...

Kaukolämpöverkon erottaminen alueisiin verkon suurhäiriötilanteessa Martti Ilvesmäki

by user

on
Category: Documents
5

views

Report

Comments

Transcript

Kaukolämpöverkon erottaminen alueisiin verkon suurhäiriötilanteessa Martti Ilvesmäki
Martti Ilvesmäki
Kaukolämpöverkon erottaminen alueisiin
verkon suurhäiriötilanteessa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Insinööri (AMK)
Kone- ja tuotantotekniikka
Insinöörityö
21.4.2016
Tiivistelmä
Tekijä
Otsikko
Sivumäärä
Aika
Martti Ilvesmäki
Kaukolämpöverkon erottaminen alueisiin verkon
suurhäiriötilanteessa
54 sivua + 20 liitettä
21.4.2016
Tutkinto
Insinööri (AMK)
Koulutusohjelma
Kone- ja tuotantotekniikka
Suuntautumisvaihtoehto
Energia- ja ympäristötekniikka
Ohjaajat
Lehtori Tomi Hämäläinen
Insinööri Jarmo Niemelä
Tämä insinöörityö tehtiin toimeksiantona Fortum Power and Heat Oy:lle. Työ käsittää toimintasuunnitelman Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkon jakamiseksi
osiin suurhäiriötilanteessa. Lisäksi työssä suunniteltiin parannuksia verkon erotuskaivojen
löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi.
Kaukolämpöverkon jakaminen osiin parantaa sen toimintavarmuutta. Osittaminen suoritetaan kaukokäyttöisillä sulkuventtiileillä, sillä suurhäiriötilanteessa täytyy toimia nopeasti
lämmönjakelun turvaamiseksi. Nopea erottaminen turvaa voima- ja lämpölaitosten toimintaa.
Työ aloitettiin selvittämällä verkon jakopisteiden nykytila. Selvitys tehtiin tutustumalla aiemmin tehtyyn materiaaliin, tarkastamalla verkon erotuskaivot ja osittamiseen liittyvät
pumppaamot sekä haastattelemalla työntekijöitä. Tarkoituksena oli selvittää kohteissa tarvittavat toimenpiteet kaukokäytettävyyden mahdollistamiseksi.
Kartoituksen perusteella luotiin jokaiselle kohteelle tarvittavien toimenpiteiden luettelo ja
kulkukaavio näyttäen työn etenemisvaihtoehdot. Suunniteltujen hankintojen ja toimenpiteiden perusteella laadittiin lopuksi budjettiarvio.
Työtä tullaan käyttämään pohjasuunnitelmana varsinaisen projektin alkaessa. Projektin
aluksi kaivot tulee läpikäydä kulkukaavioiden ohjeiden mukaisesti, jolloin saadaan tarkasti
tietoon tarvittavat hankinnat (venttiilit ja toimilaitteet). Kartoituksen jälkeen suoritetaan tarvittavat hankinnat ja aloitetaan kohteiden uudistustyöt. Projektin lopuksi suoritetaan kaukokäyttöohjelman käyttöönotto.
Avainsanat
Kaukolämpöverkko, Fortum, kaukokäyttö, kaukolämpövuoto
Abstract
Author
Title
Number of Pages
Date
Martti Ilvesmäki
Dividing District Heating Network into Segments in Case of
Major Disruption
54 pages + 20 appendices
21 April 2016
Degree
Bachelor of Engineering
Degree Programme
Mechanical Engineering and Production Technology
Specialisation option
Energy and Environmental Engineering
Instructors
Jarmo Niemelä, B.Sc.
Tomi Hämäläinen, Senior Lecturer
This Bachelor’s thesis was commissioned by Fortum Power and Heat Oy. The objective of
the thesis was to design an implementation plan how to divide the district heating network
of Espoo, Kauniainen and Kirkkonummi into segments. In addition, better discoverability
and usability of underground wells were examined.
Dividing the district heating network into segments will improve the reliability of operation
and maintenance. The division will be carried out using wireless valves, because they are
quick and efficient to use. In the worst case, the plant producing heat might have to be
shut down and therefore it is crucial to organize the division efficiently.
The research was started by examining the valve locations of the district heating network.
The study was carried out by reviewing topic-related material, visiting the network locations
and interviewing employees. The goal was to discover necessary improvements to be carried out at the locations.
As a result, a step-by-step plan and a flow diagram were created for every valve location.
The plan and diagram illustrate the required actions which can be carried out at the sites.
Finally, cost estimates were calculated based on the planned acquisitions and improvement suggestions.
In the future, the created plan will be implemented in the upcoming project. For the project
to be successful, the valves and control units have to be carefully tested to find out the
quantity of new valves and units to be purchased. After purchasing the required components, the site renovations can be started. In conclusion, the division project will improve
the future operational reliability of the district heating network.
Keywords
District heating, Fortum, district heating network, district
heating leak
Sisällys
1
Johdanto
1
2
Fortum Oyj
1
2.1
Liiketoiminta
2
2.2
Fortum Suomessa
2
3
4
5
6
Kaukolämpö
3
3.1
Kaukolämpöverkon toiminta
4
3.2
Kaukolämmön edut
5
3.3
Kaukolämmön ongelmat
6
Kaukolämpöverkon käyttö, kunnossapito ja perusparantaminen
6
4.1
Kunnossapito ja kunnonvalvonta
6
4.1.1
Menetelmät
6
4.1.2
Kaivohuollot
8
4.1.3
Suurvauriot ja vuodot
9
4.2
Perusparantaminen
10
4.3
Kaukokäyttö
11
4.4
Kaukolämpöventtiilit
12
Verkon jakaminen osiin
14
5.1
Toimintaperiaate
14
5.2
Lähtötilanne
14
5.3
Sulkupisteiden ja töiden kartoitus
15
Kaukokäytettävän sulkuventtiilin valinta
18
6.1
Kaukokäytettävän sulkuventtiilin toimintaperiaate
18
6.2
Kaukokäytettävien sulkuventtiilien vaatimukset
18
6.3
Toimilaitteet
19
7
8
Työn toteuttaminen
20
7.1
Suuralueet
20
7.2
Venttiilien kunnon ja kaivojen tilavuuden tarkistus
21
7.2.1
Kaivot
22
7.2.2
Pumppaamot
35
7.3
Sähkö- ja automaatiotyöt
44
7.4
Huomiotolppien asennukset
46
Yhteenveto
Lähteet
Liitteet
Liite 1. Länsi-suuralueen kartta
Liite 2. Länsi-Pohjoinen-suuralueen kartta
Liite 3. Länsi-Etelä-suuralueen kartta
Liite 4. Kohteiden tarkistuslista
Liite 5. Työn toteutus
Liite 6. Huomiokyltti-malli kaivoihin
Liite 7. Kaivon 707 toteutuksen prosessikaavio
Liite 8. Kaivon 6449 toteutuksen prosessikaavio
Liite 9. Kaivon 1909 toteutuksen prosessikaavio
Liite 10. Kaivon 1638 toteutuksen prosessikaavio
Liite 11. Kaivon 1630 toteutuksen prosessikaavio
Liite 12. Suvelan pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 13. Kaivon 175 toteutuksen prosessikaavio
Liite 14. Kaivon 2599 toteutuksen prosessikaavio
Liite 15. Kaivon 2678 toteutuksen prosessikaavio
Liite 16. Olarin pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 17. Kilon pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 18. Laajalahden pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 19. Tarvittavat sähkö- ja automaatiotyöt kohteissa
Liite 20. Budjetointi (vain työn tilaajan käyttöön)
53
54
1
1
Johdanto
Insinöörityö toteutettiin Fortum Power and Heat Oy:lle. Työn aiheena on suunnitella
Fortumin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkon jakaminen osiin
kaukokäyttöisten venttiilien avulla. Kaukokäyttöiset venttiilit mahdollistavat suurhäiriötilanteessa vuotoalueen nopean rajaamisen sekä turvaavat lämmönjakelun muihin kohteisiin.
Suurvaurion sattuessa kuuma kaukolämpövesi voi aiheuttaa vahinkoa vuotoalueen
ympäristölle, vaaratilanteen lähistöllä oleville ihmisille sekä taloudellisia vahinkoja etenkin, jos verkon paine pääsee laskemaan alhaiseksi, jolloin paineiden palautus ja verkon
täyttö vievät paljon aikaa. Nopeakäyttöisten kauko-ohjattavien venttiilien avulla vuotoalue saadaan tehokkaasti rajattua muusta kaukolämpöverkosta. [1.]
Työn tavoitteena on tehdä selvitys, jossa tutustutaan jo aloitettuun työn suunnitelmaan,
kartoitetaan verkon jakopisteet, suunnitellaan budjetti, valitaan kaukokäyttöiset venttiilit
ja niiden toimilaitteet. Lopuksi työssä tehdään varsinainen toimintasuunnitelma. Lisäksi
insinöörityössä perehdytään Fortumin organisaatioon, kaukolämmön ja sen kunnossapidon teoriaan sekä kaukolämpöverkon toimintaan.
2
Fortum Oyj
Fortum Oyj on suomalainen energia-alan osakeyhtiö. Yhtiö työllisti 7 835 henkilöä
vuonna 2015 ja sen liikevaihto oli 3 459 milj. euroa. Fortum tuottaa ja myy asiakkailleen
lämpöä, jäähdytystä ja sähköä sekä panostaa energiateknologian tutkimukseen. Toimintaa yrityksellä on Pohjoismaiden lisäksi Baltian maissa, Venäjällä, Puolassa ja Intiassa. Fortum pyrkii toiminnallaan olemaan puhtaan energian edelläkävijä, ja yhtiöllä
onkin aurinkovoimalaitoksia toiminnassa Intiassa. [2.]
2
2.1
Liiketoiminta
Fortumin liiketoiminta jakautuu kolmeen osa-alueeseen:
1. Power and Technology -segmentti

sisältää lämpö-, ydin- ja vesivoimantuotannon, asiantuntijapalvelut, kehitys- ja teknologiatoiminnot sekä tuotannonohjauksen
2. Heat, Electricity Sales and Solutions -divisioona

sisältää aurinkovoiman tuotannon, kaukolämpöliiketoiminnan, sähkön ja
lämmön yhteistuotannon, sähkön myynnin sekä konsernin kestävän kehityksen ratkaisut
3. Russia -divisioona

2.2
sisältää lämmön ja sähkön liiketoiminnan ja tuotannon Venäjällä.
Fortum Suomessa
Fortum perustettiin vuonna 1998, Neste Oyj:n ja Imatran Voima Oy:n yhdistyessä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoon Keilaniemessä. Fortumin sähköntuotantokapasiteetti
oli 4 551 MW vuonna 2014, lämmöntuotantokapasiteetin ollessa 1 936 MW. [2.]
Fortumilla on Suomessa yhteistuotantolaitoksia sekä lauhde-, vesi- ja ydinvoimalaitoksia. Voimalaitokset tuottavat sähköä valtakunnan verkkoon ja yhteistuotantolaitokset
sähkön lisäksi kaukolämpöä paikalliseen käyttöön. Lisäksi Espoon Suomenojassa tuotetaan kaukojäähdytystä asiakkaille lämpöpumpuilla. Fortumilla on voimalaitosyhteisomistuksia Teollisuuden Voiman ja Turun Seudun Energiatuotanto Oy:n kanssa.
[2.]
3
Yrityksellä on voimalaitoksia Suomessa seuraavasti:
1. Sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitokset

Suomenojan voimalaitos

Järvenpään voimalaitos

Joensuun voimalaitos

Naantalin voimalaitos
- Fortumin omistusosuus 49,5 %
2. Lauhdevoimalaitokset

Meri-Porin voimalaitos
3. Ydinvoimalaitokset

Loviisan voimalaitos
Fortum tuottaa kaukolämpöä Espoon, Kauniaisten, Kirkkonummen, Tuusulan, Järvenpään ja Joensuun alueilla. Kaukokylmää tuotetaan Espoossa Matinkylän, Tapiolan ja
Suomenojan alueille. Insinöörityössä tutkitun alueen kaukolämmityksen tuotantolaitoksena toimii Suomenojan voimalaitos. [2.]
3
Kaukolämpö
Kaukolämpö on rakennusten ja käyttöveden lämmitykseen käytettävää tekniikkaa, johon tarvittava energia tuotetaan voima- ja lämpölaitoksilla. Lämpö johdetaan asiakkaille
putkistoa eli kaukolämpöverkkoa pitkin nesteenä tai höyrynä. Euroopassa on yleisesti
käytössä vesiputkijärjestelmä, kun taas Pohjois-Amerikassa käytetään pääasiassa höyryä, mikä on tehottomampaa nesteeseen nähden. [3, s. 25 – 29.]
4
3.1
Kaukolämpöverkon toiminta
Lämpö siirretään menoputkea pitkin tuotantolaitokselta asiakkaille. Kaukolämpövesi
kiertää asiakkaalle luovuttaen lämpöä lämmönsiirtimen kautta ja palaa jäähtyneenä
takaisin paluuputkea pitkin tuotantolaitokselle. Kyseistä tekniikkaa kutsutaan kaksiputkijärjestelmäksi (kuva 1), joka on myös Suomessa käytössä. Kaukolämpöveden maksimilämpötila on yleensä 120–130 °C (Suomessa ehdoton maksimilämpötila 120 °C),
mutta korkeampiakin lämpötiloja on käytössä. Esimerkiksi Venäjällä kaukolämpöveden
lämpötila on 150 °C. Tanskan kaukolämpöveden lämpötila on puolestaan 90 °C. Korkeat lämpötilat ovat kannattavia pitkillä siirtomatkoilla, mutta matalan lämpötilan käyttö
on yleensä edullisempaa, sillä se nostaa yhteistuotannossa sähköntuotantokapasiteettia. Toisaalta, matalan lämpötilan järjestelmästä ja suuresta sähköntuotantokapasiteetista ei ole niin huomattavaa hyötyä sähkön hinnan ollessa alhaalla. [3, s. 29, 44.]
Kuva 1. Kaksiputkijärjestelmä [3, s. 43].
Kaukolämpöverkon toiminta perustuu kaukolämpöpumppujen paine- ja imupuolen välillä vallitsevaan paine-eroon, mikä saa aikaan verkon vesikierron. Verkon paine-eron
mitoitus suoritetaan epäedullisimman asiakkaan mukaan eli kaukaisimmalta asiakkaalta tehdyn paine-eromittauksen perusteella. Epäedullisimman asiakkaan paine-eron
mittarilukeman on oltava vähintään 0,6 bar. Verkon paineenpito toteutetaan yhden
voima- tai lämpölaitoksen paineenpitopumpun avulla. Vesikierto puolestaan suoritetaan
erillisillä pumpuilla, jolloin kaukolämpövesi kiertää järjestelmässä matalamman paineen
suuntaan.
5
Suljetussa vesiputkijärjestelmässä paine on pidettävä tarpeeksi korkeana höyrystymisen välttämiseksi. Kavitaatio on ilmiö, jossa veden paine laskee veden kylläisen paineen alapuolelle aiheuttaen veden höyrystymisen. Paineen laskusta johtuva kavitaatio
aiheuttaa suljetussa kaukolämpöverkossa eroosiota ja putken pinnan rappeutumista.
Lisäksi toimilaitteet, etenkin pumput ovat hajoamisvaarassa, höyrykuplien hajotessa
paineen nousun yhteydessä. [3, s. 338 – 340; 4, s. 371.]
3.2
Kaukolämmön edut
Kaukolämpö sopii parhaiten tiheästi asutuille alueille. Välimatkojen pidentyessä lämpöhäviöt kasvavat, jolloin on taloudellisesti kannattavaa rakentaa lämmöntuotantolaitos
lähelle asutusta. Suurin osa Suomessa tuotettavasta kaukolämmöstä tuotetaan sähkön
ja lämmön yhteistuotantona eli CHP- menetelmällä (combined heat and power). Sähköntuotannon yhteydessä voimalaitosprosessissa vapautuu huomattava määrä lämpöenergiaa, joka voidaan joko lauhduttaa mereen, järviin tai jäähdytystornien kautta ilmaan. Vaihtoehtoisesti lämpö voidaan kerätä talteen ja hyödyntää kaukolämpönä.
Yhteistuotantovoimalaitokset tuottavat nimensä mukaisesti sähkön lisäksi lämpöä, ja
ne voidaan jakaa vastapaine- ja väliottovoimalaitoksiin. Tavallisen lauhdevoimalaitoksen hyötysuhde on noin 40 %, mutta mikäli sähköenergian lisäksi vapautuva lämpöenergia hyödynnetään, saavutetaan jopa yli 90 %:n hyötysuhde. Kaukolämmön tuotanto on siis taloudellisesti kannattavaa etenkin CHP- menetelmällä. Parantunut hyötysuhde tekee kaukolämmöstä ympäristöystävällisen lämmitysmuodon, ilman hyödyntämistä lämpöenergia menisi hukkaan. [3, s. 25 – 35.]
Muista menetelmistä soveltuvimmat kaukolämmön tuotantoon yhteistuotannon lisäksi
ovat aurinko- ja geotermisen energian hyödyntäminen. Molemmat ovat uusiutuvia
energianlähteitä, ja etenkin aurinkoenergiateknologioita on tutkittu paljon. Kyseisiä menetelmiä on tutkittu runsaasti maailmalla matalan lämpötilan kaukolämpöjärjestelmissä,
joissa kiertoveden lämpötila on alle 80 °C. ÅF-Consult Oy:n suorittaman selvityksen
mukaan [6, s.11] Suomessa aurinkoenergian käyttäminen lämmitykseen ei nykyisillä
järjestelmillä olisi kannattavaa, sillä Suomen kaukolämpöverkot toimivat korkeissa lämpötiloissa. Lämmitysmuotona kaukolämpö on käyttövarma eikä edellytä asiakkaalta
käyttö- tai huoltotöitä. [5; 6.]
6
3.3
Kaukolämmön ongelmat
Suurimmat kaukolämmön ongelmat ovat suuret alkuinvestoinnit rakennuttaessa kaukolämpöjärjestelmää sekä kulutusvaihtelut eri vuodenaikoina. Alkuinvestointien korkeat
hinnat ovat yksi syy kaukolämpömarkkinoilla vallitsevaan epäterveeseen kilpailuun.
Ainoastaan suurilla yrityksillä on riittävät taloudelliset resurssit kaukolämpöhankkeiden
toteuttamiseen ja perinteisesti kunnat sekä kaupungit ovat olleet tukemassa huomattavasti paikallisia energiayhtiöitä. Yksityiselle kuluttajalle kaukolämpöverkkoon liittyminen
vaatii myös huomattavia alkuinvestointeja. Toisaalta, kaukolämpöliittymä nostaa kiinteistön arvoa ja lämmitysmuotona kaukolämpö on kilpailukykyistä ja käyttövarmaa.
Lämmön siirrossa esiintyy lämpöhäviöitä, jotka ovat taloudellisesti ongelmallisia ja kaukolämpöjärjestelmän takaisinmaksuaika pitenee aina kytkettäessä kaukana toisistaan
sijaitsevia lämmitysalueita verkkoon. [3, s. 25 – 26.]
4
Kaukolämpöverkon käyttö, kunnossapito ja perusparantaminen
4.1
4.1.1
Kunnossapito ja kunnonvalvonta
Menetelmät
Kaukolämpöjärjestelmän kunnossapidon lähtökohtana on ylläpitää tuotanto- ja jakelukapasiteettia optimikustannuksin. Kaukolämpöverkon kunnossapito sisältää ennaltaehkäisevän ja korjaavan huollon sekä kunnonvalvonnan. Tavoitteena on estää verkon
vikaantuminen ja löytää perusparannettavat käyttökohteet käytettävyyden ja verkon
elinkaaren parantamiseksi. Verkon huoltoon ja kunnonvalvontaan kuuluvat kaivojen,
lämpökeskusten sekä avojohtojen huollot. [3, s. 347 – 348.]
Maanalaisten johtojen kunnonvalvonta on välttämätöntä, jotta voidaan seurata verkon
perusparannus- ja huoltotarvetta. Seurantaa voidaan tehdä useilla menetelmillä, tärkeimmiksi voidaan luokitella kaivojen säännöllinen kunnonvalvonta sekä lisäveden kulutuksen seuranta. Oleellisimpana mittarina kaukolämpöverkon kunnolle onkin lisäveden kulutus, joka kertoo myös verkon tiiveydestä. Jos lisäveden kulutus kasvaa, on
verkossa todennäköisesti vuoto.
7
Muita yleisimpiä menetelmiä maanalaisten johtojen kunnonvalvonnassa ovat riskialueiden lämpökamerakuvaukset, betonikanavan kuvaukset, rasituskokeet, johtojen sähköinen kosteudenvalvonta sekä virtausputkien seinämänpaksuusmittaukset.
Robottikameraa käytetään epäillessä betonikanavan vuotoa. Maanpäältä ohjattavalla
robotilla pyritään paikallistamaan vuoto kanavan sisältä. Kiinnivaahdotetuissa johdoissa
puolestaan voidaan hyödyntää kosteudenvalvontajärjestelmää. Menetelmässä kiinnivaahdotettuun johtoon asennetaan kosteudenmittausanturi, joka antaa hälytyksen havaittaessa kosteutta johtorakenteissa. [3, s. 348 – 349]
Kunnonvalvontaa pyritään jatkuvasti kehittämään uusilla menetelmillä. Suomessa on
yhtenä uusimmista keinoista vuotojen paikallistamiseen kaukolämpöverkolla otettu
käyttöön kaukolämpökoira. Koira on koulutettu löytämään kaukolämpövuodot hajuaistinsa avulla, joka on varsinkin kesällä käytännöllistä vuotojen vaikean paikallistamisen
takia. Ruotsissa on puolestaan tutkittu infrapunakuvausteknologian hyödyntämistä vuotojen ja lämpöhäviöiden paikallistamisessa. Tekniikka on suhteellisen tarkkaa ja vaikuttaa tutkimustulosten perusteella lupaavalta. Lämpökamerakuvauksia voidaan suorittaa
ilmasta tai maanpäältä käsin joko jalkaisin tai autolla. Helikopteria käytettäessä on
vuodon paikallistaminen nopeaa, mutta tekniikka vaatii vielä jatkotutkimuksia maaperän
rakenteen ja sään vaikutuksista lämmönsiirtoon. Infrapunakuvaustekniikka on kehittynyt valtavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Vielä 1990-luvulla tekniikka oli hyvin epätarkkaa, jolloin kuvausten tekeminen oli kannattavaa ainoastaan kriittisille kohteille.
[6; 7; 8.]
Paineen aleneman mittauksen hyödyntämistä vesivuodon paikallistamisessa on tutkittu
viime vuosina. Mittauksen perusteella paikannetaan aluksi, onko kyseinen vuotokohde
meno- vai paluupuolen linjassa, minkä jälkeen otetaan seuraava verkon solmukohta
referenssipisteeksi ja ääniaaltojen mittauksen avulla paikannetaan putkirikon sijainti.
Menetelmän ongelmana on sen vaatima suoritusnopeus, sillä paine pyrkii tasaantumaan linjassa nopeasti vuodon jälkeen. Menetelmä on tehokkain suurten vuotojen paikallistamiseen. [6.]
8
Ruotsissa on tutkittu betonikanavien kunnonmäärittämiseen erilaisia menetelmiä, muun
muassa seinämien ultraäänimittauksia, kanavan sisäosien kuvauksia, helikopteriilmakuvauksia sekä heliumin käyttämistä vuodon paikallistavana indikaattoriaineena.
Tulosten perusteella toimivaksi ratkaisuksi havaittiin hälytyslangan käyttö betonikanavan pohjalla. Keskeiseksi tekijäksi kanavien kunnon säilyttämiseksi todettiin kuivana
pitäminen sekä sujuttaminen. [6.]
4.1.2
Kaivohuollot
Maanalaisten johtojen kunnonvalvonta perustuu pääasiassa kaivohuoltoihin. Kaivoja
kuuluu huoltaa ja pumpata säännöllisesti kunnon ylläpitämiseksi ja seuraamiseksi. Uudemmissa kiinnivaahdotetuissa maaventtiilikaivoissa pumppauksia ei täydy suorittaa
säännöllisesti, mutta vanhemmissa betonielementtikaivoissa (kuva 2) tämä on oleellista, sillä kaivossa oleva vesi ja kosteus rappeuttavat kaivon putkia ja toimilaitteita. Kaivojen kuntoa seurataan ennakkohuolloilla ja kaivojen huoltotarve luokitellaan kosteusvalvonnan ja vuotovesimäärien seuraamisen avulla. [3, s. 349 – 350.]
Kuva 2. Kuva betonielementtikaivon sisältä.
9
4.1.3
Suurvauriot ja vuodot
Suurvaurion sattuessa kaukolämmön toimitusta ei voida taata suurelle määrälle asiakkaita johtuen vauriosta kaukolämpöverkolla tai lämpöä tuottavalla laitoksella. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa verkolla on sattunut suuri vuoto tai lämmöntuotantolaitos on alhaalla esimerkiksi sähkökatkon takia. Pahimmassa tapauksessa vaurio
sattuu alueella, jolla on paljon ihmisiä, mikä aiheuttaa vaaratilanteen. Lisäksi taloudelliset vauriot voivat olla mittavia, mikäli vettä ei pystytä tuottamaan tarpeeksi, jolloin vaarana on lämpöä tuottavien laitosten alasajo. [1.]
Vuodot voivat aiheutua kaukolämpöjohtojen luonnollisesta kulumisesta, ulkoisen voiman aiheuttamasta vauriosta, vanhoista toimilaitteista, lämpötilan muutoksesta sekä
paineiskuista. Tästä johtuen kaukolämpöverkon kunnonvalvonta ja perusparantaminen
ovat välttämättömän tärkeitä toimenpiteitä. Ulkoiseksi voimaksi voidaan laskea esimerkiksi kaivinkoneen kauhan aiheuttama vaurio kaukolämpöjohtoon. Vuotoja tapahtuu
vanhoissa linjoissa ja sen toimilaitteissa varsinkin keväällä ja talvella ulkolämpötilan
suuren vaihtelun aiheuttaman lämpölaajenemisen takia. [1.]
Paineiskut ovat erittäin vaarallisia, ja ne lukeutuvat suurvaurioiden potentiaalisiin aiheuttajiin. Niitä voi syntyä etenkin pumppujen ja venttiilien huolimattomasta käytöstä.
Kaukolämpöverkon paineen laskiessa alle kiertävän veden kylläisen paineen, vesi höyrystyy putkessa. Paineen jälleen noustessa, höyry muuttuu takaisin vedeksi, mikä aiheuttaa suuren paineennousun verkossa. Paine ylittää kaukolämpöverkon rakennepaineen (max. 16 bar) ja saattaa tuhota toimilaitteita tai linjaa aiheuttaen vuotoja. Etenkin
pumppujen kierrosmäärän muuttaminen on vaarallista, sillä äkillinen kierrosten nostaminen voi aiheuttaa paineiskuja. Myös venttiilien varomaton käyttö aiheuttaa paineiskuja. Suljettaessa venttiili liian nopeasti kasvaa menopuolen paine räjähdysmäisesti. Tästä syystä suurten sulkuventtiilien yhteyteen asennetaan pienempiä ohitusventtiileitä.
Tehokkain keino ennaltaehkäistä paineiskujen syntyä on henkilökunnan asianmukainen kouluttaminen. [3, s. 343 – 344.]
10
Suuret vuodot aiheuttavat hälytyksen valvomolle. Vauriotilanteessa valvomon operaattori havaitsee lisäveden kulutuksen kasvavan, verkon paineen laskevan ja automaatiotoimilaitteiden käynnistyvän. Ehdottoman tärkeää on nopea tilannekuvan muodostaminen ja yhteydenotto kaukolämpöverkon kunnossapidon päivystäjään, jolloin vuotoaluetta voidaan ryhtyä paikantamaan. Suurten vuotojen tapauksessa yleisin paikannuskeino
on kuitenkin ohikulkijan havainto hajonneesta putkesta johtuen sen aiheuttaman vesisuihkun ja höyrypilven näyttävyydestä. Kaukolämpöveden tunnistettavuutta lisää siihen lisätty väriaine. Yleisin käytetty aine tarkoitukseen on Pyranin, sillä se on myrkytön,
taloudellisesti kannattavin, kaukolämpöjärjestelmiin soveltuva eikä se aiheuta ympäristölle haittaa. [1; 7.]
4.2
Perusparantaminen
Kaukolämpöjärjestelmien vanhetessa on perusparantaminen välttämätöntä kunnon
ylläpitämiseksi. Viime vuosien aikana on perusparantamiseen liittyvien töiden osuus
Suomessa ollut nousussa verkon vanhetessa. Perusparannustyöt otetaan huomioon
laitosten vuotuisissa rakennussuunnitelmissa ja töiden tunnusmerkkinä onkin niiden
suunnitelmallisuus. Kunnossapito- ja perusparannuksen strategioissa on päätettävä,
otetaanko käyttöön pitkän vai lyhyen tähtäyksen suunnitelma. Pitkän tähtäyksen suunnitelman kannattavuutta voi perustella perusparantamiseen vaikuttavien muutostekijöiden hitaudella ja käytettävän materiaalin luotettavuudella. Suunnitelmassa ongelmaksi
voi kuitenkin muodostua parempikuntoisten kohteiden kunnostaminen huonokuntoisten
tai vaurioituneiden kohteiden sijaan. Lyhyen tähtäyksen suunnitelmaa voidaankin monessa tapauksessa pitää parempana, jolloin perusparantaminen tehdään oikeisiin kohteisiin ja vanhat järjestelmän osat tulee käytettyä loppuun asti. [3, s. 356 – 359.]
11
Perusparannustoiminta voi olla ulkopuolisista tekijöistä johtuvaa, uudistavaa tai korvaavaa. Ulkopuolisista tekijöistä johtuvaa perusparannustyötä voi olla esimerkiksi rakennushankkeesta tai kaavamuutoksista johtuva maanalaisten linjojen uudistustarve.
Uudistavalla perusparantamisella korvataan vanhaa linjaa uudella johdolla ja toimilaitteilla. Työssä on oleellista suunnitella vanhan ja uuden linjan yhteensopivuus ongelmilta välttymiseksi työtä tehdessä. Lisäksi johdon mitoituksen tarkastus, uusien asiakkaiden lämmönsaannin varmistaminen, edullisimman johtoreitin selvittäminen sekä uusien
tuotannoninnovaatioiden huomioiminen on oleellista uudistavassa perusparantamisessa. Korvaavalla perusparantamisella tarkoitetaan puolestaan uudisrakentamiseen ja
perusparantamiseen liittyvää uuden linjan rakennuttamista, jolla korvataan aiemmin
käytössä olleen vanhan linjan osaa. [3, s. 356 – 359.]
4.3
Kaukokäyttö
Kaukokäytöllä pyritään ohjaamaan sekä valvomaan kaukolämpöverkon ja lämpökeskusten toimintaa. Tämä suoritetaan valvomalla lämmön laatua, varmistamalla lämmöntoimitus sekä ennakoimalla vaurioita. Kaukokäytön toteutus ja hallitseminen suoritetaan
miehitetystä kaukolämpövalvomosta käsin, josta voidaan myös päivittää tarvittaessa
järjestelmää. Suoritettavia toimintoja ovat muun muassa tuotannonohjaus, pumppujen
ja venttiilien kauko-ohjaus, ala-asemien loogiset toiminnot sekä niiden mittaukset, verkonkäytön seuranta, hankinnan optimointi, tunnuslukujen raportointi ja häiriökirjaukset.
[3, s. 346.]
Valvomon lisäksi järjestelmän toimintoja suoritetaan ala-asemien avulla eri valvontapisteissä, joihin on sijoitettu siirrettävät päätteet. Näihin lukeutuvat paine-ero-, mittaus-,
venttiili-, lämpökeskus- ja pumppaamoasemat. Viestiliikenne voidaan hoitaa puhelinverkon, ISDN-verkon, GSM/GPRS- verkon, radioverkon, muiden langattomien yhteyksien tai kaapeliverkon avulla. Kaapeliverkkoa on käytetty yleisimmin, mutta langattomat
verkot ovat tehokkaampia, kun asennukset on tehty huolellisesti, jolloin nopeus ja varmuus ovat toimivalla tasolla. [3, s. 346.]
12
4.4
Kaukolämpöventtiilit
Kaukolämpöjärjestelmässä käytetään erilaisia venttiileitä kohteesta ja käyttötarkoituksesta riippuen. Venttiilit voidaan luokitella sulku-, ilmanpoisto-, tyhjennys-, ohitus- ja
säätöventtiileihin. Ilmanpoisto-, tyhjennys- ja ohitusventtiileitä tarvitaan täytettäessä ja
tyhjennettäessä linjaa. Sulkuventtiileillä mahdollistetaan verkon osittaminen ja alueiden
erottaminen toisistaan. [3, s. 167.]
Kuva 3. Ylemmässä kuvassa palloventtiili ja alemmassa läppäventtiili [3, s. 168].
Insinöörityössä keskityttiin erityisesti sulkuventtiilien valintaan ja eri sulkuventtiilivaihtoehtoihin. Nykyään käytössä olevat sulkuventtiilit ovat pallo- ja läppäventtiilejä (kuva
3). Näistä kahdesta palloventtiilit ovat tiiveydeltään ja käyttövarmuudeltaan erinomaisia.
Palloventtiilejä käytetään pääsääntöisesti aina putkikoon ollessa alle DN 200.
13
Putkikoon ylittäessä DN 400 palloventtiilien koko ja hinta kasvavat reilusti verrattuna
läppäventtiileihin, jolloin niiden käyttö on perusteltua. Kuitenkin, jos valintaprioriteettina
on turvallisuus ja erinomainen tiiveys taloudellisen voiton sijaan, voidaan palloventtiilien
käyttöä perustella myös suuremmalla putkikoolla. Erityisesti kriittisiin pisteisiin palloventtiilien valitseminen on järkevä ratkaisu. Venttiilien toimilaitteena käytetään DN 125
ja sitä pienemmissä sulkulaitteissa käsivipua tai T-avainta. DN 150 ja sitä suuremmissa
sulkulaitteissa käytetään puolestaan kierukkavaihdetta. Vaihteen asennuksessa tulee
huomioida käytön varmistaminen tiepinnasta jatkovartta käyttäen sekä sen vaihtomahdollisuus ilman putkiston tyhjentämistä. [3, s. 167.]
Pääasiassa venttiilit asennetaan esieristettynä pakettina linjaan ja karanpäät tuodaan
maaventtiilikaivoon (kuva 4). Suuremmilla venttiileillä sijoitus voidaan tehdä myös betonielementtikaivoon, jolloin kaivoon tulee asentaa myös ilmanpoistot ja tyhjennykset.
Sulkuventtiilien sijoituksessa tulee huomioida erityisesti niihin kohdistuvat liikkeet ja
voimat. Venttiilejä ei suositella sijoitettavaksi lähelle viistekulmia, minimietäisyytenä
pidetään 12:ta metriä. [3, s. 167 – 168.]
Kuva 4. Maaventtiilikaivo.
14
5
Verkon jakaminen osiin
5.1
Toimintaperiaate
Suurvauriotilanteessa voidaan lämmönjakelun turvaamiseen ja vuodon paikantamiseen
käyttää verkon osittamista. Tietty verkon alue suljetaan muusta verkosta sulkuventtiilien avulla, jolloin lämmönjakelukeskeytys ei vaikuta koko verkkoon. Menetelmän ongelmaksi muodostuu suljetun alueen lämmön- ja paineenpito. Nämä voidaan kuitenkin
turvata alueella olevien lämpölaitosten ja siirrettävien lämpökeskusten avulla. Suljettu
alue on yleensä suurehko ja vuodon löytämiseen voi kulua paljon aikaa. Kuitenkin, menetelmä on tehokas suurvauriotilanteessa, sillä osalle asiakkaista pystytään edelleen
takaamaan lämmönjakelu eikä voima- tai lämpölaitosta täydy ajaa alas. [7.]
5.2
Lähtötilanne
Fortumin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkko suunnitellaan jaettavaksi kolmeen eri osaan kaukokäyttöisten sulkuventtiilien avulla suurhäiriötilanteen
varalta. Häiriötilanteessa alue voidaan erottaa muusta verkosta nopeasti, jolloin vuoto
yhdellä alueella ei lamauta koko verkkoa. Suuralueet ovat

Länsi

Länsi-Pohjoinen

Länsi-Etelä.
Alueet on nimetty lämpöä ajettavan ilmansuunnan mukaan. Liitteiden 1 – 3 kartat kuvaavat suuraluejakoa, josta myös näkyvät sulkupisteet.
15
Työtä on jo aiempina vuosina esivalmisteltu ja sulkukohdat verkon osittamiseen on
alustavasti määritelty. Ajatus verkon osittamisesta on alun perin lähtöisin suunnitelmasta testata verkon kuntoa pienemmillä saareke jaoilla. Testissä saareke, jolle lämpökeskus ajaa lämpöä, suljettaisiin käsikäyttöisillä venttiileillä pääverkosta ennalta määritellyksi ajaksi. Samalla valvottaisiin alueen avainlukemia eli paisuntatietoja sekä veden
kulutusta. Toiminnolla olisi saatu selville tietoa alueen vuototilanteesta ja voitu ryhtyä
vuodon paikannustoimenpiteisiin. Lopulta verkon osittamissuunnitelmassa päädyttiin
jakamaan verkko kolmeen suuralueeseen kaukokäyttöisesti, sillä suurempien alueiden
erottaminen parantaa käyttövarmuutta tehokkaammin suurvauriotilanteessa.
Työ aloitettiin selvittämällä suljettavien kohteiden lukumäärä ja minkälaisia valmisteluja
niihin täytyy tehdä. Osaan pumppaamoita ja kaivoja on jo asennettu kaukokäyttöiset
sulkuventtiilit, joten kyseisiin kohteisiin ei vaadita niin paljoa valmisteluja. Ennen kaivojen ja pumppaamojen tarkastamista luotiin tarkistuslista selvitettävistä kohteista.
5.3
Sulkupisteiden ja töiden kartoitus
Valitut verkonjakopisteet tarkastetaan liitteen 4 tarkistuslistaa käyttäen, jotta saadaan
selville kohteissa suoritettavat toimenpiteet. Kartoitusta tehdessä selvitetään kaivojen
sijainti ja yleinen kunto. Kaivoihin täytyy pystyä asentamaan kaukokäyttöiset sulkuventtiilit, niiden käyttövarmuus on pystyttävä takaamaan ja kaivoille pääsyn tulee sujua ongelmitta. Mikäli edellä mainituissa ominaisuuksissa ilmenee puutteita, voidaan venttiilien asennustöistä johtuvien rakennustöiden aikana mahdollisesti kaivon sijaintia muuttaa sekä muuttaa putkiston korkoa tarpeen mukaan. Kaivon paikkaa muuttaessa tutkitaan putkistosta matalampi kohta, jolloin toimilaitteet mahtuvat kaivoon. Korkoa muuttaessa on huomioitava, ettei putkisto madallu kaivon kohdalta liian jyrkästi. Kosteiden
kaivojen tapauksessa valitaan pääasiassa käytettäväksi sulkuventtiilit hydraulisilla toimilaitteilla. Sähkötoimilaitteet (kuva 5) ovat ensisijaisessa asemassa pumppaamoilla.
Sulkukaivojen läheisyyteen asennetaan huomiotolpat kaivonumerolla varustettuna, sillä
toimenpide parantaa kaivojen löydettävyyttä myös huonoissa sääolosuhteissa. Osassa
kaivoja on ohitusventtiilejä, jotka tulee pitää lähtökohtaisesti kiinni. Tämän takaamiseksi
asennetaan kyseisten kaivojen sisäpuolelle huomiokyltit, jotka ilmoittavat kiinnipitämisestä.
16
Kuva 5. Sähkökäyttöinen sulkuventtiili toimilaitteineen.
Valmiiksi automatisoiduissa kohteissa varmistetaan sulkuventtiilien kaukokäytettävyys
valvomosta. Mikäli toimenpide on mahdollinen, kohteissa täytyy suorittaa ainoastaan
automaatiotyöt venttiilien liittämiseksi osaksi sulkujärjestelmää sekä mahdollisesti
huomiotolpan asentaminen kohteen läheisyyteen. Mahdolliset ohitusventtiilit on myös
huomioitava ja varmistettava valvomolta niiden kaukokäytettävyys. Käsikäyttöisten ohitusventtiilien kohdalla harkitaan tapauskohtaisesti, tehdäänkö venttiileistä kaukokäytettävät vai pidetäänkö ne lähtökohtaisesti kiinni.
Verkon erottamiseen käytettävissä kohteissa vaadittavat sähkö- ja automaatiotyöt kartoitetaan töiden laajuuden tutkimiseksi. Samalla saadaan selvitettyä töiden vaikutus
kokonaisbudjettiin. Kartoituksessa huomioidaan:
1. valmiiksi kaukokäytettävät kohteet

selvitys valvomolta sekä automaatio- ja sähkövastaavilta
2. kohteissa vaadittavat asennustyöt

sähkökaappien, johtojen, toimilaitteiden ja lähettimien asennukset.
17
Valmiiksi kaukokäytettävien kohteiden selvitys helpottaa lopullisia automaatio- ja ohjelmointitöitä. Taulukossa 1 on lueteltuna sulkupisteet ja siitä ilmenevät jo valmiiksi
kaukokäytettävät kohteet.
Taulukko 1. Sulkupisteet.
18
6
Kaukokäytettävän sulkuventtiilin valinta
6.1
Kaukokäytettävän sulkuventtiilin toimintaperiaate
Kaukokäyttöisten sulkuventtiilien tehtävänä on jakaa verkko suuralueisiin häiriötilanteessa. Varsinaisten sulkuventtiilien asennus-, sähkö- ja automaatiotöiden jälkeen
venttiilien käyttö toteutetaan kaukolämpövalvomosta käsin. Jokaiselle suuralueelle tulee valvomoon oma käyttö- ja testauspainike. Testauspainikkeella pyritään pidentämään venttiilien käyttöikää ja testaus tullaan suorittamaan vuosittain. Testaus suoritetaan kesäaikaan, jolloin lämmön tarve on matalimmillaan. Venttiilit ajetaan testiohjelmalla 15–50 % kiinni. Käyttämällä venttiilejä estetään niiden jumiutuminen, mikä on
mahdollista venttiilin ollessa pitkään ilman käyttöä.
6.2
Kaukokäytettävien sulkuventtiilien vaatimukset
Valittaessa käytettäviä sulkuventtiileitä seuraavat asiat otetaan huomioon:

hinta

koko ja paino

luotettavuus.
Nämä ominaisuudet takaavat venttiilien luotettavan ja pitkäkestoisen toiminnan sekä
parantavat investoinnin taloudellista kannattavuutta. Pääpaino valinnoilla on kuitenkin
venttiilien luotettavassa toiminnassa ja käyttövarmuudessa.
Sulkuventtiileiksi vertailtiin Vexven ja Högforssin erilaisia läppä- ja palloventtiilejä sekä
toimilaitteita. Asennettavissa kaivoissa on otettava huomioon kaivon tilavuus, jotta
asennettava venttiili varmasti mahtuu kaivoon. Mikäli putket ovat liian lähellä toisiaan
tai kaivo on muuten liian ahdas, valitaan kaivoon asennettavaksi vähemmän tilaa vievät
läppäventtiilit, sillä palloventtiilin halkaisija on suurempi kuin kytkettävän putken ja vie
näin enemmän tilaa kaivosta.
19
6.3
Toimilaitteet
Kaukokäyttöisten sulkuventtiilien automaatio-ohjelma avaa ja sulkee venttiilit turvallisella nopeudella. Sulkuventtiilien ohjaus tapahtuu venttiilin yhteydessä olevilla hydraulisilla
tai Auma- merkkisillä sähkötoimilaitteilla. Hydrauliset toimilaitteet (kuva 6) ovat suositeltavia kosteisiin kohteisiin niiden paremman toimintavarmuuden ansiosta. Kuitenkin,
ahtaissa kohteissa voidaan harkita tapauskohtaisesti sähkötoimilaitteiden käyttämistä.
Kuva 6. Hydrauliset toimilaitteet.
20
7
Työn toteuttaminen
Varsinainen projektin toteutus on arvioitu alkavaksi vuoden 2017 aikana. Kappaleessa
läpi käydään työvaiheet projektin toteuttamiseksi. Sulkuventtiilien asennuksia suorittaessa otetaan huomioon myös kaivon muiden toimilaitteiden, kuten tyhjennys- ja ilmanpoistoventtiilien kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen.
Työ toteutetaan liitteen 5 kulkukaavion mukaisesti. Ensimmäisenä suoritetaan venttiilien ja kaivojen kunnon huolellinen tarkistus, jonka jälkeen gateway- asema asennetaan
Suomenojan voimalaitokselle. Asema suorittaa ryhmäohjauksen kaukokäyttöisille venttiileille. Tämän jälkeen voidaan edetä kaivokohtaisiin kunnostus- ja asennustöihin, jotka
kattavat sähkö- ja automaatiotyöt, venttiilien ja niiden toimilaitteiden asennukset sekä
kaivokohtaiset kunnostustyöt. Lopuksi venttiilit liitetään kaukokäyttöjärjestelmään.
Jokaisen verkon erotuskaivon läheisyyteen asennetaan huomiotolppa kaivonumerolla,
jolloin kaivon löytäminen helpottuu. Kaivoihin, joissa on ohitusventtiilit, asennetaan sisälle liitteen 6 mallin mukainen huomiokyltti, jolla ilmoitetaan ohitusventtiilien kiinnipitämisestä.
7.1
Suuralueet
Taulukoissa 2–4 on lueteltuna kuhunkin suuralueeseen kuuluvat sulkupisteet. Taulukoista selviävät myös suljettavien venttiilien tunnukset sekä putkikoot. Alun perin kaivo
7086 Tapiolan suuntaan oli myös suunnitelmassa mukana, mutta linja liitetään osaksi
kaukokylmäverkkoa, joten kaivoa ei suuraluejaossa huomioida.
Taulukko 2. Länsi-suuralue.
21
Taulukko 4. Länsi-Pohjoinen-suuralue.
Taulukko 3. Länsi-Etelä-suuralue.
7.2
Venttiilien kunnon ja kaivojen tilavuuden tarkistus
Projektin onnistumisen kannalta venttiilien kunnon tarkistus on kriittinen vaihe. Sillä
saadaan selville lopullinen tilattavien sulkuventtiilien ja toimilaitteiden määrä. Lisäksi
kaivojen tilavuus ja kunto on tarkastettava samalla kerralla. Huomioitavaa on, mahtuuko kaivoon asentamaan palloventtiilejä ja hydraulisia toimilaitteita. Mikäli kaivo on liian
ahdas, täytyy kaivoon harkita asennettavaksi läppäventtiilejä ja sähköisiä toimilaitteita,
jotka vievät vähemmän tilaa. Toisena vaihtoehtona on kaivon perusteellinen uusiminen
suuremmaksi.
Kaivojen ja venttiilien tarkistamisen laadun takaamiseksi tehtiin jokaiselle kohteelle
oma kulkukaavio, josta ilmenee vaihe vaiheelta, mitä toimenpiteitä kohteessa on lopulta tehtävä kaukokäytettävyyden takaamiseksi eri vaihtoehtoineen. Kulkukaavioissa
vihreä väri kuvastaa ideaalitilannetta, kun taas keltainen indikoi seuraavaksi parasta
vaihtoehtoa, punaisen ollessa huonoin.
22
7.2.1
Kaivot
707 Espoontie
Betonielementtikaivossa 707 (kuva 7) on DN 300 sähkökäyttöiset läppäventtiilit ja käsikäyttöiset ohitusventtiilit. Venttiilit eivät ole vielä kaukokäytettäviä. Muutostyössä on
otettava huomioon ohitusten sulkeminen ja jatkossa lähtökohtainen kiinni pitäminen.
Liitteen 7 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 7. Espoontie kaivo 707.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi

putkikoko DN 300

venttiileissä sähkökäyttöiset Aumat.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

ohitusventtiilien kiinnipitäminen ja huomiokyltin ja -tolpan asennukset.
23
6449 Puolarintie
Betonielementtikaivossa (kuva 8) on DN 200 sähkökäyttöiset venttiilit Industriarmaturin
hydraulisilla toimilaitteilla. Venttiilit ovat jo valmiiksi kaukokäytettäviä. Liitteen 8 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 8. Puolarintie kaivo 6449.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi ja Länsi-Pohjoinen

putkikoko DN 200

venttiileissä Industriarmaturin hydrauliset toimilaitteet.
Muuta huomioitavaa

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

huomiotolpan asennus.
24
2969 Bredanportti
Maaventtiilikaivossa on karalliset DN 300 palloventtiilit (kuva 9). Maastolliselta sijainniltaan kaivo on matalalla, jonka takia kaivo on kostea. Venttiileihin tulee asentaa hydrauliset toimilaitteet. Kohteessa ei ole vielä sähköjä. Kuvan 10 kulkukaaviosta selviävät
kohteessa suoritettavat toimenpiteet.
Kuva 9. Bredanportti kaivo 2969.
Tiedot

maaventtiilikaivo

suuralue: Länsi

putkikoko DN 300.
25
Kuva 10. Kaivon 2969 toteutuksen prosessikaavio.
Muuta huomioitavaa

putkisto kulkee erittäin lähellä maanpintaa, putkiston koron muuttaminen todennäköisesti välttämätöntä hydraulisten toimilaitteiden asennukselle

huomiotolpan asennus.
26
1909 Karakalliontie
Betonielementtikaivon (kuva 11) DN 300 sulkuventtiilit ovat sähkötoimiset ja DN 250
käsikäyttöiset läppäventtiilit. Molemmissa linjoissa DN 65 ohitusventtiilit. Liitteen 9 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 11. Karakalliontie kaivo 1909.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi-Pohjoinen

putkikoko DN 250 ja DN 300

DN 300 venttiileissä Aumat

DN 250 venttiilit käsikäyttöiset

DN 65 ohitusventtiilit.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

ohitusten kiinnipitäminen lähtökohtaisesti

huomiokyltin ja -tolpan asennukset.
27
2198 Karapellontie
Maaventtiilikaivossa (kuva 12) DN 80 käsikäyttöiset venttiilit. Kaivossa ei ole vielä sähköjä. Kuvan 13 kulkukaaviosta selviää kohteessa suoritettavat toimenpiteet.
Kuva 12. Karapellontie 2198 maaventtiilikaivo.
Tiedot

maaventtiilikaivo

suuralue: Länsi-Pohjoinen

putkikoko DN 80

käsikäyttöiset venttiilit.
28
Kuva 13. Kaivon 2198 toteutuksen prosessikaavio.
Muuta huomioitavaa

putkisto kulkee erittäin lähellä maanpintaa, putkiston koron muuttaminen todennäköisesti välttämätöntä hydraulisten toimilaitteiden asennukselle

huomiotolpan asennus.
29
803 Klovinmäki
Maaventtiilikaivo (kuva 14) DN 125 käsikäyttöisillä venttiileillä. Kaivossa ei ole vielä
sähköjä. Kuvan 15 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet.
Kuva 14. Klovinmäen maaventtiilikaivo 803.
Tiedot

maaventtiilikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 125

käsikäyttöiset venttiilit.
30
Kuva 15. Kaivon 808 toteutuksen prosessikaavio.
Muuta huomioitavaa

putkisto kulkee erittäin lähellä maanpintaa, putkiston koron muuttaminen todennäköisesti välttämätöntä hydraulisten toimilaitteiden asennukselle

huomiotolpan asennus.
31
1775 Muolaantie
Maaventtiilikaivo (kuva 16) DN 125 käsikäyttöisillä venttiileillä. Kaivon venttiilit ovat erittäin lähellä maan pintaa. Kaivossa ei ole vielä sähköjä. Kuvan 17 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet.
Kuva 16. Muolaantie maaventtiilikaivo 1775.
Tiedot

maaventtiilikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 125

käsikäyttöiset venttiilit.
32
Kuva 17. Kaivon 1775 toteutuksen prosessikaavio.
Muuta huomioitavaa

putkisto kulkee erittäin lähellä maanpintaa, putkiston koron muuttaminen todennäköisesti välttämätöntä hydraulisten toimilaitteiden asennukselle

huomiotolpan asennus.
33
1638 Laajalahti
Betonielementtikaivossa (kuva 18) DN 500 sähkökäyttöiset venttiilit. Kaivossa on DN
50 ohitusventtiilit, jotka on tehtävä kaukokäyttöisiksi, sillä pääsulut pidetään kiinni talviaikaan. Kaivot 1630 ja 1638 ovat valvomosta ryhmäohjattavia. Liitteen 10 kulkukaaviosta selviää kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 18. Kaivo 1638.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 500

venttiileissä Aumat

DN 50 ohitukset, jotka tehtävä kaukokäyttöisiksi.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

ohitusventtiilien on oltava kaukokäyttöisiä, sillä talvella pääsulut ovat kiinni

huomiotolpan asennus.
34
1630 Laajalahti
Betonielementtikaivossa DN 250 (kuva 19) sähkökäyttöiset venttiilit. Kaivo sijaitsee
kaivon 1638 läheisyydessä ja venttiilit kuuluvat myös ryhmäohjaukseen. Kaivon toinen
sähkökäyttöisistä venttiileistä ei ole tällä hetkellä toiminnassa. Kaivossa on DN 40 ohitukset, jotka tehdään myös kaukokäyttöisiksi. Liitteen 11 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 19. Kaivo 1630.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 250

venttiileissä Aumat, joista ainakin toinen on viallinen

kaivossa DN 40 ohitukset, jotka tehtävä kaukokäyttöisiksi.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

ohitusventtiilien on oltava kaukokäyttöisiä, sillä talvella pääsulut ovat kiinni

huomiotolpan asennus.
35
7.2.2
Pumppaamot
Suvelan pumppaamo
Suvelan pumppaamon (kuva 20) alueeseen kuuluu useita kaivoja. Pumppaamon sisällä sijaitsevat sähkötoimiset sulkuventtiilit 115 ja 117 kuuluvat sekä Länsi- että LänsiEtelä-suuraluejakoon. Pumppaamon venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia valvomosta käsin. Liitteen 12 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 20. Suvelan pumppaamo.
Tiedot

venttiileissä 115 ja 117 Aumat

suuralueet: Länsi ja Länsi-Etelä

putkikoko DN 400
Muuta huomioitavaa

venttiilejä uusittaessa käytetään läppäventtiilejä.
36
175 Suvelan pumppaamo
Etelästä lähestyttäessä kaivo sijaitsee kaivon 2678 jälkeen. Kaivo on sähköistetty ja
ohituksilla varustettu. Sähkökäyttöiset venttiilit 102 ja 201 (kuva 21) kuuluvat Länsisuuraluejakoon. Venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia valvomosta käsin. Liitteen
13 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 21. Kaivo 175.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi

putkikoko DN 400

kaivossa ohitusventtiilit.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

kaivon sulkuventtiilit 102 ja 201 tarkastettava

ohitusventtiilien kiinnipitäminen sekä huomiokyltin ja -tolpan asennukset.
37
1971 Suvelan pumppaamo
Kuvan 22 betonielementtikaivossa on karalliset DN 150 venttiilit rungossa. Kaivo on
mahdollista pitää lähtökohtaisesti kiinni, mutta toimintavarmuuden takaamiseksi on siitä
suositeltavaa tehdä kaukokäytettävä. Kaivossa ei ole sähköjä, mutta sähköt voidaan
tuoda kaivoon pumppaamolta. Kuvan 23 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 22. Kaivo 1971 Suvelan pumppaamo.
Tiedot

maaventtiilikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 150

käsikäyttöiset venttiilit.
38
Kuva 23. Kaivon 1971 toteutuksen prosessikaavio.
Muuta huomioitavaa

kaivo kunnostettava kokonaan ja pohdittava asennetaanko betonielementti- vai
maaventtiilikaivo

putket kulkevat erittäin lähellä toisiaan
o
kaivoon saatava riittävästi tilaa kaukokäyttölaitteille

huomiotolpan asennus

käytettäväksi valitaan ensisijaisesti palloventtiilit hydraulisilla toimilaitteilla.
39
2599 Suvelan pumppaamo
Betonielementtikaivo on sijainniltaan ensimmäinen lähestyttäessä pumppaamoa etelästä. Sähkötoimiset DN 500 venttiilit 119 ja 120 (kuva 24) kuuluvat Länsi-Eteläsuuraluejakoon. Venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia valvomosta käsin. Liitteen
14 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 24. Suvelan pumppaamon kaivo 2559.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 500

venttiileissä sähkötoimiset Aumat.
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet

venttiilit 119 ja 120 tarkastettava

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

huomiotolpan asennus.
40
2678 Suvelan pumppaamo
Betonielementtikaivo on sijainniltaan keskimmäinen kaivoihin 2599 ja kaivon 2678 toiseen osaan nähden. Kaivossa on ohitusventtiilit sekä sähköt. Kaivon sähkötoimiset
sulkuventtiilit 101, 104, 113 ja 203 kuuluvat Länsi-Etelä-suuraluejakoon, venttiili 112
(kuva 25) puolestaan Länsi-suuraluejakoon. Venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia valvomosta käsin. Liitteen 15 kulkukaaviosta selviää kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 25. Suvelan pumppaamon kaivo 2678.
Tiedot

betonielementtikaivo

suuralueet: Länsi (112) ja Länsi-Etelä (101, 104, 113 ja 203)

putkikoot:
o
venttiili 113 DN 250
o
venttiili 101 ja 203 DN 500
o
venttiili 112 ja 104 DN 400
o
venttiileissä sähkötoimiset Aumat.
41
Muuta huomioitavaa

jos kaivossa on tilaa ja venttiilit uusitaan, valitaan käytettäväksi hydrauliset toimilaitteet venttiilille 113, muille Aumat

venttiilit 101, 103, 113, 203 ja 112 tarkastettava

kaivon muiden toimilaitteiden kunnon tarkistus ja mahdollinen uusiminen

ohitusventtiilien kiinnipitäminen sekä huomiokyltin ja -tolpan asennukset.
Olarin pumppaamo
Olarin pumppaamon (kuva 26) venttiilit MV101 ja MV203 kuuluvat Länsi- ja LänsiPohjoinen-suuraluejakoihin. Pumppaamon venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia
valvomosta käsin. Liitteen 16 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 26. Olarin pumppaamo.
Tiedot

venttiileissä MV101 ja MV203 Aumat

suuralue: Länsi ja Länsi-Pohjoinen

putkikoko DN 800.
Muuta huomioitavaa

venttiilejä uusittaessa käytettävä läppäventtiilejä.
42
Kilon pumppaamo
Kilon pumppaamon (kuva 27) DN 500 venttiilit V101 ja V201 kuuluvat Länsi-Pohjoinensuuraluejakoon. Pumppaamon venttiilit ovat sekvenssiohjauksella ajettavia valvomosta
käsin. Liitteen 17 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 27. Kilon pumppaamo.
Tiedot

venttiileissä V101 ja V201 sähkötoimiset Aumat

suuralue: Länsi-Pohjoinen

putkikoko DN 500.
Muuta huomioitavaa

venttiilejä uusittaessa käytettävä läppäventtiilejä.
43
Laajalahden pumppaamo
Laajalahden pumppaamon (kuva 28) venttiilit MV101, MV104, MV202 sekä MV203
kuuluvat Länsi-Etelä-suuraluejakoon. Pumppaamon venttiilit ovat sekvenssiohjauksella
ajettavia valvomosta käsin. Liitteen 18 kulkukaaviosta selviävät kohteessa suoritettavat
toimenpiteet eri vaihtoehtoineen.
Kuva 28. Laajalahden pumppaamo.
Tiedot

venttiileissä MV101, MV104, MV202 ja MV203

suuralue: Länsi-Etelä

putkikoko DN 700.
Muuta huomioitavaa:

venttiilejä uusittaessa käytettävä läppäventtiilejä.
44
7.3
Sähkö- ja automaatiotyöt
Espoon automaatiotoimintoja ohjaavat Netcontrollin ja Valmetin automaatiojärjestelmät.
Näiden yhdessä toimivuuden takaamiseksi tullaan voimalaitokselle sijoittamaan gateway- asema. Asema yhdistää eri järjestelmät ja hoitaa kaukokäyttöisten venttiilien ryhmäohjauksen. Yksittäisten venttiilien ohjaus- ja testikomennot tapahtuvat ala-asemilta.
Väyläyhteys vaihtoehtoina ovat valokuitukaapeli tai langaton radio-, ethernet- tai puhelinverkkoyhteys. Langaton ethernet- yhteys osoittautui verkon jakamisessa varmimmaksi vaihtoehdoksi, ja varmuutta saadaan vielä lisättyä käyttämällä kahden eri operaattorin langatonta verkkoa. Seuraavat automaatiotoimenpiteet tulee suorittaa verkon
jakamiseksi:

gateway- aseman asennus voimalaitokselle

kommunikointivälineiden asennus ala-asemille

modeemien asennus jo kaukokäytettäviin kohteisiin

virtalähde akulla kunnostettaviin kohteisiin.
Järjestelmässä on huomioitava toiminta kommunikointivian sattuessa. Järjestelmän on
havaittava yhteyskatkos ja lopetettava parametrien mittaaminen. Jos mittaus jatkuu ja
parametrien arvot putoavat, on vaarana automaatiojärjestelmän häiriökäyttäytyminen.
Kaukokäyttöisten sulkuventtiilien asennustöiden lisäksi kohteisiin tehdään tarvittavat
sähkö- ja automaatiotoimenpiteet. Tämä kattaa sähköliittymien hankinnan, kaivoihin
sähköjen viemisen, sähkömittarit, gateway- aseman, 3G- modeemit, logiikat, ohjausnappulat, mittausanturit, virtalähteet, akut, kytkimet ja näihin liittyvät asennustyöt. Kohteissa tulee huomioida, saadaanko modeemit ja toimilaitteet mahtumaan samoihin
kaappeihin vai tarvitaanko tilalle useita. Liitteen 19 taulukosta ilmenevät kohteissa tarpeelliset toimenpiteet eriteltyinä.
Suuralueille tehdään oma kaukokäyttöinen automaatiosekvenssi. Antamalla komennon
valvomosta saadaan alue erotettua verkosta nopeasti. Toiminnon onnistumiseksi tehdään automaatiojärjestelmään suuralueille oma ohjelma, jolla voidaan ajaa venttiilit
kiinni. Kaukokäyttösekvenssin toimimiseksi on venttiilien koodien oltava tiedossa.
45
Ohjelmassa otetaan huomioon venttiilien vuotuinen tai kuukausittainen testaus. Testauskomennolla venttiilit ajetaan osittain, esimerkiksi 50 % kiinni. Vastaava kunnonvalvonta ennaltaehkäisee venttiilien jumiutumista ja mahdolliset vauriot havaitaan toiminnolla tehokkaasti. Lisäksi jokaista venttiiliä pystyy ajamaan ohjelmalla erikseen kiinni tai
auki. Taulukko 5 kuvaa kaukokäyttöohjelman komentoja ja venttiilien lukumäärää ohjauksissa.
Taulukko 5. Kaukokäyttöohjelman toiminnot.
46
7.4
Huomiotolppien asennukset
Maastossa sijaitsevien erotuskaivojen läheisyyteen asennetaan huomiotolpat löydettävyyden parantamiseksi. Kuvat 29 – 38 havainnollistavat huomiotolppien asennuspaikkoja.
Kaivojen 2678 ja 2699, Suvelan pumppaamo
Kuva 29. 2678 ja 2699 huomiotolppien paikat.
47
707 Espoontie
Kuva 30. Kaivon 707 huomiotolpan paikka.
48
6449 Puolarintie
Kuva 31. Kaivon 6449 huomiotolpan paikka.
49
2969 Bredanportti
Kuva 32. Kaivon 2969 huomiotolpan paikka.
50
1630 Laajalahti
Kuva 33. Kaivon 1630 huomiotolpan paikka.
1638 Laajalahti
Kuva 34. Kaivon 1638 huomiotolpan paikka.
51
803 Klovinmäki
Kuva 35. Kaivon 803 huomiotolpan paikka.
1775 Muolaantie
Kuva 36. Kaivon 1775 huomiotolpan paikka.
52
1909 Karakalliontie
Kuva 37. Kaivon 1909 huomiotolpan paikka.
2198 Karapellontie
Kuva 38. Kaivon 2198 huomiotolpan paikka.
53
8
Yhteenveto
Insinöörityössä suunniteltiin Fortumin Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkon osittamista kolmeen alueeseen kaukokäyttöisten sulkuventtiilien avulla,
suurhäiriötilanteen varalta. Työ aloitettiin tutustumalla sulkupaikkoihin ja projektiin liittyvään materiaaliin, paremman kokonaiskuvan hahmottamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Selvityksen avulla suunniteltiin kohteissa tehtävät työt sekä budjettiarvio.
Työn lopputuloksena on toimintasuunnitelma Fortumin Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämpöverkon osittamisen toteuttamiseksi suurhäiriötilanteessa. Toimintasuunnitelman pohjalta voidaan työtä lähteä toteuttamaan suorittamalla tarvittavat
hankinnat ja etenemällä asennuksiin. Kaukokäyttöisten sulkuventtiilien asennusten
jälkeen suurin työvaihe tulee olemaan kauko-ohjausjärjestelmien luomisessa suuralueille. Venttiilien positiointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja ne on tehtävä selkeästi, jotta kaukokäyttöjärjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti. Projektin toteuduttua
voidaan samalla toimintamallilla osittaa Jorvin sairaala omaksi saarekkeekseen. Sairaala on kriittinen kuluttaja, ja lämmön siirron turvaaminen kohteelle on välttämätöntä.
Kohteiden kulkukaavioissa huomioitiin vaihtoehtona myös sähkötoimilaitteiden asennus
maastossa, mikä ei kuitenkaan ole kannattavaa, johtuen toimilaitteiden asennuksen
vaatimasta tarkkuudesta. Maastossa tehtävät kalibroinnit ovat hankalia ja toimilaitteiden asennus uusiin venttiileihin hintavampaa verrattuna suoraan toimittajalta tilattuun
venttiilipakettiin. Myös tilanne, jossa sulkuventtiili toimii, mutta toimilaite on epäkunnossa, otettiin huomioon. Ratkaisuna on joko toimilaitteen lähetys tehtaalle liitettäväksi
uuteen venttiiliin tai uuden venttiilin tilaaminen uudella toimilaitteella. Toimintavarmuuden kannalta jälkimmäinen on kannattavampi vaihtoehto.
Kaukokäytön toimintavarmuuden parantamiseksi on tulevaisuudessa mietittävä kaukokäyttöisten venttiilien positiointia. Nykyiset venttiilikoodit tulisi korvata yksilöidyillä tunnuksilla, mikä helpottaa niiden käyttöä ja tunnistettavuutta. Yksilöidyt tunnukset myös
parantavat venttiilien ohjausohjelmien hallitsemista ja luontia jatkossa.
54
Lähteet
1
Haikala M. 2016. Kunnossapidon suunnittelija, Kaukolämpöverkon kunnossapito,
Fortum Oyj, Espoo. Haastattelu 1.3.2016.
2
Fortum Oyj. 2016. Verkkodokumentti.
<http://www.fortum.com/frontpage/com/fi/?from=irene>. Luettu 29.2.2016.
3
Koskelainen, L. Saarela, R. & Sipilä, K. 2006. Kaukolämmön käsikirja. Helsinki:
Energiateollisuus.
4
Suvanto, K. 2012. Tekniikan Fysiikka 1. Helsinki: Edita.
5
Dinҫer, I. & Zamfirescu, C. 2011. Sustainable Energy Systems and Applications,
Ontario: Springer.
6
ÅF-Consult Oy. 2015. Yhteenveto kaukolämpöalan tutkimustuloksista 2012 – 2015
Energiateollisuus ry:lle, s. 6 – 11 & s. 24 – 26.
7
Suomen kaukolämpö ry. 1998. Kaukolämpöjohdon vuodon paikannusmenetelmät,
s. 5 – 7.
8
Vantaan Energia Oy. 2016. Kaukolämpökoira Jekku haistaa putkivuodot. Verkkodokumentti. <http://frantic.s3-eu-west1.amazonaws.com/vantaanenergia/uploads/20150910092106/Nykylampo-12015.pdf/>. Luettu 29.2.2016.
Liite 1
1 (1)
Länsi-suuralueen kartta
Liite 2
1 (1)
Länsi-Pohjoinen-suuralueen kartta
Liite 3
1 (1)
Länsi-Etelä-suuralueen kartta
Liite 4
1 (1)
Kohteiden tarkistuslista
Tarkistuslista: Verkon jakaminen kaukokäyttöisillä venttiileillä
Käyntipäivä:
Kaivonumero ja kohteen nimi:
Kaivontyyppi:
Saareke:
Putkikoko:
Venttiilit (Pallo/Läppä, Käsikäyttöiset/Kaukokäyttöiset/Hydrauliset/Aumat):
Kaivossa sähköt
□ Kyllä
□ Ei
Kaivossa muita sähkötoimilaitteita
□ Kyllä
□ Ei
Ohitukset (huomioitavaa):
□ Kyllä
□ Ei
□ Kaivon ulkopuolelta paikka huomiotolpalle
□ Valokuvat kohteesta
Kaivon sijainti (onko keskellä tietä, kerääkö vettä, vaikea saada sähköt, täytyykö
paikkaa muuttaa + muut huomiot):
Muuta huomioitavaa (kaivon kunto, putkiston koron muuttaminen, mahdollisia
ongelmia):
Suoritettavat toimenpiteet kohteessa:
Liite 5
1 (1)
Työn toteuttaminen
Liite 6
1 (1)
Huomiokyltti-malli kaivoihin
Liite 7
1 (1)
Kaivon 707 toteutuksen prosessikaavio
Liite 8
1 (1)
Kaivon 6449 toteutuksen prosessikaavio
Liite 9
1 (1)
Kaivon 1909 toteutuksen prosessikaavio
Liite 10
1 (1)
Kaivon 1638 toteutuksen prosessikaavio
Liite 11
1 (1)
Kaivon 1630 toteutuksen prosessikaavio
Liite 12
1 (1)
Suvelan pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 13
1 (1)
Kaivon 175 toteutuksen prosessikaavio
Liite 14
1 (1)
Kaivon 2599 toteutuksen prosessikaavio
Liite 15
1 (1)
Kaivon 2678 toteutuksen prosessikaavio
Liite 16
1 (1)
Olarin pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 17
1 (1)
Kilon pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 18
1 (1)
Laajalahden pumppaamon toteutuksen prosessikaavio
Liite 19
1 (1)
Tarvittavat sähkö- ja automaatiotoimenpiteet kohteissa
Fly UP