskierrosten jälkeen aineiston tuli olla toimeksiantajalla 24.6. mennessä.
Tämän jälkeen aloin työstää markkinointiviestintämateriaaleja. Kevään
ja kesän tein työtä toimeksiantajalle opiskelun ja kesätyön ohessa. Syvemmin pääsin keskittymään opinnäytetyön tekemiseen elokuun puolivälin
jälkeen. Tällöin keskityin enemmän konseptointiin ja työn tekstiosuuteen
sekä taittoon.
Syyskuu
Lokakuu
18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 Työtehtävät:
Oppaan luonnostelu
Luonnokset
asiakkaalle valittavaksi
Taitto
viimeistään
24.6
Oppaan luovutus
asiakkaalle
Markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu
Materiaalin luovutus
asiakkaalle
viimeistään
31.8
Konseptointi
Työn teoriataustaan
tutustuminen
Aineiston kerääminen
raporttiin
Raportin kirjoittaminen
28.10 Raportin luovutus
5
Taulukko 1.
Opinnäytetyön aikataulu.
1.4 Selitettäviä käsitteitä
Sanalle Opas en löytänyt selkeää määritelmää. Itse määrittelen oppaan
niin, että se on aihealueeltaan suppeampi kuin kirja tai julkaisu ja sisältää vähemmän sivuja. Oppaan sisältö on jonkin aihealueen neuvontaa tai
ohjausta käsittelevä.
ja siitä voidaan tarkistaa toimeksianto, jos esimerkiksi työryhmässä tapahtuu muutoksia. (Sipilä 2008, 132-134; Kiviniemi & Savolainen, 2009.)
Brändi suoraan suomennettuna tarkoittaa polttomerkkiä. Brändi
voi olla esimerkiksi tunnus, piirros, symboli, iskulause ja/tai muoto.
Brändi ei ole pelkästään logo tai esimerkiksi tuotteen ulkoinen
tunnistettavuus. Brändillä on arvot ja persoonallisuus ja se erottaa
tuotteen kilpailijoista. Brändi koskettaa kuluttajan mieltä ja kuluttajat
vaikuttavat vahvasti brändin syntymiseen. Nykyään ajatellaan, että
brändi ja maine tarkoittavat samaa asiaa. (Sipilä 2008, 48-52.)
Julkaisu voi olla painettu tai sähköinen esimerkiksi esite, kirja tai internetissä oleva julkaisu. Julkaisulla on kohderyhmä ja julkaisun tekemiseen
on tarkoitus, joka voi olla esimerkiksi markkinointi, imagon vahvistaminen, imagon muuttamien tai tiedon välittäminen. (Pesonen 2007, 2-5.)
Konsepti tarkoittaa arkikielessä suunnitelmaa tai ideaa (Iljin 2005, 56).
Konseptoinnissa suunnitellaan jotakin uutta ja ennalta määräämätöntä.
Konseptointi tarkoittaa eri asioita eri toimialoilla. Esimerkiksi tuotesuunnittelussa konseptoinnin lopputuloksena voi tulla luonnoksia tai prototyyppejä (Keinonen & Jääskö 2004, 28.)
Logo, liikemerkki ja tunnus. Yrityksen tai yhteisön liikemerkki sisältää kuvallisen elementin, joka on merkki tai tunnus. Logo on liikemerkin
kirjoitettu osa. Yrityksellä voi olla käytössään pelkästään logo. Tästä esimerkkinä on Marimekko. Joidenkin yritysten liikemerkki koostuu tunnuksesta ja logosta, kuten esimerkiksi MTV:llä on. (Sipilä 2008, 8.) Tässä
työssä käytän Työterveyslaitoksen liikemerkistä ilmaisua tunnus, kuten
Työterveyslaitoksen visuaalisessa ohjeessakin on tehty.
Työhyvinvoinnilla tarkoitetaan työn mielekkyyttä ja sujuvuutta. Työhyvinvointiin liittyy turvallinen, terveyttä ja työuraa edistävä työympäristö
ja työyhteisö. (Työterveyslaitoksen www-sivu.)
Markkinointiviestintä tarkoittaa kaikkia niitä toimintoja, joilla pyritään
vaikuttamaan positiivisesti yrityksen markkinoinnin tulokseen. Markkinointiviestinnän keinoja ovat mainonta, menekin edistäminen, sponsorointi, viestintä ja suhdetoiminta sekä julkisuus. (Sipilä 2008, 134-179;
Vuokko 2003, 17.)
Teaser-mainonta tarkoittaa tavallisesti suoramainontakampanjoissa
käytettyä ennakkolähestymistapaa, jolla pyritään herättämään asiakkaan
odotuksia siitä, että jotakin mielenkiintoista on tulossa. Teaser voi olla
esimerkiksi kortti, kirje, lehti-ilmoitus tai tv-mainos. (Ålander, 68.)
Brief tarkoittaa asiakkaan toimeksiantoa. Vastabriefissä esitetään kirjallisesti tiivistelmä toimeksiannosta ja alustava suunnitelma viestinnän
kokonaisuudesta. Vastabrefin tarkoitus on selkiyttää ja täsmentää toimeksianto molemmille osapuolille ja estää väärinymmärryksiä. Vastabrief lähetetään asiakkaalle yleensä työn alkuvaiheessa esimerkiksi ensimmäisen
suunnittelupalaverin jälkeen. Vastabrief on dokumentti, jossa tieto säilyy
6
2. Taustatyö
2.2 Työterveyslaitoksen julkaisun
aineistot ja suuntaviivat
2.1 Taustatiedot toimeksiantajasta
“Työterveyslaitos on sosiaali- ja terveysministeriön johdon ja valvonnan
alainen työterveys- ja työsuojelualan tutkimus- ja asiantuntijalaitos. Työterveyslaitoksen tärkein tavoite on terve ja hyvinvoiva työikäinen väestö
sekä turvalliset ja toimivat työpaikat. Työterveyslaitoksen tehtävää toteutetaan tutkimuksen, tiedonvälityksen, asiantuntijapalveluiden ja koulutuksen keinoin. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat työpaikat, työsuojelu- ja
työterveysviranomaiset, työterveyshuollon toimijat, työsuojeluorganisaatio työpaikoilla, korkeakoulut ja oppilaitokset sekä kansalaisjärjestöt. Tyypillisiä asiakkaita ovat yritykset ja julkiset organisaatiot, jotka kehittävät
toimintaansa, työoloja ja työympäristöään, ja haluavat parantaa johtamiskäytäntöjään ja henkilöstön hyvinvointia.” (Työterveyslaitoksen wwwsivu.)
Varsinaisesti opinnäytetyöni alkoi keskustelemalla toimeksiantajan kanssa
toimeksiannosta ja sen suuntaviivoista. Sovittujen asioiden tarkentamista ja varmistamista varten lähetin toimeksiantajalle vastabriefin (liite1).
Suunniteltavan oppaan aineistona oli edellinen Hyvinvointia vuorotyöhön -opas, josta on tehty 9 painosta. Opas on uusittu vuonna 2002.
Oppaan tekstit päivitetään oppaan kirjoittajien toimesta. Uuden oppaan
kuvitus toteutetaan Harri Pakarisen tekemillä piirroskuvilla, joita on käytetty myös oppaan edellisessä painoksessa. Tarvittaessa oli mahdollisuus
saada kuvittajalta lisäkuvia.
Opas ei kuulu mihinkään Työterveyslaitoksen julkaisusarjaan joten se
voi olla visuaaliselta ilmeeltään omanlaisensa. Työterveyslaitoksen visuaalinen ohjeisto antaa suuntaviivoja, mutta suunnittelun ei tarvitse täysin
noudattaa ohjeistoa. Opas toteutetaan 2-värisenä kuten tähänkin saakka.
Teksti on musta ja lisäksi valitaan uusi tehosteväri. Oppaan kannet voivat
olla neliväriset ja kansi suunnitellaan uudelleen. Oppaassa oli aikaisemmin 16 sivua ja se oli nidottu (kuva 1 seuraavalla sivulla). Oppaan koko
suunnitellaan uudelleen, koska edellinen koko on ollut vaikea pakata
muiden oppaiden ja julkaisujen kanssa. Edellinen opas ei mahdu leveytensä vuoksi A4-kirjekuoreen, johon sitä usein pakataan muiden materiaalien kanssa. Toteutukseen vaikuttavat toimeksiantajan puolelta myös
painokustannukset, jotka tulevat esille esimerkiksi formaatin valinnassa.
Oppaan painopaikasta tai painosmäärästä ei vielä ollut suunnittelun aikana tietoa. (Karhula 2.3.2011).
Työterveyslaitoksen arvoja ovat vaikuttavuus, luottamus ja kumppanuus.
Toiminnan perustana on tutkittu tieto, yhteinen kehittäminen, osoitettu
vaikuttavuus, kokonaisvaltaiset luovat ratkaisut, aktiivinen vaikuttaminen,
nopea reagointi ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Työterveyslaitos tekee
myös kansainvälistä yhteistyötä. Toimimalla kansainvälisessä tiedeyhteisössä saadaan tutkimuksen laatua varmistettua myös kotimaassa. (Työterveyslaitoksen www-sivu.)
Työterveyslaitos tarjoaa ajan tasalla olevaa tutkittua tietoa ja koulutusta, jota käytin hyväkseni toimiessani työfysioterapeuttina. Työterveyslaitoksen tarjonnasta havaitsin hyviksi nettisivujen monipuolisen tiedon ja
harjoitteluohjeet, julkaisut ja koulutukset. Työterveyslaitoksen materiaalit
olivat työssäni luotettavia ja asiallisia tiedon lähteitä.
7
2.3 Kohderyhmä
Kuva 1. Kansi ja 2 aukeamaa
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan edellisestä 3-9. painoksesta.
Kohderyhmää pohdin aikaisempaan ammatilliseen kokemukseeni pohjautuen. Ajattelen, että oppaan kohderyhmään kuuluvat ensisijaisesti
vuorotyötä tekevät ihmiset. Muita kohderyhmiä ovat työterveyshuollon
henkilöstö: työterveyshoitajat, työfysioterapeutit ja lääkärit. Kohderyhmään kuuluvat myös työsuojeluorganisaatiot kuten työsuojeluvastaavat,
työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäälliköt. Yksi tärkeä kohderyhmä ovat
yritysten esimiehet. Lisäksi kohderyhmään voi kuulua myös ammattiliittojen edustajia (Karhula 9.6.2011.)
Jatkoin kohderyhmän analysointia miettimällä, miten kohderyhmää voisi
kuvata tai mikä kohderyhmäläisiä yhdistää. Kohderyhmä on hyvin laaja
ja ikähaitari on suuri. Iältään kohderyhmän jäsenet ovat noin 25-60 -vuotiaita. Suuri yhdistävä tekijä kohderyhmällä on se, että jäsenet ovat työelämässä olevia aikuisia ja oman alansa ammattilaisia. Osa kohderyhmästä on johtavassa asemassa olevia ja kiireisiä ihmisiä, joille tiedon täytyy
tulla selkeästi esille ja kiinnostus on saatava herätettyä nopeasti.
Palaan kohderyhmäajatteluun vielä markkinointiviestintämateriaalin
suunnittelun ja konseptisuunnittelun yhteydessä.
8
3. Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaan suunnittelu ja taitto
vuorokaudenajat
tehdasympäristö
valo, jotakin määrittelemätöntä kuvaa
3.1 Taiton ideointimenetelmät
aika
yö
työ
yötyö
ajan pilkkominen
jaksottaminen
Mielikuvakartta on menetelmänä minulle tuttu medianomiopiskelun ajalta usealta opintojaksoilta. Menetelmänä mielikuvakartta on saanut alkunsa Tony Buzan suunnittelemasta rekisteröidystä Mind-Map menetelmästä. Mind-Map on yksinkertainen ja helppo luovan ongelman ratkaisun
menetelmä. Tämän menetelmän mukaisesti mielikuvakartan tekeminen
aloitetaan vaakasuunnassa olevan paperiarkin keskeltä. Mind-Mapiin
kuuluvat kuvat ja se on tarkoitettu katsottavaksi. Sanat toimivat avainsanoina ja viivat sekä teksti havainnollistavat rakenteita ja asioiden välisiä
yhteyksiä. Tästä alkuperäisestä menetelmästä on versonut erilaisia tapoja mielikuvakarttojen tekemiseen. (Luukkonen 2010, 43-57.) Itse lähdin
tekemään mielikuvakarttaa, jolla hain suunniteltavan oppaan kanteen kuva-aiheita. Mielikuvakarttani oli väljempi ja visuaalisempi, kuin alkuperäisessä Mind-Mapissa on tarkoitus. Mielikuvakarttaan liitin sanoja, jotka
tulivat mieleeni aiheesta vuorotyö. Näistä sanoista nousivat tärkeimmiksi
yö, jaksaminen ja aika.
Sanalistat ovat yksi luovan ongelmanratkaisun menetelmä. Sanalistojen avulla pyritään tuottamaan ideoita mahdollisimman monipuolisesti.
(Laivonen, Meisalo & al.) Sanalistoja tein vuorotyöstä ja hyvinvoinnista
(liite2). Sanalistaa tein kirjoittamalla mieleeni tulevia asioita erikseen molemmista aiheista. Tarkoituksena oli löytää yhdistäviä tekijöitä, joita voisin käyttää esimerkiksi oppaan kannessa. Näistä listoista yhteiseksi teemaksi nousi jatkuvuus. Hahmotan asioita helpommin visuaalisesti, mutta
myös kirjoitetun kautta. Näissä menetelmissä yhdistyivät molemmat tavat
ja pidin menetelmiä sen vuoksi itselleni sopivina ideointimenetelminä.
jaksottaminen
tauottaminen
tuottavuus
rauta joka ei katkea???
tehokkuus
tauotus
jaksaminen
työvuorolista
tekevät kädet
silmä
kello
väsymys
vireystaso
työntekijä
työkengät
mittarit, joissa viisarit 100:ssa
vuorotyötä tekevä ihminen
ihmisen kasvot, hyvä vireystila
Kuva 2. Mielikuvakartta kannen ideoista.
9
Työterveyslaitoksen julkaisut
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan visuaalisen ilmeen suunnittelua varten tutustuin Työterveyslaitoksen julkaisujen ilmeisiin käydessäni Helsingin Työterveyslaitoksella. Eri julkaisujen ilmeet eroavat toisistaan paljon.
Julkaisuja tehdään hyvin eri lähtökohdista. Tarpeista riippuen toiset ovat
matalan budjetin tuotteita ja toteutetaan taiton keinoin. Toiset suunnitellaan laadukkaille materiaaleille ja toteutetaan myös erilaisia jälkikäsittelyjä käyttäen. (Karhula 9.6.2011.)
Vaikutteiden hakeminen samankaltaisista
oppaista ja esitteistä
Tututstuin muihin samankaltaisiin oppaisiin ja julkaisuihin, sekä yleisesti
jaossa oleviin terveydenhuoltoalan esitteisiin suunnitelvan oppaan koon
hahmottamiseksi ja visuaalisen ilmeen suunnittelun avuksi. Kiinnitin
huomiota Työturvallisuus ja sen valvonta -kirjan kannen yksinkertaiseen
ja pelkistettyyn visuaaliseen ilmeeseen (kuva 3). Suunniteltavan oppaan
kuvituksen lähtökohtana oli piirroskuvien käyttö, joten huomiota kiinnitti
myös esite, jossa oli käytetty piirroskuvaa (kuva 3 ). Näitä esitteitä katsellessani pohdin myös punaisen värin käyttämistä oppaan lisävärinä.
Suurimmat vaikutteet oppaan ilmeeseen tulivat Leiraksen Tyypin 2 Diabeteksen itsehoito-oppaasta, sekä seurantavihkosta. (kuva 4 seuraavalla
sivulla). Esimerkiksi kannen kuvat, jotka rajautuvat sivun reunaan toimivat mielestäni hvyin. Väriltään oppaat ovat totutusta vaaleasta poikkeavia värikylläisempiä sinisen ja vihreän sävyisiä. Itsehoito-oppaassa sisältö
jaksottuu selkeästi isojen värillisten otsikoiden ansiosta. Oppaan kuvitus
on myös hauska ja tehty näyttävästi isoilla piirroskuvilla. Oppaan koko on
mukavasti käteen sopiva.
Kuva 3. Vaikutteiden hakemiseen käytettyjä esitteitä ja oppaita.
10
Kuva 4. Leiraksen Tyypin 2 diabeteksen itsehoito-opas ja seurantavihko.
3.2 Työterveyslaitos ja visuaalinen ohjeisto
Kuten aikaisemmin jo mainitsin Työterveyslaitos on minulle tuttu. Minulla on siis toimeksiantajasta olemassa tietty mielikuva. Halusin kuitenkin vielä kyseenalaistaa omaa näkemystäni ja kokemustani toimeksiantajasta. Listasin Työterveyslaitoksesta tulleita mielikuvia selvittääkseni
itselleni enemmän toimeksiantajan tyyliä. Näitä mielikuvia ovat: ammatillinen, asiallinen, pelkistetty, asiantunteva, yksinkertainen, vakaa, pysyvä, ohjaava, opettava ja perinteinen.
Suunnittelun alkuvaiheessa tutustuin Työterveyslaitoksen visuaaliseen
ohjeistoon, jonka analysointi on tärkeä työmenetelmä Työterveyslaitoksen materiaalin suunnittelussa. Yleisesti tämänkaltaisia ohjeistoja kutsutaan graafisiksi ohjeistoiksi. Työterveyslaitoksen ohjeisto on nimetty visuaaliseksi ohjeistoksi, joten käytän tässä opinäytetyössä myös tätä termiä.
Ohjeiston sisältö antoi minulle varmuutta Työterveyslaitoksesta saamastani mielikuvasta. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan visuaalisen ilmeen
ei tarvitse noudattaa täysin mitään ennalta määrättyä tyyliä. Silti ajattelin,
että jokin Työterveyslaitokseen yhdistävä tekijä oppaassa voisi olla. Tähän
hain ajatuksia tutustumalla visuaaliseen ohjeistoon. (Visuaalinen ohjeisto.
Työterveyslaitoss 2011.)
11
3.3 Luonnosten suunnittelu
Tavoitteet
Taustatyön perusteella asetin tavoitteet Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan visuaaliselle ilmeelle. Oppaan tulisi olla asiallinen, ajanmukainen,
tyylikäs ja selkeä, sekä mielenkiintoinen. Oppaan keskeinen viesti on
vuorotyön haittojen vähentäminen ja tiedon välittäminen.
Punainen:
+ kiihdyttävä, energinen, huomiota herättävä
- poikkeaa täysin muista julkaisuista tai ttl:n omista väreistä
Lime/Vihreä:
+ kasvun ja kehityksen väri, positiivinen väri,
- muotiväri, paljon käytetty
- tekstin erottuminen?
+ on käytetty muissakin julkaisuissa, ttl:n väri
Taiton suuntalinjat käytännön työssä
Visuaalinen suunnittelu lähti liikkeelle lisävärin valinnasta. Ensimmäisinä värivaihtoehtoina olivat punainen sen hyvän huomioarvon vuoksi tai
vihreä, joka kuvaa kasvua ja kehitystä ja olisi sen vuoksi sopiva oppaaseen
(ks. esim. Arnkil, 2007). Visuaalisen ohjeiston analysoinnin myötä aloin
miettiä Työterveyslaitoksen värien käyttöä ulkoasun yhdistävänä tekijänä.
Päädyin Työterveyslaitoksen uusiin käytössä oleviin lisäväreihin, koska ne
ovat mielestäni raikkaita ja uudenaikaisia. Sinisen värin valitsin sen hyvän näkyvyyden vuoksi.Visuaalinen ohjeisto tuki myös selkeän ja asiallisen tyylin käyttämistä oppaan visuaalisessa ilmeessä.
Sinivihreä:
+ viileä väri, raikas, erilainen
+ yksi ttl:n uusista väreistä
Kuva 5. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan värivaihtoehtoja.
Lisävärit
Päävärit
SININEN
PMS 541
C 100, M 60, K 40
R 0, G 60, B 120
VIHREÄ
PMS 390
C 30, Y 100
R 180, G 190, B 0
KELTAINEN
VALKOINEN
PMS 609
C5, Y 55
R 235, G 230, B 150
MUSTA
ORANSSI
PMS 130
M 35, Y 100
R 240, G 170, B 0
VIOLETTI
PMS 513
C 50, M 95
R 160, G 40, B 140
SINIVIHREÄ
PMS 632
C 90, Y 20
R 0, G 160, B 190
Kuva 6. Työterveyslaitoksen värit.
12
Taitossa pidin lähtökohtana sitä, että taiton tulee olla mielenkiintoinen.
Taitolla pyritään herättämään huomiota ja osoitetaan lukijalle, mikä
on tärkeää, että lukija motivoituisi lukemaan opasta. (Pesonen 2007, 9.)
Kaikissa luonnoksissa pyrin leveiden marginaalien käyttöön, koska siten
taitosta tulee ilmavampi ja kevyemmän näköinen. Marginaaleihin sijoitin
kuvia, jotta taitosta tulisi vaihtelevampi. (Pesonen 2007, 11-12.) Haasteena taitossa oli oppaan tekstiosuuden suuri luetteloiden määrä. Tämä vaikutti myös palstojen leveyteen. Selkeyden ja luettavuuden vuoksi päädyin
yhteen palstaan kaikissa luonnosvaihtoehdoissa. Yhden palstan taitto
myös lisäsi tyhjää tilaa ja antoi siten voimaa taitolle. (Pesonen 2007, 3839.) Luetteloihin valitsin normaalista poikkeavat luettelomerkit, jotka antoivat ilmettä taitolle.
kannalta eli mikä formaatti hyödyntää arkkikoon parhaiten (Mäkinen
30.4.2011). Näillä perusteilla valitsin luonnoksiin 105 x 200 mm pysty-, 170 x 170 mm neliö- ja 210 x 140 mm suorakaideformaatin. Lisäksi
formaatin valintaan vaikutti formaatin ajanmukaisuus ja käytettävyys eli
miltä koko tuntui kädessä.
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaassa on aikaisemmin käytetty kiiltävää paperia. Uusitun oppaan paperin valinnassa halusin ottaa huomioon
juuri paperin kiillon, sekä opasiteetin eli läpinäkymättömyyden. Toimeksiantaja arvosti oppaan paperissa kestävyyttä. Suosittelin paperiksi aikaisempaa matalakiiltoisempaa silk-paperilaatua. Kiiltävällä paperilla valoa
heijastuu paperin pinnasta enemmän ja se voi heikentää tekstin luettavuutta (Pesonen 2007, 69.) Matalakiiltoisempi paperi antaa oppaalle myös
tyylikkäämpää ilmettä. Suosittelin paksumpaa paperia ettei edellisen sivun väri ja teksti kuultaisi läpi seuraavalle sivulle (Pesonen 2007, 70.)
Oppaan formaattiin eli kokoon oli toimeksiantajan puolelta vaatimuksena, että opas on helppo pakata muiden julkaisujen kanssa ja se on painokustannuksiltaan edullinen. Selvitin taloudellisia formaattikokoja painon
Liikunnan harrastaminen
Vuorotyöläisen kannattaa harrastaa liikuntaa. Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa unen laatua ja nukkumista, vireyttä
työssä ja vapaa-aikana sekä yleistä terveydentilaa. Liikunta myös
edesauttaa vireyden ylläpitoa yövuorojen aikana.
Etsi itsellesi sopiva ja ja mieluinen liikuntamuoto, jota voit
harrastaa epäsäännöllisestä työrytmistä huolimatta
Harrasta kohtuullista liikuntaa (esim. kävely, hölkkä, uinti, jumppa)
2–5 kertaa viikossa, 20–60 minuuttia kerrallaan.
Harrasta hyötyliikuntaa, kuten työmatkapyöräilyä ja portaiden kävelyä, aina kun se on mahdollista.
Vältä raskasta liikuntaa 2–4 tuntia ennen nukkumaan menoa, sillä
elimistö kaipaa riittävästi aikaa palautuakseen liikunnan aiheuttamasta vaikutuksesta.
Liiku mieluiten aamu- ja päivävuorojen jälkeen
Kävely tai pyöräily auringonvalossa yövuoron jälkeen auttaa palautumista päivärytmiin
Vältä liikuntaa juuri ennen iltavuoroa.
Jos liikut yövuorojen välissä, ota lyhyet nokoset ennen seuraavan
yövuoron alkua.
an
har
ras
tam
Nopea vuorokierto (1–3 yövuoroa)
ine
n
Pyri pitämään mahdollisimman paljon kiinni päivärytmistä
{ Mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen.
{ Viimeisen yövuoron jälkeen nuku vain muutama tunti,
jotta pystyt nukahtamaan jo samana iltana.
{ Vältä nokosia paitsi ennen ensimmäistä yövuoroa.
{ Hakeudu aamulla (työvuoron lopputunteina klo 5:stä alkaen, kotimatkalla ja ennen nukkumaan menoa) kirkkaaseen
keinovaloon (2000–6000 luksia) tai päivänvaloon (huom!
tavallinen huonevalaistus on 50–300 luksia).
{ Syö yöllä vain kevyesti.
Rytmi aikaistuu
unn
NORM AALI
YÖUNI
Rytmi viivästyy
Liik
Vuo
ro
nan työläis
työss harrast en kan
n
a
ede ä ja va minen attaa h
pa
sautt
p
a
aa vi a-aika arantaa rrastaa
liiku
reyd na se
une
nta
n
kä
en yl
läpit yleistä laatua a. Sää
ja n
nn
oa yö
te
Etsi
vuo rveyde ukkum öllinen
n
roje
harr itsellesi
n aik tilaa. Li ista, vi liikunasta
ikun reyttä
so
ana
a ep piva
.
ta m
ja
ä
yös
sää
Harr
nnö ja mie
lu
llise
2–5 asta ko
stä inen li
htuu
kert
ty
aa v
lli
öry ikunta
iikos sta liik
tmis
m
Harr
u
sa,
tä h uoto
a
20– ntaa (e
u
,
lyä, sta hyö
jo
o
s
6
lima
im
ta v
0m
aina
ty
inuu . käve
oit
tta
kun liikunta
ly
ttia
se o
kerr , hölkk
Vält
n m a, kute
allaa
ä
ä
n
ahd
n. , uinti,
elim raskast
ollist työma
jum
is
tkap
a.
ppa
mast tö kaip a liikun
yörä
)
taa
aa ri
a va
ilyä
2–
ikutu
ittä
ja p
ksest västi 4 tuntia
orta
Liiku
aika
iden
a.
mie
a pa ennen
käve
luite
lautu
nuk
n
k
a
akse
u
Käve
amu
en lii maan m
- ja
tum ly tai p
kun
päiv
yö
ista
nan enoa, si
ävu
päiv räily a
oroje
llä
aihe
ärytm urin
utta
n jä
Vält
gon
lkee
iin
ä liik
valo
n
ssa
unta
yövu
a ju
Jos
uri e
oron
liiku
nne
jälke
t
yövu
n ilt
e
n
oron yövuoro
avu
autt
oroa
jen
alku
aa p
välis
.
a.
alau
sä, o
ta ly
hye
t no
kose
t en
nen
seura
avan
18.00
24.00
08.00
Vuorokauden aika
12.00
18.00
Valo viivästää elimistön vuorokausirytmiä voimakkaiten klo 05 ja
aikaistaa sitä parhaiten klo 08. Keskipäivällä valo ei tahdista.
Kuva 7. Ensimmäisiä luonnosteluja oppaasta.
13
Järje
s
kan tä riittä
s
{ * sa olem västi yh
teistä
Aseta iseen
mer
aika
k
a se
millo itty eri kotona
kä p
ty
uoli
rauh in esim övuoro kaikkien
son
e
t
a
r
n
–
kiks
että
{ * ssa.
i yöv tällöin äkyville
laste
uoro
muu
kale
n
Koti
tuks
n
sta p
t
tö
ia
alaa perheen teri, joh
{ * ajankä iden ja
van
jäsen on on
k
y
a
tö
tä
m
n
O
ytyy
autt
et ti
is
e
avat ngelmis hallinta ella pe
s
tä
aada
v
rhee
{ *
vaik
ta pu an.
nuk ät,
ssä o
hum
kua
V eissa
hett
nm
ä yh apaa-aja tilanteis inen ja
yönte
distä
{
s
yhte
isiä
vänä n kiireett a.
v
is
a
e
ikut ratk
{ P
tekij
ö
aisu
änä. mät ru
{ * erheestä
yrity
okail
kset
etää
uhetk
pu
sesti
n
et to
ja an oliso ja tymise
im
n
tava
la
ivat
t sos pset su vaaralta
periaali
h
sta tu tautuva voi vält
t vuo tyä, k
kea
un
roty
öhön
myö
ntei-
Oppaan kirjaintyyppiä valittaessa kiinnitin huomiota selkeyteen, luettavuuteen ja mielikuvaan asiallisuudesta ja tyylikkyydestä, sekä ajanhenkisyydestä (Pesonen 2007, 29). Toisaalta kirjaintyypin oli tyylillisesti sovittava yhteen piirroskuvien kanssa (kuva 8). Otsikoissa käytin Frutigeria,
joka on humanistinen groteski. Leipätekstiksi valitsin Futuran, joka on
geometrinen groteski. Geometrisiä groteskeja ei yleensä suositella leipätekstiksi, koska ne ovat raskaita lukea pitkinä teksteinä. (Kainulainen &
Åberg 2004, 42-43.) Oppaan tekstit olivat lyhyitä ja sisälsivät paljon luet-
teloita, joten tekstistä ei tullut raskaslukuista ja geometrinen groteski oli
mielestäni sopiva valinta oppaan kirjaintyypiksi. Muita luonnoksissa käytettyjä kirjaintyyppejä olivat Helvetica Neue LT Std ja Myriad Pro. Päätteellistä kirjaintyyppiä kokeilin yhteen luonnokseen aivan suunnittelun
alussa (kuva 7, sivu 13). Pidän kuitenkin itse päätteetömistä kirjaintyypeistä ja ne olivat mielessäni alusta saakka oppaan taittoa suunnitellessa.
Oppaan kuvat käsittelin Illustrator-ohjelmalla vektorigrafiikaksi ja väriltään valkoisiksi tai sinisiksi tai vihreiksi. Vektoroiduista kuvista oli siten helppo tehdä sopivan kokoiset kuvakoon kärsimättä. Kuvien tiukalla
rajaamisella, kuvan jonkin osan käytöllä ja suuressa kossa sivun reunaan
asti menevällä asettelulla halusin tuoda uutta ja ajanmukaisempaa ilmettä
taittoon.
Futura
Std
tässä on kirjainleikkaus Medium
Kannen kuvaa valitessani pohdin, mikä kuvaisi vuorotyötä, mutta olisi
kuitenkin positiivinen kuva. Luonnoksissa kokeilin erilaisia kuva-aiheita
oppaan omasta kuvituksesta tai ottamalla itse kuvan. Mielessäni oli sanalistoista esiin noussut jatkuvuuden teema. Tästä sain idean käyttää kannessa oppaan omaan kuvitukseen tarkoitettuja kelloja. Toisaalta mietin
sitä, että kellot ovat kuva-aiheena paljon käytettyjä. Kellot irroitin kuvasta, joka oli mielestäni negatiivinen ja hiukan ahdistava eikä sellaisenaan
sopinut oppaaseen. Suureen kokoon rajattuna ja aseteltuna sivun kannen
reunaan leikkautuviksi kellot eivät näytä niin perinteiseltä (kuva 9 seuraavalla sivulla). Toisaalta aika on kaikille ihmisille tärkeä käsite, aika ei
tavallaan vanhene eikä mene pois muodista. Lisäksi se mielestäni sopii
vuorotyö aiheeseen, joka perustuu aikaan. Kuvien tekijänoikeudet tarkistin tässä vaiheessa. Asiakkaalla oli täydet oikeudet kuviin ja oli mahdollista käyttää myös jotain kuvan osaa (Karhula 23.5.2011.)
Frutiger LT Std
tässä on kirjainleikkaus Bold Condensed
Myriad Pro
tässä on kirjainleikkaus Regular
tässä on kirjainleikkaus Black
tässä on kirjainleikkaus Semibold
Helvetica Neue LT Std
tässä on kirjainleikkaus 45 Light
tässä on kirjainleikkaus 53 Extended
tässä on kirjainleikkaus 65 Medium
Kuva 8. Luonnoksissa käytettyjä
kirjaintyyppejä ja kirjainleikkauksia.
14
HYVINVOINTIA
VUOROTYÖHÖN
Kuva 9.
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan kansiluonnoksia.
Hyvinvointia
vuorotyöhön
HYVINVOINTIA VUOROTYÖHÖN
1
15
Hyvinvointia vuorotyöhön
Hyvinvointia vuorotyöhön
HYVINVOINTIA
VUOROTYÖHÖN
Hyvinvointia vuorotyöhön
Oppaan sisältö oli tarkoitus painaa kahdella värillä. Tekstit tulivat mustalla ja grafiikassa sekä kuvissa käytettiin lisävärinä Työterveyslaitoksen
omaa sinistä väriä. Kannet oli tarkoitus painaa nelivärisenä. Oppaassa
käytettiin Pantone-värijärjestelmän värejä, joita käyttämällä saatiin aikaan
tarkka painotulos. Väri muodostetaan tällöin väriseoksena eli lisävärinä
tai spot-väreinä. (Korkeila, Lammela & Paananen 2010, 32-33.)
Visuaalisen ohjeiston osalta huomioitavaa oli Työterveyslaitoksen tunnuksen käyttö oppaan taitossa. Graafisen ohjeiston mukaan Työterveyslaitoksen tunnusta voi käyttää seuraavasti: “Tunnukselle on hyvän erottumisen takaamiseksi määritelty suoja-alue, joka on valmiiksi sisällytetty
tunnusoriginaaleihin. Tällä alueella ei tule sijaita mitään graafisia elementtejä, kuvien reunoja, tekstiä tai muita tunnuksia. Värillisten tunnusten ensisijaiset taustavärit ovat valkoinen, sininen ja vihreä. Mustavalkoisen tunnuksen ensisijainen taustaväri on valkoinen. Jos tunnuksen
taustaväriin ei voida vaikuttaa, tummilla tai voimakasvärisillä taustoilla
käytetään valkoista tunnusta ja vaaleilla taustoilla värillistä tunnusta. Jos
tunnus on sijoitettava kuvataustalle, on huolehdittava siitä, että se erottuu
taustasta riittävän hyvin.” (Visuaalinen ohjeisto. Työterveyslaitos. 2011.)
Tällä perusteella valitsin tunnuksesta käyttöön valkoisen version tai vihreä-valkoisen version. Vihreä tunnus ja valkoinen tekstiosa kannessa raikastaa ilmettä ja lisää näkyvyyttä.
Kuva 10. Hyvinvontia vuorotyöhön -oppaassa käytetyt
Työterveyslaitoksen tunnukset.
16
3.4 Luonnosvaihtoehdot
PITÄISIKÖ VUOROTYÖHÖN YRITTÄÄ
SOPEUTUA?
105x200 mm pysty
Tämä koko on käteen sopiva ja käytössä helppo muoto. Taitoltaan tämä
luonnos on selkeä ja peruselementtinä erottuvat uuden kappaleen alut sinisillä sivuilla. Sivunumerointi on yksi graafinen elementti. Siniset sivut
lisäävät taiton kontrastia. Pienen koon vuoksi taitto on tiivis.
Osallistuminen työvuorojen suunnitteluun
helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Järjestä riittävästi yhteistä aikaa sekä
puolison että lasten kanssa olemiseen
 Aseta kotona kaikkien näkyville kalenteri,
johon on merkitty eri työvuorot – tällöin muut
perheenjäsenet tietävät, milloin esimerkiksi
yövuorosta palaavan täytyy saada nukkua
rauhassa.
 Kotitöiden jakamisella perheessä on myöntei
siä vaikutuksia ajankäytön hallintaan.
 Ongelmista puhuminen ja yhteiset ratkaisuyritykset auttavat vaikeissa tilanteissa.
 Vapaa-ajan kiireettömät ruokailuhetket toimi
vat perhettä yhdistävänä tekijänä.
Altistumalla oikeaan aikaan valolle ja nukkumalla oikeaan aikaan vuorotyöntekijä voi säädellä
vuorokausirytmiä tahdistavan biologisen kellonsa
toimintaa. Erilaisissa vuorojärjestelmissä kannattaa valita erilainen sopeutumisstrategia.
Perheestä etääntymisen vaaralta voi
välttyä, kun





NORM AALI
YÖUNI
18.00
24.00
08.00
Vuorokauden aika
12.00
Valo viivästää elimistön vuorokausirytmiä voimakkaiten
klo 05 ja aikaistaa sitä parhaiten klo 08. Keskipäivällä
valo ei tahdista.
puoliso ja lapset suhtautuvat vuorotyöhön
myönteisesti ja antavat sosiaalista tukea
esimies tukee ja auttaa
on mahdollista osallistua työaikojen suunnitteluun
vapaita viikonloppuja on riittävästi
työtahti ei kiristy liiaksi, jolloin energiaa jää
myös perheelle ja ystäville.
10
18.00
11
Kuva 11. Luonnos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan
pystymuotoisesta taitosta.
Osallistu työpaikalla työaikaratkaisujen
suunnitteluun
 Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi.
 Keskeistä on vapaiden viikonloppujen ja ilta
vuorojen määrä: mitä enemmän on vapaita
viikonloppuja ja ilta-aikoja, sitä vähemmän
vuorotyö häiritsee perhe-elämää.
 Työpaikan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa
olevien yksilölliset tarpeet selkenevät.
Rytmi aikaistuu
Vuorotyö saattaa olla ristiriidassa perheelämän ja sosiaalisen toiminnan kanssa.
Oma motivaatio sekä perheen ja ystävien tuki
helpottavat kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja auttavat jaksamaan vuorotyössä.
Työvuorojen tietäminen pidemmälle jaksolle
eteenpäin helpottaa yhteisten tekemisten ja
tapahtumien suunnittelua.
Omaan sopeutumiseen voi vaikuttaa valon ja unirytmin avulla. Elimistön elintoiminnot noudattavat
vuorokausirytmiä, jota aivoissa oleva biologinen
kello säätelee. Auringonvalo tai kirkas keinovalo
tahdistavat biologista kelloa pyrkien pääsääntöisesti estämään ”poikkeavaan” uni-valverytmiin
(kuten vuorotyöhön) sopeutumista. Kirkkaalla
valolla (noin 2000 luxia tai sitä enemmän) on
lisäksi välitön mielialaa ja vireyttä parantava
vaikutus.
Rytmi viivästyy
PERHE JA
SOSIAALISET
SUHTEET
Nopea vuorokierto (1–3 yövuoroa)
 Pyri pitämään mahdollisimman paljon kiinni
päivärytmistä
 Mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen.
 Viimeisen yövuoron jälkeen nuku vain muta
ma tunti, jotta pystyt nukahtamaan jo samana
iltana.
 Vältä nokosia paitsi ennen ensimmäistä yövuoroa.
 Hakeudu aamulla (työvuoron lopputunteina
klo 5:stä alkaen, kotimatkalla ja ennen nukku
maan menoa) kirkkaaseen keinovaloon
(2000–6000 luksia) tai päivänvaloon (huom!
tavallinen huonevalaistus on 50–300 luksia).
 Syö yöllä vain kevyesti.
11
17
210 x 140 mm suorakaide
Tässä taitossa on vaalea ja kevyt ilme. Muoto ja koko lisäävät ilmavuutta
ja antaavat tilaa väljälle taitolle. Kuvat ovat isossa koossa.
Perhe ja sosiaaliset suhteet
Vuorotyö saattaa olla ristiriidassa perhe-elämän ja
sosiaalisen toiminnan kanssa. Oma motivaatio sekä
perheen ja ystävien tuki helpottavat kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja auttavat jaksamaan
vuorotyössä. Työvuorojen tietäminen pidemmälle
jaksolle eteenpäin helpottaa yhteisten tekemisten ja
tapahtumien suunnittelua.
Osallistuminen työvuorojen suunnitteluun helpottaa
työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Järjestä riittävästi yhteistä aikaa puolison ja
lasten kanssa olemiseen
5 työtahti ei kiristy liiaksi, jolloin energiaa jää myös
perheelle ja ystäville.
5 Aseta kotona kaikkien näkyville kalenteri, johon
on merkitty eri työvuorot – tällöin muut perheenjäsenet tietävät, milloin esimerkiksi yövuorosta
palaavan täytyy saada nukkua rauhassa.
5 Kotitöiden jakamisella perheessä on myönteisiä
vaikutuksia ajankäytön hallintaan.
5 Ongelmista puhuminen ja yhteiset ratkaisuyritykset auttavat vaikeissa tilanteissa.
5 Vapaa-ajan kiireettömät ruokailuhetket toimivat
perhettä yhdistävänä tekijänä.
Osallistu työpaikalla työaikaratkaisujen
suunnitteluun
5 Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi.
5 Keskeistä on vapaiden viikonloppujen ja iltavuorojen määrä: mitä enemmän on vapaita viikonloppuja ja ilta-aikoja, sitä vähemmän vuorotyö
häiritsee perhe-elämää.
5 Työpaikan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa
olevien yksilölliset tarpeet selkenevät.
Perheestä etääntymisen vaaralta voi välttyä,
kun
5 puoliso ja lapset suhtautuvat vuorotyöhön
myönteisesti ja antavat sosiaalista tukea
5 esimies tukee ja auttaa
5 on mahdollista osallistua työaikojen suunnitteluun
5 vapaita viikonloppuja on riittävästi
9
8
Kun työajat aiheuttavat stressiä
Liikunnan harrastaminen
Vuorotyöläisen kannattaa harrastaa liikuntaa. Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa unen
laatua ja nukkumista, vireyttä työssä ja vapaa-aikana
sekä yleistä terveydentilaa. Liikunta myös edesauttaa vireyden ylläpitoa yövuorojen aikana.
5 Vältä liikuntaa juuri ennen iltavuoroa.
5 Jos liikut yövuorojen välissä, ota lyhyet nokoset
ennen seuraavan yövuoron alkua.
Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat kuormittavat
ihmistä ja aiheuttavat stressiä. Tyypillisiä stressioireita ovat hermostuneisuus, ärtyneisyys ja
jännittyneisyys.
5 Samassa tilanteessa olevat (vuorotyötä tekevät)
ystävä- ja tuttavaperheet ymmärtävät todennäköisesti parhaiten vuorotyön aiheuttamia rajoituksia sosiaaliselle kanssakäymiselle.
5 Osallistu oman työsi ja työkäytäntöjen kehittämiseen. Tuloksellisempia selviytymiskeinoja ovat
sellaiset, joiden avulla pyritään ongelmien ratkaisuun ja stressiä aiheuttavan tilanteen muuttamiseen.
Työntekijän omat stressinhallintakeinot
5 Etsi itsellesi sopiva ja ja mieluinen liikuntamuoto,
jota voit harrastaa epäsäännöllisestä työrytmistä
huolimatta
5 Harrasta kohtuullista liikuntaa (esim. kävely,
hölkkä, uinti, jumppa) 2–5 kertaa viikossa,
20–60 minuuttia kerrallaan.
5 Harrasta hyötyliikuntaa, kuten työmatkapyöräilyä
ja portaiden kävelyä, aina kun mahdollista.
5 Vältä raskasta liikuntaa 2–4 tuntia ennen
nukkumaan menoa, sillä elimistö kaipaa riittävästi aikaa palautuakseen liikunnan aiheuttamasta
vaikutuksesta.
5 Liiku mieluiten aamu- ja päivävuorojen jälkeen.
5 Kävely tai pyöräily auringonvalossa yövuoron
jälkeen auttaa palautumista päivärytmiin.
5 Keskustele perheen kanssa. On tärkeää, että
perhe hyväksyy vuorotyöntekijän aikataulut.
5 Työtoverit ovat samassa tilanteessa, heidän kanssaan on hyvä pohtia keinoja stressin hallintaan.
5 Hae tukea esimieheltäsi.
5 Harrasta jotain mieluista, liiku ja ulkoile.
5 Varaa aikaa itsellesi, lepää ja rentoudu.
5 Kun olet stressaantunut, älä jää yksin
5 Keskustele ystäviesi, työtovereidesi ja esimiehesi
kanssa.
7
6
18
Kuva 11. Luonnos
Hyvinvointia
vuorotyöhön
-oppaan
suorakaiteen
muotoisesta
taitosta.
170 x 170 mm neliö
Neliönmallinen koko on erilainen ja moderni. Taitto on taas tavanomaisempi, mutta tyyli ei vanhene niin nopeasti. Taittoa rytmittävät vihreät
palkit, joihin otsikot on sijoitettu.
Altistumalla oikeaan aikaan valolle ja nukkumalla oikeaan aikaan vuorotyöntekijä voi säädellä vuorokausirytmiä tahdistavan biologisen kellonsa
toimintaa. Erilaisissa vuorojärjestelmissä kannattaa valita erilainen sopeutumisstrategia.
Nopea vuorokierto (1–3 yövuoroa)
Pyri pitämään mahdollisimman paljon kiinni päivärytmistä
Mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen.
Viimeisen yövuoron jälkeen nuku vain muutama tunti, jotta pystyt
nukahtamaan jo samana iltana.
Vältä nokosia paitsi ennen ensimmäistä yövuoroa.
Hakeudu aamulla (työvuoron lopputunteina klo 5:stä alkaen, kotimatkalla ja ennen nukkumaan menoa) kirkkaaseen keinovaloon (2000–
6000 luksia) tai päivänvaloon (huom! tavallinen huonevalaistus on
50–300 luksia).
{ Syö yöllä vain kevyesti.
{
{
{
{
{
Rytmi aikaistuu
Omaan sopeutumiseen voi vaikuttaa valon ja unirytmin avulla. Elimistön
elintoiminnot noudattavat vuorokausirytmiä, jota aivoissa oleva biologinen kello säätelee. Auringonvalo tai kirkas keinovalo tahdistavat biologista kelloa pyrkien pääsääntöisesti estämään "poikkeavaan" uni-valverytmiin (kuten vuorotyöhön) sopeutumista. Kirkkaalla valolla (noin 2000
luxia tai sitä enemmän) on lisäksi välitön mielialaa ja vireyttä parantava
vaikutus.
Valo viivästää elimistön vuorokausirytmiä voimakkaiten klo 05 ja aikaistaa sitä parhaiten
klo 08. Keskipäivällä valo ei tahdista.
NORM AALI
YÖUNI
Rytmi viivästyy
Pitäisikö vuorotyöhön yrittää
sopeutua?
18.00
24.00
08.00
Vuorokauden aika
12.00
18.00
Hidas vuorokierto (vähintään 4 yövuoroa)
Vuorojakson alussa: pyri sopeutumaan yövuoroihin
{ Siirrä päiväunta muutamia tunteja myöhäisemmäksi tai nuku kahdes
sa jaksossa: heti yövuoron jälkeen ja mahdollisimman lähellä seuraavan yövuoron alkua.
{ Vältä auringonvaloa tai kirkasta keinovaloa aamulla (klo 5–12) esimerkiksi käyttämällä aurinkolaseja palatessasi töistä.
{ Myös kirkkaalle keinovalolle altistuminen yöllä (klo 23–5) nopeuttaa
yövuororytmiin sopeutumista.
{ Syö yöllä kevyesti ja sijoita tärkein ateria yövuoron alkuun.
13
12
Kuva 12. Luonnos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan
neliön muotoisesta taitosta.
Perhe ja sosiaaliset suhteet
Järjestä riittävästi yhteistä aikaa sekä puolison että
lasten kanssa olemiseen
Vuuorotyö saattaa olla ristiriidassa perhe-elämän ja sosiaalisen toiminnan kanssa. Oma motivaatio sekä perheen ja ystävien tuki helpottavat
kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja auttavat jaksamaan vuorotyössä. Työvuorojen tietäminen pidemmälle jaksolle eteenpäin helpottaa
yhteisten tekemisten ja tapahtumien suunnittelua.
{ Aseta kotona kaikkien näkyville kalenteri, johon on merkitty eri
{ työvuorot – tällöin muut perheenjäsenet tietävät, milloin esimerkiksi
yövuorosta palaavan täytyy saada nukkua rauhassa.
{ Kotitöiden jakamisella perheessä on myönteisiä vaikutuksia ajankäytön hallintaan.
{ Ongelmista puhuminen ja yhteiset ratkaisuyritykset auttavat vaikeissa
tilanteissa.
{ Vapaa-ajan kiireettömät ruokailuhetket toimivat perhettä yhdistävänä
tekijänä.
Osallistuminen työvuorojen suunnitteluun helpottaa työn ja muun elämän
yhteensovittamista.
Perheestä etääntymisen vaaralta voi välttyä, kun
{
{
{
{
{
{
puoliso ja lapset suhtautuvat vuorotyöhön myönteisesti ja antavat
sosiaalista tukea
esimies tukee ja auttaa
on mahdollista osallistua työaikojen suunnitteluun
vapaita viikonloppuja on riittävästi
työtahti ei kiristy liiaksi, jolloin energiaa jää myös perheelle ja ystäville.
Osallistu työpaikalla työaikaratkaisujen suunnitteluun
{ Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi.
{ Keskeistä on vapaiden viikonloppujen ja iltavuorojen määrä:
{ mitä enemmän on vapaita viikonloppuja ja ilta-aikoja, sitä vähemmän
vuorotyö häiritsee perhe-elämää.
{ Työpaikan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien yksilölliset tarpeet selkenevät.
15
14
19
3.5 Toimeksiantajan palaute
105x200 mm pysty
HYVINVOINTIA
VUOROTYÖHÖN
Tässä luonnoksessa oli toimeksiantajan mielestä mukava toteutus ja raikas peruspohja. Kuvien käyttö on hyvä, samoin erilaiset sivunumerot.
Sivunumerot ovat ikään kuin peukalon jälki sivun reunassa. Versaalin
käyttö pitkissä otsikoissa ei näyttänyt hyvältä. Oppaan koko on hieman
liian pieni. Tämä luonnos valittiin jatkotyöstöön. Jatkossa otsikot tulevat gemenoilla ja käytettävyyden vuoksi toimeksiantaja valitsi A5-koon
oppaan kooksi. Kansikuvista miellytti eniten turkoosi kellot-kansi, jonka
toimeksiantaja valitsi painettavan oppaan kanneksi.
Kuva 13. Varsinaiseen taittoon valitut
kansi ja sisällön taittomalli.
PERHE JA
SOSIAALISET
SUHTEET
210 x 140 mm suorakaide
Tämä luonnos ei miellyttänyt toimeksiantajaa koon vuoksi. Suorakaiteen
muotoisen esitteen toimeksiantaja on todennut liian “lehdykkämäiseksi”
käytössä.
Vuorotyö saattaa olla ristiriidassa perheelämän ja sosiaalisen toiminnan kanssa.
Oma motivaatio sekä perheen ja ystävien tuki
helpottavat kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja auttavat jaksamaan vuorotyössä.
Työvuorojen tietäminen pidemmälle jaksolle
eteenpäin helpottaa yhteisten tekemisten ja
tapahtumien suunnittelua.
170 x 170 mm neliö
Osallistuminen työvuorojen suunnitteluun
helpottaa työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Tässä luonnoksessa koko on hankala, eikä sovi A5-kokoiseen kirjekuoreen. Lisäksi toimeksiantaja ei pitänyt taitossa vallitsevasta ilmeestä, jossa
otsikot ovat väripalkkien päällä. (Karhula 23.5.2011).
Järjestä riittävästi yhteistä aikaa sekä
puolison että lasten kanssa olemiseen
 Aseta kotona kaikkien näkyville kalenteri,
johon on merkitty eri työvuorot – tällöin muut
perheenjäsenet tietävät, milloin esimerkiksi
yövuorosta palaavan täytyy saada nukkua
rauhassa.
 Kotitöiden jakamisella perheessä on myöntei
siä vaikutuksia ajankäytön hallintaan.
 Ongelmista puhuminen ja yhteiset ratkaisuyritykset auttavat vaikeissa tilanteissa.
 Vapaa-ajan kiireettömät ruokailuhetket toimi
vat perhettä yhdistävänä tekijänä.
Perheestä etääntymisen vaaralta voi
välttyä, kun
puoliso ja lapset suhtautuvat vuorotyöhön
myönteisesti ja antavat sosiaalista tukea
 esimies tukee ja auttaa
 on mahdollista osallistua työaikojen suunnitteluun
 vapaita viikonloppuja on riittävästi
 työtahti ei kiristy liiaksi, jolloin energiaa jää
myös perheelle ja ystäville.

Osallistu työpaikalla työaikaratkaisujen
suunnitteluun
 Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi.
 Keskeistä on vapaiden viikonloppujen ja ilta
vuorojen määrä: mitä enemmän on vapaita
viikonloppuja ja ilta-aikoja, sitä vähemmän
vuorotyö häiritsee perhe-elämää.
 Työpaikan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa
olevien yksilölliset tarpeet selkenevät.
20
11
3.7 Yhteistyö painon kanssa
Toimeksiantaja lähetti tarjouspyynnöt oman käytössä olevan painotarjousmallinsa mukaisesti. Painoksi hän valitsi helsinkiläisen Print Servicen. Oma roolini oli toimittaa painovalmiit tiedostot painoon yhteyspäällikkö Leevi Lepistön kautta.
Painotaloilla on eri käytäntöjä painettavien tiedostojen vastaanottamisessa. Jotta painaminen olisi mahdollisimman vaivatonta, tiedustelin haluaako paino kannet erillisenä tiedostona ja lähetetäänkö sisältö aukeamina
vai yksittäisinä sivuina. Painosta vastattiin, että vihkotulostuksessa painamisen kannalta paras vaihtoehto on yksittäisinä sivuina tehty pdf-tiedosto. Kansista tulee tehdä myös erillinen yksittäisinä sivuina oleva pdf-tiedosto. Myytävissä tuotteissa, kuten myös tässä esitteessä, on viivakoodi,
jonka sain tiedustelemalla sitä painosta.
Yhteistyö painon kanssa on tärkeää työn sujumiseksi ja aikataulussa pysymiseksi. Itse sovin painon kanssa tarkemmasta painoaikataulusta ja
aineistojen lähettämisestä. Yhteistyö sujui vaivattomasti ja pysyimme aikataulussa. Hyvinvointia vuorotyöhön -opasta painettiin 6000 kappaletta
ja opas oli valmis heinäkuun lopussa.
Valmis opas ja sen arviointi on esitetty tässä työssä luvussa 6 (sivu 46)
Lopputulokset, arviointi ja tavoitteisiin vertaaminen.
21
4. Markkinointiviestintämateriaalin
suunnittelu Työterveyslaitokselle
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan suunnittelun jälkeen työni jatkui
markkinointiviestintämateriaalin suunnittelulla. Suunnittelin markkinointiviestintämateriaalia Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaalle sekä yhteisesti viidelle muulle Työterveyslaitoksen julkaisulle. Ennen suunnittelua perehdyin tarkemmin markkinointiviestintään.
Markknointiviestintä on perinteisesti jaettu henkilökohtaiseen myyntityöhön, mainontaan, menekinedistämiseen, suhdetoimintaan sekä julkisuuteen. (Vuokko 2003, 17.)
Seuraavassa olen listannut kaksi markkinointiviestinnän keinojen jakoa.
4.1 Markkinointiviestintä ja -menetelmät
Markkinointivestintä Sipilän mukaan:
Markkinointiviestintä on osa markkinoinnin kokonaisuutta. Markkinointi taas käsittää tänä päivänä koko yrityksen toiminnan. Eli kaiken yrityksen toiminnan tulisi olla markkinointia. Markkinoinnissa ja siten myös
markkinointiviestinnässä on kysymys sisällöllisestä, kokonaisvaltaisesta
toiminnasta. (Sipilä 2008, 9-12.)
1. Mainonta sisältää eri mediat (kuten sanomalehdet, aikakauslehdet, asiakaslehdet, ulkomainonnan, suoramarkkinoinnin,
television, elokuvat, radion, myymälämainonnan, Internetin ja
sähköpostin, mobiilin eli mainonnan, jossa välineenä on puhelin).
Lisäksi mainonta sisältää esimerkiksi internetyhteisöjen kautta tapahtuvaa “suusta suuhun” -markkinointia, epätavanomaisia keinoja
hyödyntävää markkinointia, sekä tuotesijoittelua.
Tässä opinnäytetyössä olen aikaisemmin määritellyt markkinointiviestinnän tarkoittavan kaikkia niitä toimintoja, joilla pyritään vaikuttamaan
positiivisesti yrityksen markkinoinnin tulokseen. Markkinointiviestinnän
suunnittelu voi kohdistua tietyn viestintäkeinon suunnitteluun. Toisaalta markkinointiviestintää voidaan suunnitella markkinointikampanjan
suunnitteluna tai esimerkiksi yrityksen koko vuoden käsittävän markkinointiviestinnän suunnitteluna. Markkinointiviestinnän suunnittelussa
on tärkeää määritellä ongelmat, tavoitteet, kohderyhmä tai kohderyhmät,
budjetti ja tarvittava markkinointikeinojen yhdistelmä sekä käytännön toteutus. Markkinointiviestintäkeinoista tehdään erityispäätökset, eli mikä
on sanoma, tavoite, kanava ja erityinen kohderyhmä. Jatkon kannalta on
tärkeää päättää jo suunnitteluvaiheessa siitä, kuinka markkinointiviestinnän tuloksia arvioidaan. (Vuokko, 2003, 132-133).
2. Myynninedistäminen, kuten kuponkitarjoukset, kilpailut
ja lisäedut.
3. Sponsorointi eli markkinointiyhteistyö, jonka avulla yritys saa
positiivista näkyvyyttä.
4. Viestintä ja suhdetoiminta, joka on toimintaa, jossa pyritään
saamaan aikaan myönteistä ei- maksettua julkisuutta yritykselle.
Nykyaikainen keino tästä ovat esimerkiksi blogit. (Sipilä, 2008.)
22
Sammallahti määrittelee markkinontiviestinnän teoksessaan
Konseptisuunnittelun supersankari seuraavasti:
Kuten Sipilän ja Sammallahden markkinointiviestinnän jaottelusta on
nähtävissä, voidaan markkinointiviestinnän sisältöä ajatella monella tavalla. Näistä ja aikaisemmasta määrittelystä voi myös huomata, että
markkinointiviestintä on muuttunut, kuten koko markkinointikin. Nyt
yhdistellään useita eri markkinontiviestinnän keinoja ja kanavia saman
päämäärän tavoittamiseksi. Mainonnasta on tullut myös yksi tasavertaisempi markkinontiviestinnän keino, kun aikaisemmin mainonnalla oli
suurempi valta-asema muihin markkinointiviestinnän keinoihin nähden.
(Sammallahti 2009, 137.)
1. Mainonta, joka sisältää esimerkiksi lehdet, tv:n, maitopurkit, radion,
julisteet, internetin, tienvarsimainonnan (bussikatokset, sillat, sähkötolpat), kiinteistöjen julkisivumainonnan, julkisten rakennusten
mainonnan (matkustusterminaalit, metroasemat) tai kulkuvälineiden mainonnan (taksit, raitiovaunut).
2. Suoramarkkinointi, joka käsittää mainoskirjeet, sähköisen- ja suora-
markkinoinnin, asiakaslehdet, tekstiviestit ja multimediaviestit.
Markkinointiviestintään on tullut enemmän epätavallisia keinoja eli sissimarkkinointityyppistä viestintää, jossa tullaan lähemmäksi asiakasta
ja keinot ovat hyvin käytännönläheisiä. (Sammallahti 2009, 137.) Tältä
pohjalta on nähtävissä myös graafisen suunnittelun roolin muuttuminen.
Mielestäni graafiset suunnittelijat eivät enää ole “mainosmiehiä” vaan
graafisen suunnittelijan panosta tarvitaan enemmän muillakin markkinointiviestinnän alueilla. Tämä näkyy tässäkin opinnäytetyössä. Opinnäytetyön alussa suunnittelun kohteena ovat olleet perinteisemmät, mutta
yhä käyttökelpoiset markkinointiviestinnän keinot kuten opas. Toisessa osassa olen jatkanut asiakkaan tarpeen mukaisesti samantyyppisillä
keinoilla suunnittelemalla suoramainoksia, esitteen ja lehti-ilmoituksen.
Markkinointiviestinnän muutoksesta kertoo tässä kuitenkin perinteisen tavan käyttäminen uudella lailla eli suoramainosta on tarkoitus jakaa myös sähköpostin välityksellä. Opinnäytetyön kolmannessa osiossa
markkinointiviestinnän muutos on eniten nähtävissä. Siinä suunnittelen
uusia keinoja ja käytän totutusta poikkeavia kanavia. Tässä opinnäytetyössä valotan eri osa-alueita markkinontiviestinnästä, tämä ei siis ole yhteen kokonaisuuteen tähtäävää markkinontiviestinnän suunnittelua.
3. Tapahtumat, joita ovat avoimet kuluttajatapahtumat, VIP-tapahtumat, kanta-asiakastapahtumat ja messut.
4. Myynninedistämisen, johon kuuluu esimerkiksi esittelyt tai tapahtumat toimipisteissä, kadulla, yhteistyökumppaneiden toimipisteissä,
tapahtumissa, kylkiäiskampanjat, kilpailut, esitteet, erilaiset yhteistyömuodot toisten brändien kanssa.
5. Sponsorointi, joka voi olla esimerkiksi tapahtuma-, urheilu-,
kulttuuri-, henkilö-, yhteistyökumppani-, tai järjestösponsorointia.
6. Sissimarkkinointi, jossa markkinoinnissa käytetään epätavallisia,
pohdittuja keinoja, mutta rahallinen panostus voi olla pienempi.
Tähän kuuluvat esimerkiksi internetin keskustelupalstat, mielipidevaikuttajien valjastus ja mielipidepalstat, sähköpostiviestit, blogit,
näkyvät tempaukset tai kekseliäs esillä oleminen.
7. Viestintä, kuten tuotetiedotus, viihteellinen viestintä/suhdetoiminta
ja konserniviestintä.
8. Asiakassuhdemarkkinointi, joka tarkoittaa esimerkiksi kantaasiakasetuja, bonus-systeemejä, klubeja, erityistapahtumia, henkilökohtaista asiakaspalvelua, kanta-asiakassuoramarkkinointia ja
suljettuja nettipalveluja. (Sammallahti 2009, 137.)
23
4.2 Työterveyslaitoksen toiveet ja odotukset
Toimeksiantaja toivoi markkinointiviestintämateriaalien yhtenäistämistä,
koska heillä on käytössä paljon visuaalisesti erilaisia materiaaleja. Lisäksi painotuotteet ovat yleensä täynnä tekstiä ja kuvia, joten asiakas toivoi
ryhmittelyä, yksinkertaisuutta ja tyhjän tilan käyttöä materiaaleissa. Värin
käyttö oli myös toivottua (nelivärisyys). Tekstit tulevat Työterveyslaitokselta. Esitteen suositeltava koko on A4 -puoliksi taitettuna. Haitaritaittoa vältetään kustannussyistä. Sama taitto tulisi olla kaikissa tuotteissa.
Rodeo-kuvapankista on joskus ostettu kuvia Työterveyslaitoksen julkaisuihin ja kuvien ostaminen sieltä voi olla mahdollista. Työterveyslaitoksen oma kuva-arkisto on käytettävissä Helsingissä, mutta se vaatii paikan
päällä olemista. Nettisivujen kuvamateriaaleihin on oikeudet, joten ne
olivat käytettävissä.
Tavoitteena oli suunnitella julkaisuille, selkeää, huomiota herättävää, tyylikästä ja luettavaa markkinointiviestintämateriaalia. Lisäksi materiaalin
tulisi olla graafisen ohjeiston noudattelevaa ja siitä tulisi heti näkyä Työterveyslaitoksen ilme.
Haasteena oli alusta alkaen kohderyhmän laajuus ja monimuotoisuus.
Kohderyhmä varsinkin oppaalle suunniteltavissa materiaaleissa painottuu enemmän esimiestasolle ja työterveyshuollon henkilöstölle. Julkaisuissa kohderyhmä on osin sama kuin oppaan, mutta osa julkaisuista on
selkeämmin peruskäyttäjille suunnattu, osa taas esimiehille. Esimerkiksi Työvuorosuunnittelu hoitoalalla on selkeästi suunnattu esimiehille tai
osastonhoitajille, jotka tekevät työvuorot. Voiman lähteet -julkaisun loppukäyttäjä voi olla kuka vain työntekijä.
Markkinointiviestintämatriaaleilla ei ole tarkkaa aikataulua. Toimeksiantajan tarve markkinointiviestintämateriaaleiksi on suoramainoskirje
postilla, sähköisesti tai koulutustilaisuuksissa jaettuna. Suoramainoskirjeen koko on A4. Lisäksi toimeksiantajalla voisi olla tarvetta esimerkiksi
esitteelle ja lehti-ilmoitukselle.
4.4 Suunnittelussa huomioitavaa ja
tekemisessä esille tulleita asioita
Markkinointiviestintämateriaalien suunnittelussa pyrin selkeään ja ilmavaan taittoon kaikissa luonnosvaihtoehdoissa. Toteutuksen suurin
haaste oli se, että tekstiä oli paljon. Taittoa oli vaikea suunnitella ilmavasti varsinkin suoramainoksessa, jonka myöhempien ohjeiden mukaan
tuli olla yksipuoleinen. Tilauskortti vei paljon tilaa, mutta oli materiaalissa välttämätön. Käytin markkinointiviestintämateriaaleissa Työterveyslaitoksen visuaalisen ohjeiston mukaisia kirjaintyyppejä. Käytössäni ei
ollut Työterveyslaitoksen pääasiallista Signa Column -kirjaintyyppiä joten
markkinointiviestintämateriaaleissa käytin Työterveyslaitoksen toista
mahdollista kirjaintyyppiä Verdanaa. Verdana on tyypillinen sähköisessä materiaalissa käytetty kirjaintyyppi, koska se on näytöllä helppolukuinen. Suunnitellessani markkinointiviestintämateriaaleja olisin kaivannut
Verdana-kirjaintyyppiin lisää kirjainleikkauksia saadakseni kokokontrastia ja vaihtelevuutta teksteihin.
4.3 Suunnittelu, tausta ja tavoitteet
Koska julkaisujen markkinointiviestintämateriaalin tulisi olla keskenään
yhtenäistä pohdin mitä yhteistä Työvuorosuunnittelu, Tomivat ja terveet
työajat, Hyvä uni-Hyvä työ, Elämisen rytmi ja Voimanlähteet -julkaisuilla
olisi? Tulin siihen tulokseen, että kaikki julkaisut ovat muutokseen kehottavia, itsehoitoon ohjaavia, jaksamista parantavia, positiivisia, ajattelemaan herättäviä, informatiivisia, parempiin elämäntapoihin ja hyvinvointiin kannustavia.
24
Hyvinvointia vuorotyöhön
Käyttämällä Työterveyslaitoksen visuaalisen ohjeiston mukaisia värejä ja
graafista elementtiä, palloa, sekä toteuttamalla graafisen elementin asettelusta annettuja ohjeita sain materiaaleista tunnistettavat Työterveyslaitoksen materiaaleiksi. Lisäksi oppaan materiaalit ovat tunnistettavissa
oppaan markkinointimateriaaleiksi ja julkaisuiden materiaalit omakseen.
Tunnistettavuus teki materiaaleista myös yhtenäisen. Toimeksiantajalle esitetyissä luonnoksissa kuvat ovat olleet Rodeo-kuvapankista otettuja
layout-kuvia. Layout kuvien esittäminen opinnäytetyössä ei ole luvallista,
joten nämä kuvat on korvattu opinnäytetyössä olevissa luonnoksissa itse
otetuilla, samanaiheisilla kuvilla.
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin,
Mikael Sallinen,Jaana Laitinen & Tarja Hakola
XX s. 10., uudistettu painos
Työterveyslaitos 2011
5,50 €
10 kpl nippu / 40 €
OINTIA
HYVINV YÖHÖN
T
VUORO
Myyjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi
tilauskorttiin ja faksaa se
numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Miten nukkua
päivällä?
Miten vuorotyössä pitäisi
aterioida?
Mitä tehdä, kun väsymys
käy sietämättömäksi?
4.5 Luonnokset
Tilaa ilmainen TTL-Kirjakaupan uutiskirje,
saat tiedot Työterveyslaitoksen uusista
julkaisuista sähköpostiisi. Uutiskirjeen
tilaukset osoitteessa
www.ttl.fi/verkkokauppa
Tilauskortti Täytä omat tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 5,50 euroa
___ nippua (10 kpl) Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 40 euroa
Y-tunnus
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat
mm. vuorokausirytmin häiriintyminen,
perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan
häiriintyminen, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski,
sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes ja
rintasyöpä.
Luonnoksiksi toteutin oppaasta ja julkaisuista erilaisia vaihtoehtoja suoramainoksesta. Tässä vaiheessa minulla ei vielä ollut tietoa siitä, että suoramainoksen tulee olla yksipuoleinen, joten luonnokset on suunniteltu
kaksipuoleisiksi.
Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien
kohdalla toimivia patenttiratkaisuja. Haittoja
ehkäisee kuitenkin työvuorojen suunnittelu
ja työn organisointi sekä työterveyshuollon
järjestämä säännöllinen terveysseuranta. Itse
voi vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen ja
vuorotyön aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla
monia eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia
muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
Asiakasnumero
TTL-Kirjakauppa
Yritys
Tilaajan nimi
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543.
ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999 Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
?
tkö
iedä
T
Luonnokset oppaan suoramainoksista
Miten vuorotyöläisen pitäisi nukkua päivällä?
Miten vuorotyössä pitäisi aterioida?
Mitä tehdä, kun väsymys käy
sietämättömäksi?
Luonnoksessa 1 huomioarvo perustuu oppaan kuvien käyttöön, jotka
on sijoitettu Työterveyslaitoksen pallojen sisään. Luonnoksessa on vaalea pohja, mutta värejä on käytetty kontrastin aikaan saamiseksi. Luonnoksessa 2 on vaalea yleisilme ja oppaan kuvitusta on käytetty kuvituksena. Kuva esiintyy tässä isona taustalla. Luonnos 3 (kuva 15, sivulla 26)
on värikäs ja kuvina on kokeiltu rajattuja kohdekuvia ihmisistä työssään.
Työterveyslaitoksen ilme näkyy heti pallojen muodossa. Luonnoksessa 4
(kuva 16, sivulla 27) on värejä käytetty runsaasti. Kuvat ovat oppaan kuvia ja ne on sijoitettu negatiivina pohjalle. Otsikoiden asettelu poikkeaa
muista luonnoksista, koska otsikot on aseteltu Työterveyslaitoksen graafisten elementtien sisään.
Tilaa
!
oksi
tied
Hyvinvointia vuorotyöhön
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin,
Mikael Sallinen,Jaana Laitinen & Tarja Hakola
5,50 €
10 kpl nippu / 40 €
XX s. 10., uudistettu painos
Työterveyslaitos 2011
Myyjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.
OINTIA
HYVINV ÖHÖN
TY
VUORO
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat mm.
vuorokausirytmin häiriintyminen, perhe-elämän ja
yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, unettomuus
ja päiväaikainen väsymys, työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski, sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes ja rintasyöpä.
Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien kohdalla
toimivia patenttiratkaisuja. Haittoja ehkäisee kuitenkin työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi
sekä työterveyshuollon järjestämä säännöllinen
terveysseuranta. Itse voi vaikuttaa vuorotyöhön
sopeutumiseen ja vuorotyön aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Parhaaseen tulokseen pääsee
kokeilemalla monia eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
Tilauskortti
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 5,50 euroa
___ nippua (10 kpl) Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 40 euroa
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Kuva 14. Luonnokset oppaan suoramainoksista 1 (ylhäällä) ja 2 (alhaalla).
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
25
Kuva 15. Luonnos 3 oppaan suoramainoksesta.
Hyvinvointia vuorotyöhön
Mikko Härmä, Irja Kandolin,
-opas Kirjoittajat:
Mikael Sallinen,Jaana Laitinen & Tarja Hakola
Miten vuorotyössä
pitäisi aterioida?
Miten nukkua päivällä?
Mitä tehdä, kun väsymys
käy sietämättömäksi?
Tilaa!
5,50 €/kpl
10 kpl
nippu/40 €
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat mm. vuorokausirytmin
häiriintyminen, perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski, sepelvaltimotauti,
aikuisiän diabetes ja rintasyöpä.
IA
OINT ÖN
V
N
I
HYV OTYÖH
VUOR
XX s. 10., uudistettu painos
Työterveyslaitos 2011
Myyjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien kohdalla toimivia patenttiratkaisuja. Haittoja ehkäisee kuitenkin työvuorojen suunnittelu
ja työn organisointi sekä työterveyshuollon järjestämä säännöllinen
terveysseuranta. Itse voi vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen ja
vuorotyön aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla monia eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
Tilauskortti
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 5,50 euroa
___ nippua (10 kpl) Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 40 euroa
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
26
Kuva 16. Luonnos 4 oppaan suoramainoksesta.
Hyvinvointia vuorotyöhön
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin,
Mikael Sallinen,Jaana Laitinen & Tarja Hakola
Miten
nukkua
päivällä?
Mitä
tehdä, kun
väsymys
käy sietämättömäksi?
Tilaa!
5,50 €/kpl
Miten
vuorotyössä
pitäisi
aterioida?
HYVINVOINTIA
VUOROTYÖHÖN
10 kpl
nippu/40 €
XX s. 10., uudistettu painos
Työterveyslaitos 2011
Myyjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.
Neljä helppoa tapaa tilata!
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat
mm. vuorokausirytmin häiriintyminen, perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, unettomuus ja päiväaikainen
väsymys, työsuorituksen heikkeneminen
väsymyksen takia, tapaturmariski, sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes ja rintasyöpä.
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy kaikkien
kohdalla toimivia patenttiratkaisuja. Haittoja
ehkäisee kuitenkin työvuorojen suunnittelu
ja työn organisointi sekä työterveyshuollon
järjestämä säännöllinen terveysseuranta.
Itse voi vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen ja vuorotyön aiheuttamien haittojen
vähentämiseen. Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla monia eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
Tilauskortti
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 5,50 euroa
___ nippua (10 kpl) Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa à 40 euroa
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
TTL-Kirjakauppa
Postinumero ja postitoimipaikka
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
27
Luonnokset julkaisujen suoramainoksista
Neljä helppoa tapaa tilata!
Luonnoksissa 1 ja 2 on kuvissa ihmisiä työssään ja vapaalla. Luonnosten
yleisilme on vaalea ja kuvat ovat pääosassa. Kuvien kautta pyrin helposti
lähestyttävään otteeseen. Työterveyslaitoksen ilme on kuitenkin näkyvissä. Ammattimaisuus ja modernius tulevat keveydestä ja kuvien käytöstä.
Luonnos 3 (kuva19, sivulla 29) on värikkäämpi ja se on suunniteltu asiakkaalle vaihtoehdoksi ilman kuvitusta. Siinä yleisilme on selkeä ja Työterveyslaitoksen ilme näkyy heti pallojen muodossa.
Voiman lähteet á 14,00 €
at ja terveet
Toimiv
Hyvä uni – hyvä työ á 20,00 €
Mitä uni merkitsee terveydelle ja miten se
vaikuttaa mielialaan? Kuinka työajat, uni
ja vireys liittyvät toisiinsa? Yleistajuisia
ratkaisuja univajeeseen ja hyvään uneen.
105 s.
Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
i v aajatt
im
T oterv
eet työ
ja
ja
llien hyvät
t
eri työaikama
työntekijä
yritys ja
Mitkä ovat
Mitä
Miten
puolet?
yhdessä?
huonot
a työaikoja
shuollossa
suunnitell
työtervey
voivat
ja terveet
tekijöiden
? Toimivat
vuorotyön
la
huomioon
työpaikoil
Härmä
pitää ottaa Mikkorunsaasti eri
tuoneet
esittelee
jotka ovat
työajat
Sallinen
n. Lisäksi
ja ratkaisuja,
Mikael
työaikoihi
toteutettu
,
a hankaliin
piristeiden
helpotust
tietoa ravinnon, ja liikunnan
jen V Ä T Y Ö
uusinta
sa.
llintakeino
– HenYtorjunnas
stressinhaU N I
H Y V Ä väsymyks
osuudesta
Su
Pe La
Ke To La Su
Y Y
Ma Ti
Pe Y A I
La Su
To
A
To Pe
Ti Ke
A A
Ke Y YA
I A A
Su Ma
Ti Y
A
I A
Y
Pe La
Ma
A
A A
Y Y
Ke To
Su Y YI
A A
Ma Ti
La YA I
AA A I
A A
Y
I
A To Pe YA
A A
Y Y
A
A A
I
Ke Y Y
A
I
B
Ti
A
Y Y
A
I
C Y
A A Su Ma
A
I
I
La A A
I
D
Työtervey
AN
VOIMEET
LÄHT
slaitos
Ti
Ma A
A
I
A
I
B
C
To
I
Ke
I
Pe
A
A
A
A
I
I
I
A
D Ti
A
I
slaitos
7
Työtervey
802-758ISBN 978-95136.132
A
Ma
I
B
C
D
Y
E
I
K
I
A
Y
I
I
Y
V
Y
A
I
Y
A
V
I
Y
V
roTyövuottelu
suunni lall a
hoi toa
elu hoitoala
V
I
lla
Työvuorosuunnittelu hoitoalalla
á 20,00 €
Asiaa työaikaergonomiasta ja työvuorojen
suunnittelusta sekä aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle. 93 s.
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi
tilauskorttiin ja faksaa
numeroon (09) 477 5071.
Kyllä kiitos, tilaan
Tilauskortti
3. Soita tilauksesi numeroon
030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on maksettu
puolestasi.
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
___ kpl Voiman lähteet á 14,00 €
__ kpl Hyvä uni – hyvä työ á 20,00 €
___kpl Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
___ kpl Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä á 14,00 €
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla á 20,00 €
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti, postimaksu on jo
maksettu puolestasi.
Nuku hyvin ja elä paremmin
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
To i m i v a t
Härmä
Työterveyslaitos
Sallinen
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
HYVÄ
UNI –
Työtervey
TYÖ
slaitos
A
B
C
D
Ma
A
A
V
I
V
V
A
A
A
Y
Y
A
V
A
Y
V
I
V
I
V
ToVV
I
I
V
I
Ke
Y
Y
To A
I
A A IA
Ke
I
I
Ti
I
I
Ma I
Y
I
Y
A
Y
Y
Y
B
A
Y
Y
A
C
A
A
D
E
I
A
A
A
Pe
V
I
V
Y
V
Su
La
V
AV
V
V
I AY
A IV
Y
VI A
I
IA
I
Y
A
V
V
Työvuo
suunni rohoi toattelu
lall a
V
V
V
V
A
I
I
Y
Y
Y
A
A
A
V
V
A
A
V
A
V
V
A
I
Voiman lähteet á 14,00 €
Miten huolehdit itsestäsi? Miten tunnistat
arkipäivän merkit ylikuormittumisesta?
Hyvinvoinnin taskumatti jaksaville ja jaksamisensa kanssa kamppaileville. 124 s.
Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja
muun elämän välillä á 14,00 €
Aika ei enää karkaa käsistä, sillä konkreettiset tarkistuslistat ja neuvot parantavat
ajankäyttöä. 59 s.
Hyvä uni – hyvä työ á 20,00 €
Mitä uni merkitsee terveydelle ja miten se
vaikuttaa mielialaan? Kuinka työajat, uni ja
vireys liittyvät toisiinsa? Yleistajuisia ratkaisuja univajeeseen ja hyvään uneen. 105 s.
Työvuorosuunnittelu hoitoalalla á 20,00 €
Asiaa työaikaergonomiasta ja työvuorojen
suunnittelusta sekä aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle.
93 s.
Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten vuorotyöntekijät,
yritys ja työterveyshuolto voivat yhdessä
suunnitella työaikoja? 173 s.
Tilaa ilmainen
TTL-Kirjakaupan
uutiskirje,
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 18. Luonnos 2 julkaisujen suoramainoksesta.
V
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Voiman lähteet á 14,00 €
__ kpl Hyvä uni – hyvä työ á 20,00 €
___kpl Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
___ kpl Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä á 14,00 €
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla á 20,00 €
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Päiväys ja allekirjoitus
saat tiedot Työterveyslaitoksen
uusista julkaisuista
sähköpostiisi.
Uutiskirjeen tilaukset
osoitteessa
www.ttl.fi/verkkokauppa
V
Tilauskortti
TTL-Kirjakauppa
Lähiosoite
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
lla
Mikko
Y
I
A
A
V
V
V
V
V
A
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
V
I
I
V
V
V
A
I
V
V
I
A
A
I
A
I
A
A
Y
A
VErgonom
A
A
iaa, autonom V
I
V
V
V
V
Y
Y
V
A iaa,
ATyövuorosuu
V
I hyvinvoin
nnittelu
V
V
lun tapoja,
hoitoalalla
V
joissa
A
Y
V
I
Y
n.
I
V
V tia
I
V
esittelee
Y
toteutuu
I Oppaassa
V
A
V perehdytään
työhyvinvoin
I työvuorosuu
V
vuorojen
V työaikaergon
nista A
suunnitteluk
V nnittehuolehtimine
V
Yhuomioon
V
V
äytäntöön. A omiaan
elu hoitoala
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
Su
A A A
Y Y Y
A A A
Pe YLa Y I Y
Ke To
A
Y Y Y
A A A
Ma Ti Y Y YA
La Su
Y Y Y
A A A
Y YI YI
AI A A
A I
To Pe
A
A
A A A
AA A A
Ti Ke Y Y YA
I
I
Su Ma I
I
I
I
Pe La
A A
A A
A A
Ke To
I
I
Ma Ti
I
I
I
A A
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
A
B
C
D
Mikael
A
I
I
Y
V
I
V
A
Tilaajan nimi
Postinumero ja postitoimipaikka
A
Y
V
A
Y
A
V
V
I
suunnitt
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
HYVÄ
V
I
V
V
A
A
V
V
V
A
Y jaYyhteiseen
jaA
I
V
miten A
I
Mitä
vat
pelisäännöis
A
Y
Ma
V täV reunaehtoja A työ-I
A hoitoalalle,
a VTiIVA IV I V A V YA A V V VI VY A I VA YA
pitää ottaa
I
sovitaan?
A
I Esimerkit
V mutta
A
A Y Ti Ke To V V A Vlenittelevat
A
työvuoroja
V oppaasta
on hyötyä
IM
IsijoittuA
I
että kokeneemma jaksotyöhön.
A
V
V
kaikille,
V
I
V
V
Y Y
V
V Su
V
I Pe
I
Opas A
V
V
V
Y
V
B
V
Y jotka
sopii sekä
Vlle työvuoroluet
I
V
V
V suunY
I
Y I V LaV Su
A
I
A telonV laatijalle. aloitteleval-A
V
YMaY
I
V
YA I YA VV YV Y V IA
V
LaA V V
A IV
C I
I
A
I
TiA Ke
V
A
Y
A
V
I
Y
II
V
I
I
V
I
V PeV Pe
A
D A
I
A A Y I V V AA A I Y I V V To
Y
YY A IVY VA AY V VAA IY Y A I AY V A
V36.132
La
V
AA V
A
V
AAA
To
A
E
A
AV V A A A A I AV
V AI
A I AV ASu IMaA TiV
I
Y VKeA ATo
I
V
La Su
ISBN 978-951-802
V
V
V Pe
Y
V
Y
I
Ma
Ke Ti
A
Y
A V YSu
V
La
I Ti
Ke V To
Y
Y
V
I
Y
V Pe
V
V
To
V
V Y
A -992-5I
V
VKeI
I
Pe V LaA Y A
A
Ti Ke To Pe Y LaY V SuV Ma
A
A
Y V A
I
V Ti
YV A Y A A V V
A
I
YI
Su YY A Y
V
V
Y V A
YYMYaY Y YV YY V Y VY YI YY AV Y VA AYA YY V I V AI AY Y V VA I V V V I I A Y
A A
Su Y Y I AIA AI AI AA AI AAI I V IYIA
IAI YA IY VY YV YYA A I V VA V I V AV I A V
Y YLa Y
A
V
Y
Y
A
I YA YA I AIY A I A V AIV AAI VI AIV VA I AV AV A I V IY VV
A AA A I
A
I
Y Y Pe
V
I
Y
Y
V
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
AN
VOIM
ET
LÄHTE
A
ja terveet työajat
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
Työvuoro
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
Y
A
V
V
V
I
V
V
V
V
V
A
A
A
V
A
A
A
A
I
Y
V
Y
I
V
A
Y
V
I
V
V
A
A
I
A
V
V
A
V
Y
V
Y
A
A
Y
I
I
Y
V
I
V
A
I
V
V
Y
V
V
V
I
A
V
V
I
I
V
V
I
V
V
V
V
V
V
V
V
Y
V
V
V
V
V
V
V
A
A
A
V
I
A
A
V
A
A
V
A
A
V
I
A
I
A
I
V
Y
I
Y
I
V
V
I
I
V
A
Y
V
V
I
Y
I
Y
V
A
A
Y
A
A
V
I
I
V
A
A
V
A
A
A
I
Y
V
Y
Y
A
A
Y
V
V
I
I
V
Y
I
A
Y
A
V
V
Y
V
A
V
V
V
V
A
V
A
A
V
V
I
I
I
V
V
V
V
V
A
V
V
V
V
V
I
Y
V
V
A
V
V
V
V
A
I
A
V
A
V
A
V
Y
V ntiaV
A
V
Y
hyvinvoi
I
V
A
I
A
Y
A
iaa,
I
I
V
nnitteI
V
V
V
I
A
Y
I
V en.
työvuorosuu
I
Y
Y
A
V
iaa, autonom
V
A
A
esittelee
I
V
A
I nista Ahuolehtimin
V
A
V
I
A
V
I
A
hoitoalalla
A
VErgonom
V
Y työhyvinvoin
A
I
A työ-I
nnitteluI
yhteiseen
V
V
ja Y
Y
V
V
Y
V
I
V
Y
toteutuu
Y
V
Työvuorosuu
V
pitää ottaa
V
V
V
V
joissa
A omiaan
V
I
V
Alun tapoja,
työaikaergon
A
V
V
IsijoittuA
V
V
Mitä reunaehtoja
V
A
V
A
A
I
V
perehdytään
V
I
V
I Esimerkit
Y
äytäntöön. Vsovitaan?
A
suunV
V
V
V
Oppaassa
Y
jotka
A
A
I
I
V tä
A
suunnitteluk
V
kaikille,
V
V
Y
A
A
V
A
pelisäännöis
Y aloittelevalV
vuorojen
hyötyä
V
A
V
V
V
Y
I
V
Y
I
V jaAmiten oppaasta onVOpasA
V
sopii sekä
A
I
V
Yhuomioon
Y
I
I
mutta
.
Y
V
I
A
V
V jaksotyöhön
I
V
laatijalle.
I
A
I
A
A
V
A
V
vat hoitoalalle,
A
I
V
V
I työvuoroja
I
A
AttelonV
A
I
V
työvuorolue
Anittelevat
A
I
A
alle
V 36.132
V
Y
V
A
V
V
V
V
I
Y
V
kokeneemm
V
V
I
V
V
V
V
le ettäV
Y
I
Y
A
Y
V
A
V
V
V
A
V
A
V
I
I
I
V
Y
A
V
V
V
V
Y
A
-992-5I
A
A
A
V
V
A
V
A
V
V
V
ISBN 978-951-802
V
V
I
Y
Y
I
V
A
Y
V
Y
I
V
I
I
V
I
A
A
V
A
V
I
A
A
I
A
A
V
A
V
V
V
V
I
V
Y
Y
Y
V
V
V
I
A
V
A
A
V
V
I
Y
A
suunnitt
A
V
I
A
V
V
I
V
V
V
A
Y
I
Y
A
V
A
Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja
muun elämän välillä á 14,00 €
Aika ei enää karkaa käsistä, sillä konkreettiset tarkistuslistat ja neuvot parantavat
ajankäyttöä. 59 s.
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Päiväys ja allekirjoitus
Myyjä pidättää oikeuden hinnanmuutoksiin.
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 17. Luonnos 1 julkaisujen suoramainoksesta.
28
Su
Ma
Ti
Ke
I
To
I
La
A
Pe
I
I
Y
Y
Su
I
A
A Su
La
A Y Y
ATo Pe
e
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke
TiY Ke
To Pe PLa Su Ma TiMa
A Y Y Y Y
YKe To APe La Su Y
I
I
I
I
AToA A La
A YSu
B
I
I
I
I
I
A A A A e To Pe Y
YY
A AA
C I
A A A A
A Y A Y Y IYY Y Y Y
Ti KKe
A A
Y YA
I
I
I
I
D A A
Su Ma TYi Y YY Y Y
E
Pe Y La Y Y MaYY YY I IA A
AA I I I AI I AIY A A AA AA
Y
A I I I YA Y
Ke To
A
A
Ma Ti A
Su Y
Y A
I
A I
A
A
Y
Y
La
A
A
Y
A
A
Y Y
I
Pe A
B
I
Y Y
To A A A IA
C Y
e
I
La
Työvuoro
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten vuorotyöntekijät,
yritys ja työterveyshuolto voivat yhdessä
suunnitella työaikoja? 173 s.
työajat
t työajat
Nuku hyvin ja
elä paremmin
at ja tervee
Toimiv
Miten huolehdit itsestäsi? Miten tunnistat
arkipäivän merkit ylikuormittumisesta?
Hyvinvoinnin taskumatti jaksaville ja jaksamisensa kanssa kamppaileville. 124 s.
A
Y
Y
Y
Y
Y
Kuva 19. Luonnos 3 julkaisujen suoramainoksesta.
Nuku hyvin ja
elä paremmin!
Voiman lähteet
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti, postimaksu on
maksettu puolestasi.
Elämisen rytmi
Kohti tasapainoa työn ja muun elämän
välillä.
Aika ei enää karkaa käsistä, sillä konkreettiset tarkistuslistat ja neuvot parantavat ajankäyttöä. 59 s.
Miten huolehdit itsestäsi? Miten tunnistat arkipäivän merkit ylikuormittumisesta? Hyvinvoinnin taskumatti
jaksaville ja jaksamisensa kanssa
kamppaileville. 124 s.
Hyvä uni – hyvä työ
Työvuorosuunnittelu
hoitoalalla
Mitä uni merkitsee terveydelle ja
miten se vaikuttaa mielialaan? Kuinka
työajat, uni ja vireys liittyvät toisiinsa? Yleistajuisia ratkaisuja univajeeseen ja hyvään uneen. 105 s.
Asiaa työaikaergonomiasta ja työvuorojen suunnittelusta sekä aloittelevalle
että kokeneemmalle työvuoroluettelon
laatijalle. 93 s.
Tilaa ilmainen TTL-Kirjakaupan uutiskirje,
saat tiedot Työterveyslaitoksen uusista julkaisuista
sähköpostiisi. Uutiskirjeen tilaukset osoitteessa
www.ttl.fi/verkkokauppa
Toimivat ja terveet työajat
Kyllä kiitos, tilaan
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
ja terveet työajat
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
La YSu Y
A A A
Y Y Y
A A A
Y
To Pe
I
Y Y Y
A A A
Y Y YA A
Ti Ke
Su Ma
Y Y Y
A A A
AI A A
Pe La Y YI YI
A I
A
Ke To
A A A
Y Y YA A
AA A A
Ma Ti
Mikko
Mikae
I
A
A
A
I
A
I
I
I
A
A
I
I
Härm ä
en
l SallinTyöterveyslaitos
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
HYVÄ
UNI –
HYVÄ
Työte rveys
Y
V
I
V
A
A
A
V
V
V
Asiakasnumero
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
A
V
V
I
I
V
V
A
V
A
Y
I
V
V
I
I
A
I
A
A
I
A
Y
I
A
A
A
A
Y
A
V
V
VErgon
A
V
V
A omia
V
V
I
V
V
A
V a, auto
V
V
V
V
V
Y nomi
Y
I
V
I
A
I
aa,
ATyövuo
V
Y
V
Y
I hyvin
V
V rosuun
V
V
V
lun tapoja,
A
I voint
V nittelu hoitoalalla
I
V
A
I
V
V ia
Y
joissa I
A
V
V
I
A
V
esittele
Y
V
I OppaaVssa perehd toteutuuY työhyv
V
V
e
A
V
V
V
Y
A
V
A
I työvuo
rosuun
V
V ytään
invoinn
vuoroje
V
Y
I
I
I
nitteV
V työaika
ista A
n suunni
V
A
Y
I
V
huolehV
A
V
Yhuomio
I
V
timinenV
V
A miaan
V on jaA ttelukäytäntöö ergono
I
A
Y
A
V
A
Y
.
ja
I
yhteise
A
n. Mitä
V
A
miten A
I
I
A
vat
pelisääV
A
A
V
Y
reunae Y
Aen työ-I
Y
A
nnöistäV
A hoitoa
V
htoja pitää
lalle, mutta
A
V
A
sovitaa
nittelevI
A
V
V
I
V
I
V
V
at työvuo
V
A
V
V
A kit I ottaa
V
Y
V oppaasta hyötyä n? Esimer
Y
A
I
I
V
A
sijoittuV
A
Vle ettäVkokene roja jaksotyI öhön.on
V
kaikille
V
I
V
V
V
V
I
I
Opas A
V
V emmal
V
Y
V
V
V
Y , jotka
sopii sekä
Vle työvuo
I
A
V
V
V
V
V suunY
I roluett
A
I
V
A
A elonV laatijal aloitteleval-A
V
Y
A
Y
V
I
I
V
Y
V
V
A
I
A
Ale. Y
A
V
V
A
V
I
V
A
V
Y
I
V
I
A
I
A
V
Y
V
Y
I
Y
V
A
Y
A
V
V
I
Y
V
A
V
A
Y
Y
V
A
V36.132
V
V
A
A
V
I
A
V
A
I
A
V
A
I
V
I
V
A
A
A
V
A
A
I
V
I
V
A
V
I
V
I
V
I
V
V
A
V
V
V ISBN
V
Y
V
V
Y
I
A
Y 978-95
V
I
Y
Y
V
I
Y
V 1-802V
V
V
V
V
V
A 992-5I
V
V
I
A
V
A
A
I
A
Y
A
V
I
V
V
Y
V
V
A
I
A
A
A
I
V
V
V
Y
I
A
V
I
Y
I
Y
I
A
V
Y
I
V
V
Y
A
V
V
V
V
V
A
Y
V
A
V
V
A
A
V
A
A
A
A
I
V
A
A
V
A
I
I
V
V
I
V
V
V
A
V
Y
V
Y
Y
I
Y
I
V
V
V
V
A
V
V
I
I
A
V
V
V
I
A
I
V
I
V
Y
Y
V
V
V
V
A
A
A
A
V
I
V
I
A
Su
La
Pe A A
o
I
e TI
I
i K
Ma
TyI övuo
a TI I
A Y Ti Ke To
M
Pe La
Y Y
suunni roYB
Su
Su Ma
Y
a
I
Y
tt
L
C I
I
Ti
I
elu
Y
Ke To
I
I
ho
Y it oa
I
I
D A
A A
Pe Pe
I
A la lla
Y
A
Y
A A A A A
AToA La Su Ma
E
A
Y
Ae
A A YSu TiMa
Ke Ti Ke ATo Pe La Su
i KKeY To Pe YLa A Y To APe La Su AY Y Y
Ti Ke To Pe Y LaY Su Ma TYTi
Y Y Y Y Y Y YAA Y A AYA Y I
YYMYaY Y
A A
Y
I
Y
IA
Y Y YY Y
I
Su Y
Y YLa Y
A A AI AI A IAI I I I II I I I A A A
I Y YA AY A A A A
e A AA AA A I
Yo P
Y T
I
A A A
I
Y Y Y
A A A IA
Ke
I
I
I
I
Y
Y
Y
Y
Y
A
Y
A
A
I
Y
A
V
V
Y
Yritys
V
I
laitos
TYÖ
A
B
C
D
Ma
I
Ma
A
Y
Ti
I
A
B
Y
C
A
D
E
lu hoito
alalla
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
I
A
A
suunnitte
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
A
I
V
Y
V
A
A
V
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
Su
Pe La
A
Ke To
Ma Ti
I
I
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
A
I
V
V
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
A
B
C
D
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Y-tunnus
To i m i v a t
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
AN
VOIM
EET
LÄHT
Täytä omat tietosi tekstaamalla.
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla á 20,00 €
Työvuoro
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
Tilauskortti
___ kpl Voiman lähteet á 14,00 €
__ kpl Hyvä uni – hyvä työ á 20,00 €
___kpl Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
___ kpl Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun elämän välillä á 14,00 €
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten vuorotyöntekijät, yritys ja työterveyshuolto voivat
yhdessä suunnitella työaikoja? 173 s.
Tilaajan nimi
TTL-Kirjakauppa
Lähiosoite
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
29
4.6 Toimeksiantajan palaute luonnoksista
Mit
nuk en
päiv kua
ällä
?
Palaute oppaan suoramainoksien luonnoksista
Toimeksiantajan mielestä luonnosten 3 ja 4 yhdistäminen olisi paras ratkaisu. Toimeksiantaja piti kompaktista väristä ja pallot toimivat hänen
mielestään hyvin. Teksti pallojen sisällä oli myös hyvä. Kapeapalstaisempi taitto näytti paremmalta. Ostokuviin ei toimeksiantajan mielestä ollut
tarvetta. Lisäksi oli huomioitava, että tilauskuponkipuolella tilauskortin
teksti menee liian lähelle reunaa. Jos on yhtään ongelmaa tietokoneen tai
printterin asetusten kanssa, niin osa tekstistä leikkautuu pois. (Karhula
29.7.2011.)
M
vuo iten
roty
pitä össä
ater isi
ioid
a?
M
tehd itä
ä
väs , kun
käy ymys
mät sietätöm
äksi?
Vuor
mm. otyön ai
he
he-e vuorokau uttam
intymlämän ja sirytm ia tervey
in
väsy inen, un yksilölli häiriin sriskejä
väsy mys, työs ettomuusen vapatyminen ovat
timotmyksen uorituk s ja pä a-ajan , perhäiri
iväa
takia,
sen
auti,
ikai
he
aiku
isiän tapaturmikkenem nen
Vuor
di
abet ariski, inen
kohd otyön on
es ja
se
rinta pelvalehkä alla toim gelmiin
syöp
ä.
ja ty isee kuiteivia patetuskin lö
järjesön organi nkin ty nttiratkaytyy kaik
Itse tämä sä sointi seövuoroje isuja. H kien
een voi vaikutännölline kä työt n suunni aittoja
er
ja
vähe vuorot taa vuor n tervey veyshu ttelu
see ntämiseeyön aihe otyöhö sseura ollon
ko
nt
malla keilem n. Parh uttamie n sopeut a.
evie kokem alla monaaseen tun haittoj umisn ka
uk
nssa sia muiia eri ke lokseen en
.
in
den
pä
vuor oja ja va äotyö
tä te ihtak-
Mite
pitä n vuoro
Mite isi ateri työssä
Mitä n nukk oida?
u
käy tehdä, a päiv
ä
siet
ämä kun väs llä?
Vuor
otyö
ttöm
ymy
häiriin
n aihe
ä
minen tyminen uttam
k
si? s
kene , unetto , perhe-ia tervey
minen
sriske
muu
eläm
ai
kuis
iän di väsym s ja päiv än ja yk jä ovat
mm.
äaik
si
abet yksen
aine löllise
vu
es ja
ta
Vuor
rintas kia, tapa n väsy n vapaa- orokausi
entt otyön on
rytm
yöpä
turm mys, ty ajan
ir
in
hä
.
ariski
ös
ja ty atkaisuj gelmiin
, sepe uorituksiriintyön
orga a. Haitt tuskin lö
terv
en
lvalti
ni
ey
oj
motau heikvuor sseura sointi se a ehkä ytyy ka
ik
is
otyö
nt
ti,
loksee
n aihe a. Itse kä työter ee kuit kien ko
muk n pääs uttam voi vaik veyshuenkin ty hdalla to
öv
sia m
ien ha
ee ko
utta
im
ol
uoro
lon
ivia
a
uide
n vu keilemal ittojen vävuorotyöjärjestä jen suun patm
la
orot
yötä monia hentäm hön sope ä sään nittelu
nö
teke
is
er
vien i keinoj een. Pa utumisee llinen
rh
kans
a ja
sa.
vaih aaseen n ja
tamal
tu
la ko ke-
Palaute julkaisuiden suoramainoksien luonnoksista
Luonnoksen 3 pallot ja kompakti väri miellyttivät tässä toimeksiantajaa eniten. Ostokuviin ei myöskään näissä materiaaleissa lähdetty. Tilauskupongeissa oli sama ongelma reunoissa tulostettaessa kuin oppaan materiaaleissakin. Tilauskorttipuoli vaikutti huolimattomalta tai
ei-niin-ajatellulta. Itse tilauskortin leikkauskohta voisi kulkea siten, että
toisella puolella kuvat leikkautuisivat mukaan, mutta teksti ei. (Karhula
29.7.2011.)
Nuk
elä u hyvin
pare
j
mm a
in!
Voim
an lä
h
teet
Mite
n
nistat huoleh
tum arkipä dit itsestä
is
iv
jaks esta? Hy än mer si? Mite
av
kam ille ja vinvoinnkit ylikuo n tunja
ppai
leville ksamis in task rmitum
. 124 ensa
Hyv
kans atti
s.
ä
sa
Eläm
Koht isen
välil i tasapa rytmi
lä
inoa
Aika .
työn
ja m
reet ei enää
uun
tis
eläm
tava et tark karkaa kä
än
t ajan
is
si
käyt tuslistat stä, sillä
töä.
ja
Työ
59 s. neuvot konkvuo
para
rosu
hoit
n-
uni
– hy
Mitä
vä ty
mite uni mer
ö
ki
työa n se vaik tsee te
ja
insa t, uni jauttaa m rveydelle
?
seen Yleistaj vireys ielialaan ja
?
uisia
liitty
ja hy
vät Kuinka
ra
vään
unee tkaisuja toisiToim
un
n. 10
ivat
5 s. ivajeeja te
Mitk
rvee
ä
huon ovat er
t
ty
öaja
jät, ot puoleti työaikam
t
yr
yhde itys ja ? Miten allien
hyvä
ssä su työter
vuor
t ja
ot
ve
unni
tella yshuoltoyöntekityöa
ikoja? voivat
173
s.
Toteutin toimeksiantajan valitsemista luonnoksista oppaan ja julkaisuiden markkinointiin vaaka- ja pystymalliset suoramainokset. Toimeksiantajan toiveena oli suoramainosten yksipuoleisuus, koska se toimii käytännössä paremmin tulostettaessa materiaalia tavallisella tulostimella. Lisäksi
suunnittelin oppaan ja julkaisujen markkinoinnista esitteen ja lehti-ilmoituksen. Näistä markkinointiviestintämateriaaleista toimeksiantaja valitsi
käyttöönsä suoramainokset sekä lehti-ilmoitukset.
oala
unn
it
ll
a
telu
Asia
a
jen su työaikae
että unnitte rgonom
lusta
iasta
laatijakokeneem
se
ja ty
lle. 93
malle kä aloi
öv
työv tteleva uoros.
uoro
luettelle
lon
Toimiv
at ja
tervee
t työaja
Mitkä
ovat
t
eri työaikam
huonot
puolet?
allien
voivat
suunnite Miten yritys hyvät ja
vuorotyö
ja työntekij
lla
ntekijöid työaikoja
ät
pitää
yhdessä?
en
ottaa
Mitä
huomioo työtervey
työajat
n? Toimivatshuolloss
esittelee
a
toteutett
runsaasti
ja terveet
uja ratkaisuja
eri työpaiko
helpotus
ta hankaliin , jotka
illa
uusinta
ovat
tuoneet
työaikoih
tietoa
stressinh
ravinnon
in.
allintakei
, piristeide Lisäksi
osuudest
nojen
a väsymyk
ja liikunnann,
sen torjunna
ssa.
Toimi
vat ja
t työaja
tervee
To
ja teri m i v
veet
at
työaja
t
A
t
VOIMAN
LÄHTEET
A
V
A
Y
I
V
I
I
Y
Y
A
V
V
A
V
V
V
I
I
VErgon
A
A
V
V
V
I
Y
V
I
V
V
I
V
Y
A
Y
V
V
A
V
V
I
Y
A
I
V
Y
V
A
Y
A
Su
I
Y
V
A
V
A
Y
V
V
V
I
A
Ma Ti
V
A Y I V IV
V
YMa
I
I
A
V
V
Su
Y
V
A La
II
A
A
I
Y
AA
V
I
V
I
A
A
Ke To
V
A
Ti
A
V
Pe
A A
I
A
I
V
A
A
V
Y
A
AV AA A I Y A Ke
Y
V
V To
V
Ke
A
I
A
A
V
Pe Y La
Y
I
I V A To
Ti
A A
V
A
V
I
A
Y I V SuV Y A A
A
B
V
Su I Ma V V A V I I I VI V V Y Y AV Y A V I V I
V
PeV Y I LaA Y V
V
Ma I TiI AV AATo
Y
I I V A I AIA I A V A Y
V
V
A
V
LaV
KeV Y V A I Pe
C Y
I
V
V
A
V
TyA V V A I V V V V I
YY YY V Ti
V Ke
V
Y Y
V
A
YI
V
To AV ASu
V
I
Y
Y Y
I
Y
I
V
La Y Su Ma
Y YV YI V V Pe
V su A öv
V
I
V
D
A
A MaA V
V
V
I
uo
Y
I
I
A
Y V A A YI La V Y
Y
I
Su
V
V
V
un
V
Ke To Pe A A Y Y I YA
Y TiMa
A
Y
Y
A
V
V
V
Ke Ti
Y VY YI Y A V
Y V AY
V Y
ho
YA niI I V ro
Ma Ti
I
I
V
A AA A AI A
-V V I V YA
A AA
Ke V A I Y V A AY it
To
V Y
A
I AA A YA VY V A
I
V
A
I
A I AVPe V ATo
YA el
V
IA
A I
oaY tt
IA I A
V
I
VA
A I
Y A Y A Y A V LaA V Pe
uV V Y Y V V A
I
Y
I
AV VLaAI Su
la
Y
I
I
A
I YAI I V I I
A
I
lla
I
IA YY VYIV I Su YY V I V
V
Y YI
B
I
A
A I I Y I A VY Y A Y YA Y A YA AY A Y
Y
A
V
A
V
A
I
Y
Y
V
V
I
A
Y
V
V
I
A
V
rojaV
reunae ja yhteise timinen
sovitaa
emmal jaksoty ta
htoja
on
.
en
le työvuoöhön. hyötyä n?
Esimer pitää työOpas
kaikille kit
ottaa
roluett
sopii
sijoittu
,
elon
sekä jotka
laatijal
aloittel suunle.
eval-
A
suun
nitte
36.132
lu
ISBN
uoro
-7
Työv
Työterve
yslaitos
ISBN
978-951
36.132
-802-758
Y
A
V
V
I
A
A omia
A
A
V
V
V
A Työvuo
I
V
A Ma
V
V
lun V rosuunV a, auto A
A
I
V
I
Ti
V
I Oppaatapoja, V nitteluY nomi V
Y
V
I
V
B
V
A
A
joissa
V
vuorojeVssa
I
aa,
Y
I hoitoa
I
Y Ke
A
Yhuomio n perehd
I hyvin V
toteutu
V
V
V
C
A
Y lalla
Y
A
Von suunni ytään
u työhyvesittele I
Y To
V työaika
V
voint V
A
I
ttelukä
A vat
I
jaA
A
I
V
D
miten
V
V
invoinn
ia
V
ytäntö
Y I PeV A Vlenittelevhoitoa
I e työvuo
I lalle,
ergono
V
A
I
pelisää
V
A
ista A rosuun
LaV
ön. A
Y
että at työvuo
V mutta
E
V
V
nnöistä Mitä miaan
huoleh
V
Y
V kokene
I I
oppaas
A
nitte-
Mikko Härmä
Mikael Sallinen
Työterveyslaitos
A
A
Ma
A A Ti Ke
A A To Pe
B
La Su
Ma
C Y
Y Y
Y Y Ti Ke To
Y Y
D
Y
Y
Pe La
Su
A A
A A
A A
A A Ma Ti
Ke To
A
A
Ma Ti Ke To Pe La
A
Su Ma Ti Ke To Pe A
Pe La
La Su Ma Ti Ke To
A A I
I
Y Y
Pe YLa Su Su
Y
Y Y
A A I
I
YA A YI YI
I
YA A YI Y
I
A A I
I
A A I
I
A A I
AA A A
I AI A
I
A A I
I
A
A A I
I A
A
HYVÄ UNI –
HYVÄ TYÖ
V
I
V
V
A
B
C
978-95
hoito
1-802-
992-5
alalla
C
D
E
A
Y
A
Y
A
Y
A
Y
Y
Y
A
A
A
V
I
AV
A
A
Y
I
A
A
A
I
V
AV
I
V
I
Y
V
AY
I
A
I
V
V
Y
V
Y
V
I
V
V
V
V
A
A
V
V
V
A
Y
A
I
A
I
Y
A
I
V
V
A
I
A
I
V
I
V
A
V
Y
V
V
V
V
A
V
A
V
A
V
V
A
I
Kuva 20. Jatkosuunnitteluun
valitut suoramainosten luonnokset.
Valmiit markkinointiviestintämateriaalit ja niiden arviointi on esitetty
tässä työssä luvussa 6 Lopputulokset, arviointi ja tavoitteisiin vertaaminen sivulla 50-56.
30
5. Työterveyteenliittyvien julkaisujen
markkinointiviestintämateriaalin
konseptointi
5.1 Työn jatkaminen konseptoinnilla
5.2 Mitä konseptointi tarkoittaa?
Lähdin jatkamaan työtä ja tekemään konseptointia, koska haluan laajentaa
opinnäytetyöni näkökulmaa vielä syvemmin graafisen suunnittelun alueella. Pyrkimyksenä on siis kehittää eteenpäin omaa työskentelyä irrallaan
toimeksiantajan antamasta ohjeistuksesta. Konseptoinnissa palaan oppaan
ja markkinointiviestintämateriaalin suunnittelun kokemuksiin ja tarkastelen voisiko suunnittelua tehdä eri tavalla, voisiko suunnittelun tulos olla
erilainen tai voisiko viestiä saada eteenpäin erilaisia, ehkä totutusta poikkeaviakin kanavia käyttäen.
Konseptointia voidaan tehdä useilla eri toimialoilla ja konseptointi tarkoittaa silloin eri asioita alasta riippuen. Konseptoinnille on olemassa
useita selityksiä ja määritelmiä. Käsittelen tässä työssä määritelmät tuotesuunnittelun ja markkinointiviestinnän näkökulmasta. Konseptointi mielletään usein liittyväksi tuotesuunnitteluun. Tuotesuunnittelussa
konseptointi tai konseptisuunnittelu on tuotesuunnittelunomaista toimintaa, jota tehdään ilman, että tuotanto antaisi heti ohjeita suunnittelusta tai
että tuotetta oltaisiin välittömästi viemässä markkinoille. (Keinonen &
Jääskö 2004, 28.)
Konseptoinnissa kuten myös koko tämän opinnäytetyön tekemisessä vaikuttimena on aikaisempi työfysioterapeutin ammattini. Tuolloin tutustuin
työterveyteen liittyvään markkinointimateriaaliin käytännön työn kautta.
Totesin materiaalin hyvin monenkirjavaksi. Osa mainonnasta on toteutettu varmalla otteella ja siihen on käytetty rahaa. Osa on tehty pienellä
budjetilla, vähäisillä välineillä ja huomaamattomasti. Varmasti tähän on
syynä rahoituksen puute, kun toimijat ovat yleisemmin järjestötyyppisiä.
Huomioni on sittemmin kiinnittynyt myös siihen, ettei terveyteen liittyvää
markkinointia uskalleta tehdä riittävän huomiota herättävästi tai ihmisiä pysäyttävästi. Markkinoinnin keinot ja -kanavat ovat usein perinteisiä
eikä eri tavalla näkymiseen ole panostettu. Ehkä varotaan liikaa mainoksellisuutta ja myymistä mielikuvilla tai ollaan tietoisia eettisistä rajoitteista, joita tämänkaltaisessa mainonnassa on. Toisaalta elämme kaupallisessa
maailmassa, joten mielestäni on hyväksyttyä pyrkiä myynnin lisäämiseen
myös terveyteen liittyvän materiaalin markkinoinnissa.
Iljin (2005, 58) määrittelee konseptin mainonnan ja markkinointiviestinnän näkökulmasta niin, että se on kokonaisuus, jossa tiivistyy tuotteen tai
palvelun idea markkinointiviestinnän näkökulmasta. Markkinointikonsepti on taas tuotteelle tai palvelulle suunniteltava kohderyhmälähtöinen
toimenpidemalli, jossa huomioidaan eri viestintäkanavat ja viestin välittyminen niissä halutulla tavalla. Visuaalinen konsepti on Iljinin mielestä visuaalinen kokonaisuus, joka viestii markkinoitavaan tuotteeseen tai
palveluun liittyviä piirteitä. Edellistä selventämään on hyvä huomata, että
markkinointiviestinnässä mainoskonseptin tavoitteena on tuotteen myyminen kuluttajlle. Iljin (2005, 48-49) erottaa mainonnan konseptisuunnittelusta kaksi eri lajityyppiä: Yksittäisen markkinointitoimenpiteen suunnittelun ja markkinoinnin strategisen suunnittelun.
31
5.4 Konseptoinnin rajaaminen
Tässä työssä konseptoin työterveyteen liittyvien julkaisujen markkinointiviestintää. Kohdistan konseptoinnin terveysvalistuksen tyyppisen materiaalin markkinointiin. Konseptointi ei koske esimerkiksi lääkkeiden, lääkäripalveluiden tai terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinointia.
Esimerkkijulkaisuksi otan suunnittelemani Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaan jonka myyntiä pyrin lisäämään konseptoinnin kautta.
Yksittäisen markkinointitoimenpiteen suunnittelussa toteutukselle on
olemassa jokin ennalta määrätty koko, muoto ja näkyvyys. Tässä konseptoinnissa korostuu idean synnyttäminen. Markkinoinnin strategisessa suunnittelussa taas tehdään enemmän taustaselvitystä. Tarve on siinä
yleisempi ja päämääränä on esimerkiksi brändin kehittäminen. Tällöin
pyritään löytämään toimivat markkinointikeinot välineestä riippumatta.
(Iljin 2005, 48-51.)
Suunnittelmissani konsepteissa ei tule näkyviin Työterveyslaitoksen
graafinen ilme muutoin kuin kuvina Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan
kannesta. Esimerkkijulkaisu voisi olla mikä vain työterveyteen liittyvä
julkaisu. Valitsin Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan esimerkiksi, koska
sen sisältö ja kohderyhmä ovat minulle tämän työn kautta selvillä. Kuten
aikaisemmin on tullut ilmi, tämän oppaan kohderyhmä on laaja. Miettiessäni sitä kenelle kohdennan konseptoinnin, tulin siihen tulokseen, että
konseptointi on tehtävä sekä esimiestason, että vuorotyöläisen näkökulmasta. Vuorotyötä tekevä on oppaan loppukäyttäjä, mutta yleisesti työterveyshenkilöstö tai esimies hankkivat tämän kaltaisen materiaalin työntekijälle. Näiden kahden kohderyhmän tavoitettavuus tapahtuu myös eri
kanavien kautta ja vaatii siten erilaisia ideoita.
Konseptoinnin luonne
Konseptoidessa pohdin työterveysjulkaisujen markkinointiviestintää
laajasta näkökulmasta. Konseptointi on vapaata ja luovaa suunnittelua,
jossa ei ole onnistumisen pakkoa tai painetta siitä, että ideoita pitäisi heti
hyödyntää. Suurimmalle osalle ideoista ei ehkä koskaan olekaan käyttöä
tai vain ideoista muutamaa voidaan lähteä työstämään eteenpäin. Konseptoimalla pystyn vapaammin kokeilemaan erilaisia ajatuksia ja ideoita.
Pyrin vaihtamaan näkökulmaa työterveyttä käsittelevään materiaaliin ja
tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoja esimerkiksi kohderyhmän kannalta
tai tulevaisuudessa mahdollisesti tapahtuvan kehityksen kannalta. Suunnittelen jotain sellaista työterveyteen liittyvää tuotetta tai palvelua, mitä
ei vielä ole olemassa.
Konseptointia voi tehdä jossain normaalista poikkeavassa ympäristössä,
joka ei yhdistä konseptoitavaan asiaan. Tällöin etäisyyden ottaminen voi
auttaa asioiden käsittelemisessä. Normaalista graafisen suunnittelun prosessista poiketen konseptisuunnittelu on vapaampaa ja siihen käytetään
enemmän aikaa. Tällä tavalla luovuudella on mahdollisuus paremmin
tulla esiin ja suunnittelutulos on sen mukaisesti myös parempi. Vaikka
konseptointi on hyvin luovaa ja vapaata, siinä keskitytään suunniteltavan
asian kannalta olennaiseen. Tulokset eli konseptit, joita voivat tässä olla
esimerkiksi luonnokset tapahtumasta tai mainoksesta, ovat ymmärrettäviä ja niille on olemassa perustelut. (Keinonen & Jääskö 2004, 9-78.)
32
5.5 Markkinoinnin säännöt ja ohjeet
5.6 Konseptoinnin työvaiheet
Tärkeä huomioitava asia kaikessa markkinoinnin suunnittelussa, myös
työterveyteen liittyvien marteriaalien markkinointiviestintää suunniteltaessa, ovat markkinoinnin säännöt ja ohjeet. Kansainvälinen kauppakamari ICC (International Chamber of Commerce) on kehittänyt mainonnan ja markkinoinnin säännöt ja ohjeet, joita sovelletaan kaikkeen
mainontaan ja muuhun markkinointiviestintään, jonka tarkoituksena
on tavaran tai palvelun myynninedistäminen. Sääntöjä sovelletaan myös
mielikuvamainontaan. Nämä säännöt sisältävät myös eettiset periaatteet,
jotka on tarkoitettu jokaisen markkinoinnin alalla toimivan noudatettaviksi. (Mainostajien liitto 2011, 25,28.)
Konseptoinnissa tärkeässä osassa on tiedonkeruu ja taustojen selvittäminen. Konseptisuunnitteluun, ja erityisesti suunnittelun alkuvaiheeseen,
kuuluu kilpailijoiden analysoiminen. Toteutin konseptoinnin ilman varsinaista kilpailija-analyysiä, koska minulla ei ole nimettyä yritystä, joka
toteuttaa viestintää. Minulla on kuitenkin aikaisemman ammattini kautta
käsitys siitä, millaisia toimijoita työterveyden alueella on. Tutkin myös
tämän opinnäytetyön alkuvaiheessa Hyvinvointia vuorotyöhön -opasta
suunnitellessani vastaavien toimijoiden markkinointiviestintämateriaaleja. Muilta osin minulla oli jo paljon konseptoinnin avuksi tulevaa taustatietoa kuten kohderyhmät ja esimerkiksi oppaan sisältö.
Seuraavassa olen tiivistänyt sellaisia kohtia säännöistä, jotka tulevat erityisesti kysymykseen työterveyteen liittyviä julkaisuja markkinoitaessa.
Ryhtyessäni konseptoimaan näitä tuotteita mielessä on hyvä pitää, että
markkinoinnin tulee olla perusperiaatteiltaan lain ja hyvän tavan mukaista sekä rehellistä ja totuudenmukaista. Markkinoinnilla ei saa johtaa
kuluttajia harhaan. On oletettavaa, että markkinoinnissa käytetään työterveyteen liittyyvää tieteellistä tietoa argumenttina. Tällöin on huomioitava,
että tieteellisistä käsitteistä ei saa tulla vaikutelma, että tiedolla on tieteellinen perusta ellei sellaista ole. Eli jos jotakin väitettä pidetään totena sen
paikkansapitävyys on pystyttävä todistamaan. Markkinoinnin tulee olla
tunnistettavissa markkinoinniksi, eikä sitä saa sekoittaa esimerkiksi uutiseen. Markkinointiviestintä tulee suunnitella niin, että markkinoija on
tunnistettavissa. Tästä poikkeuksena on teaser-markkinointi, joka perustuu mielenkiinnon herättämiseen sillä ettei viestin lähettäjä ole aluksi
tiedossa. Kuvien käytössä on huomioitava, että ei ole luvallista ottaa itse
kuvia esimerkiksi asiakkaista ilman asianomaisen lupaa. Markkinoinnissa
ei saa jäljitellä esimerkiksi toisen mainoksen iskulausetta tai sommittelua.
Ei siis ole hyväksyttyä ottaa käyttöön esimerkiksi UKK-instituutin markkinointiviestinnän tyyliä. Lisäksi markkinoinnissa ei saa käyttää hyväksi
toisen yrityksen tai yhteisön esimerkiksi nimeä, logoa tai muuta tunnusmerkkiä. (Mainostajien liitto 2011, 29-31.)
Selvittääkseni kuitenkin alueita, joita lähden konseptoinnilla korostamaan tein Toiminnan nelikenttä-analyysin. Analyysillä pyrin hahmottamaan viestinnässä turhia asioita, enemmän esiin tuotavia näkökohtia tai
esille otettavia uusia asioita. (Sammallahti 2009, 56.) Toiminnan nelikenttä-analyysin tuloksena huomasin, että se mitä oikeasti myydään on
tietoa, ja että ihmiset etsivät ratkaisuja hyvinvointiinsa. Toisaalta ihmiset
eivät pidä tuputtamisesta, ja terveystietoa on tarjolla kaikkialla, se hukkuu
massaan eikä herätä ihmisiä. Tiedosta on tullut tavanomaista, jokapäiväistä iformaatiota, joka ei pysäytä.
Pohjaselvittelyä jatkoin tekemällä identiteettiprisman, jossa selvittelin
viestijän omakuvaa ja konseptoitavan tuotteen tai palvelun tavoiteltavaa
mielikuvaa. (Sammallahti 2009, 72-76.) Lukiessani tekemääni prismaa
minua hämmensi se, että viestijän persoonallisuus, fyysiset ominaisuudet ja toiminnan kulttuuri erosivat niin paljon asiakkaan kuvasta tuotetta/palvelua käytettäessä. Tällä perusteella kuitenkin voi sanoa, että suhde
asiakkaaseen on pitkä ja tekee viestinnästä haasteellisen. Jostakin syystä
en pystynyt hyödyntämään identiteettiprisman tuloksia niin paljon kuin
odotin. Tulokseksi sain lähinnä viestinnän mielikuvia kuten elämän mittainen ihmissuhde.
33
luo uutta
tuo esiin
vähennä
poista
Toiminnan nelikenttä-analyysi
Mitkä ovat ne palvelut tai palvelun osa-alueet joista kilpaillaan? Mikä on epärelevanttia
kuluttajalle? Mistä kuluttaja ei pidä, mitä hän ei arvosta, miksi hylkii palvelua?
Kilpaillaan tiedon ostamisesta. Tieto käsittää ihmisen työterveyttä parantavia julkaisuja. Olennainen viesti on hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana, mutta erityisesti työssä. Suuri osa kuluttaja
ei pidä terveysneuvonnan tuputtamisesta siitä, että joku kehottaa tekemään muutoksia elämässään. Ne jotka ovat valmiita/halukkaita tekemään työ- ja elintapojensa suhteen parannuksia
ottavat itse yleensä selvää asioista. Nyt pyritään siihen, että saataisiin ostamaan tietoa myös ne
jotka eivät ole tietoisia asioista tai joita ei ole kiinnostanut esim. työterveys ja hyvinvointi.
Mikä on kuluttajan näkökulmasta palvelun perusasia, jonka tulee olla kunnossa, mutta jota nyt
korostetaan ja sen kehittämiseen panostetaan kuin se olisi erilaistava tekijä tai merkittävä lisäarvo? Mitä
ei ole järkevää korostaa, mutta kuitenkin pitää tarjonnassa ja sen tyylissä mukana?
Perusasia on, että ihminen voisi työssä paremmin ja jaksaisi työskennellä ja toimia enemmän myös
vapaa-aikana. Perusasia on, että ihmiset saataisiin tekemään hyvinvointinsa eteen sen mikä on tehtävissä. Ei ole järkevä korostaa sitä, että kaikkeen voi vaikuttaa tai kaikkea voi muuttaa. Suurta osaa voi,
mutta ei kaikkea.
Mitä asiakas oikeasti etsii palvelua käytettäessään ja mitä tähän liittyviä osioita pitäisi korostaa? Mitä toimintoja tai
palvelun piirteitä alalla on joihin pitäisi vielä satsata? Onko nousevia lisäarvotekijöitä?
Vuorotyöläinen etsii ratkaisuja omiin ongelmiinsa vuorotyössä tai esim. huonoon uneen, parannusta jaksamiseen,
ehkä helpotusta kipuihinsa yms. Nouseva lisäarvo: tulevaisuudessa terveys ja työssä jaksamisen arvo lisääntyy.
Esimies taas tähtää siihen, että ihmiset ovat terveempinä töissä ja yritys hyötyy heistä sitä kautta enemmän ja
yrityksen tulos paranee, kun sairaslomat vähenevät.
Mitä tarpeita kuluttajalla on joihin nykymarkinat eivät vastaa? Mitä palveluita ja tuotteita käyttävät asiakkaat, jotka eivät tällä
hetkellä kaytä alan palveluita ja miksi? Poisto piirteille vastakkaiset piirteet?
Ne jotka eivät käytä alan palveluita eivät mielestään tarvitse niitä eli eivät todennäköisesti käytä mitään vastaavaa palvelua. Toisaalta ihmisillä on kiire, joka voi estää palvelujen käytön. Palvelua pitäisi vain laajentaa, että tietoa olisi enemmän kuluttajan saatavilla. Asennekasvatusta tarvitaan, vaikka asenteisiin vaikuttaminen on vaikeaa ja hidasta. Toisaalta tarjontaa on paljon ja ihmisillä
on “informaatioähky” ja “muutoksenpakkoähky”. Tietoa pursuaa joka paikasta, mutta se ei kosketa ihmisiä.
Taulukko 2. Toiminnan nelikenttä-analyysi Sammallahden (2009, 56) pohjalta.
34
Työterveysmateriaalin markkinoinnin identiteettiprisma
1 Persoonallisuus (viestijän omakuva)
5. Asiakkaan kuva palvelusta ja sen käyttäjistä
(tavoiteltava asiakasmielikuva)
Mitkä adjektiivit kuvaavat brändia parhaiten? Millainen persoona hän olisi,
jos hän olisi ihminen? Mitä ovat hänen kaltaisiaan brändejä toisilla
toimialoilla?
Perinteinen kuin suomalainen kotiäiti. Perusrehellinen ja älykäs suomalainen,
kuin tavallinen pikkuvirkamies, jolla on siisti ulkokuori ja puhdas sielu.
Mistä materiaalista tämä brändi on syntynyt? Millaisia muotoja se käsittää?
Brändiin liitettävä värimaailma? Fyysisten elementtien funktio brändissä?
Brändi on kiveä ja ruskeaa maata. Brändi on kuin viimeisen tiedon perusteella
rakennettu kerrostalo, joka on tukeva ja hyvin rakennettu. Fyysisten puitteiden taso on huonekaluliike Askon tasoa. Pinnat ovat mattapintaisia, värit toisaalta maanläheisiä ruskean ja okran sävyjä. Brändi ei ole tekniikan ihmelapsi
vaan luottaa enemmän oikeaan työhön ja tekemiseen.
Ketkä ovat mielikuvallisesti brändin kuluttajia? Millainen kuluttaja on tuotteemme prototyyppiasiakas? Keiden haluamme mielikuvallisesti edustavan
brändiämme? Mitä ammattiryhmiä, julkisuuden henkilöitä, harraste- tai asennemaailman edustajia haluaisimme liitettävän brändin kuluttajakuntaan?
Asiakkaat olisivat 30-40 vuotiaita työssä käyviä, hyvässä asemassa olevia,
sekä perusammateissa toimivia ihmisiä. Asiakas on menestynyt työssään
mitä hän sitten teekin, hän huolehtii itsestään ja tekee hyvää tulosta työssä.
Hän on tyytyväinen elämäänsä ja elintapoihinsa, elämäniloinen, myönteinen
ja hyväkuntoinen ihminen. Asiakas on suhteellisen terve ja tekee töitä sen
eteen, että pysyy työkuntoisena pitkään. Hänellä on laaja sosiaalinen verkosto, jota hän pitää yllä olipa hänellä perhettä tai ei. Asiakas pukeutuu pirteisiin
punaisen, sinisen, vihreän värikylläisiin sävyihin. Toisaalta hän käyttää paljon
valkoisia vaatteita ja haluaa näyttää keveältä ja raikkaalta.
3. Toiminnan kulttuuri (viestijän omakuva)
6. Suhde asiakkaaseen (tavoiteltava asiakasmielikuva)
2. Fyysiset ominaisuudet (viestijän omakuva)
Millainen on brändin ja sen kuluttajan suhde? Kuinka usein, missä ja milloin
ja mihin tarpeeseen brändiä käytetään? Jos brändi olisi ihminen, millaisesta
ihmissuhteesta brändin ja asiakkaan välillä olisi kyse?
On kyseessä nuoruudessa alkanut ihmissuhde, joka jatkuu läpi koko elämän.
Suhde on luja ja syvällinen, elämän kantava voima. Se on rakentunut pikkuhiljaa tai voinut alkaa myöhemminkin, mutta on tehnyt jotka tapauksessa
lähtemättömän vaikutuksen asiakkaaseen. Suhde ei katoa ajallisen tauon
myötä. Suhde on hyväksyvä ja salliva ja tarjoaa aina jotain uutta. Suhteessa
on kehittymisen mahdollisuuksia ja tilaa kehittymiselle. Fyysinen ja henkinen
terveys edistyy suhteen ansiosta.
Mitkä arvot kuvaavat brändin toimintaa? Mitä ideoilogiaa, ihannetta se
edustaa? Mitkä ovat brändin juuret? Mikä on brändin asenne?
Arvoja ovat ihmisen henkisen ja fyysisen kokonaisvaltaisuuden korostus. Koti,
uskonto, isänmaa, pysyvyys, menee eteenpäin kuin juna, hitaasti mutta varmasti. Itsehoito ja itsensä huomioiminen tärkeää. Työssä jaksaminen ontärkeää henkisesti ja fyysisesti. Että voisi nauttia elämästä! Terveydellä on hyvä
maine, mutta se pitää tulla ilmaiseksi.
4. Asiakkaan omakuva käyttäessään palvelua
(tavoiteltava asiakasmielikuva)
Mitä asiakas on oikeasti ostamassa? Miksi hänen tulee itsensä tuntea?
Mikä on sisäinen hän, joksi kuluttaja tulee käyttäessään palvelua?
Asiakas ostaa hyvinvointia, erityisesti työhön, mutta myös vapaa-aikaan. Asiakas on ajantasalla, tuntee olevansa kunnossa, jaksava, tasapainoinen, nykyajan työelämästä hyvin selviytyvä ja sen karikot kiertävä, itsestään huolehtiva
kuin kiiltävä, auringossa kylpevä laiva.
Taulukko 3. Markkinoinnin identiteettiprisma Sammallahden (2009, 72-77) pohjalta.
35
•
Saadakseni mahdollisimman paljon erilaisia ideoita käytin konseptoinnissa luovan ongelmanratkaisun menetelmänä aivoriihimenetelmää. Aivoriihessä kirjasin vapaasti mieleen tulleita tuotteita, palveluja ja aiheita
työterveyden markkinoinnista vuorotyön näkökulmasta. Aivoriihityöskentelyssä pyritään saamaan mahdollisimman paljon erilaisia ideoita ja
ajatellaan, että ideoiden suuri määrä tuottaa myös kehityskelpoisia ideoita. Kaikki ideat ovat arvokkaita ja ideoidessa pyritään pitämään positiivinen ja kaikille ideoille avoin ilmapiiri. Ideoita ei arvoida, eikä perustella
aivoriihivaiheessa. Aivoriihimenetelmä on yksinkertainen ja nopea menetelmä ideoiden tuottamiseen. (Lavonen, Meisalo & al.) Aivoriihimenetelmä on myös tullut minulle tutuksi opiskelun myötä.
•
•
•
•
•
•
•
•
•
AIVORIIHI työterveyteen liittyvän markkinointviestintä materiaalin tuottamisesta
• wc:n seinät mainostilana, esim. wc-istuimen eteen seinälle
asetettu mainos
• wc: peiliin teipattu mainos. Nukuitko viime yönä? tai Miten
voit tänään? Kahdet silmänaukot peilissä, toisessa mustat
silmänaluset toisessa “kirkas katse”
• suoramainos, jossa on valmiina postitus: selfmailer
• hiirimatto
• bannerit yritysten sivuille
• oppilaitoksille suunnattu kampanja, esim. terveydenhuoltooppilaitosten opiskelijoille, tuleville vuorotyöläisille
• hyvinvointipankki? työpaikan hyvinvointipankki
• viivotin, jossa hyvinvointimittari
• hyvinvointitalkoot
• virtuaalityöpaikka netissä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kalenteri, jossa keinoja esim. vuorotyön haittojen vähentämiseen ja lisätietoa saa tilaamalla oppaan
työpaikalla tavallinen henkilö on hyvinvoinnin lähettiläs
esim. viikon
flayerit
radiomainos
tv mainos, minkä ohjelman yhteyteen?
keskusradion tietoiskut työpaikoille: Työpaikan tietovartti esim.
työasennoista tai Hyvinvointi vartti!
banneri (työpaikkojen) ammattiyhdistysten/työantajajärjestöjen
nettisivuille myynnissä olevista kirjoista
painatus kahvimukin kylkeen
julisteet taukotilaan
kiertävä hyvinvointibussi, jossa on käytännön opastusta ja
tietoa ostettavissa.
Yksinkertainen nettipeli aiheesta esim. hyvinvointipeli nettiin
Työhyvinvointi elämäntyyli
laastarit painatuksella
paperinuket? mitä tekisivät? missä olisivat?
tupakkapaikan tietoisku
tarinallisuus: Väinö Vuorotyöläinen
kuvilla toteutettu tarinallisuus
vesipullon etiketti, vesiautomaatin kylkeen mainos
erilaiset, erilaisen teeman ympärille rakennetut markkinointitapahtumat. Esimerkiksi Silmänkirkastusjuhlat. Vanhaan aikaan
Talonpoikais-Suomen työpajoissa mestari tarjosi kahvit ja konjakit 11.9 , kun verstaaseen stytytettiin ensimmäisen kerran valot
kesän jälkeen. Tämä juhla oli silmänkirkastusjuhla.Teemaa soveltaen järjestetään juhla työntekijöille kesän jälkeen työskentelyn
avaamiseksi ja uuden työtavan aloittamiseksi. Tilaisuudessa on
tietoa työtavoista, valaistuksesta jaksamisesta yms.
Taulukko 4. Aivoriihen tulokset.
36
Olin jo aikaisemmin tullut siihen tulokseen, että toteutan konseptointia
kahden kohderyhmän näkökulmasta. Näistä kohderyhmistä tein mielikuvakartat, joissa kartoitin esimiehenä työskentelevän ja vuorotyössä olevan
elinpiiriä, kiinnostuksen kohteita ja värimaailmaa (kuvat 21 ja 22). Mielikuvakartat selkiyttivät minulle sitä, miten erilaisissa maailmoissa kohderyhmien edustajat ovat. Vuorotyöläinen on enemmän perhekeskeinen,
pehmeämpien arvojen kannalla oleva ja harrastava ihminen. Esimiehen
maailmaa arvottaa pitkälle työ, harrastaminen on ikäänkuin luksusta, jos
sitä ehtii tekemään. Mielleyhtymät värimaailmoista olivat myös erilaiset.
Esimiehen värit hahmotin raikkaiksi ja viileiksi, toisaalta tummiksi toisaalta kevyiksi vaaleiksi. Vuorotyöläisen värimaailma on värikkäämpää,
maanläheistä ja painavampaa.
Kuva 22. Mielikuvakartta/esimies.
Kuva 21. Mielikuvakartta/vuorotyöläinen.
37
5.7 Konsepti-ideat
Tarkastelin aivoriihen tuloksena tullutta listaa ja huomasin, että siinä oli
molempiin kohderyhmiin sopivia ideoita. Päätin tehdä visualisoinnin
nettipelistä, wc:n peili-ideasta, hyvinvointipankki-ideasta ja selfmailersuoramainoksesta.
on vuorotyössä toimivan ja esimerkiksi esimiehen yhteinen foorumi, jossa vaihdetaan ajatuksia, kuulumisia ja tietoa sen hetkiseen työssä jaksamiseen liittyen. Pankissa on tietoa ja siellä voi testata itseään esimerkiksi
jaksamis/hyvinvointi-viivottimella.
Ryhmätyöskentely on myös konseptoinnissa tuottavampaa, joten käytin tässä vaiheessa hyödyksi suhdeverkostojani. Jatkoin valittujen ideoiden työstämistä pitämällä suunnittelupalaverin muotoilija Reetta Kerolan kanssa. Palaverista sain hyviä moniammatillisia ideoita suunnittelun
tueksi.
Selfmailer-suoramainos
Selfmailerissa on suoramainos ja kirjekuori samassa lähetyksessä. Selfmailer -suoramainos sisältää usein irroitettavan palauteosan, kuten tässä
tilauslomakkeen. (Itella yrityksille – Selfmailerit.) Luonnostelemani selfmailer-suoramainos on esimiehille suunnattu lähestymistavaltaan eri tyylinen mainos. Siinä mainostetaan esitettä selkeästi mielikuvamainonnan
keinoin. Selfmailer taitellaan ja ulkopuolet toimivat kirjekuorina. Tämän
selfmailerin voisi sulkea esimerkiksi pienellä tarralla.
Nettipeli
Nettipelit valitsin jatkokehittelyyn, koska toimiminen internetissä on
ajankohtaista ja tietokoneet ovat nykyään kaikkien ulottuvilla. Tein google-hakuja aiheesta terveyspelit ja huomasin, ettei tämänkaltaisia pelejä ole
juurikaan saatavilla. Löysin kaksi vastaavaa peliä, jotka olivat Elämä pelissä (Ylen www-sivu) ja Työturvallisuus ja terveyspeli (3T -ratkaisut wwwsivu). Nämäkin pelit olivat enemmän testityyppisiä. Nettipelien käyttäjät
voivat olla hyvin eri tasoisia tietokoneen käyttötaidoiltaan, joten tavoitteena oli, että peli on helppokäyttöinen. Lisäksi tavoitteena oli saada pelistä
hauska ja mielenkiintoinen. Nettipeleistä luonnostelin kaksi visualisointia.
Työpaikan WC:n peili ja työpaikkatutori
Tämän idean otin jatkokehittelyyn esimerkkinä erilaisesta työpaikalla tapahtuvasta markkinointiviestinnästä. WC on paikka, jossa käyvät kaikki
työpaikalla työskentelevät. Työpaikan WC:n peiliin teipataan työntekijöitä pysäyttävä kuva ja teksti, sekä tiedot mistä saa lisätietoa työssäjaksamiseen liittyen. Tähän ideaan sopi työhyvinvointilähettilään yhdistäminen.
Eli työpaikalla on tutori vaikkapa viikon ajan. Tutori on henkilö, joka on
koulutettu neuvomaan muita työssäjaksamisessa ja antamaan tietoa aiheesta esimerkiksi myymällä Hyvinvointia vuorotyhöhön -opasta. Tutorin tulee olla huomiota herättävä ja erottua joukosta, siksi suunnittelin
tutorille normaaleista työvaatteista poikkeavat paidan ja housut.
Työhyvinvointipankki
Työhyvinvointipankki toimii verkossa samoin kuten edelliset pelitkin.
Valitsin työhyvinvointipankin jatkokehittelyyn ajankohtaisuuden ja idean
monipuolisuuden vuoksi. Työhyvinvointipankissa ajatuksena on, että se
38
Smartti, voi hyvin vartti -peli
Smartti, voi hyvin vartti -pelissä ideana on, että peliä pelataan yksin ja
edetään nappulalta toiselle. Kunkin pelinappulan alla on 15 minuutin
mittainen tietopaketti tai esimerkiksi samalla hetkellä toteutettava rentoutusohjelma tai taukoliikuntaohjelma. Peliä voi pelata työssä tauolla tai
kotona.
Smartti voi hyvin vartti -peli kuten seuraava Viidakkopelikin ovat uusia
markkinointiviestinnän kanavia. Tätä peliä on helppo pelata, se on tietoja kokemuspainotteinen, mikä on mielestäni hyvä asia. Ilme on kaikille
sopiva, neutraali. Hauskaksi pelin tekee sen nimi ja ohjaustekstit. Peliä
voisi kehittää eteenpäin enemmän pelimäiseksi. Nyt luonnehtisin sitä
enemmänkin informatiiviseksi väyläksi internetissä.
Ole smartti, voi hyvin vartti!
Ota tästä startti!
Ravintovartti
Sporttivartti
Taukovartti
Rentousvartti
Satsaa vartti työhyvinvoinnin hyväksi!
Lisäätietoja:
Univartti
ZZ
Z Z
Z
jatkuu...
39
Kuva 23. Luonnos
Smartti, voi hyvin vartti -nettipelistä.
Viidakkopeli
Toinen nettipeli -luonnos on Viidakkopeli, jossa viidakossa seikkailee
Ape-apina (kuvat 24 ja 25 sivuilla 41 ja 42). Apen työnä on heilua viidakossa päivisin ja öisinkin. Ape on ikäänkuin vuorotyöläinen. Apelle tulee matkan varrella erilaisia tilanteita, esimerkiksi hänelle tulee nälkä tai
kuuma. Siitä seuraa, että Apen on tehtävä valintoja ja valittava kolmesta
vaihtoehdosta mieleinen. Seuraavalla sivulla tulee ilmi, oliko Apen valinta
oikea vai olisiko joku muu valinta ollut parempi. Samalla näyttöön tulevat
ponnahdusikkunat, joissa on selitetty miksi valinta ei ollut hyvä ja millainen hyvä valinta olisi ollut parempi ja minkä vuoksi.
Viidakkopelissä olen tyytyväinen siihen, että pelissä on hauska ja erilainen toimintaympäristö sekä Ape-hahmo. Viidakkoteeman kautta tulee
huomaamatta tärkeitä asioita esille. Viidakkopelin käyttäminen tuskin on
kenellekään hankalaa, koska peli on yksinkertainen. Visuaalissa ilmeessä minua arvelutti se, että onko peli liian naiivi ja pureeko lapsenmielinen ympäristö aikuisiin? Omasta mielestäni aikuistenkin olisi välillä hyvä
heittäytyä pois totutusta toimintaympäristöistä. Toisaalta nyt on pinnalla yksinkertaisia nettipelejä jotka ovat hyvin suosittuja. Tältä kannalta
ajateltuna erilainen ja yksinkertainen toimintaympäristö voisi koukuttaa aikuisiakin pelaamaan. Viidakkopeliä voisi jatkojalostaa visuaaliselta
ilmeeltään tyylikkäämmäksi ja pelkistetymmäksi, jolloin peli voisi varmemmin kiinnostaa aikuisia.
40
Kuva 24. Luonnos Viidakko -nettipelin alkusivusta.
Viidakossa!
Valinnoilla on väliä!
Miten tekisit itsellesi hyvät työolot viidakossa?
Moi, mä oon Ape.
Mä heilun täällä
viidakossa kaiken aikaa.
Päivällä ja yölläki mä
kiikun näisssä
liaaneissa.
Tuu mukaan!
Aloita peli
41
Kuva 25. Luonnoksia Viidakko -nettipelin kulusta.
Aamulla!
Mieti vielä!
Mitääh?
Oliko se mun maha,
joka huuteli. Pitäis saada
jotain aamupalaa.
!
.....
yvin
Uaah a mee h
l
l
a
?
n
i
in
llä ap
in sö
ei tä mä oike
Nyt
ä
t
i
M
Mour,
Tässä on tietoa terveellisestä aamupalasta. Mitä kannattaa aamulla
syödä ja miksi.
murr!
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Valitsemasi vaihtoehto
ei ollut hyvä, koska
siitä siitä seurasi.....
Tässä laatikossa on
perusteluja sille miksi
valittu vaihtoehto ei
ollut niin hyvä.
Valitse hyvä aamupala painamalla nappia.
Päivällä!
Oikein!
Huoh, tähän kuumuuteen nääntyy.
Jotakin helpotusta täytyy saada!
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Jees! Jopa helpotti!
Viilennys ja pieni paussi
on paikallaan näin helteellä.
Tämä
vaihtoehto
sisältää....
Mitä pitää tehdä, kun on kuuma tehdä töitä?
Tähän laatikkoon tulee lisätietoa kuumassa työskentelystä,
miten pitää taukoja yms.
Työhyvinvointipankki
Työhyvinvointipankin erottaa muista jo olemassa olevista ja samankaltaisista ratkaisuista se, että se on työntekijän ja esimiehen yhteinen ja vastavuoroinen foorumi. Työhyvinvointipankki sopisi intranet -tyyppiseen
kommunikointiin yrityksen sisällä, jolloin sen kustantaisi työnantaja.
Intranetissä toimiva pankki olisi tuolloin suunniteltu kyseistä työpaikkaa ajatellen. Tietoiskut ja pankki-osiot sisältäisivät sellaisia asioita mitä
tässä työpaikassa on koettu haasteellisiksi esimerkiksi työssä jaksamisen
kannalta. Työntekijöillä olisi myös mahdollisuus tilata lisää tietoa aiheesta esimerkiksi Hyvinvointia vuorotyöhön -opasta. Toteutuessaan pankki
vaatisi aktiivisia ja avoimia työntekijöitä sekä esimiehiä. Erikseen pitäisi
miettiä ja järjestää tietoturva - asiat ja harkita pankin eettisyys, se millaisia asioita pankin kautta voidaan yhteisesti jakaa.
Työhyvinvointi
-PANKKI
Tilaa
lukemista!
Vuorotyöläisten ja työnantajien yhteinen foorumi
Vieterivinkit
Ravintopankki
POM
O
Ergopankki
Miksi?
N
STA POM
PAL
ON
POMON PALSTA
STA
AL
Taukopankki
Hyvinvointi-Viivotin
43
LSTA POMON
PA
Unipankki
Kerro miten työssä menee nyt?
PO
LSTA MON P
PA
Neuvoja työssä
jaksamisen
lisäämiseksi
Kuva 26. Luonnos
työhyvinvointipankin alkusivusta.
Selfmailer-suoramainos
Kuva 27. Luonnos kakasipuoleisesta selfmailer -suoramainoksesta.
Ylhäällä on mainoksen ulkopuoli ja alhaalla sisäpuoli. Selfmailerin
taittokohdat on merkitty nuolilla.
Tämän tyyppinen suoramainos olisi suhteellisen edullinen toteuttaa. Sitä
on myös vastaanottajan helppo käsitellä ja viesti tulee selvästi esille. Valitun mielikuvan ja sitä kautta viestin valinta on olennaista ja vaatisi pidempää pohdiskelua. Kannen viestin tulee erottua ja olla mielenkiintoinen niin, että suoramainos tulee avatuksi. Selfmailerissa olen tyytyväinen
sen tyylikkääseen, pelkistettyyn ja mutkattomaan visuaaliseen ilmeeseen,
jonka ajattelen puhuttelevan esimiehenä työskenteleviä.
Yritys Oy/tilaukset
Katuosoite
00000 Kaupunki
Haluaisitko,
että myös
työn tekeminen
olisi kevyttä?
44
osoite
HYVIN
VUOR VOINTIA
OTYÖH
ÖN
yritys
Tilaa uusittu Hyvinvointia vuorotyöhön -opas
henkilökunnallesi tai itsellesi.
Saat sen vaivattomasti netistä
www.yritys.com tai tilaamalla oheisella lomakkeella.
nimi
Yöllä tai päivällä.
Kun työ sujuu kevyesti se myös tuottaa paremmin.
Nyt voit keventää omaa työtäsi työntekijöittesi kautta. Jotta työ
sujuisi kevyesti tarvitaan tietoa ja taitoa hyödyntää tietoa.
y-tunnus
Hyvinvointia vuorotyöhön -opaassa on tietoa vuorotyön
aiheuttamista haitoista ja niiden ehkäisemisestä.
Tilaa nyt!
Kuka tahansa toivoisi, että
työn tekeminen olisi kevyttä.
Tilaan _____ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaita hintaan x euroa kappale.
Tilaan 30 kpl Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaita hintaan x euroa.
Yritys
maksaa
postimaksun
Esimies
Bertta Busines
Teollisuuskatu
00100 HELSINKI
Lue työssäjaksamisesta Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaasta www.ttl.fi
Työpaikan WC:n peili ja työpaikkatutori
Kuva 29. Luonnos teippauksesta työpaikan WC:n peiliin.
Tutoritoimintaa on opiskelumaailmassa jo ollut olemassa, miksei tutoreita voisi toimia työpaikallakin. Se, pystyykö tutori olemaan näin näkyvästi esillä työpaikalla, riippuu toimialasta. Asiakaspalvelutehtävissä tämä ei
tällä tavalla suunniteltuna ole mahdollista. WC:n peili on esimerkki pysäyttävästä viestintäpaikasta työpaikalla ja voisi olla käytännössä toteutettava idea. WC:n peilin teippaus voi olla olemassa ilman työpaikkatutoria
esimerkiksi juuri asiakaspalvelualoilla. Tähän luonnokseen visualisoitu
viesti ei ole mielestäni tyylikästä graafista suunnittelua, mutta se voisi tällaisena toimia ihmisiä herättelevänä. Kustannuksiltaan en usko tämäntyyppisen mainonnan olevan kalliimmasta päästä. Kerran tutoriksi koulutetut voisivat ajoittain toimia esimerkiksi viikon ajan tutoreina, jolloin
tutorien kouluttamisesta tai vaatteista ei enää tule lisäkustannuksia.
Miten
jaksat
tänään?
ON TUKE
NASI
TIE T
TUTORILTA
OA
T
I L L A O N AV A I
TUTORI
TUTORI
LLA ON
ON TUK
ENASI T
siihen miten
jaksamista
voi lisätä
AVAIME
T,
T
OR
ME
UT O R I
TIE T
TUTORILTA
OA
!
E
!
KYSY,
niin
tiedät!
TU
TI
TUTO
A
T
L
I
R
RILTA TOA TUTO
T IE
TUTORI
LLA ON A
VA
Hanki Hyvinvointia Vuorotyöhön -opas,
niin tiedät mitä voit tehdä.
www.yritys.fi
Kuva 28. Luonnos työpaikkatutorin vaatteista edestä ja takaa.
Miten
jaksat
tänään?
KOKEILE,
Millä silmillä sitä on
tänään töihin tultu?
45
6. Lopputulokset, arviointi ja
tavoitteisiin vertaaminen
Tämän opinnäytetyön lopputuloksena syntyi uusittu Työterveyslaitoksen
Hyvinvointia vuorotyöhön -opas, tätä opasta markkinoiva suoramainos,
esite ja lehti-ilmoitus sekä muita samantyyppisiä Työterveyslaitoksen työvuorosuunnittelusta kertovia julkaisuja (Voiman lähteet, Elämisen rytmi,
Hyvä uni-hyvä työ ja Toimivat ja terveet työajat) markkinoivat suoramainos, esite ja lehti-ilmoitus. Lisäksi opinnäytetyön tuloksena syntyi konsepti-ideoita samankaltaisten työterveyteen liittyvien julkaisujen markkinointiviestinnästä. Konseptoituja ideoita olivat Smartti -terveyspeli,
Viidakko-terveyspeli, työhyvinvointipankki, työpaikkatutorin toiminta ja
selfmailer tyyppinen suoramainoskirje esimiehille.
HYVINVO
VUOROT INTIA
YÖHÖN
6.1 Hyvinvointia vuorotyöhön -opas
Tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa mielenkiintoinen ja erilainen
formaatti, taitto ja kansi Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaaseen. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan tuli olla asiallinen, ajanmukainen, tyylikäs
ja selkeä sekä mielenkiintoinen. Toimeksiantajan tavoitteena oli saada
Työterveyslaitokselle myyntiin uusittu Hyvinvointia vuorotyöhön -opas
ja markkinointiviestintämateriaaleja samantyyppisille jukaisuille. Tavoitteena oli myöskin, että tuotteet ovat painokustannuksiltaan kohtuulliset.
Yleisesti oppaan ja markkinontiviestintämateriaalin tavoitteena on parantaa esimerkiksi työterveyshuolloissa toimivien, sekä vuorotyötä ammatikseen tekevien ihmisten tietoisuutta vuorotyön kuormittavuudesta ja sen
ehkäisemisestä.
Kuva 29. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan
10. uudistetun painoksen kansi.
46
hen vaikuttivat enemmän toimeksiantajan toiveet ja käytännöt, kuin oma
suunnitteluni. Yksi ja tärkeä tavoitteeni oli saada opinnäytetyön kautta työtilaisuuksia alueelta, joka olisi minulle tuttu fysioterapian kautta ja
jossa voisin myös toteuttaa graafista suunnittelua. Tavallaan pääsin omiin
tavoitteisiini jo opinnäytetyön alussa eli Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan suunnitteluvaiheessa. Toimeksiantaja oli hyvin tyytyväinen oppaan
ulkoasuun ja kertoi yhteistyön olevan mahdollista myös jatkossa. Hyvinvointia vuorotyöhön -opas on nyt myynnissä Helsingin Työterveyslaitoksen kirjakaupassa ja verkkokaupassa.
Paino- ja materiaalikustannukset olivat suuressa roolissa Hyvinvointia vuorotyöhön -opasta uusittaessa. Suunnitteluvaiheeseen verrattuna
muutoksia tuli kannen värissä, joka kustannussyistä muutettiin kaksiväriseksi (kuva 29 edellisellä sivulla). Opas myös painettiin samasta syystä
sisällön kanssa samanvahvuiselle paperille. Mielestäni sain suunniteltua
ajanmukaisemman, selkeän ja sisällöltään jaksotetun oppaan. Olen tyytyväinen kuvien käyttöön, siihen miten sain aikaisemmin käytetyt ja jo
aikaa nähneet kuvat vastaamaan tämän ajan ilmettä (kuvat 30-32 seuraavilla sivuilla). Koko on toteutuneessa oppaassa tavanomainen, mutta sii-
Lukijalle
Tärkeimpiä vuorotyön aiheuttamia
terveysriskejä
Kun vuorotyön haittoja halutaan vähentää, keskeisiä keinoja
ovat työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi, työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta, koulutus ja
tiedottaminen. Tärkeitä ovat kuitenkin myös ne keinot, joiden
avulla jokainen työntekijä voi itse helpottaa sopeutumistaan
vuorotyöhön.
 vuorokausirytmin häiriintyminen
Tämä opas tarjoaa neuvoja käytännön kysymyksiin, kuten
miten nukkua päivällä, miten vuorotyössä pitäisi aterioida,
miten kannattaa harrastaa liikuntaa tai mitä tehdä, kun
väsymys käy sietämättömäksi. Vuorotyön ongelmiin tuskin
löytyy kaikkien kohdalla toimivia patenttiratkaisuja.
 aikuisiän diabetes
 perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen
 unettomuus ja päiväaikainen väsymys
 työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia
 tapaturmariski
 sepelvaltimotauti
 rintasyöpä
Voit itse vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen ja vuorotyön
aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Parhaan tuloksen
saavutat kokeilemalla monia eri keinoja ja vaihtamalla
kokemuksia muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
3
2
47
Kuva 30.
Aukema uudistetusta
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
Perhe ja sosiaaliset
suhteet
Vuorotyö
Ruokailu
nautinto ,
lääkkeet aineet ja
Järjestä riittävästi yhteistä aikaa sekä
puolison että lasten kanssa olemiseen
 Aseta kotona kaikkien näkyville kalenteri, johon on merkitty
eri työvuorot – tällöin muut perheenjäsenet tietävät, milloin
esimerkiksi yövuorosta palaavan täytyy saada nukkua
rauhassa.
saattaa olla ristiriidassa perhe-elämän ja sosiaalisen
toiminnan kanssa. Oma motivaatio sekä perheen ja ystävien
tuki helpottavat kuitenkin aikataulujen yhteensovittamista ja
auttavat jaksamaan vuorotyössä. Työvuorojen tietäminen
pidemmälle jaksolle eteenpäin helpottaa yhteisten tekemisten
ja tapahtumien suunnittelua.
 Kotitöiden jakamisella perheessä on myönteisiä vaikutuksia
ajankäytön hallintaan.
Osallistuminen työvuorojen suunnitteluun helpottaa työn ja
muun elämän yhteensovittamista.
Perheestä etääntymisen vaaralta voi välttyä, kun
 Ongelmista puhuminen ja yhteiset ratkaisuyritykset auttavat
vaikeissa tilanteissa.
Säännölli
nen ruok
 Vapaa-ajan kiireettömät ruokailuhetket toimivat perhettä
yhdistävänä tekijänä.
on tärkeä
i
ä vi
tahdistetta reyden kannalta
, vatsavai
essa elim
vojen vä
is
kausiohj
lttämisek
elmaa. Sä tön vuorokausiry
si,
tmiä ja m
än
tärkeitä
uuta vuor
etenkin va nölliset ruoka- ja
okahvitauo
stuullisiss
yksitoikko
a, tarkka
t työssä
isissa työt
ov
av
at
aisu
ehtävissä.
yhteisiä
hetkiä.
Ateriat ko utta vaativissa ja
tona ovat
perheen
 puoliso ja lapset suhtautuvat vuorotyöhön myönteisesti ja
antavat sosiaalista tukea
 esimies tukee ja auttaa
 on mahdollista osallistua työaikojen suunnitteluun
 vapaita viikonloppuja on riittävästi
 työtahti ei kiristy liiaksi, jolloin energiaa jää myös perheelle
ja ystäville.
Osallistu työpaikalla työaikaratkaisujen
suunnitteluun
 Sinulla on mahdollisuus esittää mielipiteesi.
 Työpaikan eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien
yksilölliset tarpeet selkenevät.
tekijän
ravitsem
 vatsav
uksen ta
aivojen eh
voitteet o
käisy
vat
 väsym
yksen eh
kä
isy ja hy
 sydänvä
n
ja pitkän
ja verisuo
un
nitautien
en takaam
kehittym
riskitekijö
inen
isen ehkä
iden ja lih
isy
 sopiva
avuuden
n energi
an
ja
takaamin
eri ravint
oaineide
en.
n saanni
n
Valitse ru
okia, jotk
a eivät ai
Korvaa es
heuta ta
im
i pahenn
tyyppisillä erkiksi närästystä
a vatsav
aiheuttava
vaihtoeh
aivojasi.
doilla.
t ruoat va
staavanA
amuvuoro
 Keskeistä on vapaiden viikonloppujen ja iltavuorojen
määrä: mitä enemmän on vapaita viikonloppuja ja
ilta-aikoja, sitä vähemmän vuorotyö häiritsee perheelämää.
18
ailurytm
Ruokailu
Vuorotyö
n
ssa
:
 Pyri sy
ömään aa
miainen
(klo 3–6)
aikaisessa
vasta töis
aamuvuo
sä.
ross
19
Iltavuoro
ssa:
a
 Nauti
ateria en
nen iltav
myöhem
uoroa ta
min kevy
i iltavuoro
esti.
n alus
Yövuoro
ssa:
Pitäisikö vuorotyöhön
yrittää sopeutua?
Omaan sopeutumiseen
voi vaikuttaa valon ja unirytmin avulla. Elimistön elintoiminnot noudattavat vuorokausirytmiä, jota aivoissa oleva
biologinen kello säätelee. Auringonvalo tai kirkas keinovalo
tahdistavat biologista kelloa pyrkien pääsääntöisesti
estämään “poikkeavaan” uni-valverytmiin (kuten vuorotyöhön)
sopeutumista. Kirkkaalla valolla (noin 2000 luxia tai sitä
enemmän) on lisäksi välitön mielialaa ja vireyttä parantava
vaikutus.
sa ja syö
 Syö pi
eniä, mon
ipuolisia
 Syö yö
aterioita
vuoron pä
säännölli
äateria vu
sesti.
ateria pa
oron alus
rantaa vi
sa (ennen
reyttä m
 Vältä
yös vuor
klo 1.00
runsaita
on
):
lopussa.
ja rasvai
 Nauti
sia aterio
ennen pä
ita!
iväunelle
pitoinen
menoa ke
ater
vyt, hiilihy
nukahtam ia (esim. lautasel
draattilinen puur
ista.
oa), joka
 Varaa
helpottaa
kevyt vä
lip
al
a (hedel
saatavill
m
e, jos nä
lkä yllättä ä, pala leipää) he
ä kesken
lposti
päiväune
n.
Nopea vuorokierto (1–3 yövuoroa)
14
Pyri pitämään mahdollisimman paljon kiinni
päivärytmistä
 Mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen.
 Viimeisen yövuoron jälkeen nuku vain muutama tunti, jotta
pystyt nukahtamaan jo samana iltana.
 Vältä nokosia paitsi ennen ensimmäistä yövuoroa.
 Hakeudu aamulla (työvuoron lopputunteina klo 5:stä
alkaen, kotimatkalla ja ennen nukkumaan menoa)
kirkkaaseen keinovaloon (2000–6000 luksia) tai
päivänvaloon (huom! tavallinen huonevalaistus on 50–300
luksia).
15
 Syö yöllä vain kevyesti.
Altistumalla oikeaan aikaan valolle ja nukkumalla oikeaan
aikaan vuorotyöntekijä voi säädellä vuorokausirytmiä
tahdistavan biologisen kellonsa toimintaa. Erilaisissa vuorojärjestelmissä kannattaa valita erilainen sopeutumisstrategia.
Z
4
Z
Z
Kuva 31.
Aukemia uudistetusta
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
Z...
5
Valo viivästää elimistön vuorokausirytmiä voimakkaiten klo 05 ja
aikaistaa sitä parhaiten klo 08. Keskipäivällä valo ei tahdista.
Kuva 32. Seuraava sivu.
Aukema uudistetusta Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
48
Liikunnan
harrastaminen
Vuorotyöläisen
kannattaa harrastaa liikuntaa. Säännöllinen liikunnan harrastaminen parantaa unen laatua ja nukkumista, vireyttä työssä
ja vapaa-aikana sekä yleistä terveydentilaa. Liikunta myös
edesauttaa vireyden ylläpitoa yövuorojen aikana.
Etsi itsellesi sopiva ja mieluinen liikuntamuoto,
jota voit harrastaa epäsäännöllisestä
työrytmistä huolimatta
 Harrasta kohtuullista liikuntaa (esim. kävely, hölkkä, uinti,
jumppa) 2–5 kertaa viikossa, 20–60 minuuttia kerrallaan.
 Harrasta hyötyliikuntaa, kuten työmatkapyöräilyä ja
portaiden kävelyä, aina kun se on mahdollista.
 Vältä raskasta liikuntaa 2–4 tuntia ennen nukkumaan
menoa, sillä elimistö kaipaa riittävästi aikaa palautuakseen
liikunnan aiheuttamasta vaikutuksesta.
 Liiku mieluiten aamu- ja päivävuorojen jälkeen.
 Kävely tai pyöräily auringonvalossa yövuoron jälkeen
auttaa palautumista päivärytmiin.
 Vältä liikuntaa juuri ennen iltavuoroa.
 Jos liikut yövuorojen välissä, ota lyhyet nokoset ennen
seuraavan yövuoron alkua.
20
21
6.2 Oppaan ja julkaisuiden
markkinointiviestintämateriaalit
Markkinointiviestintämateriaalin osalta tavoitteena oli suunnitella oppaalle ja julkaisuille asiallista, selkeää, huomiota herättävää, tyylikästä ja
luettavaa markkinointiviestintämateriaalia. Lisäksi materiaalin tuli olla
Työterveyslaitoksen visuaalisen ohjeiston suuntaviivoja noudattelevaa ja
siitä tuli näkyä Työterveyslaitoksen ilme. Toimeksiantaja toivoi markkinointiviestintämateriaalien yhtenäistämistä, koska käytössä on paljon visuaalisesti erilaisia materiaaleja. Lisäksi toimeksiantaja toivoi ryhmittelyä,
yksinkertaisuutta ja tyhjän tilan käyttöä materiaaleissa. Värin käyttö oli
myös toivottua (nelivärisyys).
Markkinointiviestintämateriaalien (Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaanja muiden julkaisuiden materiaalit) suunnittelua ja toteutusta oli helppo
jatkaa oppaan suunnittelun jälkeen. Olin tutustunut Työterveyslaitoksen
visuaaliseen ilmeeseen ja sitä oli vaivatonta soveltaa markkinointiviestintämateriaaleihin. Työterveyslaitoksen ilme tulee markkinointiviestintämateriaaleista selkeästi esille. Näitä pohjia olisi mahdollista käyttää myös
muiden julkaisujen markkinoinnissa, joten materiaalin yhtenäistäminen
onnistui. Markkinointiviestintämateriaalien viesti on asiallinen. Huomion herättäminen tapahtuu raikkailla väreillä ja asettelulla. Mieltäni
jäi vaivaamaan tekstin suuri määrä suoramainoksissa ja esitteissä. Se esti
osittain väljemmän taiton tekemisen. Toinen mielessä ollut asia oli valokuvien puuttuminen julkaisujen materiaaleista. Valokuvilla julkaisujen
markkinointiviestintämateriaaleihin olisi saanut enemmän eloa ja visuaalisuutta, sekä lämpimämpää lähestymistapaa aiheeseen. Olen kuitenkin
kokonaisuutena tyytyväinen markkinointiviestintämateriaalien raikkaaseen ja värikkääseen ilmeeseen. Pääsin mielestäni käytännöstä tulevien
rajojen puitteissa tavoitteisiin myös näissä tuotteissa.
50
Toimeksiantaja oli erittäin tyytyväinen markkinointiviestintämateriaalien
visuaaliseen ilmeeseen (kuvat 33 - 40). Materiaaleja oli mukava katsoa, ne
olivat mielenkiintoisia ja toimivia. Vaikka julkaisut olivat vanhoja ja tuttuja tuli tunne, että niitä voisi lukea uudelleen. Esitteet (kuvat 34 ja 38) karsiutuivat pois, koska kaksipuoleisuus ei käytännössä toimi. Yleensä esitteitä tarvitaan suuria määriä nopeasti ja ne tulostetaan tulostimellla. Tällöin
tulostus menee kiireessä helposti väärin ja aikaa sekä materiaalia menee
hukkaan. Visuaalinen ilme esitteissäkin oli hyvä ja ne olivat tasapainoisa,
mutta käytettävyyden vuoksi toimeksiantaja ei lunastanut esitteitä.
n
Mite ua
k
nuk ällä?
päiv
n
Mite össä
ty
o
r
vuo itäisi ?
p
a
ioid
ater
Oppaan suoramainoksista toimeksiantaja valitsi pystymallin (kuva 36),
koska se oli selkeämpi ja ryhmittelyltään parempi kuin vaakamallinen
suoramainos (kuva 33). Tilauksia oppaasta voi tulla Työterveyslaitokselle
myös faxin kautta ja silloin tilauslomakkeen pohjan tulee olla vaalea, että
tekstit näkyvät. Molemmissa suoramainoksissa vaihdettiin tilauslomakkeen ja osoitekentän (kaari osoitekentän vieressä) värit keskenään tämän
vuoksi (kuvat 36 ja 40). Lehti-ilmoitukset (kuvat 35 ja 39) olivat molemmat selkeitä, raikkaita, yksinkertaisilla elementeillä toteutettuja, mutta silti mielenkiintoa herättäviä. Lehti-ilmoitukset toimeksiantaja otti käyttöön
molemmista tuotteista. Toimeksiantaja tulee käyttämään markkinointiviestintämateriaaleja myös muiden Työterveyslaitoksen tuotteiden markkinointiin. ( Karhula 14.10.2011.)
Hyvinvointia vuorotyöhön -opas
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin, Mikael Sallinen,
Jaana Laitinen & Tarja Hakola
HYVINVOINTIA
VUOROTYÖHÖN
Tilaa! 5 €/kpl tai
10kpl nippu/35 €
Neljä helppoa tapaa tilata:
dä,
teh ys
Mitäväsym
kun y sietä si?
kä mäk
ö
t
mät
Tilaa ilmainen TTL-Kirjakaupan
uutiskirje, saat tiedot
Työterveyslaitoksen
uusista julkaisuista sähköpostiisi.
Uutiskirjeen tilaukset osoitteessa
www.ttl.fi/verkkokauppa
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat
mm. vuorokausirytmin häiriintyminen,
perhe-elämän ja yksilöllisen vapaa-ajan
häiriintyminen, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, työsuorituksen heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski,
sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes ja
rintasyöpä.
Vuorotyön haittoja ehkäisee työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi sekä
työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta. Itse voi vaikuttaa
vuorotyöhön sopeutumiseen ja vuorotyön
aiheuttamien haittojen vähentämiseen.
Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla
monia eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia muiden vuorotyötätekevien kanssa.
Tilauskortti
Täytä tietosi tekstaamalla.
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa
á 5,50 €
___ nippua (10 kpl)
Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa
á 40€
Y-tunnus
Asiakasnumero
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543.
ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 33. Vaakamallinen suoramainos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
51
Mit
vuoro en
työ
pitä ssä
aterio isi
ida?
Huom!
Tilaa ilmainen TTL-Kirjakaupan uutiskirje, saat tiedot Työterveyslaitoksen
uusista julkaisuista sähköpostiisi. Uutiskirjeen tilaukset osoitteessa
www.ttl.fi/verkkokauppa
Neljä helppoa tapaa tilata:
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Tilauskortti
Täytä tietosi tekstaamalla.
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön
-vihkoa á 5,50 €
___ nippua (10 kpl)
Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa
á 40€
Y-tunnus
Asiakasnumero
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä
ovat mm. vuorokausirytmin häiriintyminen, perhe-elämän ja yksilöllisen vapaaajan häiriintyminen, unettomuus ja
päiväaikainen väsymys, työsuorituksen
heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski, sepelvaltimotauti, aikuisiän
diabetes ja rintasyöpä.
Mite
nukk n
päivä ua
llä?
Vuorotyön ongelmiin tuskin löytyy
kaikkien kohdalla toimivia patenttiratkaisuja. Haittoja ehkäisee kuitenkin
työvuorojen suunnittelu ja työn organisointi sekä työterveyshuollon järjestämä
säännöllinen terveysseuranta. Itse voi
vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen
ja vuorotyön aiheuttamien haittojen
vähentämiseen. Parhaaseen tulokseen
pääsee kokeilemalla monia eri keinoja ja
vaihtamalla kokemuksia muiden vuorotyötä tekevien kanssa.
Mitä
kun v tehdä,
äsym
ys
käy
mättö sietämäks
i?
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Hyvinvointia
vuorotyöhön opas
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin,
Mikael Sallinen, Jaana Laitinen & Tarja Hakola
23 sivua. 10., uudistettu painos
Työterveyslaitos 2011
OINTIA
HYVINVTYÖHÖN
VUORO
TTL-Kirjakauppa
Tilaa!
5 €/kpl
10 kpl
nippu/35 €
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Yritys
Myyjä pidättää
oikeuden hinnanmuutoksiin.
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543.
ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 34. Esite Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Esite on
A4-kokoinen, kaksipuoleinen ja keskeltä taitettava.
Vasemmalla kansi ja takasivu, oikealla esitteen sisäpuoli.
Kuva 35. Lehti-ilmoitus
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
Otetaan käyttöön.
en
Mit kua
k lä?
u
n
väl
päi
en
ä
Mit yöss
o
r t isi
o
u
v pitä a?
id
rio
ate
ä
Mit , kun
ä ys
d
teh sym ävä siet si?
käy ömäk
tt
mä
Hyvinvointia vuorotyöhön
opas neuvoo!
Tilaa! 5 €/kpl
10 kpl nippu/35 €
www.ttl.fi/verkkokauppa tai puh. 030 474 2543
52
HY
VUOVINVOI
ROT NTIA
YÖH
ÖN
Kuva 36. Pystymallinen suoramainos
Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta.
Otetaan käyttöön.
n
Mite ua
k
k
nu ällä?
päiv
n
Mite össä
y
t
ro
vuo itäisi ?
p
a
ioid
ater
Hyvinvointia
vuorotyöhön opas
Kirjoittajat: Mikko Härmä, Irja Kandolin,
Mikael Sallinen, Jaana Laitinen & Tarja Hakola
23 s. 10., uudistettu painos Työterveyslaitos 2011
dä,
teh ys
ä
t
i
M väsym
kun y sietä si?
ä
k
k
ä
töm
mät
HYVINVOINTIA
N
VUOROTYÖHÖ
Vuorotyön aiheuttamia terveysriskejä ovat mm.
vuorokausirytmin häiriintyminen, perhe-elämän
ja yksilöllisen vapaa-ajan häiriintyminen, unettomuus ja päiväaikainen väsymys, työsuorituksen
heikkeneminen väsymyksen takia, tapaturmariski, sepelvaltimotauti, aikuisiän diabetes ja rintasyöpä.
Haittoja ehkäisee kuitenkin työvuorojen
suunnittelu ja työn organisointi sekä työterveyshuollon järjestämä säännöllinen terveysseuranta.
Itse voi vaikuttaa vuorotyöhön sopeutumiseen ja
vuorotyön aiheuttamien haittojen vähentämiseen.
Parhaaseen tulokseen pääsee kokeilemalla monia
eri keinoja ja vaihtamalla kokemuksia muiden
vuorotyötätekevien kanssa.
Tilaa!
5 €/kpl tai 10 kpl nippu/35 €
Neljä helppoa tapaa tilata:
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa se numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti,
postimaksu on jo maksettu puolestasi.
Tilauskortti, täytä tietosi tekstaamalla.
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa á 5,00 €
___ nippua (10 kpl) Hyvinvointia vuorotyöhön -vihkoa á 35 €
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Y-tunnus
Asiakasnumero
TTL-Kirjakauppa
Yritys
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999.
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
53
Julkaisujen suoramainoksista toimeksiantaja valitsi käyttöön vaakamallin (kuva 39). Siinä rytmitys toimii hyvin, se on helppolukuinen, selkeä,
tilankäyttö on erinomainen ja eritasoiset elementit erottuvat toisistaan.
Lisäksi tilauslomakkeen muoto miellytti erilaisuudellaan. Käytössä suoramainos voisi toimia esitteenäkin. ( Karhula 14.10.2011.) Valituista markkinointiviestintämateriaaleista lähetettiin toimeksiantajalle cd, jossa ovat
pdf-tiedostot ja avoimet InDesign CS4- ja CS5-tiedostot.
Nuku hyvin
ja elä paremmin!
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
To i m i v a t
V
I
Y
V
I
A
I
Y
Y
A
V
V
V
I
A
Y
I
A
A
V
V
V
V
V
A
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
V
I
I
V
V
V
A
I
V
V
I
A
A
I
A
I
A
A
Y
A
VErgono
A
V
A miaa,
I
V
V
autono
V
V
Y
Y
V
A miaa,
ATyövuoros
V
I hyvinvo
V uunnittelu
V
lun tapoja,
I
V
hoitoalall
V
V intia
joissa I
A
Y aAesittelee työvuoros V
toteutuu
I Oppaassa
V
V perehdytä
työhyvinvo I
Y
V
uunnittevuorojen
V
än
innista A
I
suunnittel V työaikaerg
V
V
Yhuomioon
Aonomiaan huolehtiminen.V
ukäytäntö
V
Y
A
V
V
A
A
V
V
V
I
V
A
A
V
I
V
V
A
A
Y
Y
A
V
A
Y
V
I
V
I
V
ToVV
I
I
V
I
Ke
Y
V
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
A
I
nittelu
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
hoitoa
Ma
A A
B
C Y
To A
A A
Ke
D
I
Ti
I
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
La YSu Y
A A A
Y Y Y
A A A
Y
To Pe
I
Y Y Y
A A A
Y Y YA A
Ti Ke
Su Ma
Y Y Y
A A A
AI A A
Pe La Y YI YI
A I
A
Ke To
A A A
Y Y YA A
AA A A
Ma Ti
Su
Pe La
A
Ke To
Ma Ti
I
I
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
Mikko
Mikael
HYVÄ
A
I
I
I
A
A
A
I
A
I
I
I
A
A
I
I
Härmä
Työterveyslaitos
Sallinen
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
HYVÄ
UNI –
Työterv
eyslaito
I
A
Y
Su
La
V
AV
V
V
I AY
A IV
Y
VI A
I
I
A
Y
I
Työ
vu
suunnitoroho ito telu
ala lla
V
I
Ma I
I
A
Y
Y
B
A
Y
Y
A
C
A
A
D
E
TYÖ
s
A
V
V
V
V
V
V
A
I
I
V
V
lalla
A
B
C
D
A
A
Pe
V
V
A
jaYyhteiseen
jaA
I
ön. Mitä Y
V
miten A
I
vat
pelisäänn
A
Y
Ma
V öistäV reunaehtoja A työ-I
A hoitoalalle
,
a VTiIVA IV I V A V YA A V V VI VY A I VA YA
pitää ottaa
I
sovitaan?
A
I Esimerkit
V mutta
A
A Y Ti Ke To V V A Vlenittelevat
A
työvuoroja
V oppaasta
on hyötyä
IM
IsijoittuA
I
että kokeneem
jaksotyöh
A
V
V
I
V
V
Y Y
V
V Su
ön.VOpas A kaikille, jotka
V
I Pe
I
V
V malle
V
Y
V
B
V
Y
sopii sekä
V työvuorolu
I
V
V
V suunY
I
Y I V LaV Su
A
I
AettelonV laatijalle. aloittelevaA
V
YMaY
I
A
V
lYA I YA VV YV Y V IA
V
V
La
A IV
C I
I
A
I
TiA Ke
V
V
A
Y
A
V
I
Y
II
V
I
I
V
I
V PeV Pe
A
D A
I
A A Y I V V AA A I Y I V V To
Y
YY A IVY VA AY V VAA IY Y A I AY V A
V36.132
La
V
AA V
A
AAA
V
To
A
E
A
AV V A A A A I AV
V AI
A I V ASu IMaA TiV
I
Y VKeA ATo
I
V
La Su
ISBN 978-951-8A
V
V
V Pe
Y
V
Y
I
Ma
Ke Ti
A
Y
A V YSu
V
I Ti
Ke V To
Y
Y
V
02-992-5La
I
Y
V Pe
V
V
To
V
V Y
A
V
VKeI
I
I
A
Ti Ke To Pe Y LaY V SuV Ma
A
APeV A Y A
V
I
YY A Y
V Ti
Y V A Y IA A V V
I
Y I YV Y V A YI Y
A
A
Y Y
A V AYA Y VA V LaI Su
a
Y AV
YY V
I
A
Y
Y
I
Y
V
Y
Y
Y
A
V
M
I
V
V
V
Y
Y
Y
A A
Y
V
Y
V
Su Y Y I AIA AI AI AA AI AAI I V IYIA
IAI YA Y VY YA YA A I VV A V I V V I A V
Y YLa Y
A
I Y I I V I V YI I AV A V AY V A A V Y V
I
A Y
A
V
V
Y
A
I
I
A
Y
I
V
V
A A
A AA V I
I
A AA A I
A
A
V
I
Y Y Pe
V
I
Y
Y
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
AN
VOIM
EET
LÄHT
A
ja terveet työajat
Työvuo
rosuun
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
IA
Y
I
I
Y
Y
Y
Y
A
A
A
V
V
A
A
V
A
V
V
A
I
Y
Voiman lähteet
Hyvä uni - hyvä työ
Toimivat ja terveet työajat
Miten huolehdit itsestäsi?
Miten tunnistat arkipäivän
merkit ylikuormittumisesta?
Hyvinvoinnin taskumatti jaksaville ja jaksamisensa kanssa
kamppaileville. 124 sivua.
Mitä uni merkitsee terveydelle
ja miten se vaikuttaa mielialaan? Kuinka työajat, uni
ja vireys liittyvät toisiinsa?
Yleistajuisia ratkaisuja univajeeseen ja hyvään uneen.
105 sivua.
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja huonot puolet?
Miten vuorotyöntekijät, yritys
ja työterveyshuolto voivat
yhdessä suunnitella työaikoja?
173 sivua.
Elämisen rytmi
Työvuorosuunnittelu
hoitoalalla
Kohti tasapainoa työn ja muun
elämän välillä. Aika ei enää
karkaa käsistä, sillä konkreettiset tarkistuslistat ja neuvot parantavat ajankäyttöä.
59 sivua.
Asiaa työaikaergonomiasta
ja työvuorojen suunnittelusta
sekä aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon
laatijalle. 93 sivua.
Tilaa ilmainen
TTL-Kirjakaupan
uutiskirje, saat tiedot
Työterveyslaitoksen
uusista julkaisuista
sähköpostiisi.
Uutiskirjeen tilaukset
osoitteessa
www.ttl.fi/
verkkokauppa
Neljä helppoa tapaa tilata!
1.
2.
3.
4.
Tilaa vaivattomasti internetistä www.ttl.fi/verkkokauppa
Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin ja faksaa numeroon (09) 477 5071.
Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
Postita täytetty tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi.
Tilauskortti, täytä tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___
___
___
___
kpl Voiman lähteet á 14,00 €
kpl Hyvä uni–hyvä työ á 20,00 €
kpl Toimivat ja terveet työajat á 29,00 €
kpl Elämisen rytmi. Kohti tasapainoa työn ja muun
elämän välillä á 14,00 €
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla á 20,00 €
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder B2B/Fonecta Oy 020 692 999.
Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 37. Pystymallinen suoramainos julkaisuista.
54
Kuva 38. Esite julkaisuista. Esite on A4-kokoinen, kaksipuoleinen ja
keskeltä taitettava. Vasemmalla kansi ja takasivu, oikealla esitteen sisäpuoli.
t työaja
ja tervee
at ja terveet
Toimiv
työajat
hyvät ja
Ke
I
To
I
A
A
Pe
A
A
A
I
Mikk
VÄ
I
I
A
A
o Härm
ä
el Salli
UN
I
I
Y
V
A
A
A
A
V
V
I
V
Y
V
V
A
V
I
A
Y
V
V
V
I
I
V
I
Y
Y
V
A
I
V
V
V
A
V
A
I
Y
A
V
Y
V
I
Y
V
A
A
A
I
V
V
Työvuorosuunnittelu hoitoalalla esittelee työvuorosuunnitte-
vuorojen suunnittelukäytäntöön. Mitä reunaehtoja pitää ottaa
Yhuomioon
V jaAmiten A
V
Vsovitaan?
pelisäännöistä
I Esimerkit
A
IsijoittuV
vat hoitoalalle, mutta oppaasta on hyötyä kaikille, jotka suunAnittelevat
I työvuoroja
V
Vjaksotyöhön.
I
VOpas A
Y
V
A
sopii sekä aloittelevaltyövuoroluettelon laatijalle.
Vle ettäVkokeneemmalle
V
A
I
V
V
A
V
V
SYu
A
V
V
V
V
V
I
Y
A
I
A
V
V
lun tapoja, joissa toteutuu
työhyvinvoinnista huolehtiminen.
I Oppaassa
V perehdytään
V
V työaikaergonomiaan
V
A
Y jaYyhteiseen
A työ-I
A
I
I
V
V
V
I
I
I
A
A
V
V
V
V
autonomiaa,
VErgonomiaa,
A
V
Y
A
I hyvinvointia
I
V
V
I
I
A
Y
A
V
I
Y
V
V
A
V
I
A
V
A
Y
A
La
I
I
V
V
Ma
V
V
A
36.132
I
Mika
HY
A
A
Y
V
V
V
Y
V
V
A
A
Y
Ti A
IVV
A
A
A
Y
V
I
V
I
V
ToVV
I
V
KYe I I I
V I V
A
A
I
V
I
V
I
A
V
V
V
I
V
V
Y
V
A
A
I
V
I
V
I
A
A
PA e V
V
V
Y
V
Su
AV
La
V
V
V
I AY
A IV
Y
VI A
I
I AA
V
yslaitos
7
802-758ISBN 978-95136.132
YÖ
nen
Työterve
HY
I –
Työte
rvey
VÄ
slait
A
YY
T
os
I
I
A
V
Y
Y
A
Y
I
A
Y
V
I
V
I
A
I
V
V
A
Y
A
V
V
I
V
V
A
Y
V
V
V
A
V
V
V
V
V
V
I
I
V
Y
Y
A
Nuku hyvin ja
elä paremmin!
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
To i m i v a t
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
V
Y
V
A
V
V
A
Y
I
I
Työterveyslaitos
Sallinen
HYVÄ
UNI –
Työterve
Ma
A
Y
Ti
Ma I
I
A
B
Y
C
A
D
E
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
TYÖ
yslaitos
lla
HYVÄ
A
B
C
D
Härmä
hoitoala
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
Su
La Y
A A A A
Y Y Y
A A A
Y
Pe Y
Ke To
A I
B
Y Y Y
A A A
Ma Ti Y Y YA
La Su
C Y Y Y
A A A
Y YI YI
AI A A
A I
To Pe
A
A
D
A A A
AA A A
Ti Ke Y Y YA
I
I
Su Ma I
I
I
I
Pe La
A A
A A
A A
Ke To
I
I
Ma Ti
I
I
I
A A
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
Mikko
Su
La
Pe A A
I
To
I
Ke
I
I
Ti
Ma
I
Työ
vuo
A Y Ti Ke To
Ma I
Pe La
Y Y
suunni ro-Y
B
Su
Su Ma
Y
I
Y tte
La
C I
I
Ti Ke
I
Y lu
I
ho
I
Y
To Pe Pe
I
I
ito
D A
A A
I
A
Y
ala
A
A A A A A
lla
AToA La Su Ma
E
A Su
Y Ke To YPe La
A
A A YSu TiMa
Ke To Pe La
To Pe A
Ti Ke
A
YKe Ti
Ti Ke To Pe Y LaY Su Ma Ti
A
Y
La Su Y
Y
Y
Y
A
Y
YYMYaY Y Y Y Y Y Y Y A Y A AYA Y I
A A
Y
Su Y Y I AIA AI AI A I AI I IY
II Y IY Y Y Y
Y YLa Y
A
A
I YA YA I AIY A A AI AI A A A
A AA A I
A
Y Pe
Y To
I
A A A
I
Y Y Y
A A A IA
Ke
I
I
I
I
Y
Y
Y
Y
Y
A
Y
A
A
Y
V
V
I
A
V
I
V
A
V
Y
V
V
A
I
V
I
V
A
I
Y
V
V
A
V
A
A
A
V
I
Toimivat ja terveet
työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien
hyvät ja huonot puolet? Miten
vuorotyöntekijät, yritys ja työterveyshuolto voivat yhdessä
suunnitella työaikoja? 173 sivua.
Kohti tasapainoa työn ja muun
elämän välillä. Aika ei enää
karkaa käsistä, sillä konkreettiset
tarkistuslistat ja neuvot parantavat ajankäyttöä. 59 sivua.
Y
I
A
A
V
V
V
V
V
A
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
A
V
V
I
I
V
V
A
V
A
Y
I
V
V
I
I
A
I
A
A
I
A
Y
I
A
A
A
A
Y
A
V
V
VErgonom
A
V
V
A
V
V
I
V
V
A
Viaa, autonom
V
V
V
V
V
Y
Y
I
V
I
A iaa,
I
ATyövuorosu
V
Y
V
unnittelu
Y
I hyvinvoi
V
V
V
V
V
lun tapoja,
A
I
V
hoitoalalla
I
V
A
I
V
V ntia
Y
joissa I
A
V
I
A
V
esittelee
Y
Y
toteutuu
V
I Oppaassa
V
V
A
V
V
V perehdytää
työhyvinvoi
V
Y
A
V
A
I työvuorosuunnitteV
V
vuorojen
V
Y
I
I
I
nnista A
V
V n työaikaergo
V
A
Y
I
suunnitteluk
V
V
huolehtimin
A
V
Yhuomioon
I
V
V
V
V jaA
äytäntöön. A nomiaan
I
A
Y
A
V
A
Y jaYyhteiseen en.
I
A
V
A
miten A
I
Mitä
I
A
vat
pelisäännöi
A
A
V
Y
Y
A
V stäV reunaehtoja A työ-I
A hoitoalalle,
V
A
V
pitää ottaa
A
I
sovitaan?
nittelevat
A
V
V
I
V
I Esimerkit
oppaasta
V
V mutta
A
V
V
V
A
V
työvuoroja
Y
V
on
Y
A
I
I
V
Isijoittuhyötyä
le
A
I
A
V ettäVkokeneemm jaksotyöhön
V
V
kaikille,
V
I
V
V
V
V
I
. Opas A
I
V
V
alle työvuorolue
V
Y
V
V
V
Y jotka
sopii sekä
V
I
A
V
V
V
V
V suunY
I
A
I
V
A
A ttelonV laatijalle. aloitteleval-A
V
Y
A
Y
V
I
I
V
Y
V
V
A
I
A
A
A
V
V
A
V
I
V
Y
A
V
Y
I
V
I
A
I
A
V
Y
V
Y
I
Y
V
A
Y
A
V
V
I
Y
V
A
V
A
Y
Y
V
A
V
V
V
36.132
A
A
V
I
A
V
A
I
A
A
V
I
V
I
A
V
A
A
A
V
A
I
V
I
V
A
V
I
V
I
V
I
V
V
A
V
V
V ISBN
V
Y
V
V
Y
I
A
Y 978-951-802
V
I
Y
Y
V
I
Y
V
V
V
V
V
V
V
A -992-5I
V
V
I
A
V
A
A
I
A
Y
A
V
I
V
V
Y
V
V
A
I
A
A
A
I
V
V
V
Y
I
A
V
I
Y
I
Y
I
A
V
Y
I
V
V
Y
A
V
V
V
V
V
A
Y
V
A
V
V
A
A
V
A
A
A
A
I
V
A
A
V
A
I
I
V
V
I
V
V
V
A
V
Y
V
Y
Y
I
Y
I
V
V
V
V
A
V
V
I
I
A
V
V
V
I
A
I
V
I
V
Y
Y
V
V
V
V
A
A
A
A
V
I
A
I
I
Y
V
I
V
A
V
Mitä uni merkitsee terveydelle
ja miten se vaikuttaa mielialaan? Kuinka työajat, uni ja
vireys liittyvät toisiinsa? Yleistajuisia ratkaisuja univajeeseen
ja hyvään uneen. 105 sivua.
A
Y
V
A
Y
A
V
V
I
I
V
A
Elämisen rytmi
ttelu
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
Mikael
V
I
V
V
A
A
V
V
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
AN
VOIM
EET
LÄHT
A
ja terveet työajat
V
V
A
Y
A
A
I
V
Hyvä uni - hyvä työ
Työvuor
osuunni
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
Miten huolehdit itsestäsi? Miten
tunnistat arkipäivän merkit ylikuormittumisesta? Hyvinvoinnin
taskumatti jaksaville ja jaksamisensa kanssa kamppaileville.
124 sivua.
I
A
V
V
V
V
A
A
Y
Työterveyslaitoksen julkaisut
Voiman lähteet
I
V
A
A
Työvuoro-Y
suunnittelu
Y
Y
hoitoalalla
Y
A
ISBN 978-951-802-992-5
Su
Pe La
Ke To La Su
Y Y
Ma Ti
I
La Su
Pe Y
A
To Pe
To
A
Ti Ke
A A
Ke Y YA
Su Ma
I A A
Ti Y
Pe La
Y
A
I A
Ma
A
Ke To
Y Y
A A
Su YI YI
A A
Ma Ti
La Y
AA A I
A A
Y
A A
A To Pe YA A
I
Y Y
A A
A
I
Ke Y Y
B
A
I
Ti
Y Y
A
A
I
C Y
A A Su Ma
A
I
I
A
La
D
I
Ti
Ma A
A
I
A
I
B
C
V
Y
V
A
Y
A
V
V
Y V VLa
AI Su
V
A
V
Ma Ti Ke To I Pe La
e V I A VY
AV V YI AY V
Y VV KeVA AAVTo YV Pe
V
V Su
A
YMaY TiA Ke
A
ITo V PeV P V
I
La Su
A Y Y Y Y
YY A
A
Ma TiMa
I
V
Ke Ti
To
I
A IV
II
A I Y IV
V
AA V A I
AAPeV LaI Su
Y
V Y
I
AV ALa
B
A
Y
A V YSu
V
V
A
V
I
I
I Y I V V AA A A A A I AV V To
Y
Y
V Pe
A
I
e To
C I
YI V A
A V AYA YY V YI VY YA YA A I V V AY
A A A A A AV V Y I V K
Ke
Ti
D A A
i V I V A YI YY AV Y V YA
Ma
IAI Y A I V IV YI I AV VA I V
Y
I
V Su
V
A
VT
Y I YV YY V VY A A A
E
Pe Y La Y Y aYY YY I YIA YI AA I AI I V I I I IY Y I A V AV AA V I V Y V
YM
A
Ke To
A A A
A A I I YA Y
A A
Ma Ti
A
Su Y
A
Y
A
I
AA AA A I
Y
Y YLa
A A
Y Y
I
Pe A
B
Y
I
IA
Y To
A
A IA
C Y
Ke
D Ti
I
I
Y
Y
Ma I
I
Y
Y
Y
A
A
Y
A
Y
B
A
A
C
D
E
osuudesta
N
IMA T
V OHTEE
LÄ
I
A
V
V
V
t
llien
t
eri työaikama
ja työntekijä
Mitkä ovat
Miten yritys
Mitä
puolet?
yhdessä?
huonot
a työaikoja
shuollossa
voivat suunnitell
työtervey
ja terveet
tekijöiden
vuorotyön
? Toimivat
la
huomioon
eri työpaikoil
pitää ottaa
runsaasti
tuoneet
esittelee
työajat
, jotka ovat
ja ratkaisuja
n. Lisäksi
toteutettu
työaikoihi
,
a hankaliin
piristeiden
helpotust
tietoa ravinnon, ja liikunnan
uusinta
jen
sa.
llintakeino
stressinha
en torjunnas
väsymyks
A
V
V
A
ja
Työvuorosuunnittelu hoitoalalla
v aajatt
mt ityö
T oteri vee
Toimivat
Tilaa ilmainen
TTL-Kirjakaupan
uutiskirje, saat tiedot
Työterveyslaitoksen
uusista julkaisuista
sähköpostiisi.
Uutiskirjeen tilaukset
osoitteessa
www.ttl.fi/
verkkokauppa
Työvuorosuunnittelu
hoitoalalla
Asiaa työaikaergonomiasta ja
työvuorojen suunnittelusta sekä
aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle.
93 sivua.
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä
www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti, postimaksu on
maksettu puolestasi.
Tilauskortti
Täytä tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Voiman lähteet á 14,00 €
___ kpl Hyvä uni–hyvä työ á 20,00 €
___ kpl Toimivat ja terveet työajat
á 29,00 €
___ kpl Elämisen rytmi.
Kohti tasapainoa työn
ja muun elämän välillä á 14,00 €
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla
á 20,00 €
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder
B2B/Fonecta Oy 020 692 999. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
Kuva 39.
Lehti-ilmoitus julkaisuista.
Otetaan käyttöön.
Nuku hyvin ja elä paremmin!
Työterveyttä edistävät julkaisut myynnissä. Tilaa jo tänään!
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
To i m i v a t
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
Härm ä
Työterveyslaitos
Salli nen
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
HYVÄ
UNI –
Työte rveys
laitos
To
Ke
I
Ti
I
Ma I
Su
Ma
A Y Ti Ke To
Pe La
Y Y
B
Su Ma
Y
I
La
C I
I
Ti Ke
I
I
I
To Pe Pe
I
I
D A
A A
I
Y
A
A A A A A
AToA La Su Ma
E
Y Ke To YPe
Ae
A A YSu TiMa
K
Ke To Pe La
To Pe A
YKe Ti
Ma Ti
La
Pe
To
Ke
Ti
A La Su AY
Y Y Su
Y
TYi Y Y
A AYA
A A
Y
Y Y Y Y YA
YYMYaY Y
I
Y Y
A A
Y
Y
I
I
Su Y
II Y IY Y Y Y
I A
I
AIA A
IA
I
I
Y YLa Y
A
I YA YA I AIY A A AI AI A
e A AA AA A I
Y Yo P
I
TYÖ
A
B
C
D
Ma
A
Y
a
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
Su
A A A A
Y Y Y
A A A
Pe YLa Y I Y
Ke To
A
B
Y Y Y
A A A
Ma Ti Y Y YA
La Su
C Y Y Y
A A A
Y YI YI
AI A A
A I
To Pe
A
A
D
A A A
AA A A
Ti Ke Y Y YA
I
I
Su Ma I
I
I
I
Pe La
A A
A A
A A
Ke To
I
I
Ma Ti
I
I
I
A A
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
HYVÄ
Y
I
A
A
V
V
V
V
V
A
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
A
V
V
I
I
V
V
A
V
A
Y
I
V
V
I
I
A
I
A
A
I
A
Y
I
A
A
A
A
Y
A
V
V
VErgoAnom
A
V
V
V
iaa,
V
I
V
V
A
V
auto
V
V
V
V
V
V
Y nom
Y
I
I
V
I
A iaa,
I
ATyövuo
V
Y
V
Y
I hyvin
V
V rosuun
V
V
V
V
lun tapoja
A
I voint
V nittelu
I
V
A
V
I
V
V ia
, joissa I hoitoalalla esittele
Y
A
V
V
I
A
V
Y
Y
toteutuu
V
I OppaaVssa perehd
V
V
e
A
V
V
työhyv
V
Y
A
V
A
I työvuo
rosuun
V
V ytään
invoinn
vuorojen
V
Y
I
I
I
V
V työaika
ista A
V
A
Y
I
V
V nitteA
V ergono
YhuomiV suunnittelukäytänt
I
V
A miaan ja huolehtiminen.V
V
I
A
Y
A
oon jaA
V
A
öön. Mitä Y
I
yhteise
A
V
A
miten
I
Y
I
A
A
vat
pelisääV
A
A
V
Y
reunae
Aen työ-I
Y
A
nnöistäV
A hoitoa
V
htoja pitää
lalle, mutta
A
V
A
sovitaa
nitteleI
A
V
V
I
V
I
V
V
vat työvuo
A
V
V
V
A kit I ottaa
V
Y
V oppaasta hyötyä n? Esimer
Y
A
I
I
V
A
sijoittuV
A
Vle ettäVkokene roja jaksotyI öhön.on
V
kaikille
V
I
V
V
V
V
I
I
Opas A
V
V emmaVlle työvuo
V
Y
V
V
V
Y , jotka
sopii sekä
I
A
V
V
V
V
V suunY
I roluett
A
I
V
A
A elonV laatijal aloitteleval-A
V
Y
A
Y
V
I
I
V
Y
V
V
A
I
A
Ale. Y
A
V
V
A
V
I
V
A
V
Y
I
V
I
A
I
A
V
Y
V
Y
I
Y
V
A
Y
A
V
V
I
Y
V
A
V
A
Y
Y
V
A
V36.132
V
V
A
A
V
I
A
V
A
I
A
A
V
I
V
I
A
V
A
A
A
V
A
I
V
I
V
A
V
I
V
I
V
I
V
V
A
V
V
V ISBN
V
Y
V
V
Y
I
A
Y 978-95
V
I
Y
Y
V
I
Y
V 1-802V
V
V
V
V
V
A 992-5I
V
V
I
A
V
A
A
I
A
Y
A
V
I
V
V
Y
V
V
A
I
A
A
A
I
V
V
V
Y
I
A
V
I
Y
I
Y
I
A
V
Y
I
V
V
Y
A
V
V
V
V
V
A
Y
V
A
V
V
A
A
V
A
A
A
A
I
V
A
A
V
A
I
I
V
V
I
V
V
V
A
V
Y
V
Y
Y
I
Y
I
V
V
V
V
A
V
V
I
I
A
V
V
V
I
A
I
V
I
V
Y
Y
V
V
V
V
A
A
A
A
V
I
A
I
Ke
Ti
I
Ma I
I
A
B
Y
C
A
D
E
Y
A
T
AAA
I
I
Y
A
Y
A
IA
Y
I
I
Y
Su
A
I
Y
V
lu hoito
alall
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
Mikk o
A
Y
V
A
Y
A
suunnitte
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
Mika el
V
I
V
V
A
A
V
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
AN
VOIM
EET
LÄHT
A
ja terveet työajat
Työvuoro
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Y
55
Y
Y
Y
A
A
Pe
La
A
I
Ty
I
I
övuoro
suunni
Y
tt Y
Yho itAoaY elu
la lla
A Su
La
Y
Y
A
A
A
www.ttl.fi/verkkokauppa
puh. 030 474 2543
Kuva 40. Suoramainos julkaisuista.Otetaan käyttöön.
Nuku hyvin ja elä paremmin!
Mitkä ovat eri työaikamallien hyvät ja
huonot puolet? Miten yritys ja työntekijät
voivat suunnitella työaikoja yhdessä? Mitä
vuorotyöntekijöiden työterveyshuollossa
pitää ottaa huomioon? Toimivat ja terveet
työajat esittelee runsaasti eri työpaikoilla
To i m i v a t
stressinhallintakeinojen ja liikunnan
Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su
Su
A A A A
Y Y Y
A A A
Pe YLa Y I Y
Ke To
A
B
Y Y Y
A A A
Ma Ti Y Y YA
La Su
C Y Y Y
A A A
Y YI YI
AI A A
A I
To Pe
A
A
D
A A A
AA A A
Ti Ke Y Y YA
I
I
Su Ma I
I
I
I
Pe La
A A
A A
A A
Ke To
I
I
Ma Ti
I
I
I
A A
A I
A A
A A
I
I
I
B I
A A
C
Härm ä
en
SallinTyöterveyslaitos
ISBN 978-951-802-758-7
36.132
HYVÄ
UNI –
HYVÄ
Työte rveys
Y
I
A
A
V
V
V
V
V
A
V
V
I
I
V
Y
Y
V
V
A
I
I
V
Y
V
A
Y
V
V
V
V
V
A
A
V
V
I
I
V
V
A
V
A
Y
I
V
V
I
I
A
I
A
A
I
A
Y
I
A
A
A
A
Y
A
V
V
VErgoAnom
A
V
V
V
iaa, auto
V
I
V
V
A
V
V
V
V
V
V
Y nom
Y
I
I
V
I
A iaa,
I
ATyövuo
V
Y
V
Y
I hyvin
V
V rosuun
V
V
V
V
lun tapoja
A
I voint
V nittelu
I
V
A
V
I
V
V ia
, joissa I hoitoalalla esittele
Y
A
V
V
I
A
V
Y
toteutuY
V
I OppaaVssa perehd
V
V
e
A
V
työvuo
u
V
työhyv
V
Y
A
V
A
I
rosuun
V
V ytään
invoinn
vuoroje
V
Y
I
I
I
V
V työaika
ista A
V
A
Y
I
V
V nitteA
V ergono
YhuomiV n suunnittelukäytäntö
I
V
A miaan ja huolehtiminen.V
V
I
A
Y
A
oon jaA
V
A
I
ön. Mitä Y
A
V
A
miten A
I
YyhteiseAen työI
A
vat hoitoa
pelisääV
A
A
V
Y
reunae
Y
A
nnöistäV
A
V
htoja pitää
lalle, mutta
A
I
V
A
sovitaa
nitteleI
A
V
V
I
V
I
V
V
vat työvuo
A
V
V
V
A kit I ottaa
V
Y
V oppaasta hyötyä n? Esimer
Y
A
I
I
V
A
sijoittuV
A
Vle ettäVkokene roja jaksotyI öhön.on
V
kaikille
V
I
V
V
V
V
I
, jotka
I
Opas A
V
V emmaVlle työvuo
V
Y
V
V
V
Y
sopii sekä
I
A
V
V
V
V
V suunY
I roluett
A
I
V
A
A elonV laatijal aloitteleval-A
V
Y
A
Y
V
I
I
V
Y
V
V
A
I
A
Ale. Y
A
V
V
A
V
I
V
A
V
Y
I
V
I
A
I
A
V
Y
V
Y
I
Y
V
A
Y
A
V
V
I
Y
V
A
V
A
Y
Y
V
A
V36.132
V
V
A
A
V
I
A
V
A
I
A
A
V
I
V
I
A
V
A
A
A
V
A
I
V
I
V
A
V
I
V
I
V
I
V
V
A
V
V
V ISBN
V
Y
V
V
Y
I
A
Y 978-95
V
I
Y
Y
V
I
Y
V 1-802V
V
V
V
V
V
A 992-5I
V
V
I
A
V
A
A
I
A
Y
A
V
I
V
V
Y
V
V
A
I
A
A
A
I
V
V
V
Y
I
A
V
I
Y
I
Y
I
A
V
Y
I
V
V
Y
A
V
V
V
V
V
A
Y
V
A
V
V
A
A
V
A
A
A
A
I
V
A
A
V
A
I
I
V
V
I
V
V
V
A
V
Y
V
Y
Y
I
Y
I
V
V
V
V
A
V
V
I
I
A
V
V
V
I
A
I
V
I
V
Y
Y
V
V
V
V
A
A
A
A
V
I
A
I
TYÖ
laitos
Voiman lähteet
Miten huolehdit itsestäsi? Miten
tunnistat arkipäivän merkit ylikuormittumisesta? Hyvinvoinnin
taskumatti jaksaville ja jaksamisensa kanssa kamppaileville.
124 sivua.
A
B
C
D
Ma
I
Ma
A
e
i K
To
I
T
Ma
I
A Y Ti Ke To
Ma I
Pe La
Y Y
B
Su
Su Ma
Y
I
La
C I
I
Ti Ke
I
I
I
To Pe Pe
I
I
D A
A A
I
Y
A
Y
A A A A A
AToA La Su Ma
E
Y
Ae
A A YSu TiMa
Ke Ti Ke ATo Pe
i KKeY To Pe YLa A Y To APe La Su AY
Ti Ke To Pe Y LaY Su Ma TYTi
YYMYaY Y Y Y Y Y Y Y A Y A AYA Y I
A A
Y
Su Y Y I AIA AI AI A I AI I IY
II Y IY Y Y Y
Y YLa Y
A
I
I
I
A
A
I Y YA AY A A A AI A
e A
A AA A I
Y Yo P
I
Y
T
A A A IA
Ke
I
Ti
I
I
I
A
B
Y
C
A
D
E
Y
A
Y
A
Y
A
Y
I
I
Y
Su
A
I
Y
V
lu hoito
alalla
osuudesta väsymyksen torjunnassa.
Mikk o
A
Y
V
A
Y
A
V
suunnitte
helpotusta hankaliin työaikoihin. Lisäksi
uusinta tietoa ravinnon, piristeiden,
Mika el
V
I
V
V
A
A
V
toteutettuja ratkaisuja, jotka ovat tuoneet
AN
VOIM
EET
LÄHT
A
ja terveet työajat
Työvuoro
Toimivat ja terveet työajat
Toimivat ja terveet työajat
Y
Y
Y
A
A
Pe
La
A
I
Ty
I
I
övuoro
suunni
Y
tt Y
ho
Y itAoaY elu
la lla
Neljä helppoa tapaa tilata!
1. Tilaa vaivattomasti internetistä www.ttl.fi/verkkokauppa
2. Kirjoita yhteystietosi ja tilauksesi tilauskorttiin
ja faksaa numeroon (09) 477 5071.
3. Soita tilauksesi numeroon 030 474 2543.
4. Postita täytetty tilauskortti, postimaksu on
maksettu puolestasi.
A Su
La
Y Y
A
Tilaa ilmainen TTL-Kirjakaupan uutiskirje,
saat tiedot Työterveyslaitoksen uusista julkaisuista sähköpostiisi.
Uutiskirjeen tilaukset osoitteessa www.ttl.fi/verkkokauppa
A
A
Y
Toimivat ja terveet
työajat
Mitkä ovat eri työaikamallien
hyvät ja huonot puolet? Miten
vuorotyöntekijät, yritys ja työterveyshuolto voivat yhdessä
suunnitella työaikoja? 173 sivua.
Hyvä uni - hyvä työ
Elämisen rytmi
Mitä uni merkitsee terveydelle
ja miten se vaikuttaa mielialaan? Kuinka työajat, uni ja
vireys liittyvät toisiinsa? Yleistajuisia ratkaisuja univajeeseen
ja hyvään uneen. 105 sivua.
Kohti tasapainoa työn ja muun
elämän välillä. Aika ei enää
karkaa käsistä, sillä konkreettiset
tarkistuslistat ja neuvot parantavat ajankäyttöä. 59 sivua.
Työvuorosuunnittelu
hoitoalalla
Asiaa työaikaergonomiasta ja
työvuorojen suunnittelusta sekä
aloittelevalle että kokeneemmalle työvuoroluettelon laatijalle.
93 sivua.
Tilauskortti
Täytä tietosi tekstaamalla.
Työterveyslaitos
maksaa
postimaksun
Kyllä kiitos, tilaan
___ kpl Voiman lähteet á 14,00 €
___ kpl Hyvä uni–hyvä työ á 20,00 €
___ kpl Toimivat ja terveet työajat
á 29,00 €
___ kpl Elämisen rytmi.
Kohti tasapainoa työn
ja muun elämän välillä á 14,00 €
___ kpl Työvuorosuunnittelu hoitoalalla
á 20,00 €
TTL-Kirjakauppa
Info TV02/Kirjat
Tunnus 5003441
00003 VASTAUSLÄHETYS
Y-tunnus
Asiakasnumero
Yritys
Tilaajan nimi
Lähiosoite
Postinumero ja postitoimipaikka
Puhelinnumero ja sähköpostiosoite
Päiväys ja allekirjoitus
Osoitelähde: TTL-Kirjakaupan asiakas- ja markkinointirekisteri puh. 030 474 2543. ProFinder
B2B/Fonecta Oy 020 692 999. Oikeus hinnanmuutoksiin pidätetään.
56
6.3 Yhteistyö toimeksiantajan kanssa
Toimeksiantajan kanssa yhteydenpito tapahtui pääasiassa sähköpostin ja
puhelimen välityksellä. Kesäkuun alussa (9.6.2011) kävin Helsingin Työterveyslaitoksella tapaamassa kustannustoimittaja Anna-Liisa Karhulaa.
Tuolloin keskusteltiin Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan taiton toteuttamisesta ja toiveista markkinointiviestintämateriaalien suhteen. Kommunikointimme oli sujuvaa koko projektin ajan. Kiireisissä tilanteissa sain
heti vastaukset toimeksiantajalta. Pysyimme aikataulussa hyvin oppaan
painamisen suhteen. Olin joustava tilanteissa, joissa tiukka budjetti vaikutti suunnitteluun ja ymmärsin toimeksiantajan kiireisen aikataulun.
Niin kuin yleensäkin, yhteistyö kehittyi vielä paremmaksi ja luottavaisemmaksi sitä mukaa, kun opimme tuntemaan toistemme viestintä- ja
työskentelytapoja. Mielestäni onnistuin hyvin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa tämän opinnäytetyön puitteissa.
57
6.4 Konseptointi-ideat
Opinnäytetyöni kolmas tavoite oli konseptoinnin avulla kehittää konseptointikykyjäni ja syventää työtäni enemmän graafisen suunnittelun alueelle. Pyrkimyksenä oli kehittää omaa työskentelyä irrallaan toimeksiantajan antamasta ohjeistuksesta ja tarkastella voisiko suunnittelua tehdä eri
tavalla, voisiko suunnittelun tulos olla erilainen tai voisiko viestiä saada
eteenpäin erilaisia, ehkä totutusta poikkeaviakin, kanavia käyttäen.
työskennellä kiireessä ja tässä työssä oli myös siedettävä epätietoisuutta tulevasta. Vaikka olen ollut sitä mieltä, että suunnittelijana minulle
on hyötyä työterveyden tuntemisesta aihealueena, mietin joskus olisiko
konseptointi onnistunut paremmin jos aihe ei olisi ollut niin tuttu? Välillä
tuntui, että konseptointi tyrehtyi liian aikaisessa vaiheessa alasta tiedossani olleisiin realiteetteihin. Teen työtä yleensä pohtivalla työotteella ja
näin tapahtui myös konseptoinnissa. Toisaalta pohtivasta otteesta on hyötyä konseptoinnissa juuri taustojen selvittämisessä, toisaalta on vaarana
jäädä liikaa penkomaan taustoja, jolloin työn eteneminen hidastuu.
Konseptointivaiheen arviointi yleisesti
Tämä opinnäytetyö eteni siten, että tein konseptoinnin työn lopussa.
Työstä olisi tullut erilainen, jos konseptointi olisi tehty alkuvaiheessa. Silloin muu suunnittelu olisi enemmän voinut pohjautua konseptisuunnittelun tuloksiin. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan kiireisen suunnittelu- ja painoaikataulun vuoksi.
Konseptoinnin alussa toivoin pystyväni ideoimaan ja luonnostelemaan
uudempaa ja innovatiivisempaa markkinointiviestintämateriaalia. Konseptisuunnittelun loppuvaiheessa kiinnitin huomiota Suoramarkkinointi - Opas toimivan kampanjan suunnitteluun -kirjan alkusivun lainaukseen: “Mainosala on nykyisin niin lähellä täydellisyyttä, ettei ole helppoa
ehdottaa mitään parannusta.” Dr. Samuel Johnson v.1759. Tuntui uskomattomalta, että suunnittelijoiden ongelmana on jo 1700-luvulla ollut se,
ettei onnistuta suunnittelemaan jotain aivan uutta. Mielestäni on oleellista huomioida myös jo olemassa olevien suunnitelmien soveltaminen ja
ajanmukainen käyttö. Yleisesti ottaen konseptointi oli mielenkiintoista ja
ajoittain hyvin hauskaa. Konseptoinnin työvaiheet tulivat mukaan luontevasti konseptoinnin edetessä. Konseptoinnin myötä sain lisää kokemusta
ja harjoitusta konseptoinnista ja ideoiden synnyttämisestä ja sitä kautta
kehitin ammattitaitoani.
Konseptisuunnittelu oli minulle haastavin osa tätä opinnäytetyötä. Aihe,
jota konseptoin on haasteellinen ja laaja, jonka vuoksi siitä oli vaikea saada kiinni. Konseptoitavan asian rajaaminen ei ollut helppoa, enkä aina
tiennyt mitä oikeastaan olin tekemässä. Tässä vaiheessa aikaa meni jonkin verran turhaan miettimiseen. Toisaalta se voi olla alitajuista ajatusten
työstämistäkin, jota tarvitaan luovassa työssä. Omalla epävarmuusalueella oleminen ja epävarmassa ympäristössä tapahtuva suunnittelu toi esille
myös oman työskentelytavan kehittämiskohdat. Minulle on haastavampaa
58
7. Pohdinta
Tämä opinnäytetyö koostui kolmesta osasta: oppaan suunnittelu ja taitto, markkinointiviestintämateriaalin suunnittelu ja uusien markkinointiviestintäkeinojen konseptointi. Tästä johtuen opinnäytetyön tekeminen
oli vaihtelevaa ja monipuolista. Se sisälsi perustason graafista suunnittelua, sekä vapaampaa ja luovempaa suunnittelua. Ajoittain tämä vaikeutti
työskentelyä ja vaarana oli, että työstä tulee sirpaleinen. Erilliset suunnitteluvaiheet työllistivät myös enemmän. Hyvinvointia vuorotyöhön
-oppaan suunnittelu täytyi tehdä alusta saakka, vaikka oli kyseessä vähän
sivuja sisältävä opas. Saman luonnosteluvaiheen työmäärällä olisin voinut taittaa suuremmankin kirjan. Toisaalta tällainen tilanne on tyypillinen työelämässä. Asiakkailla voi olla odotuksena saada pieni opas vähäisin suunnittelukustannuksin, mutta silti aikaa työhön menee suuremman
työn verran. Työelämässä tehdään myös useita töitä tai projekteja yhtä
aikaa joten tämä opinnäytetyö täytti siinäkin mielessä työelämän vaatimukset.
vua internetistä. Mielestäni internet on yksi tehokas keino myydä esimerkiksi tällaista Hyvinvointia vuorotyöhön -opasta. Toisaalta pohdin, miten
paljon tietoa pitäisi jakaa ilmaiseksi internetin kautta? Yleisesti ajatellaan,
että terveysvalistustyyppinen tieto ei maksa mitään, mutta nykypäivänä ei
ole mahdollista terveysvalistustakaan jakaa ilmaiseksi rajattomasti.
Edellä oleviin asioihin liittyen pohdin ajoittain valitsemani opinnäytetyön aiheen ajankohtaisuutta. Onko tällainen aihe ylipäätään tässä maailmassa ajankohtainen, jossa kaikelle pitää olla maksaja ja suuret rahat
täytyy saada liikkumaan? Aiheen ajankohtaisuudesta sain enemmän kuin
varmistuksen osallistuessani Ammattikorkeakoulujen valtakunnallisille
kulttuurialan kehittämispäiville 12.10. 2011 Kuopion Muotoiluakatemiassa. Pohjois-Savon taidetoimikunnan puheenjohtaja Jyri Wuorisalo käsitteli hyvinvoinnin ja terveyden yhteyttä taiteeseen ja kulttuuriin, sekä tästä
tulevia uusia työtilaisuuksia taiteilijoille ja kulttuurialan ammattilaiselle.
Jyri Wuorisalon mukaan on tärkeää kehittää hyvinvointiin liittyviä palveluja virtuaaliseksi. Lisäksi hän otti esille termin sosiaalinen markkinointi, joka tarkoittaa sitä miten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä palveluja
tai tietoa tuodaan julki ja markkinoidaan verkossa. Tällä tavalla pyritään
muuttamaan ihmisten käyttäytymistä ja tekemään parempi vaihtoehto näkyväksi ihmisille. Sosiaalinen markkinointi on tulevaisuutta, mutta Suomessa tällä alueella on vielä paljon kehitettävää. Opinnäytetyöni
konseptointi -osio käsittelee juuri tällaista sosiaalista markkinointia ja on
siten aiheena erittäin ajankohtainen ja tulevaisuuslähtöinen.
Voi sanoa, että asiakastyön osalta budjetti asetti suunnittelulle rajoja tässä
opinnäytetyössä. Tämän ajattelen kuuluvan graafisen suunnittelijan arkipäivään. Varmasti ne tilanteet, joissa graafinen suunnittelija saa tehdä
täysin niin kuin tahtoo, ovat harvinaisia. Tämä opinnäytetyö oli tilaisuus
saada kokemusta arkielämän toimeksiannosta, jossa on toimeksiantajan
puolelta tietyt reunaehdot, jotka vaikuttavat paljon suunnitteluun ja sitä
kautta lopputulokseen.
Tämä opinnäytetyö sisältää sekä perinteisiä, että erilaisia ja uudempia
markkinointiviestinnän keinoja. Tehdessäni opinnäytetyötä pohdin usein,
millainen markkinointiviestintä menee parhaiten perille? Konseptoidessa mietin, riittääkö internetin käytön kautta tuleva innostus ja tieto
ottaa selvää työterveydestä, vai pitääkö markkinointiviestintä olla tällaisella alueella suorempaa, kuten suoramainoskirje? Nykypäivänä internetin käyttö on lisääntynyt suuresti ja tietoa haetaan ja se leviää paljolti sitä
kautta. Joillakin keinoilla ihmiset vain pitää ohjata käyttämään oikeaa si-
Konseptointiin kuuluu tulevaisuuden suuntauksien arvioiminen ja visioiminen. Ammattikorkeakoulujen kehityspäivillä esitelmöi trendianalyytikko Asko Ahokas. Hänen mukaansa tulevaisuutta ovat kaikki voimauttavat
palvelut ja tuotteet. Työterveys on mielestäni yksi alue tässä voimaannuttamisen kentässä. Erilaisten tuotteiden suunnittelu ja markkinointi on
59
sitä tulevaisuutta, jota meidänkin graafisina suunnittelijoina pitäisi tehdä.
Ongelmana terveyskasvatuksen ja työhyvinvoinnin alueella on kuitenkin
edelleen se, mistä saada maksajat näkyville markkinontiviestinnällisille
toimenpiteille.
Yleinen käsitys varmasti on, että ideat vain syntyvät jostain, tulevat omasta päästä. Itselle oli opiskelun kuluessa helpottavaa se, että on olemassa
erilaisia menetelmiä, joita voi käyttää luovassa suunnittelussa. Opinnäyteyön edetessä minulle tuli myös kiinnostus perehtyä erilaisiin luovan
ratkaisun menetelmiin tarkemmin ja oppia käyttämään niitä laajemmin
oman suunnittelun tukena ja lähteinä.
Konseptoidessani ja tehdessäni asioita näkyviksi pohdin visuaalisuuden
tärkeyttä. Itse olen aina mieltänyt asioita näön avulla ja pitänyt visuaalisuutta tärkeänä. Tuntuu siltä, että nykypäivänäkin kiinnitetään enemmän
huomiota visuaaliseen näkyvyyteen. Asioita tehdään paljon visuaalisiksi
ja on tärkeää, millä tavalla ollaan näkyvillä. On herätty visuaalistamaan
asioita enemmän sellaisillakin aloilla, joilla ei ole sitä aikaisemmin tehty.
Tästä esimerkkinä on juuri terveys ja hyvinvointi. Visuaalisuuden kautta
pyritään saamaan enemmän rahallistakin hyötyä. Vaikka graafinen suunnittelu on suhdanneherkkä ala olen sitä mieltä, että lisääntyvä visuaalistaminen tarkoittaa graafiselle suunnittelijalle myös lisää erilaisia työtilaisuuksia.
Konseptointi on laaja ja mielenkiintoinen aihe, jota pystyin tässä työssä vähän avaamaan. Tämän opinnäytetyön jälkeen voisi jatkaa tekemieni konsepti-ideoiden kehittelyä pidemmälle. Lisäksi voisi yleisemminkin
tehdä tämänkaltaisten työterveyteen liittyvien tuotteiden markkinointiviestinnän konseptointia. Tutkimusta voisi laajentaa koskemaan hyvinvointipalvelujen markkinointia ja sitä kautta löytää uusia asiakkaita palvelevia keinoja viedä tietoa eteenpäin ja lisätä palvelujen sekä tuotteiden
kannattavuutta.
Tämä opinnäytetyö sisälsi paljon tutustumista markkinoinnin ja markkinointiviestinnän kenttään. Minulle tämä opinnäytetyö teki näkyvämmäksi koko markkinointiviestinnän. Lisäksi ymmärsin sen miten suuri painoarvo graafisen suunnittelijan käytännön työssä on juuri näiden asioiden
hahmottamisella ja ymmärtämisellä. Koko markkinointiviestintä on graafisen suunnittelijan leipäpuu. Graafisesta viestinnästä on tullut siten myös
laaja-alaisempaa, kun perinteisen mainonnan oheen on tullut lisää muita
markkinointiviestinnän keinoja.
60
Aineistot
Oppaat ja esitteet:
• Kuikko, T. 2006. Työturvallisuus ja sen valvonta. Talentum: Helsinki.
• Otetaan selvää! Ikääntyminen, alkoholi ja lääkkeet. Sosiaali ja terveysministeriö
• Sauvoilla vaihtelua verryttelyyn ja venyttelyyn. Suomen Sydänliitto ry
• Tyypin 2 diabetes itsehoito-opas ja seurantavihko. Leiras
• Uutta verta tarvitaan-tule meille töihin! Veripalvelu. Punainen risti
• Valinnat kohdalleen. Energia, rasva ja suola. Suomen Sydänliitto ry
Vallo, H. 2010. Tapahtuma on tilaisuus. Tapahtumamarkkinointi ja tapahtuman järjestäminen. 2. painos. Tietosanoma Oy: Helsinki.
Ylen www-sivu.Elämä pelissä. [viitattu 28.9.2011] Saatavissa:http://yle.fi/
vintti/yle.fi/elamapelissa/ep41/ep.php
www.google.fi
3T -ratkaisut www-sivu. Työturvallisuus ja terveyspeli. Turvallisuus,
terveys, tuottavuus. Aprix Oy. [viitattu 28.9.2011] Saatavissa: http://
www.3tratkaisut.fi/peli/?url=/peli
Korkeila, S., Lammela, M. & Paananen, P. 2010. Suunnittele, toteuta ja julkaise. Adobe Creative Suite-työnkulku. WSOYpro Oy: Jyväskylä.
Paananen, P. 2011. In Design CS5 julkaisun tekeminen. WSOYpro Oy: Jyväskylä.
Parantainen, J. 2005. Sissimarkkinointi. Talentum Media Oy: Helsinki.
Parantainen, J. 2007. Tuotteistaminen. Rakenna palvelusta tuote 10 päivässä. Talentum Media Oy: Helsinki.
Sounio, S. 2010. Brändikäs. Talentum Media Oy: Helsinki.
61
Lähteet
Lavonen, Meisalo & al. Luovan ongelmanratkaisun työtavat.
[viitattu 4.10.2011] Saatavissa:
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/lor/main.htm
Arnkil, H. 2007. Värit havaintojen maailmassa. Taideteollinen korkeakoulu: Helsinki.
Luukkonen, J. 2010. Katso. Näe. Kuvittele. Visuaalisia avaimia bisnesluovuuteen. Infor Oy.
Iljin, J. 2005 Konseptisuunnittelu, mitä se on? Digitaalisen viestinnän suunnittelijan näkökulma. Opinnäytetyö. [verkkojulkaisu]
[viitattu 27.9.2011]. Saatavissa:
http://mlab.taik.fi/pdf/ma_final_thesis/2005_iljin_jonna.pdf
Mainostajien liitto. Markkinoinnin säännöt ja ohjeet. 2011. 14 painos.
Helsinki.
Itella yrityksille – Selfmailerit. [viitattu 18.10.2011] Saatavissa:
http://www.itella.fi/palvelutjatuotteet/kotimaansuoramarkkinointipalvelut/kampanjamateriaalit/selfmailerit.html
Mäkinen, Tapani 2011. Hankintapäällikkö. Keski-Suomalainen Oyj.
Jyväskylä 30.4.2011. Puhelinkeskustelu.
Pesonen, E. 2007. Julkaisijan käsikirja. WSOY: Jyväskylä.
Kainulainen, J. & Åberg, K. 2004. Mainospainotuotteen ostajan opas.
Docendo Finland Oy: Jyväskylä.
Sammallahti, T. 2009. Konseptisuunnittelun supersankari.
Books on Demand GmbH: Helsinki.
Karhula, Anna-Liisa 2011. Kustannustoimittaja. Työterveyslaitos.
Helsinki 23.5.2011. Puhelinkeskustelu.
Sipilä, L. 2008. Käytännön markkinointi. Nyt. Infor: Helsinki.
Karhula, Anna-Liisa 2011. Kustannustoimittaja. Työterveyslaitos.
Helsinki 29.7.2011. Puhelinkeskustelu.
Työterveyslaitoksen www-sivu [viitattu 12.9.2011] Saatavissa:
http://www.ttl.fi/fi/
Karhula, Anna-Liisa 2011. Kustannustoimittaja. Työterveyslaitos.
Helsinki 14.10.2011. Puhelinkeskustelu.
Työterveyslaitoksen www-sivu [viitattu 3.10.2011] Saatavissa:
http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi
Keinonen, T. & Jääskö, V. 2004. Tuotekonseptointi. Teknologiainfo
Teknova Oy: Helsinki.
Vuokko, P. 2003. Markkinointiviestintä merkitys, vaikutus ja keinot.
WSOY: Helsinki.
Kiviniemi J. & Savolainen P. Tuotesuunnittelu – kurssimateriaali.
Kuopion Muotoiluakatemia. (Tekijän hallussa)
Visuaalinen ohjeisto. Työterveyslaitos. 2011.(tekijän hallussa)
Ålander, K. s.a. Suoramarkkinointi. Opas toimivan kampanjan
suunnitteluun. Painotalo Sisäsuomi Oy: Jyväskylä.
62
Kuvat ja taulukot
Kuva 1. Kansi ja kaksi aukeamaa Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan edellisestä 3-9. painoksesta.
(Härmä, M., Kandolin, I., Sallinen, M., Laitinen, J., Hakola, T. Hyvinvointia vuorotyöhön -opas 3-9.
painos. Työterveyslaitos 2011.) Marja Vuorinen 2011.
Kuva 2. Mielikuvakartta Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan kannen ideoista. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 3. Vaikutteiden hakemiseen käytettyjä esitteitä ja oppaita. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 4. Leiraksen Tyypin 2 diabeteksen itsehoito-opas ja seurantavihko. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 5. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan värivaihtoehtoja. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 6. Työterveyslaitoksen värit. (Visuaalinen ohjeisto. Työterveyslaitos. 2011.) Marja Vuorinen 2011.
Kuva 7. Ensimmäisiä luonnosteluja Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 8. Luonnoksissa käytettyjä kirjaintyyppejä ja kirjainleikkauksia. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 9. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan kansiluonnoksia. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 10. Hyvinvontia vuorotyöhön -oppaassa käytetyt Työterveyslaitoksen tunnukset.
(Visuaalinen ohjeisto. Työterveyslaitos. 2011.) Marja Vuorinen 2011.
Kuva 11. Luonnos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaansuorakaiteen muotoisesta taitosta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 12. Luonnos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan neliön muotoisesta taitosta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 13. Varsinaiseen taittoon valitut kansi ja sisällön taittomalli. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 14. Luonnos 1 ja 2 oppaan suoramainoksista. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 15. Luonnos 3 oppaan suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 16. Luonnos 4 oppaan suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 17. Luonnos 1 julkaisujen suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 18. Luonnos 2 julkaisujen suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 19. Luonnos 3 julkaisujen suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 20. Jatkosuunnitteluun valitut suoramainosten luonnokset. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 21. Mielikuvakartta/vuorotyöläinen. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 23. Luonnos Smartti, voi hyvin vartti -nettipelistä. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 24. Luonnos Viidakko -nettipelin alkusivusta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 25. Luonnoksia Viidakko -nettipelin kulusta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 26. Luonnos työhyvinvointipankin alkusivusta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 27. Luonnos kaksipuoleisesta selfmailer -suoramainoksesta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 28. Luonnos työpaikkatutorin vaatteista edestä ja takaa. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 29. Luonnos teippauksesta työpaikan WC:n peiliin. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 29. Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaan 10. uudistetun painoksen kansi. Marja Vuorinen 2011.
63
Kuva 30. Aukema uudistetusta Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 31. Aukemia uudistetusta Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 32. Aukema uudistetusta Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 33. Vaakamallinen suoramainos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 34. Esite Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 35. Lehti-ilmoitus Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 36. Pystymallinen suoramainos Hyvinvointia vuorotyöhön -oppaasta. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 37. Pystymallinen suoramainos julkaisuista. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 38. Esite julkaisuista. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 39. Lehti-ilmoitus julkaisuista. Marja Vuorinen 2011.
Kuva 40. Suoramainos julkiaisuista. Marja Vuorinen 2011.
Taulukko 1. Opinnäyteyön aikataulu. Marja Vuorinen 2011.
Taulukko 2. Toiminnan nelikenttä-analyysi Sammallahden pohjalta. Marja Vuorinen 2011.
Taulukko 3. Markkinoinnin identiteettiprisma Sammallahden pohjalta. Marja Vuorinen 2011.
Taulukko 4. Aivoriihen tulokset. Marja Vuorinen 2011.
64
VASTABRIEF 15.4.2011
Liite 1
Työn aihe:
Tarkoituksena on toteuttaa opinäytetyönä Hyvinvointia vuorotyöhön opaan graafinen suunnittelu ja
taitto. Opas on Työterveyslaitoksen julkaisu. Työhön liittyy myös markkinointimateriaalin tuottaminen ko.
oppaalle. Markkinointimateriaalia suunnitellaan myös samantyyppisille työvuorosuunnittelusta kertoville julkaisuille jotka ovat: Voiman lähteet, Elämisen rytmi, Hyvä uni-hyvä työ ja Toimivat ja terveet työajat.
Suunnittelua on tarkoitus laajentaa niin, että opinnäytetyössä suunnittellaan laajemmin tämänkaltaisten
tuotteiden markkinointia eli millaisella materiaalilla tällaista tuotetta kannattaisi markkinoida. Konseptoinnilla pyritään löytämään myös uusia tuotteita ja näkökulmia markkinointimateriaalin tuottamiseen.
Työn tekijä:
Kuopion Muotoiluakatemian Graafisen viestinnän opiskelija Marja Vuorinen (+ yhteystiedot)
Yhteyshenkilö Työterveyslaitoksella:
Kustannustoimittaja Anna-Liisa Karhula (+ yhteystiedot)
Valmiit tuotokset:
Oppaan kannen ja sisällön graafinen suunnittelu ja taittaminen. Asiakkaan tarve markkinointimateriaaliksi on lehti-ilmoitus ja suoramarkkinointikirje postin kautta ja sähköisesti jaettavaksi sekä esim esite.
Lisäksi suunnitellaan markkinointimateriaalia yhteisesti neljälle muulle julkaisulle.
Oppaan ja markkinointimateriaalin kohderyhmä:
Oppaan kohderyhmänä ovat esim. työterveyshuollot ja työsuojeluorganisaatiot, yritysten esimiehet sekä
vuorotyöläiset.
Työn tavoitteet:
Opinnäytetyön tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa mielenkiintoinen ja erilainen koko, kansi ja taitto
Hyvinvointia vuorotyöhön oppaaseen. Lisäksi tavoitteena on pohtia ja kehittää tällaisten julkaisujen markkinointia. Perustavoitteena on parantaa esim. työterveyshuolloissa toimivien sekä vuorotyötä ammatikseen tekevien ihmisten tietoisuutta vuorotyön kuormittavuudesta ja sen ehkäisemisestä.
Suunnittelun lähtökohdat:
Aineistona on oppaaseen Työterveyslaitokselta tulevat tekstit ja kuvittaja Harri Pakarisen tekemät kuvat
sekä työterveyslaitoksen graafinen ohjeisto. Ohjeisto antaa suuntaviivoja, mutta suunnittelun ei tarvitse
täysin noudattaa ohjeistoa. Opas toteutetaan 2-värisenä kuten tähänkin saakka. Teksti on musta ja lisäksi
valitaan uusi tehosteväri. Oppaan kannet voivat olla neliväriset ja kansi suunnitellaan uudelleen. Oppaassa on tällä hetkellä 13 sivua. Oppaan koko suunnitellaan uudelleen koska, nykyinen koko on ollut vaikea
pakata.
Markkinointimateriaalin lähtökohtana ovat olemassa olevien oppaiden/kirjojen kannet/kuvat/kuvitus
sekä kohderyhmä.
Työn toteuttaminen:
Työt toteutetaan Kuopion Muotoiluakatemian koneella tai tekijän omalla kotikoneella. Työ toteutetaan
In Design muodossa. Vaihtoehdot lähetetään valintaa varten asiakkaalle sähköpostilla ja kommentointi
tapahtuu myös sähköpostitse. Tarvittaessa sovitaan tapaamisesta. Työt palautetaan asiakkaalle pdf-muodossa cd-levyllä ja mukaan liitetään avoimet työtiedostot.
Sopimukset:
Erillisiä sopimuksia ei opinnäytetyön tekemisestä oppilaitoksen tai työn tekijän puolesta tarvita.
Avoimia kysymyksiä:
Painopaikka
Onko mahdollisesti tietoa oppaan painopaikasta? Mikäli on, voisin kysyä painosta oppaan kokoa suunnitellessa mitkä arkkikoot ovat käytössä ja siten saada painokustannuksia pienemmiksi. Lisäksi painosta
kannattaa kysyä paperivaihtoehdot, aineisto-ohjeet yms. painatukseen liittyvät asiat. Ellei painoa ole
vielä päätetty teen oppaan yleisten ohjeiden mukaisesti.
Kuvat
• Kuvia voisi olla uusiakin, onko suunnitteilla lisätä kuvitusta?
• Onko mahdollista käyttää kuvista vain jotakin osaa esim. suurennettuna?
• Onko markkinointimateriaalin kuvituksessa mahdollista käyttää esim. maksullisia kuvapankkien kuvia
vai onko Työterveyslaitoksella oma kuvapankki tms. jonka kuvia voi käyttää?
Korvaukset
Työstä mahdollisesti saatavan korvauksen sopiminen.
Aikataulu:
Työ toteutetaan vuoden 2011 aikana seuraavasti:
Huhtikuu
• Kohderyhmän määrittely
• Taiton suunnittelu, koon valinta, kannen suunnittelu
• Viikolla 15 tekstiaineisto saatavilla
• Taitto- ja kansiehdotusten tekeminen ja hyväksyttäminen asiakkaalla
• Oppaan taiton aloittaminen
Toukokuu
• Oppaan taiton tekeminen, paperin valinta
Kesäkuu ja Heinäkuu
• Taittotyön palauttaminen Työterveyslaitokselle 25.6. mennessä
• Konseptointia markkinointimateriaalivaihtoehdoista
• Markkinointimateriaalin suunnittelua
Elokuu
• Konseptointia markkinointimateriaalivaihtoehdoista
• Markkinointimateriaalin suunnittelu ja toteutuksen aloittaminen
• Markkinointimateriaalin palautus 31.8. mennessä Työterveyslaitokselle
Syyskuu
• Opinnäytetyön raportointi
Lokakuu
•Opinnäytetyön raportointi ja palautus
Liite 2
Sanalistat aiheista vuorotyö ja hyvinvointi
Vuorotyö
- pimeä
- valoisa???
- fyysinen
- jatkuva
- rullaava
- sininen
- jatkuva liike
- vaihteleva
- raskas
- yötyö
- jakso
- työvuoro
- uni
Hyvinvointi
- vihreä
-valoisa
-jatkuva
- nouseva
- tulevaisuutta
- kirkas
- kevyt
- tie
- valinta
- positiivinen
- ravinto
-liikunta
- lepo
Fly UP