...

Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaiku- tuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan. Henri Timonen

by user

on
Category: Documents
3

views

Report

Comments

Transcript

Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaiku- tuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan. Henri Timonen
Henri Timonen
Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaikutuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan.
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Insinööri (AMK)
Auto- ja kuljetustekniikka
Insinöörityö
18.4.2016
Tiivistelmä
Tekijä(t)
Otsikko
Sivumäärä
Aika
Henri Timonen
Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaikutuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan.
14 sivua + 14 liitettä
18.4.2016
Tutkinto
Insinööri (AMK)
Koulutusohjelma
Auto- ja kuljetustekniikka
Suuntautumisvaihtoehto
Logistiikka
Ohjaaja(t)
Lehtori Seppo Leppänen
Laatu- ja kehityspäällikkö Aki Levänen, Kuljetusliike Kantola&Koramo Oy
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka sähköinen toimintaympäristö vaikuttaa ajojärjestelyn ja kuljettajien työskentelyyn, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja
tiedonkulku siirtyy sähköiseksi kuljetusketjun joka vaiheessa. Tavoitteena työssä oli löytää
vaikutuksia mahdollisimman laajasti, niin asioita jotka helpottuvat, kuin niitä, jotka vaikeutuvat. Työ liittyy Kaukokiidossa meneillään olevaan Repsikka-hankkeeseen, jonka avulla
ollaan siirtymässä paperisten rahtikirjojen käytöstä kokonaan sähköiseen tiedonkulkuun
kuljetusketjun erivaiheissa.
Teoriaosuudessa käsitellään toiminnanohjausjärjestelmiä, niiden historiaa, käyttötarkoitusta, ominaisuuksia ja käyttöönottoa. Lisäksi tarkastellaan sähköistä toimitusketjua ja siihen
kuuluvaa sähköistä kuljetussanomaa, sähköistä rahtikirjaa, yksilöllistä rahtikirjanumeroa ja
standardia kolliosoitelappua.
Työn yritysosuus toteutettiin haastattelujen avulla sekä osallistumalla operatiiviseen toimintaan. Työstä saadut havainnot ja päätelmät ovat ainoastaan työntilaajan käyttöön.
Työn tuloksena selvisi asioista jotka nopeutuvat sekä asioista jotka vievät enemmän aikaa,
kun siirrytään sähköiseen toimintaympäristöön.
Avainsanat
Ajojärjestely, toiminnanohjausjärjestelmä
Abstract
Author(s)
Title
Number of Pages
Date
Henri Timonen
Effects of Electronic Operational Environment on Traffic Coordinators and Drivers’ Work Conditions
14 pages + 14 appendices
18 April 2016
Degree
Bachelor of Engineering
Degree Programme
Automotive and Transport Engineering
Specialisation option
Transport Logistics
Instructor(s)
Seppo Leppänen, Lecturer
Aki Levänen, Kuljetusliike Kantola&Koramo Oy
The objective of this Bachelor’s thesis was analyze the effects of electric operational environment on traffic coordinators’ and drivers’ working conditions. This thesis was commissioned by Kuljetusliike Kantola & Koramo, which is part of Kaukokiito system. This thesis is
related to Repsikka-project, which is going on in Kaukokiito.
This study was carried out as follows. Firstly, the company’s employees and subcontractors were interviewed by using questionnaires. Secondly, discoveries were made by participating in the drivers’ daily operations. Finally, conclusions were made on the basis of
the collected data and by contrast interviews.
As a result, it was discovered that several different effects in traffic coordinators and drivers’ job. Part of effects was made working easier and part of effects was made working
difficult.
Keywords
Sisällys
Lyhenteet
1
Johdanto
1
2
Toiminnanohjausjärjestelmä
2
2.1
Historia
2
2.2
Käyttötarkoitus
3
2.3
Ominaisuudet
4
2.4
Hankinta
4
2.5
Käyttöönotto
6
2.6
Tietojärjestelmä palveluna
7
3
4
Sähköinen toimitusketju
7
3.1
Sähköinen kuljetussanoma
9
3.1.1
Kuljetustilaus.fi-sivusto
9
3.1.2
Palveluoperaattorit
10
3.1.3
Suorayhteys
10
3.2
Sähköinen rahtikirja
10
3.3
Yksilöllinen rahtikirjanumero
11
3.4
Standardi kolliosoitelappu
11
Yhteenveto
Lähteet
Liitteet
Liite 1. Yritysosuuden toteutus
Liite 2. Kysymyksiä vanhasta toimintamallista
Liite 3. Ajojärjestelyn vanha toimintamalli
Liite 4. Kysymyksiä mobiilista
Liite 5. Mobiilin käyttö jakelussa
Liite 6. Kysymyksiä nykyisestä toimintamallista
Liite 7. Ajojärjestelyn tämänhetkinen toimintamalli
Liite 8. Kysymyksiä tulevasta toimintamallista
Liite 9. Ajojärjestelyn tuleva toimintamalli
Liite 10. Mobiilin käyttö jakelussa tulevaisuudessa
Liite 11. Muutokset ajojärjestelijän työssä
13
14
Liite 12. Muutokset kuljettajan työssä
Liite 13. Yhteenveto
Liite 14. Kuva sähköisestä rahtikirjasta ja kollilapusta
Lyhenteet
CSV
Tiedostomuoto, jonka avulla taulukkotietoa tallennetaan tekstitiedostoon.
EDIFACT
Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transport.
Sanomamuoto yritysten välisessä tiedonsiirrossa.
ERP
Enterprise Resource Planning, toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää ja
välittää tietoa yrityksen eri toiminnoista.
MRP
Materials Requirement Plannig, ohjelmatyyppi, jonka avulla lasketaan ja
suunnitellaan materiaalin tarve tuotannossa.
SSCC
Serial Shipping Container Code, standardikoodi, jonka avulla tunnistetaan
kuljetusyksiköitä.
XML
Extensible Markup Language, formaatti tiedonvälityksessä eri järjestelmien välillä sekä formaatti dokumenttien tallennukseen.
.
1
1
Johdanto
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka sähköinen toimintaympäristö
vaikuttaa ajojärjestelyn ja kuljettajien työskentelyyn, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja tiedonkulku siirtyy sähköiseksi kuljetusketjun joka vaiheessa. Työ tehdään Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:lle, joka on yksi Kaukokiidon omistajista. Työ liittyy
Kaukokiidossa meneillään olevaan Repsikka-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on
siirtää toiminta täysin sähköiseksi niin, että paperisia rahtikirjoja ei enää tarvita.
Kuljetusliike Kantola & Koramo on kuusamolainen perheyritys, jonka juuret juontavat
1960-luvulle. Tällä hetkellä omistajina on viisi Koramon veljestä. Yritys tuottaa kappaletavara-, elintarvike- ja puutavarakuljetuksia, sekä on osana valtakunnallista Kaukokiitoketjua. Toiminta alueena yrityksellä on tällä hetkellä Koillismaa, Kainuu, PohjoisKarjala, Etelä- ja Pohjois-Savo, ja terminaaleja yrityksellä on seitsemällä paikkakunnalla: Kuusamossa, Kajaanissa, Kuopiossa, Joensuussa, Varkaudessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Liikennöinti terminaaleista suuntautuu eri puolille Suomea.
Tavoitteena työssä on tutkia asioita jotka muuttuvat, kun kaikki tieto käsitellään sähköisessä muodossa. Työssä tarkastellaan asioita, jotka nopeutuvat ja helpottuvat ajojärjestelijän ja kuljettajan työssä, sekä asioita, jotka hidastavat ajojärjestelijän ja kuljettajan työskentelyä. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta Repsikka-hankkeeseen liittyen. Työ on tehty Kuopion toimipisteessä ja siinä käsitellään ainoastaan Kaukokiitoketjuun liittyviä kuljetuksia. Työn aineisto on kerätty haastattelujen ja omien havaintojen
kautta.
2
2
Toiminnanohjausjärjestelmä
Tässä luvussa tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmiä, niiden historiaa, käyttötarkoitusta, ominaisuuksia, hankintaa, käyttöönottoa ja sitä kuinka toiminnanohjausjärjestelmän hankkiminen palveluna tapahtuu, kirjallisiin lähteisiin pohjautuen.
2.1
Historia
Toiminnanohjausjärjestelmät alkoivat kehittymään varastonhallinnasta 1960-luvulla.
Aluksi järjestelmät olivat räätälöityjä yrityksen tarpeiden mukaan.
Seuraava vaihe toiminnanohjausjärjestelmien historiassa on MRP (Materials requirement Plannig), joita käytetään materiaalitarvesuunnitteluun tai –laskentaan. Kyseiset
järjestelmät yleistyivät 1970-luvulla ja samanaikaisesti kaupallisten standardiohjelmien
valmistus kasvoi.
Järjestelmien kehitys jatkui edelleen 1980-luvulla, jolloin niihin lisättiin myös varaston-,
tuotannon- ja jakelunhallinta ominaisuuksia. Tuotannonohjauksen merkitys kasvoi
1990-luvulla, jolloin järjestelmiin liitettiin projektin-, talous- ja henkilöstöhallinta sekä
sähköinen kaupankäynti. E-liiketoiminta ja koko toimitusketjuverkoston ohjaus korostui
järjestelmissä vuosituhannen alussa.
Kehitys jatkui suunnittelu- ja aikataulutusjärjestelmään (APS), joka tekee ERPin historiadatasta ennusteen. ERP, Enterprise Resource Planning, tarkoittaa toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää ja välittää tietoa yrityksen eri toiminnoista. Ennusteen valmistuttua APS siirtää sen takaisin ERP-järjestelmään. APS-järjestelmiä käyttävät muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuuden toimijat. [1] (Kuva 1.)
3
Kuva 1. Toiminnanohjausjärjestelmien kehittyminen [1].
2.2
Käyttötarkoitus
Toiminnanohjausjärjestelmän avulla yrityksessä pystytään automatisoimaan rutiinitehtäviä, sekä tukemaan johdon asettamien strategioiden ja päämäärien toteuttamista.
Näiden lisäksi toiminnanohjausjärjestelmä auttaa myös yrityksentoiminnan seurannassa. Toiminnanohjausjärjestelmän keräämän tiedon kautta toimintaa voidaan mitata
sekä ohjata reaaliajassa.
Erityppiset tietojärjestelmät kuten MRP ja ERP käsitetään yleisellä tasolla toiminnanohjausjärjestelmiksi. Tietokoneet eivät nykyisin enää muodostu rajoittaviksi tekijöiksi ominaisuuksiltaan, joten järjestelmissä on hyvinkin paljon erilaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Nykyisin MRP-ohjelmistot ovat jääneet taka-alalle ERP-ohjelmistojen kattaessa erilaiset liiketoiminnalliset vaatimukset.
Tuotantoa yrityksessä pyritään ohjaamaan tuotannonohjauksen avulla, jotta saataisiin
täytettyä vaaditut laatu-, määrä- ja toimitusaika-vaatimukset. Perinteisesti ohjaukseen
on kuulunut tuotannon ajoitus, varastojen seuranta, resurssien hyödyntäminen tehokkaasti sekä kustannusten valvonta. Nykyisin tuotannonohjaukseen liitetään tuotannon
optimoinnin lisäksi toimitusketjusta syntyvät kustannukset, laadun-hallinta, tavaravirrat
4
sekä erilaiset informaatiovirrat. Tärkein tehtävä järjestelmällä on tukea ja auttaa toteuttamaan yrityksen käytössä olevaa tuotantotapaa. [2]
2.3
Ominaisuudet
Toiminnanohjausjärjestelmä, ERP, on ohjelmisto, joka kerää yrityksen liiketoiminnasta
syntyvän tiedon ja prosessit samaan ohjelmistoon. ERP-järjestelmässä voi olla useita
hyvinkin erilaisia ominaisuuksia, kuten henkilöstöhallinta, kirjanpito, sisäinen laskenta,
materiaalin- ja varastonhallinta, tuotannonohjaus sekä projektien, huoltotoiminnan,
käyttöomaisuuden hallinta. Suurissa järjestelmissä eri osat ovat erillisiä paloja, joita
voidaan ostaa lisää sekä ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa tai eri vaiheissa. Käytännössä ERP-järjestelmät ovat kehittyneempiä versioita MRP-järjestelmistä ja niissä voidaan
käsitellä tarvittaessa kaikkea yrityksen toiminnassa syntyvää tietoa. ERP-järjestelmien
mahdollisuudet ja ominaisuudet riippuvat pitkälti käyttötarpeesta ja valmistajasta, joten
järjestelmien välillä saattaa olla huomattaviakin eroja.
Ominaisuuksista ERP-järjestelmissä on keskeisimpiä niin sanottu poikkifunktionaalisuus. Se tarkoittaa, että järjestelmä kykenee suunnittelemaan, laskemaan ja automatisoimaan tehtäviä erilaisten prosessien välillä. Poikkifunktionaalisuuden avulla voidaan
esimerkiksi tehdä tuotannosta automaattisesti jälkilaskenta. Yhteinen tietojärjestelmä
helpottaa toimintaa yrityksen eri osastojen välillä ja samalla vähentää päällekkäistä
työtä. Lisäksi yritystä saadaan johdettua paremmin, koska jatkuvasti saadaan ajan tasalla olevaa tietoa yrityksen toiminnasta.
Toiminnanohjausjärjestelmien erilaisten laajennusten avulla, kuten asiakkuuksienhallintajärjestelmien (CRM), toimitusketjun hallintajärjestelmien (SCM) sekä tietovarastointija raportointijärjestelmien (BI), yritykset pyrkivät muokkaamaan toimintaansa tehokkaammaksi ja helpottamaan päätöksentekoa. [2]
2.4
Hankinta
On erityisen tärkeää valita omalle organisaatiolleen sopiva toiminnanohjausjärjestelmä.
Hankkeet ovat kalliita ja pitkä kestoisia, joten on tärkeää, että henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut hankkeeseen. Näin ollen saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti kal-
5
liista ja vaativasta hankkeesta. Nykyisin myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat ruvenneet hankkimaan entistä enemmän toiminnanohjausjärjestelmiä käyttöönsä. [2]
Yritysten hyvinkin erilaiset tarpeet asettavat kovia vaatimuksia ohjelmistotoimittajille
järjestelmien suhteen. Tämä onkin johtanut siihen, että ohjelmistotoimittajat voidaan
luokitella kahteen eri luokkaan. Osa ohjelmistotoimittajista tuottaa järjestelmiä, jotka
muokataan erilaisten lisäosien ja asetusten avulla käyttäjää parhaiten palvelevaksi järjestelmäksi. Tällaiset ohjelmistot ovat tyypillisesti suurien ohjelmistotoimittajien tekemiä, ja tällaisten järjestelmien käyttöönotto on varsin suuritöistä. Vastaavasti toiset ohjelmistotoimittajat valmistavat tietyille toimialoille räätälöityjä ohjelmistoja, joiden mahdollinen käyttäjäkunta on pieni, mutta järjestelmä saadaan käyttöön ilman suurempia
muutoksia tai räätälöintejä. Näiden käyttöönotto on huomattavasti helpompaa, koska
järjestelmä on kehitetty alusta lähtien tietyntyyppisille toimijoille. Mitä isompi hanke on
kyseessä, sitä tärkeämpää on saada selville tietoa eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä
hyödyistä sekä kustannuksista. Lisäksi on syytä muodostaa kuva, miten hanke ylipäätään vaikuttaa yrityksen toimintaan yleisellä tasolla. [2; 3, s. 216.]
Järjestelmän hankinnasta ja käyttöönotosta koituvien kustannusten laskeminen on
yleensä hankalaa. Suoranaisesti järjestelmän hankinnasta aiheutuvat kustannukset on
helppo laskea siinä vaiheessa, kun järjestelmän toimittaja on lähettänyt viimeisen laskun. Käyttöönotossa syntyvien piilokustannusten arvioiminen on yleensä hankalaa,
minkä lisäksi siihen vaikuttaa, millaisella aikavälillä asiaa tarkastellaan. Jos jokin tuotannollinen prosessi ei toimi käyttöönoton yhteydessä, kuten sen pitäisi, sen aiheuttamat vaikutukset selviävät vasta pidemmän ajan kulututtua, esimerkiksi kuinka se on
vaikuttanut yrityksen kuvaan ja tuotteiden menekkiin. [3, s. 216.]
Kuvassa 2. kuvattu toiminnanohjausjärjestelmän hankinta vaiheittain. Aluksi yrityksen
on selvitettävä omat tarpeensa toiminnanohjausjärjestelmään liittyen. Kun tarpeet on
kartoitettu,
seuraavaksi
ohjelmistotoimittajien
vuorossa
löydyttyä,
on
ohjelmistotoimittajien
ohjelmistotoimittajille
kartoitus.
lähetetään
Sopivien
tarjouspyynnöt.
Ohjelmistotoimittajien annettua tarjoukset, niitä vertaillaan keskenään, ja lopulta
valitaan se keneltä ohjelmisto hankitaan.
6
Kuva 2.
2.5
Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta.
Käyttöönotto
Järjestelmien käyttöönotto on suuri prosessi ja vaatii paljon asiantuntemusta. Mitä suuremman järjestelmän käyttöönotosta on kyseessä, sitä enemmän siihen tarvitaan asiantuntijoita osallistumaan. Hyvin usein käyttöönottotilanteissa yritys tarvitsee ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta järjestelmästä saatava hyöty saadaan maksimoitua sekä erilaiset riskit minimoitua. [2]
Käyttöönotto-vaiheessa havaitaan usein erilaisia ongelmia ja häiriöitä. Näiden havaintojen kautta järjestelmiin tehdään vielä muutoksia. Voidaankin ajatella, että suunnittelu
ja käyttöönottovaiheen raja on häilyvä, ja suunnittelua tapahtuu vielä senkin jälkeen,
kun yritys on aloittanut järjestelmän käytön. Kun uusi järjestelmä on otettu käyttöön, on
käyttäjien kokemuksia käytöstä kerättävä pitkällä aikajänteellä. Näin ollen järjestelmää
saadaan kehitettyä siten, että käyttäjät saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn
itselleen ja yritykselle. [3]
Koulutus on erittäin tärkeä osa käyttöönottoa. Jotta käyttöönotto onnistuu mahdollisimman hyvin, on koko organisaatio sekä henkilöstä saatava mukaan koulutukseen ja
perehdytykseen. Lisäksi kaikkien osapuolten on sitouduttava käyttöönottoon ja oltava
mukana siinä. Näin käyttöönotosta tulee mahdollisimman helppoa siitä huolimatta, että
kyseessä on vaikea ja haasteellinen prosessi. [3] (Kuva 3.)
7
Kuva 3.
2.6
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto.
Tietojärjestelmä palveluna
Tietojärjestelmä on mahdollista hankkia myös palveluna, sen sijaan että yritys hankkisi
itselleen palvelimet ja lisenssit järjestelmän toimittajalta. Palvelu-muotoisessa tietojärjestelmässä palvelun tuottaja vastaa tietojen käsittelyyn ja tallennukseen tarvittavista
resursseista ja tarjoaa ne Internetin välityksellä järjestelmän loppukäyttäjälle. Näin ollen
käyttäjän ei tarvitse huolehtia järjestelmään liittyvästä ylläpidosta, vaan palvelun tarjoaja huolehtii niistä. Tarpeen vaatiessa palvelimia voidaan muuttaa niin, että palvelin on
aina käyttäjälleen oikean kokoinen ja vaatimukset täyttävä.
Etuina SaaS-mallissa, Software as a Service, ohjelmiston hankinta palveluna, verrattuna hankittuun järjestelmään on edullinen ja nopea käyttöönotto sekä keskitetty ylläpito,
jonka avulla ohjelmiston elinkaaren aikana syntyvät kokonaiskustannukset voidaan
saada mahdollisimman pieniksi. Säästöä syntyy myös siitä, kun ei tarvitse tehdä vaativia laitehankintoja ja niiden ylläpitoa sekä niihin liittyvää selvitystyötä. Lisäksi palvelumuotoisella ohjelmistolla voidaan reagoida nopeammin muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi uutta toimipistettä perustettaessa ei tarvita erillistä hanketta liittyen ITinfrastruktuuriin, kun palvelut saadaan toteutettua Internet-yhteyden välityksellä.
Varsinkin kansainvälisessä ja liikkuvassa organisaatiossa nopea ja helppo käyttöönotto
ovat merkittävässä roolissa. Nopeat Internet-yhteydet ja tehokkaat päätelaitteet, kuten
tablet-tietokoneet ja älypuhelimet, mahdollistavat palvelumuotoisen järjestelmän käyttämisen lähes missä tahansa paikkaan ja aikaan katsomatta.[2]
3
Sähköinen toimitusketju
Tässä luvussa kuvataan, kuinka sähköinen toimitusketju toimii, mitä asioita eri osapuolilta vaaditaan sähköisessä toimintaketjussa ja mitä tietoja sähköisessä toimitusketjussa on. Sähköisessä muodossa olevat kuljetustiedot mahdollistavat hyvän palvelun ja
tehostavat logistiikkaketjua. Puutteellisten tai epäselvien kuljetustietojen takia lähetyksiä harhailee ja myöhästelee. Lisäksi toimijat edellyttävät sähköisiä tilaustietoja, mikäli
asiakas haluaa lisäarvopalveluita. Kun sähköisiä kuljetustilaustietoja välitetään, tilauksissa on käytettävä standardimuotoisia kuljetussanomia, standardimuotoista rahtikirjaa,
8
jossa on yksilöllinen rahtikirjanumero ja viivakoodi, sekä standardimuotoista kolliosoitelappua, jossa on kollin yksilöivä viivakoodi (SSCC-koodi). Tavoitteena on saada yhteiset tiedonsiirtotavat tavaraliikenteeseen, jonka tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa
kuljetusten eri osapuolten toimintaa. [4; 5]
Kuvassa 4 havainnollistettu,
Kuva 4.
Sähköinen toimitusketju [4].
kuinka sähköisessä toimitusketjussa tiedonkulku tapahtuu. Aluksi asiakas tekee kuljetusliikkeen järjestelmään tilauksen sähköisesti. Ajojärjestelijä saa kuljetustilauksen tietokoneelleen, josta välittää sen kuljettajalle. Kuljettaja suorittaa noudon ja skannaa kolleista viivakoodit mobiililaitteella. Kuljetuksen eri vaiheissa kollien viivakoodit skannataan ja asiakas pystyy näin seuraamaan lähetyksen kulkua sähköisestä järjestelmästä.
Lähetyksen toimituksen yhteydessä kuljettaja ottaa sähköisen kuittauksen vastaanottajalta ja tieto välittyy laskutukseen. [4]
9
3.1
Sähköinen kuljetussanoma
Tässä luvussa käsittelen sähköistä kuljetussanomaa ja sen käyttöön liittyviä eri vaihtoehtoja. Sähköisen kuljetussanoman välittämiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja.
Minimi–vaatimuksina sähköiseen tiedonsiirtoon ryhdyttäessä on tietokone ja Internetyhteys. Tapa, miten tietoa siirretään sähköisesti, riippuu siitä, kuinka paljon kuljetustilauksia päivittäin on tehtävä. Useat kuljetusyritykset tarjoavat Internet-sivuillaan mahdollisuuden tehdä kuljetustilauksen.
Tyypillisesti sähköiset kuljetussanomat ovat EDIFACT- tai XML-muotoisia. Kuljetustilauksen pystyy tekemään yksinkertaisesti Internet-käyttöliittymän avulla, eikä näin ollen
tarvitse hankkia kalliita ohjelmistoja. Useat kuljetusyritykset tarjoavat tämän tyyppisiä
palveluita, esimerkiksi Logistiikkayritysten Liitto ry tarjoaa jäsenilleen kuljetustilaus.fi –
järjestelmän. Järjestelmään tiedot syötetään joko manuaalisesti tai vaihtoehtoisesti
voidaan käyttää myös CSV-muotoa.
3.1.1
Kuljetustilaus.fi-sivusto
Logistiikkayritysten Liitto ry:n ylläpitämällä Kuljetustilaus.fi-sivustolla on tarjolla kutakuinkin samat palvelut kuin kuljetusliikkeiden omilla sivuilla. Sivustoon on yhdistetty
asiakirjojen laadintaan vaadittavat ohjelmistot sekä tiedonsiirtoratkaisut. Rahtikirjojen
sekä kollilappujen teko ja tulostus on mahdollista sivuston kautta. Palveluun on rekisteröidyttävä, sekä kuljetusliikkeen kanssa on oltava asiakassopimus, jotta voi tehdä kuljetustilauksia. Kuljetustentilaajalle käytännöllisiä ominaisuuksia palvelussa on esimerkiksi
osoitteiden tallennus, usein käytettyjen tilauspohjien tallennus sekä lähetysten seurantamahdollisuus.
Kuljetuksen tilaaja valitsee sivustolta kuljetuksen suorittajan ja tämän jälkeen syöttää
tarvittavat tiedot sarakkeisiin. Asiakkaan syötettyä tiedot sivustolle ja hyväksyttyä kuljetustilauksen tiedot siirtyvät kuljetusyrityksen järjestelmään näkyviin oikeassa muodossa. Tämän jälkeen asiakas tulostaa kollilaput ja liittää ne kolleihin noutoa varten. [9]
10
3.1.2
Palveluoperaattorit
On olemassa myös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kuljetussanomien välitykseen,
näistä käytetään nimitystä palveluoperaattori. Näiden yritysten palveluihin kuuluu liittymät suurimpien suomalaisten kuljetusyritysten järjestelmiin. Palveluoperaattorin avulla
sähköisen kuljetustilauksen käyttöön pääsee yksinkertaisesti ja pienillä aloituskustannuksilla. Operaattori pystyy muokkaamaan palvelua paremmin asiakkaan tarpeisiin
vastaavaksi erilaisten laajennusten avulla. Lisäksi saatavilla on tukea tuotteiden käyttöön. Palveluoperaattorin käyttö on hyvä vaihtoehto, kun rahtikirjoja tehdään päivittäin
20–50 kappaleeseen.
Kuljetusten tilaaja voi olla palveluoperaattorin kautta yhteydessä useisiin kuljetusliikkeisiin ja yhteydet niihin pystytään tekemään nopeasti ja yksinkertaisesti. Yritys pystyy
liittämään palveluoperaattorin omaan ERP-järjestelmäänsä. Palveluoperaattorit tarjoavat usein myös mahdollisuutta muuttaa kuljetuksen tilaajan omassa tiedostomuodossa
olevat asiakirjat standardin mukaisiksi EDIFACT- tai XML-sanomiksi. [9]
3.1.3
Suorayhteys
Mahdollista on myös luoda suora EDI-yhteys yritysten välille. Dokumentit ja kollilaput
luodaan ohjelmiston avulla, joka on joko erillinen ohjelmisto tai osa isompaa kokonaisuutta, esimerkiksi ERP:tä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljetusasiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä tiedonsiirto tapahtuu EDIFACT- tai XML-standardisanomilla, jotka ohjelmisto tuottaa siihen syötettyjen tietojen avulla. Suorayhteys on kaikista vaativin yhteys,
ja sen toteuttaminen on monimutkaista, koska on määritettävä tiedonsiirron rajapinnat
ja menetelmät. Se mahdollistaa myös erilaisia räätälöintejä, kuten sen, että lähettäjä
saa omaan järjestelmäänsä tiedot vastaanottajan kuittauksesta. Kaikilla isoimmilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus ottaa vastaan EDI-sanomia. Tehokkaimmillaan suorayhteys on, kun rahtikirjoja tehdään päivittäin yli 50 kappaletta. [4; 9]
3.2
Sähköinen rahtikirja
Standardista rahtikirjasta löytyy tiedot, joita tavaroiden kuljetuksessa ja käsittelyssä
tarvitaan. Asiakkaalle, joka kuljetuksen tilaa, standardin mukaisen rahtikirjan käyttö
auttaa antamaan kaikki tavaran kuljettamiseen ja perille viemiseen tarvittavat tiedot ja
11
ohjeet kirjallisena rahdinkuljettajalle. Lisäksi rahtikirja on dokumentti, joka vahvistaa
kuljetussopimuksen.
Standardissa rahtikirjassa on paikat kaikelle tarvittavalle tiedolle. Tiedoille on sovittu
merkkimäärä, jonka avulla tiedot on helppo siirtää paperiselta rahtikirjalta sähköiseen
järjestelmään. Rahtikirjan täyttö suositellaan aina tehtävän koneellisesti tai vaihtoehtoisesti tulostaa suoraan tietojärjestelmästä, [4]
3.3
Yksilöllinen rahtikirjanumero
Uudistettu kotimaan rahtikirjastandardi on käyttöönotettu 1.1.2012. Suomen Standardoimisliitto SFS:n tekemä uusi rahtikirja on tehty vastaamaan paremmin kuljetusten
tämän hetken tarpeisiin, esimerkiksi sähköiseen tiedonsiirtoon. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistysten LOGY ry:n ylläpitämän nettipohjaisen rahtikirjanumeropalvelun avulla
pyritään sähköistämään koko toimitusketju sekä parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyjä. [5]
Sähköiselle toiminnalle edellytyksenä on, että jokainen rahtikirja on yksilöity numeroin.
Rahtikirjan numeron avulla lähetyksiä on helppo seurata. Numero koostuu 12 numerosta, joita kolme ensimmäistä on varattu järjestelmää varten. Kahdeksan seuraavaa numeroa ovat vaihtuvia. Numerosarjan viimeinen numero on tarkistenumero, joka lasketaan samalla tavalla kuin laskujen viitenumero.
Järjestelmän kautta luodut rahtikirjanumerot perustuvat rekisteröityneen käyttäjän Ytunnukseen. Palvelun kautta luodut rahtikirjanumerot ovat tilauspäivästä laskettuna 24
kuukautta voimassa. Tietokanta on Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n
ylläpitämä
ja
sen
palvelut
sekä
tilaukset
ovat
osoitteessa
http://www.rahtikirjanumerot.logy.fi. [4]
3.4
Standardi kolliosoitelappu
Kansainvälisen ISO-standardin pohjalta on suunniteltu kolliosoitelappu. Kolliosoitelapun avulla tiedetään, mitkä kollit kuuluvat mihinkin rahtikirjaan. Näin kollit voidaan tunnistaa kuljetusketjun eri vaiheissa sekä viivakoodin avulla ne voidaan yhdistää sähköi-
12
seen tietoon. Jotta virheet saadaan minimoitua sekä tunnistaminen on mahdollista,
jokaiseen kolliin tulee laittaa kolliosoitelappu. Mikäli lähetyksessä on useita kolleja, tulisi laput kiinnittää siten että ne ovat helposti ja nopeasti luettavissa.
Kolliosoitelappu sisältää runsaasti erilaista tietoa, osa pakollisia ja osa valinnaisia. Pakollisia tietoja ovat seuraavan: Mistä-kenttä (keneltä ja mistä tavara lähtee), Minnekenttä (kenelle ja minne tavara toimitetaan), SSCC-koodi, kolliluku (määrä, montako
kollia lähetykseen kuuluu), lähetyksen paino sekä viivakoodi ja sovellustunnus. Valinnaisia tietoja kolliosoitelapussa ovat EDI-tiedonsiirtomerkintä, päivämäärä, kuljetusohjeet ja lähetys/tilaus-tunnisteet.
Kaikkien ohjelmistojen ja Internet-palveluiden avulla pystytään tekemään ja tulostamaan kolliosoitelappu, niistä tiedoista, joita kuljetuksen suorittajalle on annettu. Kolliosoitelaput voidaan tulostaa tavallisella tulostimella, mutta käyttöä helpottaa jos tulostus tehdään sitä varten suunnitellulla tulostimella. [4; 9]
13
4
Yhteenveto
Opinnäytetyössä selvitettiin millaisia muutoksia ajojärjestelijän ja kuljettajan työhön
tulee, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja siirrytään sähköiseen tiedonkulkuun
toimitusketjun erivaiheissa. Tavoitteena työssä oli löytää mahdollisimman monta vaikutusta ajojärjestelijän sekä kuljettajan työhön.
Tietoja aiemmasta, tämän hetkisestä ja tulevasta toimintamallista kerättiin haastattelemalla ja olemalla itse mukana toiminnassa, ja saatujen tietojen perusteella tehtiin kuvaus jokaisesta toimintamallista erikseen. Näitä kuvauksia vertailemalla tehtiin havaintoja asioista jotka nopeutuvat sekä asioista jotka vievät enemmän aikaa.
14
Lähteet
1
Toiminnanohjausjärjestelmä. Verkkodokumentti. Logistiikan maailma
http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/Toiminnanohjausj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Luettu 19.1.2016
2
Toiminnanohjaus, ERP. Verkkodokumentti. Toiminnanohjaustieto.
http://www.toiminnanohjaustieto.com/toiminnanohjaus-erp/ Luettu 19.1.2016
3
Kettunen Jari & Simons Magnus. 2001. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksessä. Verkkodokumentti.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/julkaisut/2001/J854.pdf Luettu 21.1.2016
4
Logistiikan maailma, Verkkosivusto
http://www.logistiikanmaailma.fi/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6inen_toimitusketju
Luettu 25.1.2016
5
Rahtikirjanumerot, Verkkosivusto. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry.
www.rahtikirjanumerot.logy.fi. Luettu 27.1.2016
6
Haastattelu, Tomi Tirkkonen ja Juho Hakkarainen. 29.1.2016
7
Haastattelu Mika Puustinen 2.2.2016
8
Haastattelu Anssi Savolainen 3.2.2016
9
Miten aloitan sähköisen yhteyden kuljetusliikkeen kanssa? Verkkodokumentti.
TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry.
http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15112009, 9.2.2016
10
Haastattelu Kalle Kurkela ja Mikko Siitari 17.2.2016
11
Haastattelu Tomi Tirkkonen 9.3.2016
12
Kaukokiidon ohjemateriaali, pdf-tiedosto, 1.12.2015
Fly UP