...

TAHATTOMAN LAPSETTOMUUDEN VAIKUTUS PARISUHTEESEEN

by user

on
Category: Documents
2

views

Report

Comments

Transcript

TAHATTOMAN LAPSETTOMUUDEN VAIKUTUS PARISUHTEESEEN
Opinnäytetyö (AMK)
Terveysala
Sairaanhoitaja (AMK)
2015
Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
TAHATTOMAN
LAPSETTOMUUDEN VAIKUTUS
PARISUHTEESEEN
OPINNÄYTETYÖ (AMK) | TIIVISTELMÄ
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Terveysala | Sairaanhoitaja
Toukokuu 2015 | 39
Ohjaaja Tuija Leinonen
Roosa Jokiranta ja Laura Knuutinen
TAHATTOMAN LAPSETTOMUUDEN VAIKUTUS
PARISUHTEESEEN
Tahaton lapsettomuus on vielä tänäkin päivänä arka aihe ja koskettaa yhä useampia pariskuntia. Lapsettomuus eli infertiliteetti tarkoittaa sitä, ettei raskaus ole alkanut, vaikka yhdyntöjä olisi
ollut säännöllisesti vuoden ajan. Suomessa lääketieteellistä apua lapsettomuuteen hakee vuosittain noin 3000 uutta paria. Lapsettomuus koetaan usein ensimmäisenä suurena kriisinä elämässä. Hoitohenkilökunnan on tärkeää kyetä tulkitsemaan parien yksilöllisiä tarpeita. Näin pystytään tukemaan arjessa pärjäämistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Työn tavoitteena on kehittää hoitotyötä lapsettomuuden parissa työskentelevien
keskuudessa. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen ja työhön
valittiin julkaisuja 37(=n). Tiedonhaku toteutettiin käyttämällä kotimaisia ja ulkomaisia tietokantoja. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin posteri, jossa esiteltiin keskeisimmät tutkimustulokset.
Lapsettomuuden tunnetta verrataan usein rakkaan ihmisen menettämiseen, jonka aiheuttamat
tuntemukset voivat olla shokki, suru, masennus, viha ja turhautuminen. Masennus on yleisin
koettu psyykkinen oire lapsettomuudesta kärsivillä. Naisten unelmien särkyminen aiheuttaa
suurta tuskaa varsinkin silloin, kun lapsesta on unelmoitu pitkään. Lapsettomuus vaikuttaa usein
negatiivisesti parien seksuaaliseen kanssakäymiseen ja siitä voi muodostua teknillinen suoritus,
jonka tavoitteena on raskauden alkaminen. Syyllisen etsiminen hedelmättömyyteen saattaa
aiheuttaa negatiivisia tunteita parien välille. Suuret vastoinkäymiset kuitenkin velvoittavat pareja
puhumaan toisilleen vaikeistakin asioista, mikä lähentää heitä. Lapsettomuus on itsessään hyvin stressaavaa, ja sen lisäksi paineita aiheuttavat hoitoihin liittyvät tekijät sekä läheisten odotukset. Naiset kokevat lapsettomuuden usein henkisesti raskaampana kuin miehet ja kokevat
itsensä vähemmän viehättäviksi. Lapsettomat miehet saattavat aliarvioida ahdistuksen voimakkuutta ja kokevat miehisyytensä kärsivän. Lapsettomien parien psyykkinen hyvinvointi pitää
huomioida paremmin käytännön hoitotyössä ja sen kehittämiseen tulee käyttää enemmän resursseja.
ASIASANAT:
Tahaton lapsettomuus, hedelmättömyys, psyykkinen hyvinvointi, parisuhde, kokemukset
BACHELOR´S THESIS | ABSTRACT
TURKU UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Health Care | Registered nurse (AMK)
May 2015 | 39
Instructor Tuija Leinonen
Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
THE IMPACT OF INFERTILITY ON RELATIONSHIP
Involuntary childlessness is even today a sensitive subject and touches increasing number of
couples. Childlessness i.e. infertility means that pregnancy has not begun despite of having
regular sexual intercourses for a period of one year. In Finland approximately 3000 new couples
are seeking medical assistance for infertility every year. Childlessness is often the first major
crisis in a couple’s relationship. For health professionals it is important to be able to interpret
couples’ individual needs and thereby support their coping in everyday life.
The purpose of this thesis was to find out the effects of infertility in a relationship. The aim of the
thesis is to improve the nursing performance among nursing personnel working with infertility.
Thesis was carried out by applying a systematic overview of literature. A total of 37(n=) articles
were selected for the basis of the thesis. The search of information was carried out by using
domestic and foreign databases. Based on this thesis work was a poster presenting the main
results was drawn.
The feeling of infertility is often compared to a loss of a loved one, which may cause sensations
such as shock, grief, depression, anger and frustration. Depression is the most common
experienced psychological symptom among those who are suffering from infertility. When
women’s dreams are shattered it can cause major misery, especially in case they have
dreamed about having a baby for a long time. Childlessness affects often negatively on couples
sexual intercourse which may become a technical performance having the purpose of
conceiving. Searching the partner who is to be blamed for the infertility may bring negative
feelings between the partners. However, major setbacks compel the partners to discuss difficult
issues with each other and this way bring the partners closer to each other. Childlessness itself
is very stressful and, in addition, factors associated with treatments as well as expectations of
close relatives cause more pressures. Women usually experience infertility emotionally more
painful than men and perceive themselves as less attractive. Childless men may underestimate
the level of anxiety and feel their manhood suffering. Childless couples psychological well-being
should be taken into account better in practical nursing and more resources should be used for
its development.
KEYWORDS:
Involuntary childlessness, infertility, psychological well-being, relationship, experiences
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO
5
2 LAPSETTOMUUDEN SYYT
6
3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TOTEUTTAMISMENETELMÄ
11
3.1 Opinnäytetyön tarkoitus
11
3.2 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
11
3.3 Julkaisujen hakuprosessi
12
4 TULOKSET
21
4.1 Lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen
21
4.2 Lapsettomuuden vaikutus parien psyykkiseen hyvinvointiin
23
4.3 Naisten ja miesten kokemukset lapsettomuudesta
26
4.4 Tulosten yhteenveto
30
5 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
32
6 POHDINTA
34
LÄHTEET
36
KUVIOT
Kuvio 1. Tahattoman lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen
31
TAULUKOT
Taulukko 1. Opinnäytetyön artikkelien hakuprosessi
Taulukko 2. Opinnäytetyön analyysiin valitut artikkelit
13
14
5
1 JOHDANTO
Tahaton lapsettomuus koskettaa yhä useampia pariskuntia. Suomessa lääketieteellistä apua lapsettomuuteen hakee vuosittain noin 3000 uutta paria. (Väestöliitto 2015.) Arvioiden mukaan Suomessa tahattomasta lapsettomuudesta kärsii
n. 60 000 paria. Yksi suuri syy sen yleistymiseen on se, että lapsia hankitaan
yhä vanhemmalla iällä. (Tulppala 2012, 2081.) Lapsettomuus on monelle ensimmäinen suuri kriisi parisuhteessa ja se koetaan suureksi vastoinkäymiseksi
kulttuurista riippumatta. Aiemmin lapsettomuutta on pidetty sekä fyysisesti että
psyykkisesti vain naisesta johtuvana ongelmana. (Tulppala 2002, 531–536.)
Naisen ikääntyessä lapsettomuus lisääntyy. Lapsettomuutta esiintyy noin
6 prosentilla 20–25-vuotiailla, 16 prosentilla 30–35-vuotiailla ja 40 prosentilla
40–50-vuotiailla naisilla. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 175.)
Lapsen saamisen koetaan vahvistavan miehen ja naisen suhdetta ja määrittelevän aikuisuutta. Monet kokevat lapsen saannin tuovan elämälle jatkumoa ja
toivoa tulevasta. Miehille isäksi tuleminen on yhtä tärkeää kuin naisille äidiksi
tulo, ja he kokevat sen yhtenä elämän suurimpana asiana. Lääketieteelliset hoidot tuovat nykyään usein ratkaisun lapsettomuusongelmiin. Lapsettomuutta ei
saisi kuitenkaan tarkastella vain lääketieteelliseltä näkökannalta, koska se on
myös psykososiaalinen haaste. Lapsettomuus vaikuttaa aina parisuhteeseen ja
tuo muutoksia arkeen sekä parien seksuaaliseen kanssakäymiseen. Lapsettomuus aiheuttaa monia tunteita, kuten huolta ja häpeää ja saattaa aiheuttaa
myös joillain masennusta. (Tulppala 2002, 531–536.)
Tässä opinnäytetyössä parisuhteella tarkoitetaan miehen ja naisen välistä rakkaussuhdetta. Tahaton lapsettomuus on vielä tänäkin päivänä arka aihe monelle perheelle ja siitä keskusteleminen saattaa olla vaikeaa. Tämän opinnäytetyön
tarkoituksena on kartoittaa tahattoman lapsettomuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Työn tavoitteena on kehittää hoitotyötä lapsettomuuden parissa työskentelevien keskuudessa. Opinnäytetyö toteutetaan systemaattista kirjallisuuskatsausta soveltaen.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
6
2 LAPSETTOMUUDEN SYYT
Lapsettomuus eli infertiliteetti tarkoittaa sitä, ettei raskaus ole alkanut, vaikka
yhdyntöjä olisi ollut säännöllisesti vuoden ajan. Lapsettomuuden syitä on monia.
Ne voivat johtua naisesta, miehestä tai molemmista. Primaarisella lapsettomuudella tarkoitetaan, että nainen ei ole koskaan ollut raskaana. Sekundaarisessa
lapsettomuudessa hedelmättömyys on tullut aikaisemman raskauden jälkeen.
Pysyvä hedelmättömyys eli steriliteetti ja subfertiliteetti eli heikentynyt lisääntymiskyky (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 175.) ovat myös keskeisiä käsitteitä
opinnäytetyössä.
Selittämättömästä lapsettomuudesta puhutaan, kun tutkimuksissa ei ole löytynyt
syytä lapsettomuuteen. Selittämättömän lapsettomuuden kaikkia syitä ei vielä
ole pystytty selvittämään. Tällaisia ovat esimerkiksi hedelmöittymisen tai alkion
varhaisjakautumisen häiriö, munasoluviat tai munajohtimen toimintaviat. Harvinaisempina syinä hedelmättömyyteen voidaan pitää parisuhteessa ilmeneviä
ongelmia, siemensyöksyn poisjäämistä, impotenssia tai psyykkisiä tekijöitä. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 179.)
Lapsettomuus aiheuttaa monenlaisia tuntemuksia pariskunnille. Aloitettaessa
selvittämään syytä siihen, miksei raskaus ole alkanut, saattaa pinnalle nousta
epävarmuuden ja pelon tunteita. Pariskuntien ja heidän yksilöllisten tarpeiden
tulkitseminen on tärkeä taito heitä hoitavalle henkilökunnalle. Tällä tavoin voidaan tukea pariskuntien pärjäämistä. Nykypäivänä lapsettomuushoidoissa olevilla pareilla saattaa olla aikaisemmista suhteista lapsia, jotka voivat vaikeina
hetkinä muistuttaa olemassaolollaan yhteisten lasten puuttumisesta. Lapsettomuus useimmiten vahvistaa parisuhdetta, koska kokemus on yhteinen ja parit
oppivat kuuntelemaan toisiaan sekä tunnistamaan toistensa selviytymiskeinoja.
Selviäminen lapsettomuuden kriisistä vahvistaa parien tunnetta selvitä muistakin elämän vaikeista tilanteista. (MSD 2014.)
Iällä on huomattava merkitys hedelmällisyyteen etenkin naisilla. Terveellisillä
elämäntavoilla voi tukea hedelmällisyyttä. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
7
syödä mahdollisimman monipuolisesti, harrastaa liikuntaa, levätä riittävästi,
huolehtia ihmissuhteista, tasapainottaa työ ja vapaa-aika sekä välttää alkoholia
ja tupakkaa. Erillisiä ruoka-valioita ei suositella ja tärkeintä onkin pitää kiinni
siitä, että ruoka on monipuolista ja terveellistä. Kahvia voi juoda turvallisesti 2-3
kuppia päivässä. Alkoholin käyttöä suositellaan vähennettävän tai lopetettavan
kokonaan, sillä sen turvallista käyttörajaa ei tiedetä. Alkoholin käyttö vaikuttaa
myös negatiivisesti siittiöiden tuotantoon. Stressillä katsotaan myös olevan vaikutusta raskaaksi tulemiseen, jonka vuoksi sen vähentäminen on olennaista.
(Tiitinen & Perheentupa 2014, 4.)
Hedelmällisyyteen vaikuttaa myös paino. Sekä ylipainolla että alipainolla on
merkitystä raskaaksi tulemiseen. Tämän vuoksi on tärkeää kiinnittää huomiota
oikeanlaiseen ruokavalioon ja liikuntaan. Miehen hedelmällisyyttä vähentää juuri
ylipaino. Tupakoinnilla on negatiivisia vaikutuksia hedelmällisyyteen niin naisilla
kuin miehillä. Se heikentää siittiöiden ja munasolujen laatua, jolloin hedelmöittyminen ei välttämättä onnistu. Tupakointi saattaa vähentää verenvirtausta kohdussa, jolloin hedelmöittyneen munasolun kiinnittyminen kohtuun vaikeutuu.
Lisäksi tupakointi vähentää siittiöiden muodostumista. Sukupuolitaudit voivat
vaikuttaa hedelmällisyyteen laskevasti minkä takia niiden ehkäisy ja hoito on
tärkeää. (Tiitinen & Perheentupa 2014, 4.)
Lapsettomuuden syyt voidaan jakaa kolmeen yleisimpään ryhmään, jotka ovat
munarakkulan kypsymishäiriöt (30–40%), munanjohdinvauriot (10–20%) ja endometrioosi (10–20%). Harvinaisempina syinä lapsettomuuteen pidetään kohtuvikoja sekä seksuaalihäiriöitä. Tutkimuksien tavoitteena on saada selville, onko
kohdussa mahdollisia muutoksia, tapahtuuko ovulaatio, onko munanjohtimissa
vaurioita sekä siemennesteen laatu. (Tiitinen 2014.)
Tavallisimpia naisesta johtuvia lapsettomuuden syitä ovat munasolun kypsymisja irtoamishäiriöt eli ovulaatiohäiriöt. Kuukautiskierron epäsäännöllisyys voi olla
merkki ovulaatiohäiriöstä. Joissain tapauksissa voi ilmetä myös vuotohäiriöitä,
mutta näin ei kuitenkaan aina välttämättä ole. Naisilla saattaa ilmetä keltarauhasen vajaatoimintaa, jonka aiheuttaa munarakkulan huono kypsyminen.
Ovulaatiohäiriöihin voivat vaikuttaa myös krooniset sairaudet, syömishäiriöt se-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
8
kä endokriiniset häiriöt kuten kilpirauhasen vajaatoiminta. Munarakkuloiden kehittymiseen vaikuttaa ylipainon lisäksi myös alipaino. Krooniset sairaudet kuten
diabetes tulisi olla hyvällä hoitotasolla, jotta ne eivät vaikuta negatiivisesti munasarjojen toimintaan. Raskautta toivottaessa olisi syytä kiinnittää huomiota
tulehduskipulääkkeiden käyttöön, koska ne voivat myös osaltaan vaikuttaa alkion kiinnittymiseen ja heikentää ovulaatiota. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 175–
176.)
Lapsettomuutta voi aiheuttaa munanjohdinvaurio, jonka taustalla voi olla tukkeuma munanjohtimessa. Tällöin munanjohtimen toinen pää voi olla kokonaan
tukossa, jolloin se on laajentunut ja kerännyt nestettä ympärilleen. Munanjohtimen sisä- tai ulkopuolella voi olla myös kiinnikkeitä, jotka häiritsevät sen normaalia liikettä sekä saattavat vaurioittaa munanjohdinta. Monet munanjohdinvauriot ovat seurausta jostakin tulehduksesta kuten esimerkiksi pikkulantion
tulehduksista. Munanjohtimien synnynnäiset vauriot ovat harvinaisia. (Tiitinen &
Unkila-Kallio 2011, 176.)
Erilaiset kohtuviat voivat vaikeuttaa alkion kiinnittymistä kohdun limakalvoon ja
näin vaikuttaa raskaaksi tulemiseen. Myoomat eli kohdun lihaskyhmyt saattavat
olla yksi tällainen esimerkki. Ne aiheuttavat haittaa, koska niistä johtuen kohtuontelo on epäsäännöllinen. Todennäköistä kuitenkin on, että kohdun ulkopuolella kasvavat pienet myoomat eivät aiheuttaisi lapsettomuutta. Synnynnäisiä
rakennevikoja kohdussa voi kuitenkin olla. Osittainen tai täydellinen väliseinä tai
täydellinen kaksiosaisuus ovat esimerkkejä näistä. Alkion kiinnittymistä voi haitata myös kohdun limakalvon kasvaimet sekä rauhasista muodostuneet ulokkeet, jotka kasvavat kohdun lihassyiden väliin. Kaavinnat saattavat aiheuttaa
kiinnikkeitä kohtuun ja joissain tapauksissa kohtuontelo voi muurautua täysin
umpeen. Siittiöiden pääsemiseen kohtuonteloon ja munanjohtimiin voi vaikuttaa
kohdun kaulakanavan muutokset. Kaulakanavassa olevan liman laatu voi olla
huono, koska estrogeenivaikutus on liian vähäinen tai toimenpiteet kohdunkaulakanavaan ovat vaikuttaneet liman eritykseen. (Tiitinen & Unkila-Kallio
2011, 176–177.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
9
Kohdun limakalvon pesäkesirottumataudissa eli endometrioosissa kohdun ulkopuolelle kasvaa kohdun limakalvon kaltaista kudosta. Kasvua voidaan havaita
munanjohtimissa sekä kohdun, virtsarakon ja suolen pinnoilla tai munasarjoissa. (Endometrioosiyhdistys ry 2012.) Hedelmättömyydestä kärsivistä naisista
n.10–30 prosentilla tavataan endometrioosia. Muutokset kohdussa ja sen ympärillä saavat aikaan lapsettomuutta. Munarakkuloiden kehittymistä voi häiritä endometrioosi, joka ilmaantuu munasarjoihin. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 177.)
Miehen hedelmättömyyttä voivat aiheuttaa erilaiset siittiötuotannon häiriöt. Siittiöt saattavat puuttua spermasta kokonaan, ne voivat liikkua hitaasti tai siittiön
tuotanto on yleisesti laskenut. Siittiötuotannon häiriöt voivat miehillä olla pysyviä
tai tilapäisiä. Siittiöiden tuotantoon vaikuttavat tilapäisesti muun muassa runsas
alkoholin käyttö, erilaiset tulehdukset, jotkin lääkeaineet sekä stressitila. (Väestöliitto 2015.) Miesten laskeutumattomat kivekset voivat olla myös syynä hedelmättömyyteen. Laskeutumattomat kivekset on hyvä hoidattaa jo varhaislapsuudessa hormonihoidoilla tai leikkauksella. Hoidoilla ehkäistään siittiöiden muodostumisen häiriöitä. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 177–179.) Siittiöiden tuottaminen vaatii normaalia ruumiinlämpöä alhaisemman lämpötilan. Kiveslaskimon suonikohjut, aikaisemmin sairastettu sukupuolitauti kuten klamydia ja siittiövasta-aineet ovat myös tekijöitä, jotka heikentävät sperman laatua. (Väestöliitto 2015.)
Miehen sukupuolielintulehdukset ovat yleensä useammassa kuin yhdessä elimessä. Tulehdukset voivat olla akuutteja tai kroonisia, jotka suuntautuvat muun
muassa eturauhaseen, virtsaputkeen, siemenjohtimiin sekä lisäkivestiehyihin.
Lisäkivestulehdus voi aiheuttaa siittiöiden puuttumisen spermasta ja se saattaa
tukkia lisäkivekset. Myös tulehdukset eturauhasessa tai rakkularauhasissa aiheuttavat spermanlaadun heikentymistä aiheuttaen hedelmättömyyttä. (Tiitinen
& Unkila-Kallio 2011, 177–179.)
Siittiöt ovat niin sanotusti miehen omalle keholle vieraita soluja, koska siittiöt
muodostavat itse oman pintarakenteen perimää hyväksikäyttäen. Tämän vuoksi
elimistö saattaa alkaa tuottamaan vasta-aineita siittiöitä kohtaan jos ne joutuvat
kosketuksiin siementiehyissä immuunipuolustuksesta vastaavien solujen kans-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
10
sa. Vasta-ainetuotantoa voi myös aiheuttaa eräät tulehdukset tai traumat. Sikotauti voi aiheuttaa siittiöiden täydellisen puuttumisen spermasta vaurioittamalla
kivesten siemenepiteelejä. Hedelmällisyyttä voivat vähentää kiveksen laskimopunosten suonikohjuja muistuttavat laajentumat eli varikoseleet. Ne aiheuttavat
kiveksissä verenkiertohäiriöitä, joka puolestaan häiritsee siittiöiden kehitystä
kiveksissä. Varikoseleet sijaitsevat yleensä vain vasemmassa kiveksessä, mutta ne vaikuttavat molempiin kiveksiin. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 177–179.)
Tunnetaan myös useita synnynnäisiä vikoja, jotka aiheuttavat lapsettomuutta.
Yleisin vika on klinefelterin oireyhtymä, joka havaitaan vasta lapsettomuuden
syytä tutkittaessa, kun spermassa ei ole siittiöitä. Oireyhtymässä kivekset ovat
normaalia pienemmät ja ne olisikin helposti huomattavissa puberteetin jälkeen
terveystarkastuksessa. Siemenjohdin, lisäkives tai molemmat voivat puuttua
mieheltä kokonaan. Tämän on suhteellisen yleinen synnynnäinen lapsettomuuden syy. Kartagenerin oireyhtymässä taas hengitysteiden epiteelisolujen värekarvojen puuttuminen voi aiheuttaa siittiöiden pakkautumisen lisäkiveksiin. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 177–179.)
Hedelmättömyyttä voivat aiheuttaa siittiöiden rakenteelliset poikkeavuudet, jotka
ovat joko synnynnäisiä tai toksisten eli myrkyllisten tekijöiden aiheuttamia. Akrosomiton eli pyöreäpäinen siittiö on perinnöllinen hedelmättömyyttä aiheuttava
poikkeama. Hermovauriot voivat olla syynä siemensyöksyn puuttumiseen yhdynnän aikana. Miehistä 95 prosenttia, joilla on selkäydinvaurio, eivät saa siemensyöksyä sukupuoliyhdynnässä. Sen pois jäämisen syyn taustalla voi olla
myös lantion alueella tehdyt leikkaukset tai vammat. MS-tauti voi estää miehellä
siemensyöksyn lisäksi myös erektion. Diabetes saattaa aiheuttaa siemensyöksyssä siittiöiden purkautumisen rakkoon, jota kutsutaan retrogradiseksi siemensyöksyksi. Tämä johtuu diabeteksen aiheuttamasta neuropatiasta eli hermovaurioista, jonka vuoksi rakon kaula ei sulkeudu. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011,
177–179.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
11
3 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA
TOTEUTTAMISMENETELMÄ
3.1 Opinnäytetyön tarkoitus
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa tahattoman lapsettomuuden
vaikutuksia parisuhteeseen. Kirjallisuudesta haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Millaisia vaikutuksia tahattomalla lapsettomuudella on parisuhteeseen?
1.1 Miten tahaton lapsettomuus vaikuttaa parien psyykkiseen hyvinvointiin?
1.2 Eroavatko naisten ja miesten kokemukset tahattomasta lapsettomuudesta toisistaan ja jos, niin miten?
3.2 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus pohjautuu näyttöön perustuvaan toimintaan,
jolloin tutkittu tieto on korkealaatuista. Se on sekundaaritutkimus, jonka aiheesta
on jo olemassa tutkittua tietoa ja se on perusteellisesti rajattua. Systemaattisen
kirjallisuuskatsauksen erityispiirteitä ovat tarkka tutkimusten valinta-, analysointi- ja syntetisointiprosessi ja se eroaa muista kirjallisuuskatsauksista sen erityisen tarkoituksen vuoksi. (Johansson 2007, 4-5.) Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa pystytään kuvailemaan tutkimusten tuloksia tiiviisti. Sen avulla
voidaan havaita aikaisemmissa tutkimuksissa ilmenneitä puutteita ja näin saada
aikaan uusia tutkimustarpeita. (Salminen 2011, 9.) Kirjallisuuskatsausta tehdessä tulee olla kriittinen jo olemassa olevaa tutkittua tietoa kohtaan. Tietoa hakiessa on huomioitava tutkimusten ikärajaus, jolloin varmistutaan tutkitun tiedon
tuoreudesta. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 70.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
12
Systemaattinen kirjallisuuskatsaus aloitetaan rajaamalla aihepiiri. Suunnitteluvaiheen alussa määritellään hyväksymis- ja poissulkukriteerit ja näin varmistetaan mahdollisimman relevantit tutkimukset. Tutkimuksien hyväksymiskriteerit
edesauttavat rajaamaan, mistä, millä tavalla ja kuinka pitkältä aikaväliltä niitä
haetaan. Tietokannoista valitaan hakusanojen perusteella löytyneet artikkelit ja
tiivistelmien perusteella mukaan otetaan hyväksymiskriteerien täyttämät artikkelit. (Metsämuuronen 2003, 17.) Hakustrategia tulee kirjata huolellisesti, jolloin
varmistetaan tieteellinen pätevyys ja systemaattisen kirjallisuuskatsauksen
asianmukaiset vaiheet. Tarkan kirjaamisen avulla pystytään systemaattinen kirjallisuuskatsaus toistamaan toisen henkilön toimesta. (Pudas-Tähkä & Axelin
2007, 50.)
3.3 Julkaisujen hakuprosessi
Opinnäytetyössä tiedonhaku suoritettiin käyttämällä kotimaisia ja ulkomaisia
tietokantoja. Työssä käytettiin seuraavia tietokantoja: Medic, Cinahl, Medline ja
PubMed. Hakusanat valittiin vastaamaan mahdollisimman tarkasti tutkimuskysymyksiä. Valinnassa otettiin huomioon alustavassa tietojen haussa esille tulleet avainsanat. Tietokannoissa hakusanoina käytettiin infertility AND psychological, infertility AND relationship, infertility AND psychological AND well-being,
infertility AND experience. Medic – tietokannassa käytettiin lisäksi suomenkielisiä hakusanoja, jotka olivat lapsettomuus AND psyykkinen, lapsettomuus AND
parisuhde, lapsettomuus AND psyykkinen hyvinvointi, lapsettomuus AND kokemukset. Tarkka tiedonhaun selvitys on taulukossa 1.
Tiedonhaku rajattiin vuosiin 2010–2015 ja näin varmistettiin tutkimustiedon
ajankohtaisuus. Hakukannoista Cinahl ja PubMed löytyi satoja tutkimuksia. Medicistä suomalaista tutkimustietoa löytyi vain muutamia ja tämän vuoksi opinnäytetyö koostuu suurimmaksi osaksi ulkomaisista artikkeleista. Medline hakukannasta löytyi hakusanojen perusteella kohtuullisesti tutkimuksia, mutta suurin
osa ei sisällöllisesti täyttänyt hakukriteerejä. Artikkeleiden haut suoritettiin 19.–
23.3.2015 välisenä aikana Turun ammattikorkeakoulun tarjoamista tietokannois-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
13
ta. Opinnäytetyön tekijät toteuttivat kaikki haut yhdessä. Otsikon perusteella
tarkasteltavaksi valittiin 509 artikkelia, joista valittiin abstraktin ja kokotekstin
saatavuuden perusteella 53. Osa opinnäytetyöhön sopivista artikkeleista jäi
pois, koska koko tekstiä ei ollut saatavilla. Tämä vähensi lopullisten artikkelien
määrää. Eri hakukannoista löytyi kuitenkin samoja artikkeleita, joita poistettiin
yhteensä 16. Tähän opinnäytetyöhön valikoitui lopulta 37 artikkelia.
Taulukko 1. Opinnäytetyön artikkelien hakuprosessi.
Tietokanta
Hakusanat
Medic
Medic
Medic
Medic
Medic
Medic
Medic
Medic
Cinahl Complete
Cinahl Complete
Cinahl Complete
Cinahl Complete
Medline (Ovid)
Medline (Ovid)
Medline (Ovid)
Medline (Ovid)
PubMed
PubMed
PubMed
PubMed
Yhteensä
Päällekkäiset
artikkelit
infertility AND psychological
infertility AND relationship
infertility AND psychological AND well-being
infertility AND experience
lapsettomuus AND psyykkinen
lapsettomuus AND parisuhde
lapsettomuus AND psyykkinen hyvinvointi
lapsettomuus AND kokemukset
infertility AND psychological
infertility AND relationship
infertility AND psychological AND well-being
infertility AND experience
infertility AND psychological
infertility AND relationship
infertility AND psychological AND well-being
infertility AND experience
infertility AND psychological
infertility AND relationship
infertility AND psychological AND well-being
infertility AND experience
Otsikon
Osumat perusteella
valitut
4
1
0
0
3
1
3
0
239
157
23
124
24
17
0
73
496
1079
332
448
3024
2
1
0
0
1
1
3
0
61
24
6
17
7
3
0
33
79
40
44
187
509
Tiivistelmän ja
kokotekstin
Sisällön
saatavuuden perusteella
perusteella
valitut
valitut
2
2
1
1
0
0
0
0
1
1
1
1
2
2
0
0
15
12
3
3
2
2
5
4
0
0
0
0
0
0
1
1
8
6
8
5
8
8
7
5
64
53
53-16= n 37
Seuraavassa taulukossa (Taulukko 2.) käy esille valittujen artikkelien tekijä(t),
paikka, vuosi, otsikko, tarkoitus, menetelmä, otos ja keskeiset tulokset. Artikkelit
valittiin vastaamaan tutkimuskysymyksiä. Mikäli taulukossa ei ole otosta (n=),
niin sitä ei ole artikkelissa mainittu.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
14
Taulukko 2. Opinnäytetyön analyysiin valitut artikkelit.
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
Akhondi ym.
Iran
2011
Study of
Body Image
in Fertile
and Infertile
Men
Kysely: The
Multidimensional BodySelf Relations
QuestionnaireMBSRQ
n=240
- Hedelmällisillä miehillä on parempi kuva vartalostaan, kuin hedelmättömillä miehillä
- Huomattavia eroja havaittiin terveydentilan arvioinnissa, lihoamisen pelossa sekä tyytyväisyydessä omaan vartaloon
Anttila &
Korkeila
Suomi
2012
Stressi ja
lapsettomuus
Verrataan
hedelmällisten ja hedelmättömien miesten
kokemuksia
omasta
kehon kuvasta
Arvioida
pitkittyneen
stressin
vaikutusta
lisääntymisterveyteen
Kirjallisuuskatsaus
- Pitkään jatkunut ja kuormittava stressi vaikuttaa
epäterveellisesti elämään
- Lapsettomuusstressiä vähentää potilaslähtöinen
työskentelytapa ja hoitojen yksilöllinen räätälöinti
Baghianimoghadam
ym.
Iran
2013
Mental
health
status of
infertile
couples
based on
treatment
outcome
Supporting
Childbearing
FamiliesThrough Infertility
Määrittää
hedelmättömien
parien yleinen terveydentila
Kysely: General Health
Questionnaire28
n=150
- GHQ-28 kyselyn kaikissa osa-alueissa naiset
saivat miehiä enemmän pisteitä
- Hedelmättömyys vaikutti enemmän negatiivisesti
naisten sosiaaliseen ja psyykkiseen puoleen kuin
miehillä
Kirjallisuuskatsaus
- Tietoisuuden lisääntyminen lapsettomuuteen
liittyvistä haasteista ja tutkimuksista edesauttaa
räätälöimään hoitajan lähestymistapaa potilaan
omien tarpeiden mukaisiksi
Kysely
n=9
- Viimeisin potilaslähtöinen lapsettomuushoitomuoto vaatii lisää kehittämistä
- Naiset kokevat olevansa hukassa muutosvaiheissa lapsettomuushoitojen tuloksista huolimatta
Kysely
n=450
- Psyykkinen elämänlaatu on korkeampi hedelmällisillä kuin hedelmättömillä naisilla (p=0.000)
- Huomattavaa eroa ei löytynyt hedelmällisten ja
hedelmättömien naisten fyysisten osa-alueiden
välillä (p=0.441)
- Ikä on yksi tekijä, joka vaikuttaa laskevasti hedelmättömien naisten elämänlaatuun
Bell
USA
2013
Cunningham
& Cunningham
Iso-Britannia
2013
Women's
experiences
of infertility
– towards a
relational
model of
care
Auttaa
lapsettomuudesta
kärsivien
kanssa
työskenteleviä ymmärtämään
keinohedelmöityshoitoihin liittyviä
haasteita ja
tutkimuksia
Arvioida
potilaslähtöisten
lapsettomuushoitojen tehokkuutta
DirekvandMoghadam
ym.
Iran
2014
Effect of
Infertility on
the Quality
of Life, A
CrossSectional
Study
Verrata
hedelmällisten ja hedelmättömien naisten
elämänlaatua.
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
15
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
FairweatherSchmidt ym.
Australia
2014
Infertility
Problems
and Mental
Health
Symptoms
in a CommunityBased
Sample:
Depressive
Symptoms
Among
Infertile
Men, But
Not Women
Selvittää
hedelmättömyyden
ongelmien
yhteyttä
psyykkisiin
oireisiin
miehillä ja
naisilla
parisuhteessa
Kysely
n=1978
- Hedelmättömyydestä kärsivillä naisilla on alhaisempi tyytyväisyys elämäänsä, alempi koulutustaso sekä korkeampi stressitaso hedelmällisiin naisiin verrattuna
- Hedelmättömyydestä kärsivillä miehillä on huomattavasti alhaisempi tyytyväisyys elämäänsä,
korkeampi masennustaso sekä alkoholin käyttö on
runsaampaa kuin hedelmällisillä miehillä
Fahami ym.
Iran
2010
Lived experience of
infertile men
with male
infertility
cause
Haastattelu
n=10
- Neljä keskeistä ongelmaa, jotka miehet nostivat
esille olivat: yksittäiset stressikokemukset, haasteet
kommunikaatiossa, ongelmat hoitoprosessissa
sekä vakaumusten ja uskonnollisten asenteiden
vaikutukset
Fooroshany
ym.
Iran
2014
Infertile
Individuals´
Marital
Relationship
Status,
Happiness,
and Mental
Health: A
Causal
Model
Kysely
n=155
- Huomioonottamatta sukupuolitekijöitä on avioliiton tila suoraan yhteydessä onnellisuuteen
(p<0.05) ja onnellisuus puolestaan suoraan yhteydessä psyykkiseen terveyteen (p<0.05)
- Epäsuora yhteys avioliiton tilan ja psyykkisen
terveyden välillä on merkittävä (p<0.05)
Galhardo
ym.
Portugali
2011
The impact
of shame
and selfjudgement
on psychopathology in
infertile
patients
Kysely
n=240
- Hedelmättömät pariskunnat, jotka käyttävät lääketieteellistä hoitoa saivat merkittävästi korkeampia
pisteitä masennuksesta ja ahdistuneisuudesta
verrattuna pareihin jotka suosivat adoptiota tai
eivät käytä lääketieteellisiä hoitoja
- Masennus on yhteydessä negatiivisiin tuntemuksiin kuten itsensä tuomitsemiseen ja häpeään
Hadley &
Hanley
Iso-Britannia
2011
Involuntarily
childless
men and the
desire for
fatherhood
Tutkia miesten kokemuksia
heidän
omasta
hedelmättömyydestä
Arvioida
hedelmättömien
yksilöiden
suhdetta
avioonneen,
onnellisuuteen ja
psyykkiseen
terveyteen
Ymmärtää
hedelmättömien
parien psykologista
kehitystä,
silloin kun
he eivät hae
lääketieteellistä apua
lapsettomuuteen
Kartoittaa
lapsettomuudesta
kärsivien
miesten
kokemuksia
ja halua tulla
isäksi
Haastattelu
n=10
- Ennakointi ja odotukset “tuntemattomasta maailmasta” muuttaa lapsettomien miesten elämän
tunnepitoiseksi ja muuttaa elämänkulkua
- Hedelmättömyydestä kärsivät miehet toivat esille
tuntemuksia kuten menetyksen kokemuksia, masennusta, syrjäytymistä ja riskikäyttäytymistä, näitä
samoja tunteita on havaittu olevan myös lapsettomuushoidoissa olevilla miehillä
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
16
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
HasanpoorAzghdy ym.
Iran
2014
The emotionalpsychological consequences of
infertility
among
infertile
women
seeking
treatment:
Results of a
qualitative
study
Kartoittaa
lapsettomuuden
psykologisia
seurauksia
iranialaisilla
naisilla, jotka
hakeutuivat
lapsettomuushoitoihin
Haastattelu
n=25
- Iranialaiset naiset jotka hakeutuivat hoitoihin
kohtasivat psykologisia ja tunneperäisiä ongelmia
ja ne vaikuttivat huomattavasti mielenterveyteen ja
hyvinvointiin
- Iranissa hedelmättömyyttä hoidetaan usein biolääketieteellisenä ongelmana ja vähemmälle huomiolle jää mielenterveys sekä sosiaalinen ja kulttuurinen näkökanta
Herrmann
ym.
Saksa
2011
Resilience
in infertile
couples acts
as a protective factor
against
infertilityspecific
distress and
impaired
quality of life
Kysely
n=199
- Iällä, lääketieteellisellä diagnoosilla ja lapsen
toivomisen intensiteetillä ei ollut vaikutusta elämänlaatuun
- Lapsettomat miehet usein aliarvioivat ahdistuksen
voimakkuutta
Jamali ym.
Iran
2014
The relationship
between
body mass
index and
sexual
function in
infertile
women: A
crosssectional
survey
Haastattelu
n=502
- Seksuaalisen toimintahäiriön esiintyvyys oli korkea hedelmättömillä naisilla, joka voi aiheutua
aviollisten ongelmien tiedonpuutteesta
- Painoindeksin ollessa liian korkea se saattaa
vaikuttaa hedelmällisyyteen
- Ylipaino vaikuttaa negatiivisesti hedelmättömien
naisten seksuaaliseen toimintaan
Johansson
ym.
Ruotsi
2011
Severe
male infertility after
failed ICSI
treatment-a
phenomenological
study of
men’s
experiences
Kartoittaa
onko elämänlaadulla
eroja hedelmättömien ja hedelmällisten
parien välillä
Vaikuttaako
lapsen
toivomisen
intensiivisyys elämänlaatuun
Arvioida
naisten
seksuaalista
toimintaa ja
sen suhdetta
painoindeksiin Iranian
hedelmättömillä
naisilla, jotka
hakeutuivat
lapsettomuusklinikoille
Kuvailla
miesten
kokemuksia
atsoospermian aiheuttamasta
lapsettomuudesta
(siittiöitä ei
ole riittävästi
spermassa)
Haastattelu
n=9
- Hoitajien on tärkeä tunnistaa miesten omia kokemuksia hedelmättömyydestä ja tämän avulla hoidon laatu paranee hedelmättömillä pareilla
Määrittää
oikea lähestymistapa
miehille,
jotka kärsivät toissijaisesta lapsettomuudesta
Kirjallisuuskatsaus
Katib ym.
SaudiArabia
2014
Secondary
infertility
and the
aging male,
overview
- Miesten saadessa tietää heillä olevasta atsoospermiasta he kuivailivat sen kamalimmaksi uutiseksi ikinä
- Vanhempia miehiä jotka kärsivät toissijaisesta
lapsettomuudesta tulisi lähestyä eri tavalla
- Ikääntymisellä itsellään on merkittävä vaikutus
seksuaaliseen toimintaan, siittiöiden laatuun ja
hedelmällisyyteen
- Nämä kaikki osaltaan vaikuttavat hedelmöitykseen, raskauden alkamisen pitkittymiseen, dnavirheiden mahdollisuuksien kasvuun ja tappavien
kehityshäiriöiden yleistymiseen
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
17
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
Keramat ym.
Iran
2014
Quality of
Life and Its
Related
Factors in
Infertile
Couples
Arvioida
parien psykologisia
näkökulmia,
itsetuntoa,
sosiaalista
tukea, seksuaalista
tyytyväisyyttä ja avioonnea
Haastattelu
n=385
- Itsetunto on matalampi pareilla, jotka ovat kamppailleet kauan lapsettomuuden kanssa
- Sosiaalista tukea saivat vähemmän parit, joilla on
matalammat palkkatulot
- Korkeasti koulutetut parit, lyhemmän ajan lapsettomuudesta kärsineet sekä parempituloiset parit
olivat onnellisempia avioliitoissaan
Kharde ym.
Intia
2012
Effectiveness of a
Therapeutic
Counseling
Intervention
for Depression, Anxiety, Self
Esteem and
Marital
Adjustment
Among
Infertile
Women
Arvioida
terapeuttisen ohjauksen vaikutuksia hedelmättömien naisten
masennukseen, levottomuuteen,
itsetuntoon
ja aviolliseen
sopeutumiseen
Kysely
n=200
- Terapeuttisilla keskusteluilla oli myönteinen vaikutus psykologisesti naisilla, jotka olivat käyneet
hedelmöityshoidoissa
- Hoitojen epäonnistuttua ilmenee usein lisääntyvää ahdistusta ja huonoa itse-tuntoa, jotka ovat
yleisiä tunteita hoitojen aikana
- Keskustelulla pystyttiin lieventämään merkittävästi muun muassa hedelmättömyydestä johtuvaa
ahdistusta
.
Lindsey ym.
USA
2013
The
Psychology
of Infertility
Kirjallisuuskatsaus
- Joillekin naisille lapsettomuus aiheuttaa eristäytymistä ja elämänkokemuksia, jotka eivät kohtaa
heidän aiempia suunnitelmiaan
- Naiset syyttävät itseään lapsettomuudesta ja
monesti yhteiskunta luo paineita lapsettomille
naisille tulla raskaaksi
Lykeridou
ym.
Kreikka
2011
Occupational social
class, coping responses
and infertility-related
stress of
women
undergoing
infertility
treatment
Esitellä
kirjallisuutta
hedelmättömyyden
psykologiasta ja sisällyttää naisten
henkilökohtaisia kokemuksia
lapsettomuudesta
Tutkia eri
yhteyksiä
sosiaaliluokan, selviytymismallien
ja hedelmättömyyden
aiheuttamien
stressireaktioiden välillä
Kysely
n= 444
- Sosiaaliluokka vaikuttaa koetun henkilökohtaisen
stressin tasoon
- Stressiä ja ahdistusta kasvattaa alhainen sosiaaliluokka sekä huono sopeutuminen lapsettomuuden
selviytymiskeinoihin
Marci ym.
Italia
2012
Procreative
sex in infertile couples:
the decay of
pleasure?
Tutkia persoonallisuuden piirteitä
hedelmättömillä
potilailla ja
havaita
mahdollisia
seksuaalisia
häiriöitä
hedelmöityshoidoissa
olevilla
Kysely
n=112
- Naisten on vaikeampi kokea intohimoa ja saavuttaa orgasmi kuin heidän puolisoillaan
- Naiset välttävät myös herkemmin sukupuoliyhdyntää kuin miehet
- Lapsettomuuden syyn ollessa lievempi ja vähemmän hoitoa vaativa, vaikuttaa se vähemmän
stressaavasti pareihin ja seksuaaliseen kanssakäymiseen
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
18
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
McCarthy
ym.
USA
2011
Differences
in Women’s
Psychological Wellbeing
Based on
Infertility
Treatment
Choice and
Outcome
Psychological aspects
of male
fertility
treatment
Tutkia miten
hedelmöityshoidot
vaikuttavat
naisten
psyykkiseen
hyvinvointiin
Kysely
n=142
- Naiset jotka tulivat raskaaksi lääketieteellisen
hoidon avulla olivat huomattavasti tyytyväisempiä
elämäänsä ja pitivät vanhemmuutta tärkeämpänä.
Verrattuna naisiin, jotka hakeutuivat hoitoihin,
mutta eivät tulleet raskaaksi
- Naisilla jotka eivät hakeneet hoitoa lapsettomuuteen oli huomattavasti alhaisempi itsetunto, tyytyväisyys elämään ja kokemus vanhemmuuden
tärkeydestä
Tunnistaa
mahdollista
psykologista
tuen tarvetta
miehillä,
jotka käyvät
hedelmällisyyshoidois
sa
Kysely
n=210
- Miehet tunsivat tarvitsevansa syvempää keskustelua sairaanhoitajien kanssa koskien omaa hedelmättömyyttään
- Yleensä miehet toivoivat avoimempaa ja tasavertaisempaa vuoropuhelua hedelmöityshoitoihin ja
miehen rooliin lapsettomuus prosessissa, sekä
lisää informaatiota lapsettomuuden aiheuttamista
psyykkisistä oireista
MouraRamos ym.
Portugali
2012
The indirect
effect of
contextual
factors on
the emotional distress of
infertile
couples
Tutkia
taustatekijöiden vaikutuksia lapsettomuudesta aiheutuvaan
ahdistukseen
Kysely
n=70
- Sosioekonominen asema ja asuinpaikka vaikutti-
Ogawa ym.
Japani
2011
Evaluation
of factors
associated
with the
anxiety and
depression
of female
infertility
patients
Tutkia
masennukseen ja
ahdistukseen vaikuttavia tekijöitä hedelmättömillä
naisilla
Kysely
n=83
- Hedelmättömyydestä kärsivien naisten ikääntyessä heidän masennustasonsa kasvoi
- Naisilla masennusta lisää hedelmöityshoitojen
läpikäyminen
- Naiset joiden lapsettomuus johtui heidän puolisoistaan olivat vähemmän masentuneita
Penrose ym.
Australia
2013
The psychosocial
impact of
cancerrelated
infertility on
women: a
review and
comparison
Kirjallisuuskatsaus
- Naiset joiden hedelmättömyys johtui syöpähoidoista kokivat negatiivisia tunteita ja reaktioita,
jotka saattoivat rasittaa myös heidän parisuhdettaan
- Lisää huolta aiheutti puutteellinen tieto hedelmättömyydestä, ahdistuksen kestosta ja epävarmuudesta liittyen hedelmällisyyden tilaan
Poddar ym.
Intia
2014
Psychological profile of
women with
infertility: A
comparative
study
Arvioida
hoitoihin
liittyvän
lapsettomuuden
psykologista
vaikutusta ja
lapsettomuuden
mahdollisuutta
syöpää
sairastavilla
naisilla
Tutkia
harvinaisempia
persoonallisuuden
tekijöitä,
jotka aiheuttavat lapsettomuudesta
johtuvaa
tuskaa
Kysely
n=60
- Hedelmättömien ja hedelmällisten naisten mielipide narsismia kohtaan eroaa toisistaan
- Primaarisesta lapsettomuudesta kärsivillä naisilla
on enemmän taipumusta narsistisuuteen kuin
sekundaarisesta lapsettomuudesta kärsivillä
- Hedelmättömillä naisilla on negatiivisia tunteita
itseään kohtaan, jotka heijastuvat myös muihin
ihmisiin
Mikkelsen
ym.
Tanska
2012
vat ahdistukseen luomalla kuvan vanhemmuuden
tärkeydestä
- Sosiaalisilla tekijöillä oli suurempi vaikutus naisen
ahdistukseen kuin heidän puolisoihinsa
- Alhaiset tulot ja matala koulutustaso vaikuttavat
hedelmättömyyden aiheuttamaan ahdistukseen
negatiivisesti
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
19
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
Read ym.
Kanada
2014
Psychosocial services
for couples
in infertility
treatment:
What do
couples
really want?
Kuvailla
millaista
psykologista
tukea hedelmättömät
parit kaipaavat
Haastattelu
n=32
- Suurin osa pareista kaipasi psykologista tukea
- Psykologin tavanneet parit pyysivät apua parisuhteen ristiriitoihin ja selviytymistapoihin
- Jotkut parit halusivat kirjallisen esitteen, jossa
kerrottiin hyödyllistä tietoa hoidoista ja niiden
vaikutuksista tunne-elämään
Sharma ym.
USA
2013
Lifestyle
factors and
reproductive
health:
taking
control of
your fertility
Kartoittaa
miten elämäntavat,
ikä, ruokavalio, paino,
liikunta ym.
vaikuttavat
hedelmällisyyteen
Kirjallisuuskatsaus
- Tupakointi, laittomat huumeet, alkoholi ja kofeii-
Takaki &
Hibino
Japani
2014
FamilyRelated
Opinions
and Stressful Situations Associated with
Psychological Distress
in Women
Undergoing
Infertility
Treatment
Kysely
n=2540
- Psykologista ahdistusta ilmenee enemmän niillä
Tao ym.
Australia
2012
Investigating Marital
Relationship
in Infertility:
A Systematic Review of
Quantative
Studies
Tutkia miten
perheeseen
liittyvät
mielipiteet ja
stressaavat
tilanteet
ovat yhteydessä psykologiseen
ahdistukseen naisilla, jotka ovat
hedelmättötömyyshoidois
sa
Arvioida
parisuhteen
yhteyttä
hedelmättömyyteen
hyödyntäen
tietoa, jota
saadaan
lapsettomilta
pareilta
Kirjallisuuskatsaus
- Miehen hedelmättömyydellä ei ole negatiivista
vaikutusta parisuhteeseen
- Hedelmättömät miehet olivat parisuhteeseensa
puolisoitaan tyytyväisempiä
- Hedelmättömillä naisilla parisuhde oli epävakaampi verrattuna hedelmällisiin naisiin, koska
hedelmöitys hoitojen kokemukset yhdistettynä
parisuhteeseen aiheuttivat parisuhteeseen vaikeuksia
Tao ym.
Australia
2011
The impact
of infertility
on sexuality: A literature review
-Kartoittaa
miten hedelmättömyys vaikuttaa yksilöiden ja
heidän
kumppanien
seksuaaliseen minäkuvaan,
seksuaaliseen suhteeseen ja
toimintakykyyn
Kirjallisuuskatsaus
- Monet parit kokivat monia ongelmia seksuaalisuuteen liittyen
- Seksuaalinen tyytyväisyys vaihteli naisilla hedelmättömyys hoitojen eri vaiheissa
- Hedelmättömyys saattaa aiheuttaa miehillä
ennenaikaista siemensyöksyä sekä erektioongelmia
nin kulutus voivat vaikuttaa negatiivisesti hedelmällisyyteen
- Ylipaino ja alipano vaikuttavat alentavasti hedelmällistyyeen
- Miehillä siemennesteen laatua parantaa ruokavalio jossa kulutetaan paljon hiilihydraatteja, kuituja,
folaatteja sekä lykopeeneja, jotka ovat antioksidantteja ja ehkäisevät mm. sairauksia
- Myös hedelmillä ja vihanneksilla on positiivinen
vaikutus siemennesteen laatuun
joilla on taustalla useampia keskenmenoja tai
abortteja, kenen hedelmättömyyden syy on selittämätön, ketkä elävät ilman lapsia ja niillä joilla on
puolison kanssa alhaiset tulos
- Kommunikaation parantaminen hedelmättömien
parien ja hoitajien välillä saattaa ehkäistä tai vähentää psykologista stressiä
(jatkuu)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
20
Taulukko 2. (jatkuu).
Tekijä(t)
Paikka
Vuosi
Otsikko
Tarkoitus
Menetelmä
Otos
Keskeiset tulokset
Thompson
ym.
USA
2012
Dyadic Goal
Appraisal
During
Treatment
for Infertility:
How do
Different
Perspectives Relate
to Partners’
Adjustment?
Arvioida
miten eri
näkökulmat
vaikuttavat
parien
sopeutumiskykyyn
lapsettomuuteen
liittyen
Kysely
n=74
– Parien välillä ei ollut eroa vanhemmuuden tavoitteen tärkeydessä
- Naiset arvioivat mahdollisuuden raskauden
alkamiseen varovaisemmin kuin miehet, koska he
kokivat hedelmättömyyden negatiivisemmin
Thompson
ym.
USA
2011
Moving
forward
during
major goal
blockage:
situational
goal adjustment in
women
facing
infertility
Lapsettomuus ja
parisuhde
Tutkia miten
eri näkökulmat ja
psykologinen mukautuminen
vaikuttavat
naisen
sopeutumiseen lapsettomuudessa
Selvittää
naisten ja
miesten
kokemuksia
lapsettomuudesta ja
miten se
vaikuttaa
heidän
seksuaalisuuteensa
sekä parisuhteeseensa
Kartoittaa
miten hedelmättömien parien
seksuaalielämä ja
käytös
muuttuvat
lapsen
toivomisen
jälkeen
Pohtia
hedelmättömyyden
vaikutusta
psyykkiseen
terveyteen
ja tuoda
uusia suosituksia hoitotyöhön
Kysely
n=144
- Vahva sitoutuminen aikaisempiin haaveisiin
elämässä voi aiheuttaa vaikeuksia luopua biologisen vanhemmuuden tavoitteesta
- Luopumisen vaikeus saattaa aiheuttaa negatiivisia tunteita kuten masennusta, mutta myös positiivisia tunteita kuten parempaa mielialaa
Kirjallisuuskatsaus
- Lapsettomuus saattaa aiheuttaa naisille ja miehille huolta, häpeää ja masennusta
- Parisuhteessa jää helposti vähemmälle huomiolle
tunteet, hellyys ja seksuaalinen vetovoima, koska
päämääräksi voi muodostua ainoastaan raskauden alkaminen
- Lapsettomuus suurena kriisinä parisuhteessa
velvoittaa pareja puhumaan toisilleen vaikeista
asioista ja näin myös lähentää heitä
Kysely: SelfEsteem and
Relationship
Questionnaire
(SEAR)
n=311
- Hedelmättömyys vähentää seksuaalisen kanssakäymisen spontaaniutta sekä vaikuttaa negatiivisesti naisten itsetuntoon
- Hedelmättömyys neuvontaa voitaisiin helpottaa
käyttämällä SEAR apuvälinettä niillä joilla hedelmättömyys on vaikuttanut negatiivisesti parisuhteeseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen
Kirjallisuuskatsaus
- Hedelmätön nainen kokee monia psykologisia
haasteita kuten ahdistusta, stressiä, huonoa itsetuntoa, häpeää, surua, masennusta ja vetäytymistä
- Suositukseksi hoitotyöhön henkilökunnan tulisi
helpottaa sosiaalisen tuen saamista ja selviytymistä rohkaisemalla keskustelemaan muiden hedelmättömien parien kanssa sekä tarjoamalla neuvontaa, koulutusta ja jatkohoitoa
Tulppala
Suomi
2012
Wischmann
ym.
Saksa
2014
Sexuality,
Self-Esteem
and Partnership
Quality in
Infertile
Women and
Men
Wong ym.
Singapore
2012
The impact
of infertility
on women’s
psychological health: A
literature
review
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
21
4 TULOKSET
4.1 Lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen
Hedelmättömyys on yksi parien suurimmista kriiseistä parisuhteessa (Anttila &
Korkeila 2012, 2080; Read ym. 2014, 390). Parisuhde koetaan yhdeksi tärkeimmäksi ihmissuhteeksi elämässä. Siihen koetaan usein sisältyvän paljon
erilaisia haaveita sekä odotuksia. Yksi niistä on yhteisten lasten saaminen, joka
on noin 95 prosentille ihmisistä tärkein asia perheen rinnalla. (Tulppala 2012,
2081.) Seksuaalinen aktiivisuus on merkittävä osa naisen elämää ja siihen vaikuttaa fyysiset ja psyykkiset tekijät, lääkkeet, hedelmättömyys, elämäntavat sekä parisuhde (Jamali ym. 2014, 192). Lapsettomien parien odotellessa onnistunutta hedelmöitystä heistä tulee hermostuneempia, koska taustalla on pelko
uusista hoidoista ja testien lisääntymisestä. Hedelmättömät parit tuntevat usein
painostusta ja huolta siitä, vaikuttaako hoidot parisuhteeseen ja lapsettomana
pysymiseen. (Bell 2013, 50.)
Avioliiton laatu ennakoi merkittävästi parien onnellisuutta ja hyvinvointia (Tao
ym. 2012, 71; Fooroshany ym. 2014, 315). Hedelmättömyys on usein yhdistetty
aviollisiin ongelmiin sekä ristiriitoihin. Tämä voi tuottaa ongelmia, koska avioliitto
nähdään tärkeimpänä tuenlähteenä hedelmättömyyshoitojen aikana. (Keramat
ym. 2014, 62.) Pareilla oli tarve keskustella hoitohenkilökunnan kanssa hedelmättömyyden vaikutuksista parisuhteeseen, koska heillä oli pelkona sen kariutuminen (Read ym. 2014, 392). Hedelmättömät naiset kokevat läheisyyden
epämukavampana kuin hedelmälliset naiset ja he myös tuntevat olonsa riittämättömäksi sekä keskeneräiseksi. Tämän vuoksi he välttävät läheisyyttä erilaisissa ihmissuhteissa. (Poddar ym. 2014, 122.)
Stressaava kokemus saattaa usein vahvistaa parisuhdetta, mutta se voi myös
aiheuttaa parien välille negatiivisia tuntemuksia, kun hedelmättömyyteen etsitään syyllistä. Parit voivat syyttää myös suhdettaan lapsettomuuden aiheuttajaksi. Tämä saa aikaan henkistä eristäytymistä, kommunikaatio-ongelmia, riitoja
parien välille sekä turhautumista toisiinsa. (Penrose ym. 2013, 189–190.) Lap-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
22
settomuus suurena kriisinä parisuhteessa velvoittaa pareja puhumaan toisilleen
vaikeista asioista ja näin lähentää heitä (Tulppala 2012, 2083). Osa miehistä
kokee, ettei hedelmättömyysdiagnoosi heikentänyt parisuhdetta (Tao ym. 2012,
77). Keski-ikäisistä naisista puolet lapsettomina pysyneistä ovat eronneet puolisostaan ja syyksi ilmoittaneet lapsettomuuden. Lapsettomuus voi vaikuttaa
negatiivisesti ihmissuhteisiin myös silloin, kun ystävät ja perheenjäsenet tiedostamattaan aiheuttavat mielipahaa tarjoamalla epäsoveliaita neuvoja ja mielipiteitä. Sosiaalisen häpeäleiman saamisen pelossa naiset saattavat pitää hedelmättömyytensä salassa. Lapsettomuudesta kertominen saattaa aiheuttaa itsensä
suojelemisen tunteita ja häpeää kohdattaessa ihmisiä jokapäiväisessä elämässä. (Lindsey & Driskill 2013, 45.)
Lapsettomuus tuo monesti negatiivisia tunteita pariskuntien seksuaaliseen
kanssakäymiseen. Raskauden onnistumisen toivominen alkaa tuntua tuskalliselta. (Lindsey & Driskill 2013, 44–45.) Hedelmättömyyden aiheuttama stressi
saattaa vähentää yhdyntäkertoja, joka aiheuttaa miehen seksuaalisen tyytymättömyyden (Tao ym. 2011, 623). Seksuaalisuus on yksi arkaluontoisimmista osaalueista ihmisen elämässä. Vain noin 1-5 prosenttia lapsettomuuden syistä ovat
peräisin seksuaalisuuteen liittyvistä ongelmista. Seksuaalinen kanssakäyminen
tuo esille oman kyvyttömyyden saada lapsia. Parisuhteessa jää helposti vähemmälle huomiolle tunteet, hellyys ja seksuaalinen vetovoima, koska päämääräksi muodostuu raskauden alkaminen. (Tulppala 2012, 2083.) Hedelmättömien
naisten on vaikeampi kokea intohimoa ja saavuttaa orgasmi kuin heidän puolisoiden. He myös välttävät sukupuoliyhdyntää herkemmin kuin miehet. (Marci
ym. 2012, 5.)
Seksuaalinen tyytyväisyys vaihtelee hoitojen eri vaiheissa. Koeputkihedelmöityksen läpi käyneet naiset ovat vähiten tyytyväisiä seksuaaliseen tyydyttyneisyyteen. Miehillä hedelmättömyys saattaa aiheuttaa ennenaikaisen siemensyöksyn ja erektio-ongelmia. Naisilla ongelmat ilmenevät haluttomuutena, yhdynnän aikaisena kipuna sekä kiihottumisvaikeutena. (Tao ym. 2011, 623.)
Lapsettomuuden syyn ollessa lievempi ja vähemmän hoitoa vaativa, vaikuttaa
se vähemmän stressaavasti pareihin ja heidän seksuaaliseen kanssakäymi-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
23
seen. (Marci ym. 2012, 6.) Myös ylipaino vaikuttaa negatiivisesti hedelmättömien naisten seksuaaliseen toimintaan (Jamali ym. 2014, 191). Seksuaalinen ja
aviollinen tyytyväisyys vaikuttavat positiivisesti elämänlaatuun. Aikataulutetut
hedelmättömyyshoidot puolestaan aiheuttavat kasvavaa seksuaalista ja aviollista tyytymättömyyttä. (Keramat ym. 2014, 62–63.) Lapsettomuushoidot ovat hyvin kehittyneitä, mutta niiden varjopuolena on kehon omien rajojen sekä intimiteetin loukkaaminen. Lapsettomat naiset joutuvat kokemaan paljon erilaisia hoitotoimenpiteitä, jotka keho muistaa vielä pitkän ajan kuluttua. (Tulppala 2012,
2084.)
Lapsettomuus aiheuttaa spontaaniuden puuttumisen parien seksuaalisesta
kanssakäymisestä (Wischmann ym. 2014, 759). Lapsen hankinnan positiiviset
tunteet korvautuvat alkuvaiheen jälkeen peloksi tehdä jotain, mistä joutuu jälkeenpäin luopumaan. Myöhemmin tunne siitä, että joutuu tekemään jotain aikataulutetusti aiheuttaa pareille stressiä. Toivominen raskauden onnistumisesta
alkaa tuntumaan tuskalliselta. (Lindsey & Driskill 2013, 44–45.) Hedelmättömillä
naisilla ahdistus voi ilmetä yhdynnän aikana, koska se saattaa muistuttaa naista
hänen hedelmättömyydestään. Tämä voi vaikuttaa parien seksuaaliseen tyytyväisyyteen ja kääntää huomion läheiseltä ja intiimiltä rakkauden osoitukselta.
Siitä voi muodostua teknillinen suoritus, jonka tavoitteena on raskauden alkaminen. (Wong ym. 2012, 12–13.)
4.2 Lapsettomuuden vaikutus parien psyykkiseen hyvinvointiin
Elämään kuuluu suurena osana kyky päästää irti sekä surra menetettyä haavetta. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun parit päättävät luopua hedelmöityshoidoista tai eivät hoidoista huolimatta tule raskaaksi. Lapsen saantia pidetään
usein normaalina elämään kuuluvana asiana ja harvoin parit miettivät, miksi he
oikeasti haluavat lapsia. Sitä pidetään usein itsestäänselvyytenä ja koetaan,
että lapsi luo elämälle merkityksen. (Tulppala 2012, 2081–2084.)
Hedelmättömyys vaikuttaa ihmisiin fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti.
Psyykkisellä paineella ja huolella hedelmättömyydestä on suora vaikutus kehon
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
24
hyvinvointiin. Henkilöt, jotka ovat psyykkisesti terveempiä, ovat vähemmän alttiita lapsettomuuden tuomalle stressille, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet
positiiviseen lopputulokseen. Lapsettomuuden syyn ollessa fyysinen saattaa se
aiheuttaa pareille psyykkisiä ongelmia. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti kommunikointiin ja työssä pärjäämiseen. (Baghianimoghadam ym. 2013, 503–504.)
Parit toivoivat apua henkisen ja fyysisen stressin kanssa pärjäämiseen, tietoa
hoitojen eri vaiheista sekä vertaistukea (Read ym. 2014, 392). Hedelmöityshoitojen tuottama stressi voi aiheuttaa somaattisia ja sosiaalisia häiriöitä. Somaattisia oireita lisää korkea stressitaso, pelko yksinäisyydestä ja hoitojen epäonnistuminen. (Baghianimoghadam ym. 2013, 507.)
Useat naiset haaveilevat äidiksi tulosta jo varhain lapsuudessa, mikä ilmenee
esimerkiksi nukeilla leikkimisenä. Haaveiden ollessa ristiriidassa lapsettomuuden kanssa, saattaa se aiheuttaa naisille eristäytymistä. Parit voivat kokea, että
he eivät kykene vaikuttamaan omaan tulevaisuuteensa ja menettävät kontrollin
elämästään. Usein naiset ajattelevat, mitä ovat tehneet väärin ansaitakseen
hedelmättömyyden, minkä vuoksi he saattavat kokea syyllisyyttä asiasta. Yhteiskunta luo paineita lapsettomille naisille tulla raskaaksi ja täyttää äidin rooli.
Monet uudet avioparit saavat painostavia kysymyksiä perheen perustamiseen ja
lastenlapsien hankintaan liittyen. Painostus koetaan monesti niin, että naiseus
on sama asia kuin äitiys. (Lindsey & Driskill 2013, 43.)
Lapsettomuus saattaa aiheuttaa ahdistusta, sillä se on henkisesti erittäin raskas
stressitekijä. Erityisesti naisille puolison tuki on tärkeää. (Fairweather-Schmidt
ym. 2014, 77.) Stressikokemus voidaan jakaa eri vaiheisiin: lapsettomuuden
tiedostaminen, tutkimuksiin ohjautuminen sekä tulosten odottaminen ja tulkitseminen. Stressiä aiheuttaa myös hedelmöityshoitoja koskevat päätökset, hoitoihin liittyvät pelot ja pelko pysyvästä lapsettomuudesta. (Anttila & Korkeila
2012, 2076.) Sosiaaliluokka vaikuttaa koetun henkilökohtaisen stressin tasoon.
Enemmän ahdistusta ja stressiä ilmenee alemman sosiaalisen luokan hedelmättömillä naisilla. (Lykeridou ym. 2011, 1976.)
Lapsettomuuden tunnetta verrataan usein rakkaan ihmisen menettämiseen,
jonka aiheuttamat reaktiot voivat olla shokki, suru, masennus, viha ja turhautu-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
25
minen. Menettämisen aiheuttamat tunteet eivät ratkea lyhyessä ajassa, vaan
saattavat seurata naista läpi elämän. Lapsettomuuden tuoma kriisi ja menetyksen tunne voivat ratketa ajan myötä adoption tai tulevan raskauden kautta. Monet lapsettomina pysyneetkin naiset ovat selvinneet kriisistä ajan kuluessa. Tämä tuo lohtua niille naisille, jotka kamppailevat lapsettomuuden vaikeimman
vaiheen kanssa. (Lindsey & Driskill 2013, 43–44.) Kriisistä ylitse pääsemiseen
auttaa itsensä kuuntelu, ajan ja tilan anto itselle sekä vaikean asian läpikäynti
puolison, läheisten ja lapsettomuuskriisistä selvinneiden kanssa. Lapsettomuuden tuomasta katkeruudesta ja surusta irti päästäminen voi antaa uusia keinoja
itsensä toteuttamiseen. (Tulppala 2012, 2084.)
Masennus on yleisin koettu psyykkinen oire hedelmättömillä naisilla. Riski masennuksen saamiseen on lähes yhtä korkea kuin niillä, joilla on vakava sairaus
kuten syöpä tai sydänperäinen sairaus. Hedelmöityshoidoissa käytetyt lääkkeet
saattavat aiheuttaa masennuksen kaltaisia oireita kuten ärtymystä ja mielialan
vaihtelua. (Wong ym. 2012, 13.) Lapsettomuuden syyn ollessa miehessä naiset
tunsivat itsensä vähemmän masentuneiksi. Naisten masennusta lisää hedelmöityshoitojen läpikäyminen. Hedelmättömyydestä kärsivien naisten ikääntyessä masennus saattaa lisääntyä. (Ogawa ym. 2011, 1.) Ikääntyminen vaikuttaa
myös
negatiivisesti
elämänlaatuun
hedelmättömillä
naisilla
(Direkvand-
Moghadam ym. 2014, 14). Hedelmättömyydestä johtuva masennus on yhteydessä negatiivisiin tuntemuksiin kuten itsensä tuomitsemiseen ja häpeään. Lääketieteellistä apua lapsettomuuteen hakevat parit tuntevat enemmän häpeää,
ovat itsekriittisempiä sekä tuntevat olonsa eristäytyneemmiksi toisista ihmisistä.
(Galhardo ym. 2011, 2414.)
Suuri sosiaalinen tuki perheeltä, puolisolta ja ystäviltä vähentää huomattavasti
elämän stressitekijöitä. Parit, jotka ovat kamppailleet pitkään lapsettomuuden
kanssa, omaavat huonomman itsetunnon. Itsetuntoa pystytään parantamaan
ihmisten välisillä suhteilla ja suuri merkitys on myös sosiaalisella tuella. Ne yhdessä vähentävät sosiaalisia häiriöitä ja masennusoireita sekä parantavat yleistä mielenterveyttä. (Keramat ym. 2014, 57–62.) Naisilla lapsettomuus voi aiheuttaa yksinäisyyden ja syyllisyyden tunteita. He, jotka saivat tukea perheiltään ja
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
26
varsinkin aviomiehiltään, tunsivat syyllisyyttä siitä, etteivät pystyneet antamaan
puolisoilleen lasta. (Hasanpoor-Azghdy ym. 2014, 134.)
Naisten, jotka kärsivät lapsettomuudesta, on osattava myös surra syntymätöntä
lastaan. Unelmien murskautuminen aiheuttaa äärimmäistä surua varsinkin niiden naisten kohdalla, jotka ovat unelmoineet pitkään elämästä lapsen kanssa.
(Lindsey & Driskill 2013, 44.) Vahva sitoutuminen aikaisempiin haaveisiin elämässä voi aiheuttaa vaikeuksia luopua biologisen vanhemmuuden tavoitteesta
(Thompson ym. 2011, 284). Surua lisää toisten kommentit ystävien lapsista ja
heidän yhdennäköisyydestä vanhempiinsa, jolloin lapsettomat naiset tajuavat,
ettei heille tulla koskaan kertomaan samoin. Parit saattavat välttää paikkoja,
joissa todennäköisesti tapaisivat raskaana olevia pariskuntia ja ystäviä. Lapsettomuuden tuoma suru voi jatkua läpi elämän. Lapsettomien naisten tullessa
keski-ikään surua aiheuttaa heidän ystäviensä tulo isovanhemmiksi, kun tämä
ei heidän kohdallaan toteudu. (Lindsey & Driskill 2013, 44–45.)
4.3 Naisten ja miesten kokemukset lapsettomuudesta
Naisten ja miesten tavat reagoida lapsettomuuteen eroavat toisistaan. Naiset
kokevat lapsettomuuden stressaavampana kuin miehet ja ovat myös herkempiä
psyykkisille oireille. (Tulppala 2012, 2082.) Heillä on taipumus tunnistaa ja ilmaista tunteitaan miehiä helpommin (Wischmann ym. 2014, 762). Naiset arvioivat mahdollisuuden raskauden alkamiseen varovaisemmin kuin miehet, koska
he kokivat hedelmättömyyden negatiivisemmin. Tähän vaikuttivat masennuksen
oireet, mielentila sekä aikaisemmat lapset. (Thompson ym. 2012, 256.) Lapsettomuuden syyn ollessa miehessä, he kokevat olevansa seksuaalisesti epäonnistuneita sekä tuntevat, etteivät täytä miehelle asetettuja vaatimuksia isäksi
tulemisesta. Miesten itsetunto ja miehisyys ovat tällöin koetuksella. Lapsettomuushoitojen epäonnistuessa miesten ahdistus ja stressi kasvavat varsinkin
toistuvien epäonnistumisten yhteydessä. Lisäksi miehet tuntevat huolta siitä,
miten lapsettomuus vaikuttaa erilaisiin ihmissuhteisiin kuten pari- ja ystävyyssuhteisiin. (Tulppala 2012, 2082.)
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
27
Lapsettomuuden myötä monet toiveet ja kokemukset kariutuvat, erityisesti haave tulla äidiksi ja isäksi. Lapsettomat naiset jäävät paitsi raskaus-, synnytys- ja
imetyskokemuksesta, jotka he kokevat suureksi menetykseksi. Lisää huolta
lapsettomiin perheisiin luo pelko siitä, että he ovat pettäneet vanhempiensa ja
appivanhempiensa toiveet. (Tulppala 2012, 2082.) Hedelmättömät miehet ja
naiset kokevat suurta tyytymättömyyttä itseään kohtaan (Keramat ym. 2014,
62).
Osa naisista kokee elämän olevan tauolla, koska kaikki pyörivät ainoastaan
päivämäärien, lääkkeiden ja kuukautiskiertojen ympärillä. Kontrollin puute
omasta elämästä koetaan hyvin vaikeana, koska tulevaisuus on lääkäreiden ja
hoitajien käsissä. Toiveena on saada kontrolli omasta elämästään takaisin, jotta
saisi sen järjestykseen. Monien on hankala sopeuttaa hedelmöityshoidot jokapäiväiseen elämään, sosiaaliseen rooliin ja odotuksiin. Lisää huolta naisille aiheuttaa epäilykset hoitojen fyysisistä sivuvaikutuksista, kuten kivuista, krampeista, turvotuksista ja mielialan vaihteluista. Jotkut lapsettomat naiset uskottelevat itselleen, että jotakin tapahtuu yllättäen ja lapsettomuus korjaantuu, mutta
kun näin ei tapahdukaan, he kokevat olevansa oman vartalonsa pilkan kohteena. (Cunningham & Cunningham 2013, 3432–3433.)
Naisten on helpompi ymmärtää itsensä hedelmättömäksi, kun he saavat tarkan
diagnoosin (Johnson & Fledderjohann 2012, 883). Useiden naisten on käsiteltävä epäonnistuneiden hedelmöityshoitojen aiheuttamat emotionaaliset ongelmat, sillä lapsen ja vanhemmuuden merkitys on yksi suurimmista haaveista naisen elämässä. Hoitojen epäonnistuttua ilmenee usein lisääntyvää ahdistusta ja
huonoa itsetuntoa, jotka ovat yleisiä tunteita hoitojen aikana. (Kharde ym. 2012,
151.)
Lapsettomuus on itsessään hyvin stressaavaa ja siihen lisättynä sosiaalinen
paine, testit, diagnoosi, hoidot ja toteutumattomat haaveet aiheuttavat lisää paineita. Stressi saattaa lisääntyä diagnoosin jälkeen sekä seuraavan hoitokerran
odottamisen ja epäonnistuneiden koeputkihedelmöitysten vuoksi. (Sharma ym.
2013, 4.) Naisilla, jotka eivät hakeneet hoitoa lapsettomuuteen oli huomattavasti
alhaisempi itsetunto, tyytyväisyys elämään ja kokemus vanhemmuuden tärkey-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
28
destä. Vanhemmuuden kokeminen vähemmän merkittävänä oli yksi syy, miksi
hoitoihon ei hakeuduttu. (McCarthy & Chiu 2011, 479.) Psykologista rasitusta
lisää stressaavan tilanteen kokeminen kuten kalliit hoidot ja huoli hoitojen vaikutuksista terveyteen. Stressiä voi vähentää kommunikaation parantaminen hedelmättömien parien ja hoitajien välillä. (Takaki & Hibino 2014, 9073.)
Lapsettomista miehistä osa uskoo sperman laadun vaikuttavan heidän näkemykseen miehisyydestä ja vaikuttavan haitallisesti hyvinvointiin. Kuitenkin suurin osa miehistä ei koe miehisyyden tai hyvinvoinnin kärsivän hedelmättömyysdiagnoosista. Jotkut miehistä tunsivat olevansa häpeissään ja osittain pahoillaan siitä, että heidän vaimonsa joutuivat käymään hedelmöityshoidot läpi.
(Mikkelsen ym. 2012, 1980.) Lapsettomuuden vaikeusasteella ei ole huomattavaa merkitystä miehen elämänlaatuun. Lapsettomat miehet usein aliarvioivat
ahdistuksen voimakkuutta. (Herrmann ym. 2011, 1115.) He tunsivat avuttomuutta selviytyä hedelmättömyyden aiheuttamien vaikeuksien kanssa. Miehet
ilmaisivat useita tunteita kuten heikkoutta, surua, epäuskoa, vihaa, syyllisyyttä
ja yksinäisyyttä. (Fahami ym. 2010, 267.) Vanhempia miehiä, jotka kärsivät
toissijaisesta lapsettomuudesta, tulisi lähestyä eri tavalla. Ikääntymisellä itsellään on merkittävä vaikutus seksuaaliseen toimintaan, siittiöiden laatuun ja hedelmällisyyteen. Ikääntyvien miesten on vaikeampi puhua lapsettomuudesta.
(Katib ym. 2014, 184.)
Lapsettomat miehet kokivat, että hoidot eivät täysin vastanneet ja täyttäneet
heidän tarpeitaan. He tunsivat, etteivät terveysalan ammattilaiset puhuneet hoitoihin liittyvistä erityiskysymyksistä riittävän henkilökohtaisesti, eivätkä antaneet
tilaisuutta puhua erityisesti heidän omista kokemuksistaan miehen hedelmättömyyteen liittyen. Suullinen ja kirjallinen tieto hedelmättömyyden ja hoitojen vaikutuksista somaattiseen, psyykkiseen ja seksuaaliseen osa-alueeseen oli hyvin
haluttua miehille, jotka kävivät hedelmättömyyshoidoissa. (Mikkelsen ym. 2012,
1980–1983.) Hedelmättömyyden koetaan koskettavan enemmän naisia kuin
miehiä. Miehet kokivat olevansa ulkopuolisia, kun naisiin kiinnitettiin enemmän
huomiota hoitojen aikana. He olivat enemmän seuralaisia kuin tasa-arvoisia
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
29
puolisoita. Miehet toivoivat, että heitä hoidettaisiin puolison kanssa selvemmin
pariskuntana. (Johansson ym. 2011, 4.)
Hedelmättömillä miehillä on negatiivisempi omakuva verrattuna hedelmällisiin
miehiin. He kokevat olevansa fyysisesti huonommassa kunnossa, eivätkä noudata terveellisiä elämäntapoja yhtä hyvin kuin hedelmälliset miehet. Hedelmättömät miehet pelkäävät enemmän sairastuvansa eri tauteihin ja ovat hyvin tietoisia sairauksien oireista. He ovat myös vähemmän tyytyväisiä omaan vartaloonsa ja ovat herkemmin huolissaan painonnoususta. (Akhondi ym. 2011,
297.) Lapsettomat miehet kokevat myös painostusta perheen, kulttuurin sekä
yhteiskunnan osalta. Miehet tuovat esille samanlaisia ajatuksia lapsen saannista kuin naisetkin, mutta tämä tapahtuu useimmiten myöhemmällä iällä naisiin
verrattuna. (Hadley & Hanley 2011, 61.) Osa miehistä pitää vaimojaan vastuussa hedelmättömyydestä ja tämän vuoksi vaimot alkavat syyttää itseään, vaikka
lapsettomuuden aiheuttajaa ei tiedetä varmaksi. Joissain tapauksissa naisiin
kohdistuu uhkauksia omalta mieheltään ja he voivat pelotella avioerolla tai uudella suhteella. Naisiin saattaa kohdistua myös väkivaltaa ja hyväksikäyttöä
avioliitossa. (Kharde ym. 2012, 152.)
Lapsettomilla naisilla, jotka työskentelevät enemmän kuin 32 tuntia viikossa,
kestää raskaaksi tuleminen kauemmin kuin heillä jotka työskentelevät 16–32
tuntia (Sharma ym. 2013, 5). Alhaiset tulot ja matala koulutustaso vaikuttavat
hedelmättömyyden aiheuttamaan ahdistukseen negatiivisesti (Moura-Ramos
ym. 2012, 546). Monet naiset kokevat, että lapsensaanti on suuri tekijä naisellisuuden kokemuksen luojana. Hedelmättömyysdiagnoosin jälkeen naiset tuntevat olevansa jollain tapaa epätäydellisiä. (Wong ym. 2012, 13.) Naiset, jotka
kokevat lapsettomuutta kehittävät itselleen uuden identiteetin, jossa korostuu
hedelmättömyys. Tästä muodostuu joksikin aikaa keskeinen osa heidän minäkuvaansa. Lapsettomuus sekoittaa naisten tulevaisuuden suunnitelmat ja määrittää uudelleen elämän tarkoituksen. (Penrose ym. 2013, 189.) Osa naisista
tuntee itsensä hedelmättömiksi vielä raskauden alkamisen jälkeenkin. He kuvailevat kehon tuntuvan silti samalta raskaudesta huolimatta ja tarkkailevat muutoksia elimistössään herkemmin. Muiden raskauden alkaminen herättää naisis-
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
30
sa edelleen negatiivisia tunteita, vaikka oma raskaus olisi alkanut. (Cunningham
& Cunningham 2013, 3433.)
4.4 Tulosten yhteenveto
Raskauden alkamisen paineen kasvaessa, se aiheuttaa paineita seksuaaliseen
kanssakäymiseen ja tästä johtuen yhdyntäkerrat usein vähenevät huomattavasti. (Tao ym. 2011, 623) Lapsettomuus tuo mukanaan pariskunnille monia erilaisia tuntemuksia. Yleisimpinä tunteina esille nousivat masennus, ahdistus sekä
sopeutumisvaikeudet hoitoihin. (Wong ym. 2012, 13; Fairweather-Schmidt ym.
2014, 77.) Naiset kokevat lapsettomuuden usein henkisesti raskaampana kuin
miehet ja kokevat itsensä vähemmän viehättäviksi. Miehet kokevat miehisyytensä kärsivän lapsettomuuden takia ja saattavat tuntea syyllisyyttä, koska eivät
voi täyttää miehille asetettuja vaatimuksia. (Tulppala 2012, 2082.)
Seuraavalla sivulla oleva posteri tiivistää tutkimuskysymysten keskeisimmät
tulokset (kuvio1). Posterissa esitellään miten tahaton lapsettomuus vaikuttaa
parisuhteeseen, parien psyykkiseen hyvinvointiin ja naisten ja miesten kokemuksiin lapsettomuudesta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
31
Lapsettomuuden vaikutus
parisuhteeseen
Naisten ja miesten
kokemukset lapsettomuudesta

Naiset kokevat
sen miehiä
stressaavammin

Miehisyyden kärsiminen

Kontrollin puute
omasta elämästä

Hoitojen sopeuttaminen vaikeaa
arkielämään

Naisten kokemus
omasta viehättävyydestä vähenee

Yksi suurimmista vastoinkäymisistä parisuhteessa

Häiriöt seksuaalisessa
kanssakäymisessä

Tunteet, hellyys ja seksuaalinen vetovoima vähenevät

Tyytyväisyys parisuhteeseen ja seksuaaliseen
kanssakäymiseen vähenee

Vaikeista asioista keskustelu vahvistaa parisuhdetta
Lapsettomuuden vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin

Aiheuttaa: masennusta, ahdistusta, stressiä sekä
turhautumista

Itsetunnon laskun ja itsekriittisyyden lisääntyminen

Eristäytyminen normaalista elämästä ja yksinäisyyden tunne

Suru voi jatkua läpi elämän

Tuki perheeltä, puolisolta ja ystäviltä vähentää
stressitekijöitä
© Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
Kuvio 1. Tahattoman lapsettomuuden vaikutus parisuhteeseen.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
32
5 OPINNÄYTETYÖN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS
Eettisellä ennakkoarvioinnilla on päämääränä suojella tutkittavia sekä varmistaa
tutkijan oikeusturva (Turun Yliopisto). Tieteellinen tutkimus tulee olla eettisesti
hyväksytty, luotettava ja tulosten täytyy olla uskottavia. Nämä kriteerit varmistuvat noudatettaessa hyvää tieteellistä prosessia. (ETENE 2006, 3.) Tutkimusaiheen valinta on eettinen päätös. Siinä tulee pohtia aiheen merkitystä yhteiskunnan kannalta, ja miten se vaikuttaa tutkimuksessa mukana oleviin. Tutkimuksen
eettisyydestä on määrätty Helsingin julistuksessa (1964) ja sen tavoitteena on
vastata lääketieteellisten tutkimusten tarpeisiin. (Kankkunen & VehviläinenJulkunen 2009, 173–177.)
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ja tässä opinnäytetyössä ei ole erityisiä eettisiä ongelmia, koska materiaali perustuu kaikille saatavilla olevaan
tietoon. Opinnäytetyössä lähteet valittiin harkiten ja siinä käytettiin Turun ammattikorkeakoulun tarjoamia hakukantoja. Työn aiheen valintaan vaikutti suuresti kiinnostus lapsettomuuteen ja sen tuomiin vaikutuksiin. Tutkimuskysymykset kattavat monipuolisesti työn aiheen, jolloin kokonaiskuva lapsettomuudesta
pysyy mahdollisimman todenmukaisena. Kysymykset ovat hoitotyön kannalta
oleellisia, mikä vaikuttaa opinnäytetyön sisällön laatuun. Eettiset kysymykset
seuraavat työn alkuvaiheista loppuun asti ja ne kattavat aiheen valinnan, tulosten raportoinnin sekä aineiston säilyttämisen (Kankkunen & VehviläinenJulkunen 2009, 184). Artikkelit on valikoitu sisällön perusteella eikä siihen ole
vaikuttanut ennakko-oletukset aiheesta.
Validiteettia eli luotettavuutta lisää se, että työtä teki kaksi henkilöä. Kaikki tiedonhaut, rajaukset sekä artikkelien analysoinnit tehtiin yhdessä. Luotettavuutta
lisää asiallisten hakukantojen käyttö. Hakusanat eivät poissulje oleellisia artikkeleita, sillä ne kattavat hyvin kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymykset. Hakusanojen avulla on löytynyt tuhansia artikkeleita, joiden avulla tietoa on löytynyt laajasti. Tämä on mahdollistanut sen, että oleellisia näkökulmia ei ole jäänyt
puuttumaan. Toisaalta artikkelien runsas määrä saattaa vähentää luotettavuutta, koska oleellista tietoa on voinut jäädä opinnäytetyöstä pois. Luotettavuutta
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
33
on voinut vähentää opinnäytetyön tekijöiden kielitaito, sillä lähes kaikki analysoidut artikkelit ovat olleet englanninkielisiä.
Työhön on valittu tutkimuksia, jotka ovat enintään viisi vuotta vanhoja ja näin
tutkimustieto on ajankohtaista. Artikkelit ovat monitieteellisiä ja tämä mahdollistaa kokonaisvaltaisen kuvan aiheesta. Opinnäytetyössä tutkimustiedolle oltiin
lähdeuskollisia, mutta eettisten syiden takia työssä ei käytetty artikkelien plagiointia. Tällä tarkoitetaan sitä, että toisen tekijän kirjoittamaa tekstiä kopioidaan
ilman lähdeviitettä (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2009, 182).
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
34
6 POHDINTA
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa lapsettomuuden vaikutuksia parisuhteeseen. Lapsettomuus vaikuttaa psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti elämän
eri osa-alueilla (Baghianimoghadam ym. 2013, 503). Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla saatiin monipuolisesti tietoa opinnäytetyön tutkimuskysymyksiin. Tahattomasta lapsettomuudesta löytyi paljon tietoa, joka teki rajauksesta haastavaa.
Hedelmättömyys on usein ensimmäinen suuri koettelemus parien elämässä.
Lapsettomuus koetaan aina yksilöllisesti ja jopa puolet lasta haluavista naisista
sekä viidesosa miehistä kokee lapsettomuuden elämän suurimpana vastoinkäymisenä. (Tulppala 2002, 531–536.) Lapsettomuuden syy ei aina ole naisesta
johtuvaa, vaan syy voi olla myös miehessä tai molemmissa. Joissain tapauksissa lapsettomuuden syy saattaa jäädä kokonaan selvittämättä, jolloin puhutaan
selittämättömästä lapsettomuudesta. (Tiitinen & Unkila-Kallio 2011, 175–179.)
Lapsettomuus tuo mukanaan pariskunnille monia erilaisia tuntemuksia. Yleisimpinä tunteina esille nousivat masennus, ahdistus sekä sopeutumisvaikeudet
hoitoihin. (Wong ym. 2012, 13; Fairweather-Schmidt ym. 2014, 77.) Oireiden
tunnistaminen ajoissa helpottaa hoitohenkilökuntaa puuttumaan tilanteeseen,
jolloin pystytään ennaltaehkäisemään suuremmat ongelmat. Parien informointi
lapsettomuuden aiheuttamista tunteista auttaa heitä varautumaan mahdollisiin
vastoinkäymisiin.
Raskauden alkamisen paineen kasvaessa, se aiheuttaa paineita seksuaaliseen
kanssakäymiseen ja tästä johtuen yhdyntäkerrat usein vähenevät huomattavasti. (Tao ym. 2011, 623) Lapsettomuuden läpikäymiseen vaikuttaa positiivisesti,
kun parit puhuvat toisilleen vaikeistakin asioista (Tulppala 2012, 2083). Tämä
lujittaa parisuhdetta, mutta syyllisen etsiminen voi muodostua päätavoitteeksi
luoden negatiivisia tunteita parien välille (Penrose ym. 2013,190). Hoitohenkilökunnan tulee ohjata pareja keskustelemaan seksuaalisuuteen liittyvistä asioista
avoimesti. Tämän avulla ehkäistään parien välisiä ristiriitoja.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
35
Naiset kokevat lapsettomuuden usein henkisesti raskaampana kuin miehet ja
kokevat itsensä vähemmän viehättäviksi. Miehet kokevat miehisyytensä kärsivän lapsettomuuden takia ja saattavat tuntea syyllisyyttä, koska eivät voi täyttää
miehille asetettuja vaatimuksia. (Tulppala 2012, 2082.) Naisia tulee kannustaa
ajattelemaan positiivisesti ja keskittymään hyviin ominaisuuksiin itsessään.
Miesten kokemuksia ja tunteita tulee huomioida tasavertaisesti naisten kanssa,
jotta he eivät tunne itseään ulkopuolisiksi.
Lapsettomien parissa työskentelevien toimintaa ohjaa ja edesauttaa tietoisuus
haasteista ja tunteista, joita parit joutuvat käymään läpi lapsettomuusprosessin
aikana. Tietoisuus lapsettomuuden aiheuttamista tuntemuksista auttaa hoitajia
tunnistamaan herkemmin parien vaatimaa avuntarvetta. Tämä helpottaa myös
lähestymään lapsettomia pareja sekä ottamaan huomioon heidän yksilölliset
tarpeensa. Hoitotyön kehittämisen kannalta tulisi ottaa huomioon enemmän parien psyykkinen hyvinvointi, koska se jää helposti lääketieteellisen hoidon varjoon. Hoidon alkuvaiheesta saakka tulisi käydä läpi hoitojen aiheuttamia tuntemuksia, joita parit saattavat kokea. Tärkeää olisi tuoda esille erilaisia voimavaroja, joita parit voisivat hyödyntää arkielämässä ja näin parantaa henkistä jaksamistaan. Hoitojen sovittaminen yhteen muun elämän kanssa ei aina ole niin
yksinkertaista ja siksi hoitajien rooli korostuu merkittävästi tämän asian parantamiseksi.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kautta saatujen tuloksien myötä jatkotutkimuksen kannalta tulee kartoittaa enemmän miesten kokemuksia lapsettomuudesta ja sitä, millaisia tunteita se heissä herättää. Tutkimus voitaisiin toteuttaa haastattelemalla miehiä ja näin saataisiin mahdollisimman hyvä käsitys heidän ajatuksistaan koskien lapsettomuutta. Jatkotutkimusta tarvitaan myös siitä,
miten lapsettomuushoidoissa pystytään huomioimaan paremmin parien psyykkinen hyvinvointi. Tämä voitaisiin toteuttaa kyselyllä, joka olisi kohdistettu lapsettomuushoidot jo läpi käyneille pareille. Lapsettomien parien psyykkinen hyvinvointi pitää huomioida paremmin käytännön hoitotyössä ja sen kehittämiseen
tulee käyttää enemmän resursseja.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
36
LÄHTEET
Akhondi, M. ; Dadkhah, A.; Bagherpour, A.; Ardakani, Z.; Kamali, K.; Binaafar, S.; Kosari, H.;
Ghorbani, B. 2011. Study of Body Image in Fertile and Infertile Men. Journal of Reproduction &
Infertility. Vol. 12, No 4, 295-298.
Anttila, L. & Korkeila, J. 2012. Stressi ja lapsettomuus. Lääkärilehti 26-31, 2076-2080.
Baghianimoghadam, M.; Aminian, A.; Baghianimoghadam, B.; Ghasemi, N.; Abdoli, A.; Ardakani, N.; Fallahzadeh, H. 2013. Mental health status of infertile couples based on treatment outcome. Iranian Journal of Reproductive Medicine. Vol. 11, No 6, 503-510.
Bell, K. 2013. Supporting Childbearing Families Through Infertility. International Journal of
Childbirth Education. Vol. 28, No 3, 48-53.
Cunningham, N. & Cunningham, T. 2013. Women’s experiences of infertility towards a relational
model of care. Journal of Clinical Nursing. John Wiley & Sons Ltd. Vol. 22, No 12, 3428–3437.
Direkvand-Moghadam, A.; Delpisheh, A.; Direkvand-Moghadam, A. 2014. Effect of Infertility on
the Quality of Life, A Cross-Sectional Study. Journal of Clinical and Diagnostic Research. Vol. 8,
No 10, 13-15.
Endometrioosi ry 2012. Mitä endometrioosi on? Viitattu 24.1.2015 www.endometrioosiyhdistys.fi
> Tietoa endometrioosista.
ETENE 2006. Tutkimuksen eettinen arviointi Suomessa. Viitattu 25.2.2015. www.etene.fi > Etusivut > Julkaisut ja muut aineistot > Julkaisut.
Fahami, F.; Quchani, S.; Ehsanpoua, S.; Boroujeni, A. 2010. Lived experience of infertile men
with male infertility cause. Iranian Journal of Nursing and Midwifery Research. Vol. 15, No 1,
265-271.
Fairweather-Schmidt, K.; Leach, L.; Butterworth, P.; Anstey, K. 2014. Infertility Problems and
Mental Health Symptoms in a Community-Based Sample: Depressive Symptoms Among Infertile Men, Bur Not Women. International Journal of Men’s Health. Vol. 13, No 2, 75–91.
Fooroshany, S.; Yazdkhasti, F.; Hajataghaie, S.; Esfahani, M. 2014. Infertile Individuals´ Marital
Relationship Status, Happiness, and Mental Health: A Causal Model. International Journal of
Fertility and Sterility. Vol. 8, No 3, 315-324.
Galhardo, A.; Pinto-Gouveia, J.; Cunha, M.; Matos, M. 2011. The impact of shame and selfjudgement on psychopathology in infertile patients. Oxford Journals Medicine & Health Human
Reproduction. Vol. 26, No 9, 2408-2414.
Hadley, R. & Hanley, T. 2011. Involuntarily childless men and the desire for fatherhood. Journal
of Reproductive and Infant Psychology. Vol. 29, No 1, 56-68.
Hasanpoor-Azghdy, S.; Simbar, M.; Vedadhir, A. 2014. The emotional-psychological consequences of infertility among infertile women seeking treatment: Results of a qualitative study.
Iranian Journal of Reproductive Medicine. Vol. 12, No 2, 131-138.
Herrmann, D.; Scherg, H.; Verres, R.; Hagens, C.; Strowitzki, T.; Wischmann, T. 2011. Resilience in infertile couples acts as a protective factor against infertility-specific distress and impaired quality of life. Journal of Assisted Reproduction and Genetics. Vol. 28, No 11, 11111117.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
37
Hinton, L.; Kurinczuk, J.; Ziebland, S. 2010. Infertility; isolation and the Internet: A qualitative
interview study. Patient Education and Counseling. Vol. 81, No 3, 438.
Jamali, S.; Zarei, H.; Jahromi, A. 2014. The relationship between body mass index and sexual
function in infertile women: A cross-sectional survey. Iranian Journal of Reproductive Medicine.
Vol. 12, No 3, 189-198.
Johansson, K. 2007. Kirjallisuuskatsaukset – huomio systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen.
Teoksessa Johansson, K.; Axelin, A.; Stolt, M.; Ääri, R. (toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Digipaino-Turun Yliopisto, 4-5.
Johansson, M.; Hellström, A-L.; Berg, M. 2011. Severe male infertility after failed ICSI treatment-a phenomenological study of men’s experiences. BioMed Central. Vol. 8, No 4, 1-9.
Johnson, K. & Fledderjohann, J. 2012. Revisiting ”her” infertility: Medicalized embodiment, selfidentification and distress. Social Science & Medicine. Vol. 75, No 5, 883.
Kankkunen, P. & Vehviläinen-Julkunen, K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOYpro
Oy, 70-177.
Katib, A.; Al-Hawsawi, K.; Motair, W.; Bawa, A. 2014. Secondary infertility and the aging male,
overview. Central European Journal of Urology. Vol. 67, No 2, 184-188.
Keramat, A.; Masoumi, S.; Mousavi, S.; Poorolajal, J.; Shobeiri, F.; Hazavehie, S. 2014. Quality
of Life and Its Related Factors in Infertility Couples. Journal of Research in Health Sciences.
Vol. 14, No 1, 57-64.
Kharde, S.; Pattad, S.; Bhogale, G.S. 2012. Effectiveness of a Therapeutic Counseling Intervention for Depression, Anxiety, Self Esteem and Marital Adjustment Among Infertile Women. International Journal of Nursing Education. Vol. 4, No 2, 151-154.
Lindsey, B. & Driskill, C. 2013. The Psychology of Infertility. International Journal of Childbirth
Education. Vol. 28, No 3, 41–47.
Lykeridou, K.; Gourounti, K.; Sarantaki, A.; Loutradis, D.; Vaslamatzis, G.; Deltsidou, A. 2011.
Occupational social class, coping responses and infertility-related stress of women undergoing
infertility treatment. Journal of Clinical Nursing. Vol. 20, No 13-14, 1971-1980.
Marci, R.; Graziano, A.; Piva, I.; Lo Monte, G.; Soave, I.; Giugliano, E.; Mazzoni, S.; Capucci,
R.; Carbonara, M.; Caracciolo, S.; Patella, A. 2012. Procreative sex in infertile couples: the decay of pleasure? Health and quality of life outcomes. Vol. 10, No 140, 1-7.
McCarthy, P & Chiu, S-H. 2011. Differences in Women’s Psychological Well-being Based on
Infertility Treatment Choice and Outcome. Journal of Midwifery & Women’s Health. Vol. 56, No
5, 475–480.
Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy, 2. uudistettu painos, 17.
Mikkelsen, A.; Madsen, S.; Humaidan, P. 2012. Psychological aspects of male fertility treatment. Journal of advanced nursing. Vol. 69, No 9, 1977-1986.
Moura-Ramos, M.; Gameiro, S.; Canavarro, M.C.; Soares, I.; Santos, T.A. 2012. The indirect
effect of contextual factors on the emotional distress of infertile couples. Psychology and Health.
Vol. 27, No 5, 533–549.
MSD 2014. Lapsettomuus - parin yhteinen ongelma. Viitattu 23.3.2015. www.msd.fi > potilaille >
parempaa elämää > lapsettomuus > sinä ja hedelmöityshoidot.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
38
Ogawa, M.; Takamatsu, K.; Horiguchi, F. 2011. Evaluation of factors associated with the anxiety
and depression of female infertility patients. Biopsychosocial medicine. Vol. 15, No 5, 1-5.
Penrose, R.; Beatty, L.; Mattiske, J.; Koczwara, B. 2013. The Psychosocial Impact of CancerRelated Infertility on Women: A Rewiev and Comparison. Clinical Journal of Oncology Nursing.
Vol. 17, No 2, 188–193.
Poddar, S.; Sanyal, N.; Mukherjee, U. 2014. Psychological profile of women with infertility: A
comparative study. Industrial Psychiatry Journal. Vol. 23, No 2, 117-126.
Pudas-Tähkä, S-M. & Axelin, A. 2007. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen aiheen rajaus,
hakutermit ja abstraktien arviointi. Teoksessa Johansson, K.; Axelin, A.; Stolt, M.; Ääri, R.
(toim.) Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja sen tekeminen. Digipaino-Turun Yliopisto, 50.
Read, S.; Carrier, M.; Boucher, M.; Whitley, R.; Bond, S.; Zelkowitz, P. 2014. Psychosocial services for couples in infertility treatment: What do couples really want? Patient Education and
Counseling. Vol. 94, No 3, 390–395.
Salminen, A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Vaasan yliopiston julkaisuja. Vol. 62, No 4, 9.
Sharma, R.; Biedenharn, K.; Fedor, J.; Agarwal, A. 2013. Lifestyle factors and reproductive
health: taking control of your fertility. Reproductive biology and endocrinology. Vol. 11, No 66, 115.
Takaki, J. & Hibino, Y. 2014. Family-Related Opinions and Stressful Situations Associated with
Psychological Distress in Women Undergoing Infertility Treatment. International Journal of Environmental Research and Public Health. Vol. 11, No 9, 9068-9081.
Tao, P.; Coates, R.; Maycock, B. 2012. Investigating Marital Relationship in Infertility: A Systematic Review of Quantative Studies. J Reprod Infertil. Vol. 13, No 2, 71-80.
Tao, P.; Coates, R.; Maycock, B. 2011. The impact of infertility on sexuality: A literature review.
Australasian medical journal. Vol. 4, No 11, 620-627.
Thompson, E.; Woodward, J.; Stanton, A. 2012. Dyadic Goal Appraisal During Treatment for
Infertility: How do Different Perspectives Relate to Partners’ Adjustment?. International Society
of Behavioral Medicine. Vol 19, No 3, 252-259.
Thompson, E.; Woodward, J.; Stanton, A. 2011. Moving forward during major goal blockage:
situational goal adjustment in women facing infertility. Journal of Behavioral Medicine. Vol. 34,
No 4, 275-287.
Tiitinen, A. 2014. Naisen lapsettomuus. Lääkärikirja Duodecim.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00737.
Viitattu
29.1.2015
Tiitinen, A. & Perheentupa, A. 2014. Hedelmällisyys. MSD. Viitattu 27.4.2015. www.msd.fi >
potilaille > parempaa elämää > lapsettomuus > hedelmällisyysopas.
Tiitinen, A. & Unkila-Kallio, L. 2011. Lapsettomuuden syyt. Teoksessa Ylikorkala, O. & Tapanainen, J. (toim.) Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Duodecim, 175–179.
Tulppala, M. 2002. Lapsettomuuden tuska. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 118,
531–536.
Tulppala, M. 2012. Lapsettomuus ja parisuhde. Lääkärilehti 26–31, 2081–2086.
Turun Yliopisto. Tutkimuksen eettisyys. Viitattu 22.2.2015. www.utu.fi > Tutkimus > Tutkimuksen eettisyys.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
39
Väestöliitto 2015. Miehen hedelmättömyys. Viitattu 24.1.2015. www.vaestoliitto.fi > Lapsettomuusklinikka > Tietoa lapsettomuudesta >Miehen hedelmättömyys.
Väestöliitto 2015. Mistä lapsettomuus johtuu? Viitattu 29.1.2015. www.vaestoliitto.fi > Lapsettomuus > Tietoa lapsettomuudesta.
Wischmann, T.; Schilling, K.; Toth, B.; Rösner, S.; Strowitzki, T.; Wohlfarth, K.; Kentenich, H.
2014. Sexuality, Self-Esteem and Partnership Quality in Infertile Women and Men. Geburtshilfe
und Frauenheilkunde. Vol. 74, No 8, 759-763.
Wong, C.; Pang, J.; Tan, G.; Soh, W.; Lim, J. 2012. The impact of infertility on women’s psychological health: A literature review. Singapore Nursing Journal. Vol. 39, No 3, 11-17.
Yeoh, S.; Razali, R.; Sidi, H.; Razi, Z.; Midin, M.; Jaafar, N.; Das, S. 2014. The relationship between sexual functioning among couples undergoing infertility treatment: a pair of perfect
gloves. Comprehensive Psychiatry. Vol. 55, No 1, S1-S6.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Roosa Jokiranta & Laura Knuutinen
Fly UP